![]() |
Maankäyttölaki.
Kuulin just televiissiosta et on mahdollista vetää kelkkareitti vaik sun mailtas. Mitähän edellytyksiä pitää olla? mistä se lupa haetaan? Tämähän tarkoittaa vaan sitä että tost helvetin hyvästä ja reilusta ja yhteiskuntaa hyödyttävästä laista pitää saada tulkinta joka koskee myös muita maasto-ajoneuvoja kuten hilukseja ja Kratzeja ja muita harraste ja metsästys ajoneuvoja. Mitä vittua se kellekkään kuuluu missä mä ajelen? Onks kellään sitä lakitekstiä? Tai kertokaa omin sanoin näkemyksenne tästä nerokkaasta ideasta.
|
|
|
Ely keskuksillehan vaan annetaan valtaa vaan lisää.
|
Ely?
Lainaus:
|
Plus että siinä TV:pätkässä joka tuli sanottiin että reitti olisi 6 metriä leveä.:D:D:D:D
Ou jee varsinkin kun paikalliset soratiet ovat vissiinnii kavennetttu johonkin 5.5 metriin ihan vaan siksi että ne on halvempi aurata,ja turvallisuus paranee kun ei voi ajaa niin kovaa. Sinänsä tuo kelkka/Atv reitistö olis kannetettava asia mutta ei lain voimalla vaan vapaaehtoisesti,ja siten että maanomistajat pääsevät sanomaan mihin se baana tehdään. Koska kyse ei liene liikkumisesta jonka pitää tapahtua mahdollisimman suoraa tietä paikasta A,paikkaa B. Ja muutenkin koko esitys on suoraan perustuslain ,ja sen toisen joka asiaa pitkälti säätelee eli maastoliikennelain vastainen. Eli ei kuulosta oikedenmukaiselta että toinen laki kieltää jyrkästi toisen joutomaalla ajamisen ja toinen taas sallii tehdä vaikka toisen rappusten edestä täysin huvittelukättöön käytettävän kelkkareitin. Eli kuulostaa taas siltä että joku porvariporukka on päättänyt että Suomessa on liikaa maata josta pitää päästä paikallisen elinkeinoelämän hyötymään vaikka ei olisi halua maksaa siitä senttiäkään... |
Lainaus:
mottorikelkat,mutta ei missä ajaa,niin pistetään maankäyttölaki uusiksi,että pästään ajamaan toyota,suzuki,lada,uaz (perusSuomalaisten) mailla.Mikäs sen mukavampaa kun nöyryttää maajusseja :D Vai miten se nyt meni :confused: |
Lainaus:
Eli tämä on täysin Elikeinoelämän keskusliiton (rahoittaa kokoomusta) tyyppistä,toimintaa eli kaikki maat ja ihmiset pitää saada palvelemaan rahaa,joka taas valuu harvojen taskuun,ja jos siitä aihutuu jollekkin yksittäiselle pientilalliselle haittaa,niin siitä saa sitten oikeusteitse hakea valtiolta korvauksia. Eli äärikapitalismia,joka on jo kommunismia,eli vaikka omistat jotain niin joudut pakkoluovuttamaan sen jollekkin (venäläiselle turistille)joka pääsee polttamaan sinne bensaa jota myy Nesteoil. Ja tässäkin näen sen asian että koska Suomessa on tulotaso liian korkea hyödyttääkseen suuremmissa määrin rahoitusyhtiöitä eli täällä tehdään liiaksi käteiskauppaa,niin tässä on taas yksi tapa jolla pakkohyödynnetään Suomalaista pakertajaa joka pistää mielummin vähät rahansa maahan ja taloon kuin uuteen taulutelkkariin,autoon tms. kulutusturhakkeeseen. Eli luodaan markkinoille tilaa että saadaan kelkkoja kaupaksi,koska muutenhan niitä ei osteta kuin tarpeeseen. Niin ja oottokaas... ...Mites se kepun,ja novan,ja mikä kelkkatehdas,ja minne???? Vi..tu tässähän on selkeä yhteys. Eli Bombasdier??(vai mikä valmistaja) on luvannu tehdä kelkkatehtaan suomeen,ja kepu(tai joku muu) on luvannut sen jos se tuo työpaikkoja, työpaikkoja luvataan,ja vaalitukea myös jos lakiamuutetaan siten että jokaisella Suomalaisella on mahdollisuus kelkkailuun,eli luodaan lakimuutoksella täysin uudet markkinat. Eli tämäkin asia kytkeytyy tuohon vaaliraha sotkuun täydellisesti...:eek::eek::eek: |
Lainaus:
|
Aha.
Lainaus:
|
Joku vois kaivella ja selittää tarkemminkin, mutta...
Yleisesti kutsuttua kelkkareittiähän on kahdenlaista, virallista kelkkareittiä ja kelkkailu-uraa. Urien luvat käydään kyselemässä hattukourassa maanomistajilta paikallisen kelkkakerhon toimesta, esim. vuodeksi kerrallaan. Virallisiin reitteihin sitten tehdään reittitoimitus, jne. pidemmän kaavan mukaan, mistä tässäkin on kyse. Niin mielivaltaista touhu ei kuitenkaan ole, kuin media on antanut ymmärtää, sillä reittitoimituksen prosessiin kuuluu tavanomaiset valitusmenettelyt, jne. ja virallisen reitin saaminen on aina vuosien prosessi. Tuskin sitä reittiä kenenkään saunan terassilta viedään (tuo aiemmin linkitetty video). Asutuksen tms. lähistölle virallisilla reiteillä (ja usein myös urilla) on laitettu alennetut nopeusrajoitukset, jne. Ja itse ajan keskimäärin 1500-3000km vuodessa noita reitistöjä, asun noin 500m reitin alkupisteestä, mökki on noin 300m reitistä suositulla kelkkailupaikkakunnalla, eikä melu ole mitenkään korvia vihlovaa ja jatkuvaa, mitä media taas hehkuttaa. Ihmiset nyt vaan on nykyään pipo liian kireällä päässä vähän joka asiassa... Googlella löytyi ihan virallisemmin selitettyä tekstiäkin, jonka maalaisjärjelläkin tajuaa: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/...i/uravaireitti http://auto.fi.msn.com/page.php?page...s_id=201000181 |
Tähän juttuun suoraan perehtymättä, ja noihin linkkeihin tutustumatta, just noin ku macro kerto. Eli virallinen reitti tehään reittitoimituksella joka on ihan vastaava menettely ku tien tekemisessä. Ja nuo kelekkaurat, joista kansan suussa reitteinä puhutaan, ei oo virallisia ja menee maan pmistajan luvalla. Se punanen jätkänristi tarkottaa jompaa kumpaa, mutta reitin alussa (ja risteyskohissa) se on merkitty oikealla liikennemerkillä.
Täälläpäin mm. ku vanha Sodankylään menevä ura virallistettiin reitiksi, siihen tehtiin muutamia muutoksia (pitempiä kiertoja) jotta se saatiin valtion maille pois ykstyisten harmina olemasta. Eli samalla lailla ku voi noita reittejä tehä, on meiän maastureille tahty jo iät ja ajat reitejä, tosin niitä voi ajaa ihan matalilla vajaavetosillaki, ja 60 tonnin yhistelmillä... :D |
Tervehdys!
Kyseessähän ei ole vielä laki vähän vertaa vaan vasta lakiesitys. Käytännössä kelkkareitit tehtäisiin sen jälkeen reittitoimituksella, josta vastaa ELY-keskus.Kelkkareittitoimitus on virallinen maanmittauslain mukainen toimenpide, jossa reitti syntyy rasitteeksi. Toisekseen, haitasta voi joutua maksamaan maanomistajalle korvausta ja kaiken kaikkiaan reittitoimitus on kallista. Kuntien oikeus reittien siunaamiseen loppuisi. Nämä vanhat kelkkailu-urat tulisivat jossakin vaiheessa muuttumaan reiteiksi siirtymäajan jälkeen. Kaiken kaikkiaan tämä koko uudistus on paska ja tulee aiheuttamaan närää ja riitaa kaikkien osapuolien osalta. Maanomistajien oikeutta riistetään. Reittientekoa rahastetaan. Byrokratia lisääntyy. Koskee vain kelkkareittejä, ei voida toteuttaa atv-reitteihin tms. TT |
Lainaus:
|
Lainaus:
Sikäli jännää tuo suunnittelu kun sama virasto suunnittelee ja hyväksyy ne suunnitelmat. Kelkkailu-uria vastaan minulla ei ole mitään, näille kyllä löydetään paikka jos vaan viitsitään maanomistajan kanssa neuvotella ja sopia asioista, Tälläiseen uraan sioitteluun ja leveyteen kun voi myös maanomistajakin vaikuttaa. Melu ei varmaankaan tosiasiassa ole mikään todellinen ongelma, tai luulisin ainakin näin. |
EIkös tätä ÄLY keskusta voisi pyytää suunnittelemaan myös maankattavan maastoautoverkoston?
|
Lainaus:
|
Pakko-otto kuuluu suomalaiseen politiikkaan. Maat sähkölinjojen alle viedään ilmaseksi, metsäteollisuus ei pysty millään maksamaan puusta vaan ruikuttaa koko ajan raaka-aineen kalleutta. Ely ja ympäristökeskukset hiippailevat metsissä jokamiehenoikeuden turvin etsien kohteita jotka perustellusti voitaisiin ottaa maanomistajalta vastikkeetta.Ympäristökohde voidaan mitätöidä vain, jos kelkkareitti tulee menemään sen yli.
P**kalain yhdistäisin näihin kelkkareitteihin. Kesäisin makkia reitille niin olisi niistäkin maa-alueista jotain hyötyä kun pelloille lietettä ei saisi kait lain mukaan levittää. Niin, kelkkailua vastaan en ole mutta kaikenlaiset syöpäläiset sylettää |
Rahastus.
Joo,eipä tossa tontin omistaja ainakaan pääse rahastamaan kunnan ollessa maksumiehenä.
|
Lainaus:
:) |
Lainaus:
En maininnut sanallakaan korruptiota,vaikka se kyllä jo jollain tapaa liittyy Suomenkin kapitalistiseen yhteiskuntajärjestelmään,tai ainakin telkkarissa on setä,ja täti niin sanonut...Ja vissiin kait siitä on jo syyteharkintakin menossa,jos se nyt(tuskin) edes ylittää syyte kynnystä kun kyseessä on sentään entinen pääministeri ym.kavereita. Muutenhan en asiaa olisi tiennytkään. |
Lainaus:
|
Tervehdys!
Korjatkaa tuo otsikko ainakin vähän lähemmäs oikeaksi... ja toisekeen, kannattaa lukea tämä ensin, niin tietää vähän sanatarkemmin mistä tässä on kyse. http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100306.pdf TT |
Siitä että ihmiset perehtyvät asioihin on yleensä vain haittaa nykyajan fundamentalistisessa politikoinnissa....
No tuo esitys näyttää ainakin paperilla aika hyvältä,eli sinne olisi tulossa ATV reittejäkin,koska tekstiä on paljon niin se pitänee lukea pariin kertaan että tyhmään päähän saa selvennettyä koko asian,eikä pelkästään tärppejä. |
Ja sitten tärppi lakiehdotuksesta...
6 § Ikärajoitus Moottorikäyttöistä ajoneuvoa saa maastossa kuljettaa 15 vuotta täyttänyt. Edellä 1 momentissa säädetty ikävaatimus ei koske moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajaa ajettaessa muulta liikenteeltä eristetyllä alueella. Moottorikäyttöistä ajoneuvoa saa muualla maastossa kuin maastoliikennereitillä ja jääpeitteisellä vesialueella kuljettaa 12 vuotta täyttänyt 18 vuotta täyttäneen vastaavan ajoneuvon ajo-oikeuden omaavan suorassa valvonnassa. Alueella ei tällöin saa olla valvomatonta muuta liikennettä. Alle 12 -vuotias saa kuljettaa ikänsä ja kokonsa puolesta soveltuvaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa muualla maastossa kuin maastoliikennereitillä 18 vuotta täyttäneen vastaavan ajoneuvon ajo-oikeuden omaavan ohjauksessa. Alueella ei tällöin saa olla valvomatonta muuta liikennettä eikä suistumisvaaraa tai pääsyä tielle. 6 a § Luovuttajan vastuu Ajoneuvon saa luovuttaa alle 15 –vuotiaan kuljetettavaksi ainoastaan, jos luovuttaja on varmistanut, että ajoneuvo on kuljettajalle soveltuva, kuljettajalla on tarvittavat tiedot ajoneuvon toiminnasta sekä riittävä valmius sen kuljettamiseen. Ajoneuvon luovuttajan on huolehdittava siitä, että 5 §:n säännöksiä moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttämisestä maastossa noudatetaan Ja tässä koko lakiehdotus. HE 306/2010 vp 27 Lakiehdotus Laki maastoliikennelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan maastoliikennelain (1710/1995) 32 §:n 3 momentti ja 36 §, muutetaan 1—3 §, 2 luvun otsikko, 4 §:n 1 momentti ja 2 momentin 1 kohta, 6 ja 9 §, 11 §:n 1 momentti, 3 luvun otsikko, 13—23 ja 25 §, 26 §:n 1 momentti, 27 §, 29 §:n 1 momentti, 30 ja 31 §, 32 §:n 2 momentti, 33 §:n 1 momentti sekä 34 § ja 35 §, sellaisina kuin niistä ovat 9 § ja11 §:n 1 momentti laissa 1586/2009, 14, 15, 22 ja 23 osaksi laissa 1018/1996, 25 § osaksi laeissa 1586/2009, 1018/1996 ja 101/2000, 30 § osaksi laeissa 1018/1996 ja 101/2000, 31 § laissa 101/2000 sekä 33 §:n 1 momentti ja 34 § laissa 484/2010, ja lisätään 5 §:ään uusi 3 momentti sekä lakiin uusi 6 a, 14 a, 15 a, 17 a—17 c, 20 a, 26 a, 30 a ja 30 b sekä 34 a—34 c § seuraavasti: 1 § Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on ehkäistä haittoja, joita luonnolle tai muulle ympäristölle, luontaiselinkeinolle, yleiselle virkistyskäytölle tai muulle yleiselle edulle taikka yksityiselle edulle aiheutuu moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttämisestä maastossa ja moottorikelkkailureitillä, sekä edistää liikenneturvallisuutta ja järjestää maastoliikenneolosuhteita. Haittojen ehkäisemisessä, liikenneturvallisuuden edistämisessä ja maastoliikenneolosuhteiden järjestämisessä on noudatettava myös, mitä muualla laissa säädetään. 2 § Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttämiseen maastossa sekä moottorikelkkailureitin ja maastoliikennereitin perustamiseen ja pitämiseen. Tämä laki ei koske ilma-aluksia eikä vesikulkuneuvoja. 3 § Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 1) moottorikäyttöisellä ajoneuvolla konevoimalla liikkuvaa kulkuvälinettä, joka kulkee maalla tai jäällä taikka kulkiessaan tukeutuu maahan taikka jäähän eikä kulje kiskoilla; ja 2) maastolla maa-aluetta, jääpeitteistä vesialuetta ja maastoliikenteeseen tarkoitettua aluetta, joka ei ole tie ja jota ei ole tarkoitettu kisko- tai ilmaliikenteeseen. 2 luku Maastoliikenteeseen liittyvät oikeudet ja rajoitukset 4 § Oikeus liikkua maastossa Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ei saa liikkua eikä sitä saa pysäyttää tai pysäköidä HE 306/2010 vp 28 maastossa maa-alueella ilman maan omistajan tai haltijan lupaa. Sama koskee tällaisen ajoneuvon perävaunua ja hinattavaa laitetta. Lupaa ei kuitenkaan tarvita: 1)poliisin, tullilaitoksen, rajavartiolaitoksen tai puolustusvoimien virkatehtäviin tai sairaankuljetukseen taikka palo- ja pelastustoimen tehtäviin; — — — — — — — — — — — — — — 5 § Moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttäminen maastossa — — — — — — — — — — — — — — Sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, on 13 §:ssä tarkoitetulla maastoliikennereitillä noudatettava, mitä tieliikennelain (267/1981) 4 §:n 2 momentissa säädetään liikenteen ohjauslaitteen noudattamisvelvollisuudesta, 9 §:n 1 momentissa ajoneuvon paikasta ajoradalla, 10 §:n 1 momentissa ajoneuvojen välisestä etäisyydestä, 14 §:n 1—3 momentissa väistämisvelvollisuudesta, 16 §:n 1 ja 2 momentissa ajoneuvojen kohtaamisesta sekä 36 §:n§ 1 momentissa ajovalojen käytöstä ajettaessa. 6 § Ikärajoitus Moottorikäyttöistä ajoneuvoa saa maastossa kuljettaa 15 vuotta täyttänyt. Edellä 1 momentissa säädetty ikävaatimus ei koske moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajaa ajettaessa muulta liikenteeltä eristetyllä alueella. Moottorikäyttöistä ajoneuvoa saa muualla maastossa kuin maastoliikennereitillä ja jääpeitteisellä vesialueella kuljettaa 12 vuotta täyttänyt 18 vuotta täyttäneen vastaavan ajoneuvon ajo-oikeuden omaavan suorassa valvonnassa. Alueella ei tällöin saa olla valvomatonta muuta liikennettä. Alle 12 -vuotias saa kuljettaa ikänsä ja kokonsa puolesta soveltuvaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa muualla maastossa kuin maastoliikennereitillä 18 vuotta täyttäneen vastaavan ajoneuvon ajo-oikeuden omaavan ohjauksessa. Alueella ei tällöin saa olla valvomatonta muuta liikennettä eikä suistumisvaaraa tai pääsyä tielle. 6 a § Luovuttajan vastuu Ajoneuvon saa luovuttaa alle 15 –vuotiaan kuljetettavaksi ainoastaan, jos luovuttaja on varmistanut, että ajoneuvo on kuljettajalle soveltuva, kuljettajalla on tarvittavat tiedot ajoneuvon toiminnasta sekä riittävä valmius sen kuljettamiseen. Ajoneuvon luovuttajan on huolehdittava siitä, että 5 §:n säännöksiä moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttämisestä maastossa noudatetaan. 9 § Kielto- ja rajoitusasian käsittely Esityksen alueellisen kiellon tai rajoituksen määräämisestä voi tehdä asianomainen kunta, kunnan jäsen tai paliskunta taikka sellainen viranomainen, yhteisö sekä maa- tai vesialueen omistaja, jota asia koskee. Kiellon tai rajoituksen määräämisen voi panna vireille myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on tiedotettava kieltoa tai rajoitusta koskevasta hakemuksesta kuuluttamalla siitä vähintään 30 päivän ajan asianomaisten kuntien ilmoitustauluilla siten kuin julkisista kuulutuksista annetussa laissa (34/1925) säädetään. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettava ainakin yhdessä kiellon tai rajoituksen vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä, jollei asian merkitys ole vähäinen tai ilmoittaminen on muutoin ilmeisen tarpeetonta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on ennen kiellon tai rajoituksen määräämistä kuultava kuntaa, jonka aluetta kielto tai rajoitus koskee, sekä varattava muille viranomaisille, yhteisöille toimialueellaan ja maanomistajille sekä muille, joita asia koskee, tilaisuus tulla kuulluksi. Jos kielto tai rajoitus määrätään kunnan esityksestä, se on määrättävä esityksen muHE 306/2010 vp 29 kaisena, jollei esityksestä poikkeaminen ole tarpeen kansalaisten tasapuolisen kohtelun tai alueellisen yhtenäisyyden vuoksi taikka muusta erityisestä syystä. 11 § Kiellon tai rajoituksen merkitseminen Alueellinen kielto tai rajoitus on merkittävä alueelle, jota se koskee, tai sen läheisyyteen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulee määrätä merkitsemisestä kieltoa tai rajoitusta koskevassa päätöksessä. Jollei merkitsemisestä ole muuta määrätty, kiellon tai rajoituksen merkitsemisestä vastaa kunta. Velvollisuus kiellon tai rajoituksen merkitsemiseen valtion maa-alueella tai jääpeitteisellä vesialueella on kuitenkin sillä viranomaisella, jonka hallinnassa alue on. Jos kielto tai rajoitus on annettu pelkästään yksityisen edun suojelemiseksi, merkitsemisestä vastaa hakija. — — — — — — — — — — — — — — 3 luku Moottorikelkkailureitit ja maastoliikennereitit 13 § Moottorikelkkailureitti ja maastoliikennereitti Moottorikelkkailureitti on maastosta merkitsemällä erotettu reitti, joka on tarkoitettu yleistä tai yksityistä moottorikelkka- ja muuta moottorirekiliikennettä varten lumipeitteen aikana ja jonka vaikutuksia ja liikennemääriä ei voida pitää vähäisinä. Moottorikelkkailureitti on tieliikennelain 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettu tie. Maastoliikennereitti on maastossa maaalueella kulkeva reitti, joka on tarkoitettu yleistä tai yksityistä maastoajoneuvoliikennettä varten ja jonka vaikutuksia ja liikennemääriä ei voida pitää vähäisinä. Moottorikelkkailureittiin ja maastoliikennereittiin voi kuulua tarpeellisia levähdysalueita ja huoltoalueita. 14 § Reitinpitäjä Moottorikelkkailureitillä ja maastoliikennereitillä on oltava reitinpitäjä, joka vastaa reitin pitämiseen liittyvistä velvoitteista. Reitinpitäjänä voi toimia kunta, kuntayhtymä, valtio, yhteisö tai elinkeinonharjoittaja taikka maan omistaja tai haltija. Reitinpitäjän hyväksyy elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Reitinpitäjällä tulee olla taloudellinen ja toiminnallinen valmius ja kyky pitää reitti 20 §:ssä tarkoitetulla tavalla asianmukaisessa kunnossa. Reitinpitäjän vaihtuessa on uuden reitinpitäjän ilmoitettava vaihtumisesta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle reitinpitäjäksi hyväksymistä varten. 14 a § Luonnonsuojelualueella ja erämaa-alueella olevat reitit Moottorikelkkailureitin perustamisesta valtion omistamalle luonnonsuojelualueelle päättää Metsähallitus sen estämättä mitä luonnonsuojelulain (1096/1996) 13 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetään. Moottorikelkkailureitin ja maastoliikennereitin perustamisesta erämaalain (62/1991) mukaiselle erämaa-alueelle päätetään sen estämättä, mitä erämaalain 5 §:ssä säädetään, alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Metsähallitus voi päätöksellään muuttaa hoito- ja käyttösuunnitelmassa osoitetun reitin sijaintia, jos se on tarpeen poronhoidon kannalta. 15 § Moottorikelkkailureitin ja maastoliikennereitin perustamisen ja sijoittamisen edellytykset Moottorikelkkailureitti ja maastoliikennereitti voidaan perustaa, jos maa- tai vesialueen omistaja tai haltija ja reitinpitäjä asiasta sopivat. Moottorikelkkailureitti voidaan perustaa alueen omistajan tai haltijan suostumuksesta riippumatta, jos reitin perustaminen on tarpeen yleisen kulkuyhteyden luomiseksi tai HE 306/2010 vp 30 yleisen virkistyskäytön kannalta eikä reitistä aiheudu alueen omistajalle tai haltijalle eikä poronhoidolle huomattavaa haittaa. Kunnalle on varattava tilaisuus esittää arvionsa yleisen kulkuyhteyden tai yleisen virkistyskäytön tarpeesta. Moottorikelkkailureittiä ja maastoliikennereittiä ei saa sijoittaa siten, että sen perustamisesta tai käyttämisestä aiheutuu huomattavaa haittaa tai sen vaaraa: 1) asutukselle, luonnolle tai muulle ympäristölle; 2) luontaiselinkeinolle tai maa- ja metsätaloudelle; 3) yleiselle liikenneturvallisuudelle; 4) yleiselle virkistyskäytölle; tai 5) muulle yleiselle tai yksityiselle edulle. Reitin laadinnassa on otettava huomioon aluetta koskeva kaava. Reitin sijoittaminen ei saa merkittävästi vaikeuttaa kaavan laatimista. Reittiä laadittaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään tai määrätään. 15 a § Saamelaisten oikeudet Moottorikelkkailureittiä ja maastoliikennereittiä ei saa sijoittaa siten, että sen perustaminen tai käyttäminen yksin tai yhdessä alueen muiden käyttömuotojen kanssa heikentäisi saamelaisten kotiseutualueella olennaisia edellytyksiä harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja taikka muutoin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuria. 16 § Reittisuunnitelma Reitinpitäjän on moottorikelkkailureitin ja maastoliikennereitin perustamiseksi laadittava reittisuunnitelma. Reittisuunnitelman tulee sisältää selvitys: 1) reitinpitäjästä; 2) reitin tarkoituksesta ja reitillä kulkevista ajoneuvoista; 3) reitin leveydestä ja kulusta maastossa sekä reittiin kuuluvista levähdys- ja huoltoalueista; 4) kiinteistöistä, joiden alueelle reitti sijoittuu; 5) alueiden omistajien antamista suostumuksista; ja 6) reitin vaikutuksista 15 §:n 3 momentissa tarkoitetulle yleiselle ja yksityiselle edulle. 17 § Reittisuunnitelman käsittely Reittisuunnitelman hyväksymistä haetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on ennen asian ratkaisemista varattava niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, ja muille tahoille tilaisuus lausua mielipiteensä hakemuksesta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on tiedotettava reittisuunnitelmaa koskevasta hakemuksesta kuuluttamalla siitä vähintään 30 päivän ajan asianomaisten kuntien ilmoitustauluilla siten kuin julkisista kuulutuksista annetussa laissa säädetään. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettava ainakin yhdessä reittisuunnitelmanvaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä, jollei asian merkitys ole vähäinen tai ilmoittaminen on muutoin ilmeisen tarpeetonta. Kuulutuksesta on annettava erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulee pyytää hakemuksesta lausunto sen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, jonka alueella reitti kulkee. Jos reitti sijoittuu tai sen vaikutukset ulottuvat saamelaisten kotiseutualueelle ja reitti voi vaikuttaa saamelaisille alkuperäiskansana kuuluviin oikeuksiin, saamelaiskäräjille on varattava tilaisuus antaa lausunto. Neuvotteluvelvollisuudesta säädetään saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 9 §:ssä. 17 a § Reittisuunnitelman hyväksyminen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy reittisuunnitelman, jos suunnitelma täyttää moottorikelkkailureitin ja maastoliiHE 306/2010 vp 31 kennereitin perustamiselle ja sijoittamiselle 15 ja 15 a §:ssä säädetyt edellytykset. Reittisuunnitelman hyväksymistä koskevaan päätökseen voidaan liittää tarpeelliset määräykset reitin rakentamisesta ja käyttämisestä aiheutuvien haittojen välttämiseksi ja liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. 17 b § Reitistä aiheutuvien menetysten korvaaminen Maan käyttöoikeuden luovuttamisesta reittiä varten sekä reitin perustamisesta ja käyttämisestä aiheutuvasta vahingosta tai haitasta kiinteistölle, maa-alueen omistajalle tai haltijalle vaadittaessa suoritetaan korvaus. Korvattavana menetyksenä pidetään myös vahinkoa, joka reitin rakentamisesta tai käyttämisestä aiheutuu poronhoidolle tai ammattimaiselle kalastukselle. Korvauksen suorittamisesta vastaa reitinpitäjä. Jos korvauksista ei sovita, asia ratkaistaan reittitoimituksessa. 17 c § Reittisuunnitelman hyväksymispäätöksen täytäntöönpano Reittisuunnitelman hyväksymistä koskeva päätös saadaan panna täytäntöön, kun se on saanut lainvoiman. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, reitinpitäjän pyynnöstä reittisuunnitelman hyväksymispäätöksessä määrätä, että reitin rakentaminen voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa reitin hyväksymispäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen päätöksen kumoamisen tai muuttamisen varalle. Vaatimus vakuuden asettamisesta ei koske valtiota tai sen laitosta eikä kuntaa tai kuntayhtymää. 18 § Reittitoimitus Moottorikelkkailureitin pitäjän on haettava reittitoimitusta maanmittaustoimistolta. Edellä 15 §:n 2 momentissa tarkoitettua reittiä koskeva hakemus on jätettävä vuoden kuluessa siitä, kun reittisuunnitelmaa koskeva päätös on saanut lainvoiman. Maastoliikennereitin pitäjä voi hakea reittitoimitusta, jos asiasta on sovittu kiinteistön omistajan tai haltijan kanssa. Reittitoimitukseen sovelletaan, mitä ulkoilulain (606/1973) 5–7 §:ssä säädetään. Menettelystä reittitoimituksessa, muutoksenhausta toimituksessa annettuun päätökseen tai suoritettuun toimenpiteeseen sekä kiinteistörekisteriin merkitsemisestä on muutoin voimassa, mitä yksityisistä teistä annetussa laissa (358/1962) säädetään. 19 § Reitin käyttöönotto Reitin käyttöön ottamisesta päättää reitinpitäjä. Reitti voidaan ottaa käyttöön, kun reittisuunnitelman hyväksymistä koskeva päätös on saanut lainvoiman ja reitti on rakennettu. Jos moottorikelkkailureittiä koskeva asia on käsiteltävä reittitoimituksessa, ei reittiä saa ottaa käyttöön ennen kuin toimitus on saanut lainvoiman ja reitti on rakennettu. 20 § Reitinpitäjän oikeudet ja velvollisuudet Reitinpitäjällä on oikeus rakentaa reitti ja pitää reitti kunnossa reittisuunnitelman mukaisesti. Reitinpitäjällä on oikeus poistaa reitiltä ajoa haittaavia puita, pensaita sekä muita vähäisiä luonnonesteitä. Reitinpitäjän on tarvittaessa tehtävä reitillä olevaan aitaan sellainen portti, veräjä tai muu laite, ettei reitistä aiheudu haittaa kiinteistön tarkoituksenmukaiselle käytölle eikä poronhoidolle, ja pidettävä se kunnossa. HE 306/2010 vp 32 Reitinpitäjän on huolehdittava siitä, että reitti on sen käyttötarkoitus huomioon ottaen asianmukaisessa kunnossa, riittävästi merkitty maastoon ja että reitille on sijoitettu liikenneturvallisuuden edellyttämät liikennemerkit. Jos reitti ei ole käytössä ympärivuotisesti, reitinpitäjä päättää ajokauden alkamisesta ja päättymisestä. Yksityistä käyttötarkoitusta varten perustetun reitin pitäjä voi rajoittaa reitin käyttämistä. 20 a § Reitin käytöstä perittävät maksut Reitinpitäjällä on oikeus periä maksu muun kuin 15 §:n 2 momentissa tarkoitetun reitin käyttämisestä. Valtion tai kunnan pitämän reitin käyttämisestä voidaan periä maksu reitin perustamisesta, ylläpidosta ja käytöstä aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Valtiolle perittävän maksun suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään. Kunnalle perittävän maksun perusteen on vastattava valtion maksuperustelakia. Kunnalle perittävän maksun perusteista määrätään tarkemmin kunnan hyväksymässä taksassa. Muun kuin valtion tai kunnan pitämän reitin käytöstä perittävästä maksusta määrää reitinpitäjä. 21 § Vastuu vahingoista Reitinpitäjä on velvollinen korvaamaan vahingon, joka reitin käyttäjälle tai sivulliselle on aiheutunut reitin käyttämisestä, jos vahinko on johtunut reitinpitäjän tahallisuudesta tai huolimattomuudesta. Korvauksen määräämisestä ja sovittelusta sekä korvausvastuun jakautumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974). Reitin pitämisestä johtuvan ympäristövahingon korvaamisesta säädetään ympäristövahinkojen korvaamisesta annetussa laissa (737/1994). 22 § Reitin siirtäminen Reitin pysyvään siirtämiseen sovelletaan, mitä reitin perustamisesta säädetään. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi antaa luvan reitin vähäiseen tai tilapäiseen siirtämiseen, jos maanomistaja hyväksyy siirron eikä siitä aiheudu 15 §:n 2—4 momentissa tai 15 a §:ssä tarkoitettuja vaikutuksia. 23 § Reitin lakkauttaminen Reitti tai sen osa lakkautetaan, jos: 1) reitti tai sen osa ei enää täytä 15 §:n 2 ja 3 momentissa tai 15 a §:ssä säädettyjä reitin perustamisen tai sijoittamisen edellytyksiä; 2) reittiä pidetään sopimuksen vastaisesti; 3) reitinpitäjä pyytää lakkauttamista; tai 4) lakkauttamiseen on muu erityinen syy. Reitin lakkauttamista koskevan asian ratkaisee hakemuksesta tai omasta aloitteestaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Reitin lakkauttamista koskevaan päätökseen on liitettävä reitin lakkauttamisesta johtuvat tarpeelliset määräykset. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on ilmoitettava reittitoimituksessa käsitellyn reitin tai sen osan lakkauttamisesta kiinteistörekisterin pitäjälle. 25 § Maastoliikennerikkomus Joka tahallaan tai huolimattomuudesta 1) rikkoo 4 §:n 1 momentissa säädettyä maastossa liikkumista, pysäyttämistä ja pysäköintiä koskevaa kieltoa; 2) rikkoo 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua huolehtimisvelvollisuutta ja teko on omiaan aiheuttamaan ilmeistä vahinkoa tai haittaa luonnolle, muulle ympäristölle, kiinteistölle tai luontaiselinkeinolle taikka huomattavaa häiriötä asutukselle; 3) rikkoo 5 §:n 3 momentissa säädettyjä maastoliikennereitillä noudatettavia liikennesääntöjä; HE 306/2010 vp 33 4) luovuttaa moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljetettavaksi 6 ja 6 a §:n vastaisesti; 5) käyttää moottorikäyttöistä ajoneuvoa maastossa vastoin valtioneuvoston 7 §:n taikka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 8 §:n nojalla antamaa kieltoa tai rajoitusta; 6) ylittää 29 §:n nojalla säädetyn yleisen nopeusrajoituksen maastossa; 7) rikkoo 16 §:n säännöksiä reittisuunnitelman laatimisvelvollisuudesta; 8) laiminlyö 34 a §:n nojalla määrätyn velvollisuuden esittää reittisuunnitelma viranomaisen hyväksyttäväksi; 9) rikkoo reittisuunnitelman hyväksymispäätökseen tai reittitoimituksessa annettuun päätökseen sisältyviä määräyksiä; 10) laiminlyö 30 §:ssä säädetyn luvan hakemisen tai rikkoo luvan määräyksiä; tai 11) jättää noudattamatta 33 §:ssä tarkoitetun pysähtymismerkin, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta tai 26 §:stä muuta johdu maastoliikennerikkomuksesta sakkoon. 26 § Ajoneuvon luvaton pysäyttäminen ja pysäköiminen Edellä 4 §:n 1 momentissa tarkoitetusta moottorikäyttöisen ajoneuvon ja moottorikäyttöisen ajoneuvon perävaunun tai hinattavan laitteen luvattomasta pysäyttämisestä tai pysäköimisestä toisen maalla voidaan määrätä suoritettavaksi pysäköintivirhemaksu siten kuin siitä erikseen säädetään. — — — — — — — — — — — — — 26 a § Toimenpiteistä luopuminen Jos 25 §:ssä 3—11 kohdassa tarkoitettu rikkomus on olosuhteet huomioon ottaen vähäinen, voidaan siitä jättää syyte ajamatta ja rangaistus tuomitsematta. Jos rikkomus on ilmeisesti sellainen kuin 1 momentissa säädetään, valvontaa suorittava poliisimies, rajavartiomies, tullimies tai Metsähallituksen erätarkastaja voi muihin toimenpiteisiin ryhtymättä antaa rikkomukseen syyllistyneelle huomautuksen. 27 § Syyteoikeus Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 25 §:n 1 tai 2 kohdassa tarkoitetusta teosta, jolla on loukattu ainoastaan yksityisen etua tai oikeutta, ellei asianomistaja ilmoita sitä syytteeseen pantavaksi taikka erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista. 29 § Yleinen nopeusrajoitus Yleisestä nopeusrajoituksesta maastossa säädetään valtioneuvoston asetuksella. Yleinen nopeusrajoitus ei koske 30 §:ssä tarkoitettua kilpailua tai harjoitusta eikä 6 §:n 2 momentissa tarkoitettua muulta liikenteeltä eristettyä aluetta. — — — — — — — — — — — — — — 30 § Kilpailut ja harjoitukset Maastossa samalla alueella pysyvästi tai toistuvasti moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla järjestettäviin kilpailuihin tai harjoituksiin on, jollei toiminnalle ole ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla haettava ympäristölupaa, haettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lupa. Lupa on haettava myös sellaiselle yksittäiselle tapahtumalle, josta voi aiheutua huomattavaa haittaa luonnolle tai muulle ympäristölle, asutukselle, yleiselle virkistyskäytölle, kalastukselle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle. Poliisin, palo- ja pelastustoimen, rajavartiolaitoksen tai puolustusvoimien harjoituksiin liittyvälle tapahtumalle ei tarvitse hakea lupaa. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu lupa myönnetään, jos alueen omistaja tai haltija on antanut suostumuksensa toiminnalle ja toiminta voidaan järjestää turvallisesti eikä toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa HE 306/2010 vp 34 luonnolle tai muulle ympäristölle, kalastukselle, asutukselle, yleiselle virkistyskäytölle tai muulle yleiselle edulle tai kaavan toteuttamiselle. 30 a § Lupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä 30 §:n mukaisessa lupapäätöksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Vaatimus vakuuden asettamisesta ei koske valtiota tai sen laitosta eikä kuntaa tai kuntayhtymää. 30 b § Maksut Kunta voi periä maksun 11 §:n 1 momentin mukaisesta kiellon tai rajoituksen merkitsemisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi kieltoa tai rajoitusta hakeneelta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen 30 §:n mukaisen asian käsittelystä luvanhakijalta. Maksun suuruus määrätään kunnan hyväksymän taksan perusteella. Taksan perusteiden tulee noudattaa valtion maksuperustelakia. 31 § Muutoksenhaku Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Metsähallituksen sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tämän lain nojalla antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristönsuojelun, asuinympäristön viihtyisyyden, luonnon virkistyskäytön tai maastoliikenteen edistäminen; 3) asianomaisella kunnalla; 4) yleistä etua valvovalla viranomaisella; 5) saamelaiskäräjillä sillä perusteella, että moottorikelkkareitin tai maastoliikennereitin sijoittaminen heikentää saamelaisten oikeutta alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan kotiseutualueella. Valitus, joka koskee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tai Metsähallituksen tekemää päätöstä, tehdään sille hallintooikeudelle, jonka tuomiopiirissä kysymyksessä olevaa toimintaa pääosin harjoitetaan. 32 § Valvonta — — — — — — — — — — — — — — Moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttämistä maastossa valvovat poliisi, tullilaitos ja rajavartiolaitos sekä Metsähallituksen erävalvonnasta annetun lain (1157/2005) 3 §:ssä tarkoitetut erätarkastajat. 33 § Pysähtymisvelvollisuus Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajan on maastossa, moottorikelkkareitillä ja metsätiellä välittömästi pysähdyttävä virkapukuisen tai näkyvällä virkamerkillä varustetun poliisi-, tulli- tai rajavartiomiehen antamasta merkistä taikka Metsähallituksen erävalvonnasta annetun lain 3 §:ssä tarkoitetun erätarkastajan antamasta pysähtymismerkistä. — — — — — — — — — — — — — — 34 § Rikkomuksen tai laiminlyönnin oikaiseminen Jos joku rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annettua säännöstä tai määräystä, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi: HE 306/2010 vp 35 1) kieltää häntä jatkamasta tai toistamasta säännöksen tai määräyksen vastaista menettelyä; 2) määrätä hänet täyttämään velvollisuutensa; 3) määrätä hänet oikaisemaan sen, mitä säännösten tai määräysten vastaisesti on tehty. Edellä 1 momentissa tarkoitettua kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella. Uhkasakkoa ja teettämisuhkaa koskevassa asiassa sovelletaan muutoin, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään. 34 a § Reittisuunnitelman esittämiseen velvoittaminen Jos moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa liikkumisen vaikutuksia ja liikennemääriä ei voida pitää vähäisinä, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi liikenteestä haittaa kärsivän hakemuksesta määrätä toiminnanharjoittajan jättämään reittisuunnitelman hyväksymistä koskevan hakemuksen. Jos moottorikäyttöisen ajoneuvon maastossa liikkuminen perustuu maanomistajan antamaan suostumukseen, voidaan maanomistaja velvoittaa jättämään kyseinen hakemus. Mahdollisuuteen tehostaa määräystä uhkasakolla sovelletaan, mitä 34 §:n 2 momentissa säädetään. 34 b § Virka-apu Poliisi on velvollinen antamaan virka-apua tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamiseksi. Sama velvollisuus on rajavartioviranomaisilla ja Metsähallituksen erävalvonnasta annetun lain 3 §:ssä tarkoitetuilla erätarkastajilla toimialueellaan. 34 c § Maksujen periminen Tämän lain 30 b §:ssä tarkoitetut maksut ovat suoraan ulosottokelpoisia. Niiden perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007). 35 § Tarkemmat säännökset Valtioneuvoston asetuksella säädetään: 1) maastoliikennekieltoa tai -rajoitusta koskevan hakemuksen sisällöstä; 2) reittisuunnitelman hyväksymistä koskevan hakemuksen sisällöstä; 3) tieliikennelainsäädännön nojalla säädettyjen liikennemerkkien käytöstä maastossa, maastoliikenteen kieltojen ja rajoitusten sekä maastoliikennereitin merkitsemisestä; sekä 4) todistuksesta ajoneuvon käyttämisestä poronhoitotöissä. ——— Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2012. Hallintoviranomaisessa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan asiaan sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Tämän lain 13 §:ssä tarkoitetusta olemassa olevasta reitistä, jota ei ole käsitelty reittitoimituksessa ja jonka vaikutuksia ja liikennemääriä ei voida pitää vähäisinä, tulee reitistä vastaavan tehdä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Reittiä koskevassa ilmoituksessa annettavista tiedoista säädetään ympäristöministeriön asetuksella. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi kolmen vuoden kuluessa ilmoituksen jättämisestä antaa reitistä vastaavalle 17 a §:ssä tarkoitetut tarpeelliset määräykset lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamiseksi. Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa liikkumisesta haittaa kärsivä voi saattaa reittiä koskevan ilmoitusmenettelyn vireille elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. HE 306/2010 vp 36 ————— Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ympäristöministeri Paula Lehtomäki Lähde:finlex Ja tosiaankin muuttakaa otsikko vaikka muotoon: Uusi maastoliikennelaki. Koska siitä tässä on kyse. Löytyy sitten joskus haullakin kun joku nyyberö asiaa tiedustelee ja siihen vastataan että koita hakua. |
Sivu luotu: 13:17 (GMT +2). |