Maatilan sukupolvenvaihdos
 

Onko täällä ketään jolla olis kokemusta sukupolvenvaihdoksesta? Itellä alkais pian olemaan ajankohtainen alkaa tekemään sitä. Tässä nyt onneksi ollaan hyvissä ajoin valmistautumassa tulevaan, että hommaa ei tarvi saada tänä kesänä valmiiksi :D

Alkaa omalla ikäluokalla nyt olemaan noita sukupolvenvaihdoksia monellakin käsillä, ja nyt oikein vanha isäntäkin otti asian puheeksi että tässä pitäis ruveta miettimään tilan tulevaisuutta. Siskokset on onneksi informoitu jo vuosia sitten että mie ostan tilan, ja kaikille se sopi.

Yhtenä hommana on ainakin kauppahinnan keksiminen.
Parin vuoden takaa kokemukset sukupolvenvaihdoksesta.

Joo se pitäis koettaa miettiä että vanhemmat sais kuitenkin sen verran rahaa että eivät oo ite kusessa eläkepäivinä ja toisaalta sen verran että kauppasumman jälkeen pystyis tilaa kehittämäänkin..

Pari muuttujaa siihen vielä tuo verotuksen minimoiminen ja just sisarusten kanta kauppahintaan ja tuleeko ennakkoperintöä. Jos on mahdollisuutta nuoren aloittajan tukien saamiseen, niin ne kannattaa tietty hoitaa kotiin.
Ennakkopäätös verottajalta kannattaa hakea, jos aikataulu antaa myöden. Muuten saattaa tulla yllätyksiä verotuksen suhteen.
Pankkeja kannattaa kilpailuttaa tiukasti, jos lainan tarvetta tulee.

minkälainen tila?
onko lehmiä?vai onko pelkkää viljelystä?paljon peltoa?paljon metsää?
parivuotta sitten tehtiin emännän kotitilalla vaihdos,vois vielä jotain muistaakkin.

Kylläpä se vaan meinaa olla monimutkanen homma, kannattee tilata oikeen SPV-neuvoja käymään tai mennä jonku kaupanvahvistajan jutuille.

nimim. Perjantaina tilakaupan ennakkopäätöksen verottajalta tilannu.

Vuos tuhannen vaihteessa tehtiin spv oli oikein mielenkiintoista puuhaa. Silloin tuli nuo koulutus vaatimukset ei edes maaseutukeskuskaan osannut sanoa minkälainen koulutus pitää hommata ja MELA yks paska EI kuunnelleet mitä kysyin vaan luki papereita mitenkä isä on toiminut. Pelotteli vaan tukien takaisinperinnällä vähintään olis korkoineen ja väärinkäytöksineen tehnyt vaatimattomat 2000000 €
Kaksi viikkoa ennen sovittua kauppapäivää ensinmäinen kaveri kuunteli mun kysymyksen kunnolla ja näki että kauppa olis ihan OK silloin tippi iso kivi hartioilta ja tilakauppa tehtiin.

Joo tuossa just rimpauttelikin Osuuspankin vastaava neuvoja ja kertoili näistä hommista että miten ne menee. Koulun penkille miekin vielä joudun että saa nuoren viljelijän tuet vaan eihän tuo onneksi kauaa kestä.

ProAgrialta pitää tilata Likwi-laskelmat ja sitten kun saadaan selviteltyä todellinen arvo paikalle niin sitten ruvetaan miettimään että mikäs se olis todellinen kauppahinta. Samaan syssyyn pitää miettiä että muutetaanko metsät sisarusten kanssa yhteismetsäksi vai laitetaanko kauppaan mukaan.

Nämä kun saa selville niin pitää tilata ennakkopäätös veroista ja sitten Osuuspankkiin hymyilemään nätisti että josko pankinjohtaja olis lähellekään samaa mieltä asioista.

Eihän tuo mikään iso paikka ole, alle 50 hehtaaria viljeltyä ja suurin piirtein saman verran mettää. Työkoneita ja työkaluja on kertyny nurkkiin melko paljon, ja sitä romua riittää... Mitään kun ei oo koskaan heitetty pois :rolleyes:

Ja kauppakirjaan sitten maininta että vanha isäntä ja emäntä muuttaa vähintään 50 kilometrin päähän etteivät oo koko ajan nurkissa :D

Tuosta sisarusten kannasta sen verran että vähän turhan paljon mietitään mun mielestä muitten kantaa asiaan, kun kauppahan on kuitenkin vaan ostajan ja myyjän välinen. Myyjähän saa myydä haluamallaan hinnalla, tietysti verottajaa asia kiinnostaa. Ja saavatpa vielä rahoillaankin tehdä juuri niinkuin haluavat kun ovat järjissään.

Mutta toki meillä nyt siskokset otetaan kans kertomaan oma mielipiteensä että pysyy välit hyvinä.

Kannattaa todellakin tehdä hyvät laskelmat ja lukea ne myös. Paljonko sinne viivan alle jää rahaa ja paljonko työtunteja? Kauppahinta sitten tuotto-odotuksen mukaan. Siinä ei saisi tunteet liikoja vaikuttaa, kun hintaa määritellään. Tilan pitäisi kuitenkin maksaa itsensä jollain järjellisellä aikavälillä takaisin. Jos maatalouden harrastamisen mahdollistamiseksi pitää kovin paljon hakea rahaa muualta, on hinta liian kallis.

Sitä olin tulossa sanomaan tähän ketjuun, että jos suinkin voitte sen välttää, älkää käyttäkö asumisoikeutta kauppahinnan alentajana. Se, jos mikä tulee ajan myötä kalliiksi. Varsinkin, jos vanhapari on vielä hyvissä voimissa, tai jo nyt on näkyvissä merkkejä siitä, että ajatukset tilan kehittämisestä on kovin erilaiset. Mutta asia näkyi olevan asumisen osalta jo ajateltu. Toki vanhan parin tietoja ja elämänkokemusta kannattaa kuunnella, mutta kun itse olet tilasta kaupan jälkeen taloudellisesti vastuussa, itse sinun pitää myös sen asioissa päätöksetkin tehdä.

Sitten, kun ne aloitustuet ja lainarahat on tilillä, älä ensimmäisenä mene ostamaan uutta autoa tai traktoria. ;) Tee ensin itsellesi hyvin perusteltu investointisuunnitelma ja elä sen mukaan. Alussa ne velatkin tuntuu hetken saatavilta, kun on intoa ja rahasummat saattavat äkkiseltään tuntua isoilta. Mutta kun niiden tukirahojenkin pitää riittää moneen asiaan, on budjetointi pidemmän päälle erittäin järkevää hommaa.

Mun työni liippaa läheltä noita yllämainittuja asioita ja kokemuksesta voin sanoa, että hyvä suunnittelu ja kyky johtaa itseään on viljelijän tärkeimmät taidot. Niiden avulla tulee ne ikävämmätkin hommat hoidettua ajallaan ja homma pysyy kasassa.

Onnea matkaan! :)

Hyvin tuntuis olevan asiat hoidossa. Mulle pätkähti just tilille aloitustuen loppuosa, kun sain Tammikuussa aherrettua viljelijä tutkinnon valmiiksi. Rahoille on jo osoitekin valmiina - pankkilaina.
Itse varmaan koittaisin ostaa metsät samaan kauppaan. Niille voi olla käyttöä, jos pääsee päätehakkuuta tekemään. Tsemppiä täältäkin valitsemallesi uralle.

Tässä on todella paljon asiaa.

Tuolla alalla tulot jakautuu mahdollisimman epätasaisesti, ja tiukin paikka rahallisesti yleensä siinä välissä kun pitäis eniten hommia painaa menemään. Jos joutoaikana hummaa rahat menemään niin voi ohuesti ahdistaa kevättöiden aikaan...

Toiseksi, ei ne suuret menot vaan pienet tulot... Eiku. Menopuoli todella tarkan budjetin alle, AINA tulee yllättäviä menoja.

sinisen lehmän maitoa tulee työkseen purkiin lypsettyä:eek: mutta oletko kysynyt itseltäsi haluatko oikeasti??nauttia sadan hehtaarin yksinäisyydestä...3,70egen tunti palkalla miinus tukiaiset.....enkä tarkoita nyt niitä sisaruksia.esittämääsi kysymykseen olet saanut varsin hyviä vastauksia!!ei tämä kultakaivos ole vaan elämän tapa.pari juttua sul jääny huomioimatta laitan palstalle oman mirlipiteeni kun sais ensin nukkua 21vrk aikana poikinut 36hiehoa vähä veto pois....

21vrk aikana poikinut 36hiehoa vähä veto pois....asiaan perehtymättömälle kerrottakoon senverran että yritäppäs nussia kaverias hanuriin puoliväkisin...ja jos kuka haluaa kokeilla ensikon lypsyä ni pistä yv.saapi kokeilla,minä ny saikul:mad:

Ottamatta kantaa sukupuolenvaihdoskeskusteluun...

Kannattaako maanviljely?

Maaseuduntulevaisuuden kapean uutisoinnin muovaaman ajatusmaailman mukaan lihatilat, maitotilat eikä viljelykään oikein kannata. Viimeviikolla oli just juttua ettei navettainvestoinnit maksa itteään takasin. Olipa jossain aika messeviä lukuja lopettavien tilojen määristäkin. Liekö todellista?

Tuo 3,7 egen tulot kertoo tehtyjen työtuntien määrästä?

Matalat korot loppuvat joskus ja silloin vouti korjaa ylivelkaantunutta satoa...

Miten touhu on muuttunut 10-15 vuoden aikana, ihan vaan uteliaisuudesta maalla-asuvana kyselen...

Miksi sitten, melkein kaikilla maajusseilla on komiat Jhondeerer,puimurit ja ajetaan uudella Mersulla.
Mutta kuitenki valitettaan ku ei oo rahaa.. Vai onko neki laina vehkeitä?

oisko ne rahat menny niihin jontikoihin ja mersuihin :)
ei vaan en tunne yhtään jyväjemmaria joilla olis mersu, tai uus puimuri ym?

Aina yleistetään nuo käsitykset en vaan tiedä monia joilla olis mersu muutakun sen jälkeen kun on myynyt tilan jatkajalle. Jos omia rahoja sijoittaa työpaikkaansa (maatalousyrittäjä) siitä on kaikilla aina huuto päällä. Kysynkin moniko tehdastyöläinen on sijoittanut omaan työpaikkaansa saman verran mitä jontikka tai puimuri maksaa. Taitaa olla aika harvassa ne sijoittajat. Puimureissahan on yleensä takana aika monta maanviljelijää. Ite olis päässyt porukkaan 50000€ ajattelin että rahalle on muutakin käyttöä ja maksan rahtarille puimisesta

Näinpä. Jos me istutaan jo raktorissa normi duunarin vuostunnit heittämällä ni ei kovin reuhkalla huvita työnnellä. Ja siihe tietysti muut hommat lisäks.
Elämän tapa kait se on. Mut katotaan miten pitkään huvittaa, rankkoja leikkauksia tälläki saralla.
Jos se kateellisista siltä tuntuu että täällä tukiaisia ootellaan ja kattoon syleksittää. Eikun kokeilemaan, maatilan varmaan löytää minkä sais ostettua! Pääsee siihen mersun makuun ;)

kyllä ne on kaikki laina vehkeitä, pankin tai rahoitusyhtiön.
sitten kun se tilallinen on ajanut sillä samalla vehkeellä joku kymmenen vuotta niin sitten se alkaa olla ehkä oma... nykyinen maatalouskalusto kun on helvetin kallista.

Ite kun aloin harrastamaan maataloutta 2001 niin ostin tilan ilman eläimiä kun ei pienellä karja tilalla tahdo elää. Navetta oli pieni ja olis pitäny tehdä remontti. Nyt kun on tila ns. kasvinviljely tila niin voi tienata elantoa muualla ja homma ei ole niin sitovaa. Se ämmy siellä navetassa kun tarvitsee hoitoa JOKA PÄIVÄ.

Juurikin näin!

Sen verran ittekin aihetta seurannut ikäni sivusta (sekä vähän enon tilalla töitäkin tehnyt), että helvetin iso käsi kaikille maanviljelijöille jotka jaksaa painaa kovaa duunia kotimaisen ruoan eteen.
Siihen hommaan pitää pienestä pitäen kasvaa ja olla aito halu.

Pikkuisen ruusuinen kuva on jos luullaan, että mersuilla jne ajellaan.
Ei ainakaan täälläpäin näy vaikka käsittääksen täältä lähtee mannersuomessa eniten maitoa taipaleelle.

Mitä siihen traktoriin tulee niin se on yleensä tosi raskas investointi mutta sen vaan on oltava kunnon kone jos meinaa alaa harrastaa.

Pikkasen toki taas meni sivuun alkup. aiheesta....

olis kyllä kiva nähdä, kun joku kävis koulutuksen alalle ja pistäis "firman" pystyyn, eli alkais nollasta ton helponrahan metsästyksen. vois olla, että jollekkin muulle alalle olis helpompi saada pankkilaina:)
ja vaikka rahotuksen sais vaikka perintönä, ns ilmaista rahaa, ni tuskin kovinkauaa jaksais ja pystyis harrastamaan, verrataen moni muu ala, minkä voi aloittaa monesti pikkuhiljaa, esim viljelyä tuskin kannattaa aloittaa pelkällä traktorilla, tai pelkällä pellolla:)

Siihe alkuperäiseen kysymykseen.
Kyllä siihen kannattaa vaikka sieltä proagrialta hommata ihminen jokä näitä spv hommia tekee. Ei tuu sitte myyjälle tai astajalle hirveitä mätkyjä. Ja muutenki niitä papereita on ihan tarpeeks.

Nythän sulla on sitten aikaa tehdä kaikki kiinteistön ja kaluston kunnossapitohommat,mitkä on jäänyt rästiin :D

Itsekin toiminimiyrittäjänä miettinyt monesti sitä,miten paljon helpommalla pääsisi tavallisena duunarina,kun on kortisto ja sossu turvana jos ei ole töitä.

Naapurikunnassa oli takavuosina esimerkki, kyläläinen katseli kateellisena kun maanviljelijä linkosi teitä uudella traktorilla ja ajeli suht tuoreella autolla.
Ostipa sitten itselleen toimivan maatilan tämä kadehtija, mutta jo kolmen vuoden päästä oli elukat laitettu autoon ja lähdetty palkkatöihin takaisin. Ei sen koommin kyllä kuulunut kadehtivankaan...

Ei sen puoleen, tässäkin pitäjässä maatilat pitää tulokärkeä verotiedoissa mutta ne on suuria tiloja ja niissä on suurien tilojen työmäärä. Jos tekisi itse saman määrän tunteja niin varmaan se lähes satatonnia olisi tulojen kohdalla...