Yliopistolla kerran yhden raivostuttavan seminaarin jälkeen parjasin naistenvessassa kauheaan ääneen ärsyttävää vetäjää (joka kyllä oikeasti oli ja minusta edelleen ärsyttävä). Kyseinen henkilö tuli tietenkin ulos yhdestä kopista...
Toisella kerralla menin Niagaraan myös erään opiskelujutun tiimoilta. Tarkoitus oli ryhmällä katsoa Pelon maantiede -elokuva, jonka jälkeen elokuvan ohjaaja Auli Mantila oli luoautunut puhumaan elokuvan teosta. Saavuin teatterille luonnollisesti hieman viime tingassa ja ihmettelin, kun ovella seisoi rivissä puvut päällä tilaisuuden järjestäjiä, proffesireja ja muita tärkeän näköisiä heppuja. Vähän kummastelin, että mites täällä nyt opiskelijat näin virallisesti otetaan vastaan, mutta kun rivin ensimmäinen ojensi minulle kätensä, kättelin tyynesti ja kohteliaasti koko rivin läpi. Lopuksi selvisi, että minua luultiin ohjaaja auli Mantilaksi. Että silleen...
I don't necessarily agree with everything I say.
-Marshall McLuhan-
|