Lainaus:
quote:
Eikös nuo ledit tarvi kuristimen jos niitä on "liikaa". Sama kuin loisteputkilampuissa? lois sähköä. Tais olla jossain tuning jutuissa sellaisia.
Ei, en ole lukenut tuning juttuja, ei<img src=icon_smile_blackeye.gif border=0 align=middle>
|
Ledi on sähköisesti diodi, johtaa toiseen suuntaan, mutta ei toiseen. Ledi nyt vaan sitten loistaa valoa, kun sen myötäsuuntainen (siihen johtavaan suuntaan) kynnysjännite ylitetään. Valon voimakkuus riippuu läpi kulkevan virran suuruudesta, enemmän virtaa tekee enemmän valoa ja enemmän lämpöä. Ledi ei kestä liikaa virtaa ja sitä rajoitetaan tasavirtahommissa vastuksella. Ledille tarvitaan siis etuvastus, jonka arvo riippuu käytetystä käyttöjännitteestä ja valmistajan ledille ilmoittamista arvoista: R=(Uin-Ut)/Imax missä R on kysytty etuvastuksen arvo, Uin on käyttöjännite, Ut on ledin kynnysjännite ja Imax on ledin kestämä maksimi virta. Kynnysjännitteet ja maksimivirrat on niitä ledikohtaisia valmistajan ilmoittamia arvoja.
Jos ledejä kytkee rinnan, on kaavassa muut samoin mutta virta on N kertaa yhden ledin maksimivirta, siis R=(Uin-Ut)/N*Imax. Vastus alkaa lämpenemään teholla P=(Uin-Ut)*N*Imax. Kannattaa laittaa ledejä sarjaan siten, ettei N kertaa yhden kynnysjännite ihan saavuta käyttöjännitettä. Näin vastuksen kautta kulkeva virta on vain yhden ledin virta, siis R=(Uin-N*Ut)/Imax ja vastusta lämmittävä teho P=(Uin-N*Ut)*Imax.
Jos tavoitellaan paristokäyttöiseen laitteeseen maksimaalista hyötysuhdetta, pitää vastuksessa tapahtuva lämpöhukka minimoida, siis periaatteessa ledejä sarjaan sen verran, että N kertaa kynnysjännite on sama kuin käyttöjännite. Hienosti asian voi hoitaa jollakin hakkurisäätimellä, jolloin pariston jännitteen putoaminen ei heti näy valovoiman vähenemisenä.
Loisteputkivaloissa kuristimella on kaksi merkitystä: se rajoittaa putken läpi kulkevaa virtaa ja toimii energiavarastona, josta saadaan sytyttimen avulla korkeajännitepiikki putken sytyttämiseksi. Kyllä siinäkin virtaa voisi rajoittaa vastuksella, mutta se kuristin (kela) tarvitaan sytyttämiseen, joten kuristimella hoituu molemmat. Kela on hyvä vastus vaihtovirralle. kWh-mittarissa näkymätöntä loistehoa taas syntyy, kun keloja on vaihtovirtasysteemissä ja sitä kompensoidaan laittamalla mukaan sopiva kondensaattori. Ne ei kylläkään enää liity tasavirtahommiin mitenkään.