auton laturin vapaakytkin
 

on olemassa uudehkoissa ja uusissa autoissa, mutta miksi loppujen lopuksi sitä tarvitaan?

Tasaamassa moottorin työtahtien muodostamia iskuja / värinöitä laturilta

Siis vapaa kytkin, ei kumijousitettu hihnapyörä, esim. ranskalaisissa
 

Oliskohan sittenkin tuo vapaakytkin säästämässä moniurahihnan kiristintä/hihnaa? Kun tuommoisen räikkämallinesen laturi vaihdoin jäykällä hihnapyörällä olevaan, niin kiristin otti itseensä, kun esim. kytkin tuli nostettua ylös liian isolla kierroksilla.
Ja tuommonen ranskalaisversio, missä hihnapyörä on liukulaakeroitu laturin ankkurin navan yhteyteen, hihnapyörän ulkopinnassa nätti vulkanoitu kumi välittää väännön laturille...

Ymmärrät asian kun saat käteesi tuommoisen nykyaikaisen 180A laturin, ei semmoista massaa pyöritetä kumihihnalla ja dynaamisella kiristimellä kovin kauaa ilman kytkintä.

Kahteen viikkoon meilläkin taas pariin autoon laitettu uudet kun muuttuu jäykäksi hajotessaan toi kytkin.

Toinen oli solminut hihnansa vesipumpun ympärille ja toisessa kuulosti, et on kone paskana kun kävi ja hihna hakkasi apparin lattiaan

On se kumma ku mulla tossa raktorissa pelaa ilman kytkimiä.?
Ja vähän sama asia noitten kaksoismassa kytkinten kanssa. Miks ennen ei tarvinnu?
Ja kummissakin tapauksissa käyttöikä alle puolet mitä perinteisellä tyylillä oli.
Selittäkääpä se!

Polttomoottorin kampiakselin kulmanopeus vaihtelee yhden kierroksenkin aikana paljon. Tämä rasittaa huomattavasti apulaitteiden käyttöhihnaa ja kiristintä. Laturilla on moottorin apulaitteista selvästi suurin hitausmomentti. Vapaakytkimen ansiosta hihnan ei tarvitse joka kierroksella vuorotellen kiihdyttää ja hidastaa laturia.

Töissä olen nähnyt suurnopeuskameralla otettuja videoita hihnasysteemistä vapaakytkimellä ja ilman ja ero on todella suuri.

Siitä olen ihan samaa mieltä hiluvitkuttimen kanssa että kummasti ennen pärjättiin ilman moisia nykyajan kotkotuksia ja silti päästiin paikasta toiseen.

Mistään mä en tiiä, mut voisko noi nykyajan kotkotukset johtua siitä kun sisäset kitkat pitää( kuulemma) moottorissa saada mahottoman pieneks. Tehään sitte paskoista materiaaleista mitkä ei kestä mitään.

Vai nousseet tehot moottoreissa, ja latureissa ??

No, jos leditakavaloja ei saa polttaa päiväsaikaan koska se vie liikaa polttoainetta, niin eiköhän se osin siitäkin syystä tule nuo kaksoismassaiset vauhtipyörät ja laturin vapaakytkimet yms.. lisäksi halutaan mahdollisimman tasaisesti käyviä koneita ilman värinöitä matkustamoon yms.. -> kansa vaatii laatua joten tehdään hiljaa ja värinättömästi käyviä moottoreita, joissa on paljon herkästi hajoavia osia :D

Minulla on Jeepissä 150A laturi, hihna automaattikiristimiellä, ja voi sanoa että ihmeen paljon hihna "ravistaa". Isossa laturissa on melkoisen paljon pyörivää massaa.

nii, verrataa vaikka toho mun rattoriin ku tuli jo siitä mainittua...
saattaapi olla että siinä vähä tehokkaampi laturi ku näissä autoissa ja silti pelaa ilman kytkytintä. hihnan kiristin on sellanen jousikuormitteinen.
ja heppojahan suunnilleen sitä luokkaa ku tämän päivän keskitason autossa.

musta tuntuu että joku viisas insinööri on saanu hyvän idean ja muut viisaat insinöörit on sitte kopioinu sen ku luulevat että sen täytyy olla v:n hyvä ku eivät ymmärrä mitä sillä saavutetaan, muuta ku varaosakauppaa.

Sen vapaakytkinhihnapyörän idea on moottoria ryntäytettäessä antaa laturin kierrosnopeuden laskea hitaammin.

Traktorin kierrosherkkyys ei liene samaa luokkaa; pyörivät massat ovat hiukka isommat.

öö missä traktorissa on iso laturi. Kait ne on samaa kokoluokkaa kuin nykyisissä paremman luokan henkilöautoissa. Esim bemarin x5 laturi on 150A. Ja Valtran esim T sarjassa on 120A laturi...kait nykyautoissa ja traktoreissa mennään suurinpiirtein samassa kokoluokassa. Linja-autot ja rekat sit erikseen.

kylläpä se vapaakytkytin löytyy rattorin latureistakin aivan samalla lailla ku autojenki

vakiokierros moottoreissa ei vapaakytkimiä välttämättä ole mutta normikäytössä aika tavallinen kampe

se 150A laturi alkaa oleen aika tavanomaisen kokoinen joka paikassa ainakin keskiraskaassa kalustossa sekä "isoissa" hlö autoissa

eri asia nämä luukkaan 50A laturint niissä nyt ei mitään vapaa kytkimiä ole :D

Kyllähän monessa neloskoneisista, Esim CDI moottorisista mersuissa kuulee jo käyntiäänestä että onko laturin vapaakytkin kunnossa vai jumissa. :D

Hihna pitää melkosta räminää ja pärinää tyhjäkäynnillä kun vajaapyttysen koneen pyörintä ei ole tasaista ja hihna pyörittää parisataa ampeerista laturia.
Kuullostaa ihan siltä ettei tuo keksintö pysy kauaa nipussa.

Tyhjäkäynnillä tuosta vapaakytkimestä on suurin hyöty. Kuten yllä jo joku mainitsi. Se antaa laturin pyöriä tasaista nopeutta siinä missä moottorin kampiakselin pyörintä ei ole tasaista johtuen puristus/työtahdeista.

Raktoreissa ihan eriasia kun koneet on isoja ja usein 6sylinterisiä ja pyörivät massat on varsin suuria.

Kotimaisissa dieselmoottoreissa (käyttäjinä valtra, massikka, fendt, challenger, gleaner jne) ei ole latureissa vapaakytkimiä.

Vesipumpun hihnapyörää kevennettuiin joskus, kun sammutettaessa sen pyörimisvoima löi moniura hihnan kiristimen hajalle.

rellun kuormurissa on vesipumpussa vapaakytkin

Tuossa myöhemmässäkään viestissäsi ei ilmen mikä traktori on kyseessä, ja onko moniurahihnan vai perinteisen V-hihnan varassa?

Mutta jos esim. 25 Zetorin teho on 25 hv, ja sen vauhtipyorä (iman kytkintevyä ja paineasetelmaa) painaa lähes yhtäpaljon kuin kokonainen n. 100 hv moottori vauhtipyörineen päivineen.. (mekaniikkaihmisille: J- voima zetorin vauhtipyörässä lienee vähintään useita satoja? kertaa suurempi., kuin 4x tehokkaamman nykydieselin kaikki pyörivät massat yhteensä....) Kansankielellä: siis tuo j- voima on se voima millä vastustetaan pyörimisnopeuden muutosta on suuruusluokkaa 1000 kerta suurempi, siis nykydiesel pyörii huomattavan "huojuvasti", siis jos esim. 700 r/min, niin hetkellisesti pyörimisnopeus paljon pienempi ja suurempi, jos mitataan pyörimisnopetta esim. 10 kertaa kampiakselikierrokselle.

Ja perinteinen V-hihna on todella hyvä, sillä se painuu hihnapyorien uraan "kiihdytysvaiheessa", siis hihnan tehollinen pituus jatkuu, ja välityssuhde pienenee. Serpentiini, siis moniurahihna ei tee sitä, ainakaan läheskään samassa mittakaavassa.

Ja tuon "serpentiinin", siis moniurahihnan, ominaisuuksia on hyvä pito.
Kaikkein "kauhein tapaus-" jäykällä laturilla on remmille se, että koneen kierrokset tippuu äkkiä; siis jos esim. olet väivymäsä liikenevaloissa, idealla että ohitat vieseisellä kaistalla olevan; ja sulla sattuu olemaan liian iso vaihde: siis kone sammuu/niiaa alta sekunnissa reiluilta kierroksilta!
(silloin auto hyppää/tökkää, siis edestakaista kiihtyvyyttä, ja kaikki apulaitteet repii remmiä kampiakselilta/"lappaa" remmiä kiristimelle....)

onkos joku avannut tuota vapaakytkintä?
mikä siellä jumii?
itsellä saab 9-5 3.0tdi ja siinä vapaakytkin jumissa, ei hanki remmit kestää ja laturin irrotus ei ole mikään ihan pikku homma tuossa, siivan voisi saada irti laturin paikalla ollessa, ehkä...

Mulla on mäntäkompressorissa aika hyvän kokoinen vauhtipyörä ja sitä pyörittää kolmivaihemoottori kahden kiilahihnan välityksellä. En ole huomannut siinä mitään tarvetta vapaakytkimelle vaikka moottorissa on takuulla massa enempi kuin autojen latureissa.

Onks mitään vaikutusta sillä, että se sähkömoottori pyörittää melko tasaseen sitä kompuraa, päinvastoin kuin jos mäntämoottori pyörittää Genua ?? Lisäks sähkön laatu saattaa parantua vapaakytkimen kanssa

Mäntäkompurassa voi olla kuitenkin epätasaisuutta, hihnavetossa tätä on pyritty korjaamaan vauhtipyörällä ja toisessa vehkeessä ei ole hihnaa ja moottori pyörittää suoraa kompuraa.

Aattelin, että moottori ja laturi on tavallaan aika lähellä tätä yhdistelmää...

Jos nykymoottoreissa sellanen tarvitaa, merkitään tiedoks...

Googlella löytyy kuvia. Periaatteeltaan sama kuin mitä automaattilaatikoista löytyy (sprag, one way clutch). Veto päällä nuo rullat painuvat ulkokehän ja sisäosassa olevan rampin väliin, vapaalla rullatessaan painuvat jousta vasten. Hyvin yksinkertainen rakenne. Jumiessaan nuo rullat kuluneisuuttaan jäävät jumiin rampin ja ulkokehän väliin.

http://investors.skf.com/annual2010e...ltern_fmt.jpeg

Tuossa yksinkertainen piirros aiheesta:

http://adcats.et.byu.edu/ADCATS/Exam..._2DClutch1.GIF

Kiilahihna itsessään vaimentaa tehokkaasti käyntivärähtelyjä, vapaakytkimiä käytetään tietääkseni ainoastaan moniurahihnojen kanssa ja juurikin Peen mainitsemasta syystä. Eli työtahtien aiheuttamien värähtelyjen tasoittamiseen.

Eli se remmeissä näkyvä läpättäminen on koneen käyntitahtien vatkaamisesta johtuvaa :confused: