Kiinteistökaupan jälkipyykin pohdintaani. Käräjänoikeuden päätös tullut.
 

Saa kommentoida.

Kuntotarkastuksesta/ -tutkimuksesta. Siinä vaikuttaisi olevan paljon problematiikkaa. Se että tarkastajille/tutkijoille ei ole pätevyysvaatimusta on vain osa ongelmaa. Toinen merkittävä ongelma on se, että nekin tarkastajat, jotka ovat jonkinlaisen koulutuksen aiheeseen saaneet, ovat sen saaneet melko hiljattain suhteessa Suomen rakennuskantaan. Tuolloin ammattitaitoa ja asennetta voisi verrata vaikkapa yleisesti yhteiskunnassa olevaan kertakäyttökulttuurin asenteeseen koskien autoja. Yleinen asennehan on, että yli kymmenen vuotta vanhat autot pitäisi ehdottomasti romuttaa. Tokihan on niin, että jos vaikkapa minun 23 vuotta vanhaa Volvoa kuntotarkastetaan ja arvioidaan samoilla kriteereillä, kuin vuoden vanhaa Volvoa, onhan se täysin paalauskunnossa. Mutta arviossa ei oteta huomioon sitä, että minun Volvolla on edelleen aivan täysi käyttöarvo ja tyytyväisyys autoon on täysin subjektiivista. Eikä sitä välttämättä tarvitse purkaa ja romuttaa vain esimerkiksi sen takia, että verrattuna uuteen Volvoon nykyaikaisine turvavarusteineen, minun Volvossani on uutta suurempi turvallisuusriski.

Samoin arvioiden pitäisi kaikki Suomen yli viisi vuotta vanhat talot purkaa, koska niissä on NYKYsäädösten vastaisia rakenneratkaisuja, sekä myös puhtaasti iän tuomaa kulumista. Kuntoarvioissa jotka olen nähnyt, jokaisessa puututaan höyrynsulkujen puuttumiseen, koneellisen ilmanvaihdon puuttumiseen ym nykysäädösten vaatimiin rakenneratkaisuihin, joita ei ollut keksittykään vaikkapa 50-luvulla! Niistä huolimatta 50-luvun taloissa on asuttu enemmän tai vähemmän tyytyväisinä yli puoli vuosisataa tässä maassa ja talojen käyttöarvo on ollut oikeassa suhteessa asujien vaatimustasoon. Jos talon ostajan vaatimustaso on "uusi talo", ei pidä ostaa 50-luvun taloa! Samoin taloja kuntoarvioitaessa kriteerit koskien rakenneratkaisuja, ilmanvaihtoa, lämmitysjärjestelmää jne, pitäisi olla suhteessa rakennusvuoteen, eikä nykypäivään! Nyt ei näin ole ja uskon että sillä on iso vaikutus esimerkiksi oikeuden käsittelyssä kuntotarkastajien lausuntojen perusteella tuomioita antavien maallikotuomarien päätöksiin.

Part 2
 

Kiinteistökaupan ja niistä syntyneiden riitatilanteiden toinen ongelma on täysin suhteettomat asianajokustannukset. Juristin tuntipalkat pyörivät siellä 200 euron tienoilla ja asioita siis ajetaan tuntitöinä. Veloittaa siis periaatteessa voi vaikkapa illalla kotona tehdystä ajatustyöstä tuon edellä mainitun veloituksen mukaan. Samoin kaikista soitetuista puheluista ym saman taksan mukaan. Oma lukunsa ovat kirjalliset lausunnot, joista veloitukset järjestään ovat nelinumeroisia.

Näistä lähtökohdista voi minun mielestäni oikeutetusti puhua kohtuuttomista veloituksista, jotka johtavat siihen, että yksittäisen ihmisen hakiessa itselleen oikeutta TAI puolustaessaan sitä, ainoat voittajat ovat juristit. Tämä tarkoittaa minun mielestä ihmisen oikeusturvan vakavaa heikentämistä, koska useinkaan ei tavallisella työssäkäyvällä ihmisellä varaa ajaa omia oikeuksiaan joutumatta mahdollisesti vuosia kestäviin taloudellisiin ongelmiin. Puolustautuessaan syyttömänä siis jopa ilman omaa syytään!

Tässä omassa, meneillään olevassa tapauksessani, asianajokulut minun puolellani ylittävät hiukan oman puolen vuoden palkan kolmivuorotyöstä päätoimessa. Vastapuolen kulut lähentelevät jo koko vuoden palkkaa. Siihen en nyt ota kantaa että onko asianajotyö noin paljon arvokkaampaa kuin omani, mutta siihen otan, että yhteenlasketut asianajo-, todistaja- ja asiantuntijakustannukset ovat jo ylittäneet moninkertaisesti sen, mitä alkuperäisen, riidan aiheuttaneen asian korjaaminen olisi tullut maksamaan. Ja nyt on vasta ensimmäinen oikeusaste loppusuoralla.

Omaa asianajajaani en tästä tilanteesta mitenkään syytä. Olen hänen toimintaansa enemmän kuin tyytyväinen! Ongelma on systeemin ja luotu/päästetty syntymään jo kauan kauan sitten.

On muitakin voittajia, nimittäin tuomarit. Ja kun sekä juristeille, että tuomareille on eduksi juttujen venyminen, niin tietenkin juttujen käsittelyyn menee niin kauan aikaa että ne alkuperäiset asiat jo unohtuvat. Ja mikäs siinä aikaillessa, kun palkka juoksee eikä vastuuseen joudu mistään.

Totta, mutta kun heidän palkkaansa ei vastaaja tai kantaja suoranaisesti maksa oikeidenkäyntikuluissa, niin jätetään heidät nyt ulkopuolelle.

Kiinteistönvälittäjistä olis paljonkin mielipidettä, mutta koska heitä ei tässä minun sotkussa mukana ollut, jäävät hekin nyt ulkopuolisiksi avautumisesta.

Joo...kuntotarkastuksessa ilmenneiden mahdollisten vikojen tai puutteiden osalta on syytä kirjata ne kauppakirjaan siten, että ostaja on tietoinen niistä ostohetkellä eikä voi sitten jälkeenpäin niistä mussuttaa. Ostaja taasen ottaa siinä tietoisesti mahdollisen riskin tai tyytyy siihen ja varautuu korjauksiin.

Piilovirheiden osalta homma onkin sitten jo ihan perseestä. Olet 5 vuotta vastuussa jostain jota ei voi tietää - Varsinkaan jos et ole itse rakentanut taloa, vaan "mokan" on tehnyt alkuperäinen omistaja/rakennuttaja. :mad:

Eli käytännössä vanhaa taloa ei uskalla myydä, ellei sitä pura ja rakenna uudestaan. Todella upeeta...:mad:

Niin,

En tiedä miten yleistä on se, että asuntokaupassa kuvittellaan ostettavan uusi talo, vaikka kyse olisikin 70-luvulla tehdystä rakennuksesta, joka on toteutettu sen ajan tekniikalla ja normistolla. Kyse on siis siitä, että 70-luvun Ladan ostaja ei voi väittää, että autossa on virhe, jos siinä ei ole vakionopeussäädintä ja automaattilootaa. Ei ollut siinä mallissa eikä tarvinnut olla siinä talossakaan kaikkea sitä mitä tänään pitää olla.

Talo voi olla rakennettu juuri tietyn ajan normien mukaan ja siinä voi silti olla kosteusongelmia. Ne ongelmat vaan johtuvat normissa annettujen rakenneratkaisujen toimimattomuudesta. Ei ollut radonsuojausnormia, ei lämmöntalteenotto tms... Esimerkkejä on satoja.

Jos ihmiset kuvittelee, että kaikkea voi vaatia myyjältä, niin pieleen menee. Talo tulee voida ostaa ja myydä siinä kunnossa kuin se on.

En tiedä mikä tilanne alunperin oli, mutta tsemppiä ja järjenvaloa kaikille osallisille.

Tää on tosiaan hanurista. Kaupunkilaisjuntit (mikä minäkin olin:D) kattoo tv:n sisustusohjelmia ja ajattelee kuinka auvoista olisi jos saisi semmosen ihqun mummonmökin/rintamamiestalon, sitten pää märkänä semmosta ostamaan.
Viimeistään ekan talven jälkeen huomataan että hitto täällähän on kylmä ja sähköäkin menee paljon enemmän kun meidän kerrostalokämpässä, lumetkin pitää kolata ja postikaan ei kolahda ovesta sisään.
Tosin en nyt tiedä miten päin teidän tapaus on, mutta tää on mitä itse oon havainnut. Ja mitä tulee noihin kuntotarkastuksiin, voi ristus mitä kuraa. Niidenkin pitäisi ymmärtää että 5 henkinen perhe tuottaa kosteutta hitokseen paljo enemmän kun se yksinäinen mummo joka käy ehkä kerran viikossa suihkussa, jos silloinkaan.
Mielestäni vanhan talon ostajien pitäisi käydä joku pakollinen kurssi(ilmainen) ennen ostopäätöstä, missä kerrottaisi pikkusen millaista tuulimyllyjä vastaan taistelua tää eläminen näissä vanhoissa paskoissa on...

Tulipas taas avauduttua:D

Kusetusta koko rahalla....
 

Kuntotarkastuksenkin saa semmoisen kuin haluaa. :o
Ostajan tai myyjän hyväksi.... :rolleyes:

Vastuu on tosiaan 5 vuotta mutta ihan kaikkea ei myyjänkään tarvitse maksaa. Piilovirheiden osalta mahdollinen korvaus katsotaan tapauskohtaisesti ja se ei ole 100% korjauskuluista vaan jotain ihan muuta. Ja näistähän väännetään kättä välillä pitkään ja hartaasti, näitä juttuja ostaja helposti sekoittaa normaaliin ikääntymisen ongelmiin. Eli jos 50-luvun omakotitalon katto alkaa vuotamaan kuukauden päästä talon ostosta, ei myyjä siitä ole vastuussa. Siis ellei myyjä ole pimittänyt ostohetkellä asiaan liittyvää tietoa. Vanhat talot vaatii korjauksia ja se on huomioitu myyntihinnassa.

Vanhatalo on sama asia kuin vanhaauto vikaa pukkaa olemaan ja korjausta vaatii vuosittain.
Kosteusmittaukset yhtä kuraa , meillä jopa rivitaloyhtiössä kuntotarkastaja halusi ottaa myytävästä asunnosta seinälaatan irti no otti kanssa ja sitten vasta tajusi kyseisessä seinässä olevan jakorasian olevan toisella puolella saunankiuasta varten , pakko oli pihalle lähteä hymyilemään, lattiakaivon ympärykset ovat aina kosteita jos sitä suihkua on käytetty.
Enempi pelkäisin ylikorjattuja rintamiestaloja korjaamaton turvallisempi ostos.

Jep, tähän kun lisätään se tosiasia että kotivakuutukseen kuuluvan oikeusturvavakuutuksen korvauskatto paukkuu heti jos kyseessä ei ole mikään rutiinijuttu. Ja sellaiseksi voidaan katsoa joku liikennetörttöily missä ei ole pienintäkään epäselvyyttä. Riita-asiat menee poikkeuksetta tonneja yli vakuutuksen korvauskaton.

Jos jostain vaan saa sellaisen oikeusturvavakuutuksen missä ei ole korvauskattoa niin suosittelen lämpimästi ottamaan jos on myymässä/ostamassa vanhaa taloa.

Mutta jos kerran olet syytön niin eihän sitten tarvi murehtia kuluista kun häviäjä maksaa. Ja jos et täysin ole varma syyttömyydestä niin olis kannattanu sopia jotain. Yleensä näissä taitaa myyjä olla se joka joutuu maksaan, ainakin osittain.
Mutta on kohtuutonta että myyjällä on pitkä vastuu.

Mutta vielä kohtuuttomampaa on mielestäni se että esim. 80 luvulla rakennettu talo joka maksoi silloin vaikka satatuhatta markkaa, nyt siinä on asuttu jo reilu 30 vuotta ja hinta on helposti 150 tuhatta euroa. Eli asunnon arvo on noussu kymmenkertaiseksi sen 30 vuoden käytön takia, toisin kuin siinä 80 luvun autossa missä hinta on vain tippunu alas.

Paitsi että ei mene näin. Monta kertaa oikeus päättää että molemmat maksaa omat kulunsa.

On se rahan arvokin pikkasen muuttunut vuosien saatossa, tuskin ihan kymmenkertaiseksi noussut...ellei sitten ole todella hieno ja saneerattu vimpan päälle...

Hah! KUKAAN ei voi olla varma MISTÄÄN (paitsi siitä että maksaa ja paljon) kun kyse on suomen oikeus(?)laitoksesta, ja vielä vähemmän kun kyse on kiinteistöasioista.

Kyllä siellä ihan sujuvasti päätöksenteossa ohitetaan todistajanlausuntoja ja otetaan tulkintoja lakipykälistä jotka ei asiaan liity edes nimeksi. Esim. oma viemäriputki-case, tuomari otti tulkintoja ydinturvallisuuslaista päätöksensä tueksi ja meidän kutsuman todistajan lausunnosta oli ohitettu merkittävin osa, ei löytynyt edes mainintaa päätöksestä...

Minkäs teet kun ei ole enää varaa lähteä hoviin, maksaa kymmeniä tuhansia.

Suomessa jokaisen perusoikeuksiin kuuluu se että saa käräjöidä ja hakea oikeutta itselleen. Jos itellä ei ole varaa niin valtio maksaa. Tästä tuli joskus juttua telkkarissa, kun jotkut käräjöi ihan vaan julkisuusmielessä ja valtio maksaa kaikki viulut.
Sinänsä on vaan tyhmää että useimmiten asioista ymmärtämättömät ihmiset tekee niitä päätöksiä, mutta aina voi viedä eteenpäin niin kauan kuin käytännössä tahtoo.

Vanhoissa rakennuksissa tuota myyjän vastuuta pitäs alentaa mutta uusissa rakennuksissa rakentajan vastuuta pitäis nostaa ja paljon. Sen verran heikkoa laatua on uusissakin rajennuksissa vaikka kuinka monta insinööriä olis niitä suunnitellu.

Joo, valtio maksaa jos olet varaton. Ei ennen sitä.

Varaton saa muutenkin tehdä mitä tykkää, ei paljon heilauta sakkotuomiot...

Kiinteistökaupan oikeudenkäynneissä ei varsinaisesti haeta syyllistä henkilöä, eikä kukaan ole välttämättä rikollinen. Täten hyvin usein ei ole mitään syyllistä ja syytöntä. Tuomarilla on täysin vapaat kädet määrätä oikeudenkäyntikulujen jakautuminen, eikä siihen ole mitään sääntöä.

Sovintoa ja varsin kohtuullista summaa tarjosin ostajalle ennen oikeudenkäyntiä, ei kelvannut. Ei myöskään kelvannut oikeuden sovittelu, jossa tuomari olisi tutustunut tapaukseen ja tehnyt sovintoehdotuksen, joka ei vielä sido kumpaakaan. Kieltäytyivät siis tästäkin. Tämän jälkeen vastapuolelle on tullut lisää kustannuksia noin 6000 euroa todistajanpalkkioista. Esimerkkinä yksi kuntotarkastaja, joka veloitti palkkiona puolen tunnin todistajana hikoilusta ja änkytyksestä 2600 euroa.

Maksaaks tässä nyt molemmat sitten omat kulunsa kuitenkin?? Vai meneekö nekin voittajalle nuijan kolautuksella?

Ja miksi muuten käydään oikeutta jos ei kerran rikostakaan ole olemassa...näille pitäis olla ihan omat asiantuntijatuomitsijat jotka päättäisivät.

Hitostako sen vielä tietää, miten tuomari kulut jakaa, niin kuin edellä kerroin.

Oikeutta käydään sen takia, että kiinteistön myyjä on vastuussa myös sellaisista virheistä, joiden olemassaolosta ei ole ollut tietoinen, ei niitä ole aiheuttanut, eikä omalla toiminnallaan niiden syntyyn vaikuttanut. Ei siis ole tapahtunut rikosta, mutta oikeudellinen vastuu on silti.

Niin mut paljon helpompi se on tulla varattomaks ku rikkaaks :D

Ja vielä tuosta maksuttoman oikeusavun saamisesta. Asian voi miettiä myös siten, että kun minulle työssä käyvälle kulut olivat 21500 vs työttömän ja varattoman 0 euroa, tarkoittaa se sitä, että kahden vuoden prosessin aikana reaaliansioni väheni 21500 euroa työssä käynnin vuoksi.

Luinko mää huonosti vai etkö kertonut millasesta asiasta tappelitte?

"Vähän" alalla olevana kiinnostaa tämä vikakin.

Mitä tähän 5v myyjän vastuuseen tulee niin on se oikeesti raju.
Sen pitäisi olla suhteessa talon ikään tyyliin vuosi pois per 10v tjsp.

Ensinnäkin kaikkia virheitä ei voi nähdä purkamatta rakenteita ja silti myyjä on niistä vastuussa vaikkei niitä tiedä.

Toiseksi jos on holtiton uusi asukas niin se voi siinä vajaassa viidessä vuodessa asua sen talon pilalle.
Tukkii ilmanvaihdon, jättää tärkeitä huoltoja tekemättä jne.
Ovat sitten piruja näyttää toteen kenen tekemiä ne on.

Niinku yllä todettiin ainoita voittajia näissä yleensä on lakimiehet.