Ajamallahan ne auton ja kuskin rajat löytyy. Vakiopelillä en ehkä lähtisi yhtään syvempiä traktorin tai metsäkoneen uria ajelemaan, tommosessa Voortissa tais se mahanalunenkin olla ihan täynnä kaikkea roinaa mikä tarttuu kiinni.
Kokeilemaan kaikenlaista ajettavaa polkua, ja mielellään porukassa niin on sitten apuja. + se vinoilu on ihan parhautta kun pelit uppoa. Kovalla maalla on ihan mukava hissuksiin mönkiä "mahdottomistakin" paikoista jos on opastajia näyttämässä vähän linjoja.
Helpoissakin paikoissa saa usein ihan riittävästi haastetta jos auto on ns. suorakylkinen ja haluaa sen sellaisena pitää.
__________________
Range Rover P38A, bi-fuel. Bensa/CNG.
RRC 3,9SE -90. Valkoinen.
Jaguar S-Type 3.0 Sport -01, RHD, Lontoossa
Rover P6 3500efi -72, "pikkuauto"
Jaguar XJ-S V12, series II -89, "kisu"
Range Rover P38A -95, purkuraato
Volvo C303, muutti pois.
|