vesurin korvike reppuun
 

Kun ollaan jumissa ,ja tarvis saada konepuukko käymään..mutta ei SITTEN,JOKA PAIKKA JÄÄSSÄ..niin käviskö
Skrama..löytyy Varustelekan tekemänä!
Reppuun sopivana tupen kanssa.
Hirvimettällä ja vesurin korvaavana meneekö?
Mitäs Ukot ootte mielipuolta,Kannattaako?
Pikkasen tyyris mutta aika jees?
:eek:
PS:Voi olla että väärässä paikassa,mutta saa siirtää;))

ei taida olla tekniikkaa, mutta ei ole vesurin voittanutta niissä hommissa mihin se on tarkoitettu. Aikoinaan käytin hukaria ja ihan susi jos vesuriin vertaa.

Juu..tais tulla pikkasen väärään paikkaan.siitä pahoittelut!
Jaa meinaat että susi?
Ok!
Noilla lattan pätkillä ei kyllä tee mitään ,mutta tää jotenkis tuntus ajatuksella tehdyn.
Vesuri on vesuri ,mutta on tossa jotain..
PS:Ylläpitäjälle,heivaa oikeeseen pilttuusen,niin pysyy asiat kuosissa!Sorry!

Mulla on tollane, en oo paljoo käytelly mut vaikuttaa hauskalle laitteelle. Käy aika hyvin käteen

Mielestäni varustelekan sivuilla oli et hukari oli ihan jees, mutta kun muuttivat kahvaa niin päättivät et tekevät kokonaan paremman



Mut onks kukaan käpistellyt sellaista kukria :confused:


Teroittaahhan se kuulemma pitää, mutta onko se rahansa väärti :confused: :confused:

Vai yrittääkö jostain saada sellaisen oikean ja aidon

mitäs vikaa fiskarssin vesurissa on? Niitä saa vaikka prismasta ja ei maksa paljoa.

Mulla on aito nepalilainen kukri ei kyllä ole oikein vesurin korvike mutta kyllä tuolla mettässä puut nuotioon halkoo muuten hyvä mutta kahva sais olla pitempi.

En kyllä vesuriksi meinannutkaan vaan käyttö veitseksi. Aidostahan on aidon tarpeeseen eli juurikin kaikkeen keittiöstä auton korjaamiseen


Mutta millainen se varustelekan versio on :confused: :confused:

Mistäs muuten aidon erottaa nepalilaisesta matkamuistosta :confused:

Ei ole matkamuisto tämä minun versio vaan ihan käyttö peli.
On ttuo leukua parempi mettällä terässä pysyy hyvin ainoa miinus puoli on tuo lyhyt kahva välillä olis mukava kun vois kaksin käsin lyödä puutahalki.

Kukri


Kukri tai Khukuri (Devanāgarī: खुकुरी) on raskas, kaarevateräinen nepalilaisen Gurkhatheimon veitsi, jota käytetään sekä aseena että työkaluna. Se on osa gurkhasotilaiden aseistusta ja heraldiikkaa. Se on yksi kuuluisimmista taisteluveitsistä.
Vaikka nimitykset ''khukuri'', ''khuker'' tai ''khookree'' ovat tarkempia käännöksiä, ''kukri'' on kaikkein tunnetuin ja tavanomaisin veitsen nimitys.
Muoto ja valmistus


Muoto


Kukri on käyttötarkoitukseltaan suunniteltu hakkaamiseen. Sen muoto on bumerangimainen, kahva on useimmiten puuta ja terä usein jousiterästä.
Terä on tyypillisesti 3-10 cm leveä ja 30-38 cm pitkä, vaikka muunnelmia esiintyy. Suuremmat ja vähemmän käytännölliset seremonioihin valmistetut veitset voivat olla jopa 70 cm pitkiä. Terän taittokulma on noin 20° astetta tai enemmän, sillä on paksu hamara ja yksi leikkaava terä; tämän ansiosta terän isku osuu iskukohtaan kohtisuoraan, mikä lisää huomattavasti iskun tehokkuutta. Kukri on suhteellisen painava, jopa 900 grammaa, mutta se on niin hyvin tasapainotettu pystysuunnassa, että sen sanotaan pysyvän pystyssä vaivatta yhden sormen varassa.
Kukrit voidaan jakaa kahteen tyyppiin: ''siropate'' on sodankäynnissä käytetty veitsityyppi, kun taas ''budhuni'' mallisia veitsiä käytetään myös puunhakkaamiseen ja muuhun päivittäiskäyttöön. Siropate -veitsien terä on virtaviivaisempi ja ohuempi, kun taas budhuni -veitsien terät ovat paksumpia ja leveämpiä, muodoltaan enemmän kalanmuotoisia.
Kukrin terässä on usein kahvan juuressa yksi tai kaksi syvennystä nimeltään ''kaura'' tai ''cho''. Tälle on annettu useita niin käytännöllisiä kuin perinteisiin vetoavia syitä. Joidenkin mukaan se saa terässä olevan veren ja nesteen tippumaan teräosassa ja estää kahvan liukastumisen, tai että se osoittaa kuinka paljon terää on teroitettu. Toiset väittävät, että se on hindu jumalatar Kalin symboli. Kukrin terässä voi olla myös yksi tai useampi ura, kuten ''aunlo bal'' (voiman/vitaalisuuden/energian sormi), joka on melko syvä ja ohut ura joka voidaan nähdä esimerkiksi modernia kukria esittävässä kuvassa. Terässä voi olla myös useampi ''chirra'', mikä voi viitata ohuisiin ohenteisiin terän ydinosassa tai tietynlainen terän rakenne kärjessä. Tämän kaiverruksen sanotaan symboloivan Shivan keihästä. Myös muita tarinoita esiintyy näistä koristeista. Usein myös veitsiä valmistavat sepät laittavat oman valmistusmerkkinsä lähelle veitsen kahvaa.
Valmistus


Toiseen maailmansotaan asti kukrit valmisti sotilaan kotikylän sepät. Veitsien valmistuslaatu vaihteli suuresti, ja niiden koko vaihteli pienistä miekkaa lähenteleviin mittoihin. Kukreja valmistavat sepät ovat ''kameja'' (veitsiseppiä), jotka ovat osa ”koskemattomien” kastilaitos. Toinen veitsiä valmistaneille sepille annettu nimitys on ''biswakarma'', joka tarkoittaa ”maailman luojaa”.
Kukriveitsien materiaalina on usein kuorma-autojen lehtijousituksesta otettu jousiteräs. Veitsen terän kara on useimmiten koko kahvan mittainen ja sen kahvan ulkopuolelle ulottuva pää taotaan litteäksi kahvan kiinnittämiseksi paikalleen. Leikkuuterä on karkaistu, hamara taas ei, tämän ansiosta veitsi pysyy terävänä, mutta joustavana kestää myös lyönti-iskuja. Veitset tasapainotetaan pysymään pystysuorassa tukipisteeseen nähden.
Perinteisten kukrien kahvat valmistetaan kovapuusta tai vesipuhvelin sarvesta. Kahvat kiinnitetään ''laha''ksi kutsutulla puun pihkalla. Puu- tai luukahvan kiinnityksessä terän kara saatetaan kuumentaa ja polttaa kahvaan tiukan kiinnityksen varmistamiseksi. Nykyaikaisissa kukreissa kahva on usein alumiini- tai messinkivalua, joka valssataan terään kuumana ja jäähtyessään supistuu ja kiinnittyy paikalleen. Jotkin nyky-kukrit (esimerkiksi Intian armeijan käyttämät) valmistetaan kahvan levyisellä karalla, johon kahvalevyt niitataan kiinni kahdella tai useammalla niitillä.
Kuva:Kukri, karda & chakmak.jpg
Terän on perinteisesti valmistanut kaksi henkilöä joista toinen pyörittää hiomakiveä köyden avulla toisen keskittyessä terän hiomiseen. Hiomakivi on valmistettu hienosta jokihiekasta ja ''laha'' liimasta. Veitsen käyttöteroitus tehdään perinteisesti ''chakmak'' veitsellä (joka on pienempi sekä kovempi teroittamaton terä), jota vedetään terää pitkin.
Kukrien tuppi on usein yhdistelmä puuta sekä vuohennahkaa, ja sen tekijänä on nepalilainen vuodantekijä, ''sarki''. Perinteisesti tupessa on tila kahdelle työkalulle, ''karda''lle ja ''chakmak''ille. ''Karda'' on pieni käyttöveitsi pieniin tarkkuutta vaativiin tehtäviin. ''Chakmak'' on teroittamaton ja sitä käytetään terän huoltoon. Sitä voidaan käyttää myös tulen sytyttämiseen tulus tapaan. Vanhimman mallisissa tupeissa on myös joskus pussi jossa säilytetään tuluksia tai sytykkeitä.
Historia


Kuva:Gurkha IOC 3.jpg -upseeri Singaporen poliisivoimissa Raffles Cityn alueella. Huomioitavaa on yksikön tunnusmerkkeihin kuuluva hattu, Hat Terrai Gurkha sekä kukriveitsi, joka roikkuu tupessa selän takana.]]
Ei ole selvää mistäpäin kukrin muotoilu on Nepalin alueelle kulkeutunut. Se voi olla syntynyt Intian alueella, mutta myös muinainen Egypti, Iberia, sekä kreikkalaiset mainitaan samankaltaisista veitsistään. Eräs Iberit veitsi, falcata, on samankaltainen kuin kukri, ja kreikkalaiset käyttivät samankaltaista makhairaa sekä kopista. Aleksanteri Suuri miehet käyttivät edellä mainitun kaltaisia aseita ja saattoivat tuoda Intian niemimaalle tämän asetyypin Aleksanterin tunkeutuessa Punjabin alueelle.
Intiassa laajasti kauppaa käyneet roomalaiset käyttivät kukrin kaltaisia työkaluja, ja todennäköisesti myös suosittelivat niitä intialaisille. Rooman armeija ei koskaan nähnyt kukrin tyyppiselle veitselle käyttöä, eikä lisännyt niitä sotilaittensa aseistukseen. Toisaalta klassinen roomalainen armeija käytti toista lyhytmiekan tyyppiä, gladiusta. Tämä kelttien ja baskien käyttämä miekka on kaksiteräinen, jolla tosin on joskus kapeampi terä keskiosaltaan (tällä vähennettiin painoa ja lisättiin terän pinta-alaa).
Ei ole tiedossa, oliko arjalaiset kukrin kaltaista asetta, mutta euraasialaisilla turkkilaiset tällainen ase oli. Heillä oli edestäpäin leikkaava miekka, jota kutsutaan nimeltä yataghan. Toisaalta yataghan näyttää olevan itsenäisesti kehittynyt ase, sillä siitä löydetyt ensimmäiset todisteet ovat vuosisatoja manzikertin taistelun jälkeen.
Ensimmäisen kerran länsimaalaiset tutustuivat kukriin Gurkhasota (1814–16) aikana. Myöhemmin gurkhia liittyi brittiarmeijaan ja he toivat omat perinteiset veitsensä mukanaan. Gurkhia palvelee edelleen brittiarmeijassa.
Käyttö


Kuva:kukri.jpg
Kukria pidetään hyvin tehokkaana aseena. Vaikka veitsi muistuttaakin fyysiseltä muodoltaan bumerangia, kukria ei ole tarkoitus heittää. Huomioitava suunnitelmallinen muotoilu on terän taittuminen kärjestä, jolla tavoitellaan kärjen suurempaa nopeutta ja iskuvoimaa iskemishetkellä. Kukrin kerrotaan katkaisevan helposti vastustajan käden tai kaulan yhdellä iskulla. Usein virheellisesti sanotaan, että kukri olisi suunniteltu paremmin vihollisen kurkun viiltämiseen, vaikka näin ei ole. Se on hyökkäyksessä paras hakkaamiseen keskittyvässä käytössä, vaikka veistä voidaan käyttää myös pistämiseen.
Sotilaskäytön ulkopuolella veistä käytetään yleisesti puunhakkuuseen sekä yleisveitsenä, ja se on käytössä maataloustyössä sekä kodin yleisveitsenä. Yleiskäyttöön tarkoitettu kukriveitsi on 40-45 cm pitkä ja painaa noin 450-900 grammaa. Tätä suuremmat veitset eivät ole käytännöllisiä ja niitä käytetään harvoin seremoniallisten tilaisuuksien ulkopuolella. Toisaalta helpommin kuljetettavat ja pienemmät kukriveitset on tarkoitettu usein tiettyyn tehtävään.
Vaikka Urbaani legenda mukaan kukria ”ei koskaan vedetä tupesta ellei se maista verta”, on se kuitenkin pääsääntöisesti yleisveitsi, toisin kuin viidakkoveitsi. Sitä voidaan käyttää rakennus-, raivaus ja hakkuutöissä sekä kaivamisessa, lihanleikkauksessa, nylkemisessä, tölkin avauksessa sekä pilkkomisessa.
Kukriveitsellä on myös uskonnollinen merkitys hindujen dasain uhrimenojen uskonnollisessa juhlassa.


Lisää samasta aiheesta löytyy mm täältä; http://fi.wikipedia.org/wiki/Kukri

Mulla on mönkijän perässä Lidlistä ostettu kääntöterä mallinen saha, sille on varmaan oikein joku fiksu nimikin? Sillä katkeaa helposti vaikka jäinen joulukuusi pimeessä naapurin metsässä. Eikä tartte hakata niinkuin hukareilla ja vesureilla. ;) Pituutta noin 20 cm, sillä saa 10 cm puun poikki.

Maksoi muutaman euron.

Mistä hankit tiedon :confused:


Kiinnostaa tietää lisää :p :)


Nyt selvisi mikä niitten pikku veisten tarkoitus on jotka tulee varustelekan kukrin mukana :)

http://www.thekhukurihouse.com/

Tossa oikea linkki

Näpertelypuukko ja "teroituspuikko"

http://s.cdon.com/media-dynamic/imag...5022-frntl.jpg

Allun defenderin survival pakista taannoin lainasin tommosta kun oli tuulikaato reitille eksynyt, oli kirveen ja kaikenlaisten muiden pikku "ei pärisevien" reitinsiivoustyökalujen kokemuksella ihan ykkönen, pakko oli käydä ittellekkin hakemassa tommonen, noita on kahta kokoa, isompi parempi ja menee komeesti tuoreeseenki puuhun.

Tuo Fiskarsin sahan terä liukuu kahvan sisälle piiloon? Se mun aito Lidl-merkkinen on saman tyylinen, mutta tosiaan taittuvalla terällä.

juu, menee kahvaan sisälle

Toi stiletti saha on muuten pirun pätevä ainakin fiskarssina


Oisko ollut 30-40 cm leppä kun tunnissa sen nurin jyrsin, kallistuma auttoi hieman kun ei tarttennu kaato lovea tehdä :p


Kaato aikaa ei tullut mitattua tarkkaan vaan noin about periaatteella

Samoin ihan mutuna niin ko. kokoisen näreen tappaa hyvinkin puoleen tuntiin vesurilla tai kirveellä... Tosin edellisestä käsipelin kaadosta on aikaa, joten tuon aikamääreen saa kyseenalaistaa. Toki noissa tuon mallin sahoissa on positiivista kevyt rakenne ja varsinkin polttopuita tehtäessä ei tule hävikkiä liiaksi versus kirves/vesuri.

Pieneen tavaraan hankalassa paikassa saha on ultimaattinen verrattuna vesuriin/kirveeseen, se jaksaa vituttaa mukavasti kun yrität syyläriin nojaavaa peukun paksuista pajua vesuroida poikki kun se vaan väistelee :mad:



Tosta puun kaadon ajasta ei tosiaan oli mitään muistikuvaa, tuntui et minuuteista puhuttiin, mut kun ei ollut kelloa :(

Pieneen tilaan meneviä sahoja
 

Noi taittuvateräiset (linkkuveitsi) sahat ovat aika käteviä ja niillä selviää hyvin ranteenpaksusista näreistä.
http://www.verkkokauppa.com/fi/produ...t-puutarhasaha
http://www.verkkokauppa.com/fi/produ...t-puutarhasaha

http://www.verkkokauppa.com/fi/produ...ttu-taittosaha

Tällä selviää jo hiukka isommistakin haasteista vaikka ei nyt mistään metsurihommista kuitenkaan. Menee vielä reppuun mutta ei taskuun :)

http://www.lamnia.fi/items.php?lang=fi&pid=2073

Ja tällaisenhan jokainen Offari tekee käden käänteessä itsekin vanhasta moottorisahan teräketjusta, mutta valmiinakin niitä saa ja väittävät ihan toimiviksikin :)

http://www.mulletoi.com/shop/haku/pr...simoottorisaha

Semmoinen vihreä/mustalla kahvalla, oranssi lukitus nappula päällä?

Muorilta sain aikanaan semmoisen, ja kattelin että jaha, mitähän vittua minä tälläkin paskalla teen kun on noita Fiskarssejakin tuossa. Ajattelin haudata sen sinne minne kaiken muunkin hyödyttömän ja huonot työkalut "varalle" eli mökille liiteriin. Naureskelin vielä että Liiteristä liiteriin. Eräs kerta piti nyppästä nöpölleen parit pienemmät koivut ja tokihan keväällä työkaluvajan ovi tuhannen turvoksissa, ja ääni sekä pokasahat siellä sisällä. Auton avaimia ei jaksanut sisältä lähteä hakemaan kun muistin sen Litin vehkeen. Yllätyin kuinka hiivatin hyvin puri. Seuraavana päivänä testasin Lidl Vs. Fiskars. Fiskarssi muutti liiteriin ja Lidl autoon. Myöhemmin kokeilin sillä vanhemman mallisella Fiskarssilla mikä eräkamppeissa ja sama tulos.

Aino mikä siinä mättää on se että hc-sahailu kovalla pakkasella vähän jänskättää kestävyyden suhteen. Vaikuttaa vähän kovalta se muovi.

Tuo byrocrat:in alimman linkin saha on sitten aika tuskainen laite. Tahtoo purra turhan hyvin kiinni jos sahaa siten että molemmat päät samalla puolella sahattavaa puuta. kaksin vielä menee juusteri tyyliin vuorovedoin.

Joo ja sahan pluspuoliin kuuluu myös pienemmät ruumiinvammat ohi huitoessa, toki vesurilla silppuaminen on näyttävämpää, mut jos esmes kelkkareissuilla yksinään huitoo, niin saha.

Tää mun malli on kelta-musta Florabest. Löysin samanlaisesta oikein kuviakin:

http://www.ebay.de/itm/Florabest-Ast...p2047675.l2557