lokari ja roiskeläppä
 

anteeksi jonkinverran vanhan aiheen esilletuonti, mutta söörtsi antaa asp erroria ja asian on jonkinverran ajankohtainen...

Eli kuinka alhaalle sen roiskeläpän pitää asetusten mukaan ulottua? Muistaakseni asiayhteydessä mainittiin myös että maastoajoa haittaavat osat on turhia, miten se nyt oikeesti menee, mistä löytyy laki ja/tai asetus? Voisin tietty huomenissa soittaa katsastuskonttorillekin, mutta hyvähän se olis tietää asia ennakkoonkin, ettei tarvii tehdä liian pitkiä läppiä... :-)

Ja samaa sarjaa; paljonko saa olla renkaan yläpinnan ja lokasuojan välissä, eli kuinka isoksi pyöränkaaria voi avartaa?

Jos riippuu ja roikkuu niin kyse on henkilömaasturista tai oikeestaan herrasmiesmaasturista eli rangesta.

-Paavo

Dodiin, copy-pastea finleksistä:

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista 19.12.2002/1248:

20 §

Roiskesuojat

1. N1-luokan ajoneuvon, joka ei täytä liitteessä 1 olevan I osan 37 kohdassa tarkoitetun moottoriajoneuvojen lokasuojia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 78/549/ETY vaatimuksia, roiskesuojien tulee ulottua leveydeltään vähintään renkaan tai parirenkaiden yhteenlasketun leveyden suuruisena pyörän akselin kautta kulkevasta pystytasosta vähintään 30° eteenpäin ja vähintään 50° taaksepäin. Roiskesuojan takaosa renkaan tai paripyörillä uloimman renkaan keskeltä mitattuna ei saa päättyä sen vaakasuoran tason yläpuolelle, joka kulkee 150 mm renkaan pyörimisakselin yläpuolella.

2. Muun kuin M1- ja N1-luokan ajoneuvon roiskesuojien tulee ulottua leveydeltään vähintään renkaan tai parirenkaiden yhteenlasketun leveyden suuruisena pyörän akselin kautta kulkevasta pystytasosta vähintään 30° eteenpäin. Roiskesuojan takaosan renkaan tai parirenkaiden yhteenlasketun leveyden suuruinen osuus ei saa päättyä sen vaakasuoran tason yläpuolelle, joka kulkee 100 mm renkaan pyörimisakselin yläpuolella ajoneuvon ollessa kuormittamaton.

3. Roiskesuojan poikkileikkauksen tulee olla siten kourumainen, että kourun syvyys akselin yläpuolelta mitattuna on vähintään 30 mm. Kourumaisuus saa vähetä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja kulmia lähestyttäessä.

4. Roiskesuojan etäisyys akselista ei saa 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen kulmien välisellä alueella olla renkaan halkaisijaa suurempi.

5. Erityistä roiskesuojaa ei vaadita, jos ajoneuvon korin tai lavan pohja tai muu päällirakenne tarpeellisin lisälaittein muodostaa tässä pykälässä määriteltyä vastaavan suojan roiskumista vastaan, eikä maastoautossa tai muussa erikoistarkoitukseen valmistetussa ajoneuvossa, jossa roiskesuojien käyttö oleellisesti hankaloittaa ajoneuvon käyttöä.

Tarkoitetaanko tuossa roiskesuojilla lokaria vai kuraläppää vai molempia? Jos molempia, niin riittää että kuraläpän alareuna on max. 150mm pyörännapaa ylempänä? Tuo viimeisen pykälän mukaan ei ilmeisesti tarviis edes lokasuojia, mutta siinä vois olla konttorilla selittämistä että tää on maastoajoneuvo ja mua oleellisesti häisitsee lokasuojat... :-)

Eli onko roiskeläpistä muuta lakia/asetusta, vai eletäänkö tuon mukaan?

Ja se toinen juttu, eli minkäverran saa olla renkaan ja lokarin välissä tilaa?

-Paavo



Edited by - Paavo on 25/07/2004 21:17:03

Mistään en ole varma mutta eikös ne mittaa korotuksen akselin keskiöstä lokarin reunaan? Mitähän sitten jos vähän soveltaakin lokarin reunoja jotenkin ylöspäin. Onko se korotusta?

-- Ei mee vahvasti --

Nerd-O

Mitä nyt tuosta ymmärsin niin:


M1G luokka

Lokasuoja akselin keskeltä pystylinjasta 30° eteen ja taaksepäin akselista 100mm ylös vaakasuoran tason alle.
Leveys vähintään renkaan leveys.

Kourumaisuus ylhäältä keskeltä 30mm ja saa vähetä alaspäin.

Lokasuojan ja renkaan väli: enintään renkaan halkaisia akselista mitaten. (esim 38" melkein 50cm)

Noin lukisin sen viidennen:
5. Erityistä roiskesuojaa ei vaadita maastoautossa, jossa roiskesuojien käyttö oleellisesti hankaloittaa ajoneuvon käyttöä.

Tuosta puuttuu sitten tieto nuista direktiiveistä ym. liitteistä. Niistä en tiedä mitään.<img src=icon_smile_sad.gif border=0 align=middle>



Edited by - HäRVeli on 25/07/2004 22:43:46

Moi,

&gt; Lokasuojan ja renkaan väli: enintään renkaan halkaisia akselista mitaten

Kiitos!

-Paavo

Ei kai se sun ranges kuitenkaan N1-luokan auto ole? Onko se M1 vai M1G? Jos on M1, niin tuo säädös ei aseta mitään vaatimuksia. En kyllä silti lähtis konttorille ilman läppiä, vaikka niin minä tuon tulkitsisin. Jos M1, niin laitat niinsanotut katsastusläpät paikalleen leimalle mennessä ja pidät auton hanskalokerossa mukana ton lakitekstin pätkän poliiseja varten. :) Jos kyseessä on M1G, niin momentit 2-4 on oleelliset.

/* Life Begins at 35" */

Moi,

kotteron otteessa lukee että "ajoneuvolaji: henkilöauto", kohta "ajoneuvoluokka" on tyhjä ja huomautuksissa on maininta "ajon. ryhmä: maastohenkilöauto" sekä "erik. ehdot: nelipöyrävetoinen, kytkimin varustetut voimansiirtolaitteet". Onko tää nyt sitten mikä (N1, M1, M1G)? Ja mitähän ranget tuppaa yleesä olemaan?

Hieman hupaisa muuten tuo "kytkimin varustetut voimansiirtolaitteet", eihän automaattivaihteisessa autossa oo kytkimiä voimansiirrossa...

-Paavo

M1G eli maastohenkilöauto. Ja muistutuksena -&gt; http://www.petrisimolin.com/ThePalst...?TOPIC_ID=3033

Voiman ulosotto sieltä löytyy kuitenkin, eli kyllä siellä kytkin sille on.

/* Life Begins at 35" */

Kiitos! PS.com ja Jouni on parempi kuin muutama katsastusinssi yhteensä!

Tuolta http://www.petrisimolin.com/ThePalst...?TOPIC_ID=3033 lainattua:

Mahtavatkohan säännöt olla erit uusille ja muutoskatsastettaville autoille? Kun ranget ei vakiona täytä tuota "vähintään yksi akselilukko" vaatimusta, vai tulkitaanko tämä siten että mahdollisen keskitasauspyörästön lukkokin riittää? Ja jos on kytkettävä neliveto niin ei tarvii lukkoja lainkaan? Mites lukottomat tojotat jne. onko nekin kaikki M1G-vekottimia?

-Paavo



Edited by - Paavo on 26/07/2004 10:06:25

<img src=icon_smile_blush.gif border=0 align=middle>
Säännöt on samat uusille ja vanhoille: isoin osa maastureista on M1-luokan autoja. Keskilukon riittävyyteen en usko, ja kitkalukon kelpaavuudesta olen kuullut vastaväitteitäkin, joten se on kai vähän tulkinnasta kiinni.

/* Life Begins at 35" */

Mun piti leimasetän mieliksi laittaa kuraläpät. Ko. inssin mukana riittää, että kuraläppä on 15cm pyörännapalinjan yläpuolella.
Laitoin tuollaiset "minarinsiteillä" pikakiinnitettävät läpät, niin saa minuutissa irti ja kiinni. onhan se kanssa-autoilijoillekin mukavampi kun ei paska lennä silmille... hirveen näköisethän ne kyllä on..


M1G:hen pitää olla vähintään kitka toisella akselilla, mutta käsittääkseni ajoneuvoluokan voi muuttaa, jos tuo lukkohommeli on muuttunu alkuperäisestä rekisteröinnistä.


-Useful is beatiful-

Eikös säännöt ole ne, jotka ovat olleet voimassa auton käyttöönottovuotena?
Onko muka niin, että pitää olla juuri etu- tai takatasauspyörästössä lukko? Jotenkin ymmärtäisin tuolla lukittavuudella sitä keskitasauspyörästön lukkoa. Kytkettävä 4-veto == "keskitasauspyörästö lukittu". Että tähän ei kelpaa mikään awd volvot sun muut...

Note! This message was posted anonymously!

Ainakin minulle on katsastuskonttorilta annettu monesti väärää, vanhaa ja jopa täyisin perätöntä tietoa. tuohon rangen
ajoneuvoluokkaan(?) en osaa ottaa kantaa, mutta siellä
rekisteriotteen teknillisen osan yläreunassa on oma pieni lokero jossa lukee tod.näk. M1 ja silloin mennään kaikkein tiukempien sääntöjen mukaan.(range ei varmaan kuulu "oikeisiin" maastoautoihin,
he, he) Jos rangeen (tai muihin maastureihin)haluaa tuon G:n (M1G tai N1G)niin silloin pitää etsiä uusimmat ja täydelliset ohjeet
tuohon muutosruljanssiin, sillä muutoskatsastuksessa sovelletaan uusinta ohjetta (mikäli osataan), mikäli muuta ei nimenomaisesti
ole säädetty.
ainakin huhua on kuulunut että g-kirjainta ei saisi enää kaikkiin
autoihin.

Note! This message was posted anonymously!

Mulla taas suzkassa merkitty otteeseen M1G, vaikka mitään lukkoja ei löydykkään.
Roiskeläppiä ei katsastuksessa tarvittu, Koo-Peen "suomennoksen" ansiosta.
Saas nährä miten käy kun käyn itse sen seuraavan kerran katsastamassa joudunko tinkaamaan katsastusmiehen kanssa <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>

Siis... Siis minkä ihmeen sääntöjen? M1 on M1 - Erot M1G:n välillä on varsin pienet. Korotuksen määrä on vähän erilainen, mutta juuri muita vaikutuksia ei ole.

Mitkä ohjeet? Ja mihin muutosruljanssiin? Ne ohjeet on varsin selkeät, vain tuo lukon määritelmä tässä on tulkinnan varainen. Eikä siellä mitään vanhoja lakeja voi käyttää, vaan ihan voimassaolevia vaan.

LaaLaa puhui joskus ihan samaa, että konttorilla eivät olisi antaneet G:tä jos maahantuoja ei anna lupaa tai jotain. Haluaisin kyllä nähdä mihin tekstiin tuollaisen ovat perustaneet konttorilla...

/* Life Begins at 35" */

Ajoneuvohallintokeskus puh 0100 7800 (0,08 e/min + pvm): mun rankku on M1G, oli näköjään merkitty uusimpaan otteeseenkin, en eilen laiskuuttani jaksanut sitä sateesta käydä hakemassa.

&gt; Erot (M1 ja) M1G:n välillä on varsin pienet. Korotuksen määrä on vähän erilainen, mutta juuri muita vaikutuksia ei ole.

Lisäyksenä että G:llä taitaa olla isommat koukkupainot? N1/M1 1.5 kertaa ommapaino, G:ssä 2x?

-Paavo

Mitenkäs nää koukkupainot mahtaa tarkalleen nykyisin mennä? Olisko jollain lakitekstiä lainata, kun ei ihan heti silmiin osunut tuolla finlexissä?

/* Life Begins at 35" */

Tämä kiinnostais muakin, kun olis edessä rekisteröintikatsastus ja mulla otteessa se 1750kg perävaunu. Mieli tekis isompaa...

821/2003
32 a § (25.9.2003/821)

Hinattavan ajoneuvon kytkentämassa

Hinattavan ajoneuvon kytkentämassa saa olla enintään pienin seuraavista arvoista:

a) ajoneuvon rakenteeseen ja suorituskykyyn sekä kytkentälaitteen lujuuteen perustuva suurin teknisesti sallittu hinattava massa;

b) jos hinattava ajoneuvo on jarruton, puolet vetoauton omasta massasta, enintään kuitenkin 0,75 tonnia, tai jos kyse on hinattavasta laitteesta, enintään puolet N2- tai N3-luokkaan kuuluvan vetoauton todellisesta kokonaismassasta;

c) jos suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan enintään 3,5 tonnin autoon kytkettävä hinattava ajoneuvo on varustettu työntöjarruin, vetoauton suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu kokonaismassa, tai jos vetoautona toimii M1G- tai N1G-luokan ajoneuvo, 1,5 kertaa vetoauton suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu kokonaismassa, enintään kuitenkin 3,5 tonnia;

d) jos suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan yli 3,5 tonnin autoon kytkettävä perävaunu on varustettu työntöjarruilla, 3,5 tonnia;

e) jos autoon kytkettävä muu hinattava ajoneuvo kuin puoliperävaunu tai sitä vastaava hinattava laite on varustettu jatkuvatoimisella jarrujärjestelmällä, 1,5 kertaa vetoauton suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu massa;

f) jos suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan yli 3,5 tonnin autoon kytketään perävaunu tai perävaunuja ilman kuormaa mitattuna yli 22,00 metrin yhdistelmäksi, 2,5 kertaa vetoauton suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu massa.

/* Life Begins at 35" */