LN46 "Latolöytö" Hilux
 

"Noin 10 vuotta sitten tämä yksilö pysäköitiin mökin taakse rakennettuun vajaan ja siellä se sai olla rauhassa kunnes allekirjoittanut tuli häiritsemään sen lepoa traktorin ja köyden kanssa. :D

Tarkoitus olisi siis hitsata kyseinen yksilö tieliikennekelpoiseen kuntoon ja katsoa sitten mihin maailma vie"

Tämä tapahtui siis tammikuussa 2024, mutta en silloin tajunnut tästä prokkiksesta tehdä tänne juttua, mutta kaiketi parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Päivittelen tänne nyt pikapikaa projektin siihen saakka kuin se on päässyt ja sitten sitä mukaa kuin se etenee.

Näyttää hyväkuntoiselta

Jatkoa odotellessa. Hyvän näkönen aihio ja malli miellyttää silmää.

Kai se on myönnettävä, että ikä tekee minullekin tepposet... kun ensimmäisenä ajattelen tuollaisen löydön säilyttämistä alkuperäisenä tai jopa museoituna... jolloin tuon rahallinen arvo ainakin säilyisi parhaiten. Hieno löytö joka tapauksessa

kyllähän se tuolloin vajasta ulos vedettäessä näyttikin siltä että ei mutta ku kone käyntiin ja leimalle, mutta kuinkas sitten kävikään...

Ruostetta!
 

No, kun Hilu oli saatu vajasta pihalle, oli aika tutustua peltien kuntoon katsastusta silmällä pitäen.

no, alunperin "hyvistä" pelleistä löytyi kuin löytyikin reikiä ja vanhoja pakkeleita. Runko oli onneksi ruostesuojattu ja sitämyötä kunnossa.

Lokasuojissa oli ruostetta perinteisissä paikoissa ja hytissä niin kuskin kuin pelkääjänkin jalkatilassa. Hytissä oli myös Hilun edellisen kerran pysäköineeltä jäänyt homma kesken, siksi ammottava aukko takaosassa valmiina.

noin pieneen hyttiin ei mahdu kuin pienet ruosteet, eihän tuo näytä edes pahalta. Paitsi ruosteiden osalta tilanne niin kuin jäävuoren kanssa, vain 1/10 näkyy ensivilkaisulla. Mutta silti ei paha. Vahva suositus, että koppa pois rungolta ja teet kerralla hyvin ruostehommat. Rungon päällä ollessa hommassa turaamisen maku ja ei edes pääse hyvin tekemään.

Teletapin kanssa samaa mieltä, että ehdottomasti entisöinti kun vaikuttaa noin orkkikselta. Ei ole varmasti monta LN46 enää liikenteessä, saati orkkiksena. Täällä suomessa ei ehkä osata hinnan arvostaa niin kuin maailmalla. " Offialttarille " uhrattuna tällä ei lopulta ole oikein mitään arvoa, akselit ja jakis muutaman satasen. Kaikki muu on romurautaa.

Kyllä entisöinti.

Ei siellä pahoja ruosteita ollutkaan loppujen lopuksi, vain sellaisia jotka katsuria haittaa.... Niinpä se sai korjattua hytin ollessa paikallaan. Entisöinti ja museorekisteröintikin on käynyt mielessä, mutta kun tuon Hilun lava on tehty lähes kokonaan uudestaan 1,5mm pellistä, niin siitä voi tulla museotarkistajalta sanomista.

Jos Hilun halusi leimalle, niin oli pakko ruosteet korjata. Ei oikein löytänyt yhtään LN46 romikselta jota ei olisi vielä paalattu, niin oli pakko tyytyä volkkarin kopioon. Niinpä kartturin jalkatilaan päätyi VW Tarosta peräisin oleva pellinpala, ja sillä saatiin lattia ja tukipiste korjattua kertaheitolla.

Kuskin jalkatilassa oli jo edellisten vuosikymmenten tilkkutäkit, mutta niiden jatkoksi sai siististi tehtyä jatkopalaa...

Muuten kori itsessään olikin suuresti ruosteeton, sillä edellinen käyttäjä oli ruostesuojannut kaiken hyvin kattavasti.

Ei tästä ole tarkoitus rakentaa mitään offihirviötä, käyttöautoksi oli ajatus.

Värikin on hieno.
Erottuu uniikkina teiden musta/harmaa/valkoinen massasta.

Alunperin ollut ilmeisesti ruskea tai vihreä. Jälkikäteen maalattu siniseksi.

Ja ei muuta kun lisää peltiä.

tässä vaiheessa oli jo saatu kone käyntiin. Avaimelta ei tullut virtaa solenoidille, joka katkaisee polttoaineen ja se aiheutti ongelmia, mutta vedimme solenoidille omat sähköt ja sen jälkeen esikammiodiesel pyöri mukisematta ja sen enenmpää sähköistä välittämättä:D

Ei tule virtaa avaimelta muuten vieläkään, olisiko virta-avaimen pohja. Jos joku viisaampi tietää, niin kertokaa toki. Laturin löysin onneksi purkaamolta, kun vanha oli kärähtänyt.