Kait tuo kaikentietäminen on vaan joillekin niin tärkeä pätemisen muoto. Iän myötä tauti paranee jonkin verran kun huomaakin olevansa kuitenkin jotensakin rajallinen. Taudinkuvaan liittyy myös taipumus kovaan puheripulointiin, jonka mukana ikäänkuin täyteaineena tulee ulos "varmaa tietoa"
Tautiin auttaa myös käynti kirjastossa. Siellä huomaa nopeasti, ettei ihan vielä tiedäkään kaikkea kun samoilee hyllyjen välissä ihmettelemässä kaikkea sitä tietoa, jota ei ole ehtinyt hankkia.
En mä vaan tiiä...