Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja tatsga
Lähtökohtasestihan mulla on läpät aina auki kun ei kaasuun koske. Kaasun ku runttaa pohjaan, niin läpät on kiinni niin kauan et ahtopaine avaa ne uudestaan. Matka-ajossa läpät on hieman kiinni ellei ahtopainetta ole tarjolla sen vertaa että kello painaa ne auki. Ongelmakshan taitaa toi pakopesän tukkeutuminen tulla vaan ku antaa ns runtua isoilla kierroksilla. Tarkoitus olis ettei tarvis mettässä paljoa yli 2krpm kierrättää kun on alavääntöä niin et voi vaihteilla pelailla. Pakopainemittarinhan tais saada tehtyä perus painemittarista laittamalla suotimen väliin? Pakolämpöjen diagnosointi taasen on kalliimpaa puuhaa?
|
Pakopesän tukkiutuminen = liian suuri pakopaine, jolloin laakerointi hajoaa suht rivakasti. Pakopainemittaukseen vaikka teollisuusmittari 0-6bar (mittari pohjaa silti helposti VNT:n kanssa, jos setuppi pielessä) ja mittapiste pakoventtiilin ja ahtimen väliin johonkin (yleensä kollektori, ahtimen nielu yms.). Alkuun 20-40cm kupariputkea lämpöä hukkaamaan ja siitä normi putkella etiäpäin, mitään suodatinta et tarvitse, koska pakokaasu ei putkessa liiku.
Siipien lepuutusta (=polttoaineen säästö) ei tasakaasuajossa pysty oikein toteuttamaan, on sitten kyseessä paine- tai pakopaineohjaus. Yleensä tuo lepuutus tehdään sähköisesti kolmitieventiilillä. Ideahan tuossa paine-/pakopaineohjauksessa on, että siivet pysyy kiinni (=ahtoa tuottava asento), kun tavoitepaine on saavuttamatta ja avautuvat siitä paineen mukaan, joten ensimmäinen lauseesi hieman ihmetyttää minua: Läppien (=siipien) pitäisi pysyä kiinni myös silloin, kun et kaasuun koske, ellei sitten paineohjauksen lisäksi ole käytetty jotain lisäohjausta.
Kannattaa katsoa myös, ettei ns. stop screw (=määrää siipien pienimmän asennon) ole liian kiinni, jolloin auto tukehtuu jo lähes tyhjäkäynnillä. Tuon saa testattua ihan persdynolla ja pakopainemittaria tuijottamalla. Pakopaine ei saa näissä small core-kokoluokan ahtimissa koskaan mennä yli 3bar.
Nimim. VNT on pop ja sarja-ahto rock.
