Kysymys uuden kannen venttiileistä...
 

On tuossa autotallin pöydällä koontia vaille SJ410:in tehdasuusi kansi, nokka-akseli ja kaikki venttiilit. Heräsi kysymys istuvatko koneistetut venttiiliseetit ja venttiilit tiiviisti toisiinsa vai pitäisikö ne vielä hioa sisään hiomatahnalla?

Kokemusperäisiä mielipiteitä kaipaen...

Eipä siitä ainakaan haittaa ole, jos hienolla tahnalla tarkastaa seetien tiiveyden.

Älä hio ainakaan yhtään ylimääräistä.

Itse tyytyisin testaamaan esim. valopetroolilla, että kun venttiilit on kiinni, niin imu/pako kanavasta ei saa valua palotilaan.

Jos valuu/kostuu nopeasti, niin sitten kevyt hiominen. (jos ns. kiinan kansi, niin tarkista erityisen huolellisesti että kaikki vesi- ja öljykanavat on auki/puhtaat.)

töisä noita uusia kansia päässy pulttaileen paikolleen, mm chevy 6.2 vw 2.0tdi yms niin ei ole ollu mitää ongelmaa.
toki ei mitää haittaakaan ole muuta kun ylimääränen työ.

Kyllähän ne kannattaa "läpätä" hienolla tahnalla,niin näkee mihin kohtaan se pitopinta asettuu, jos pitopinta on jossain lautasen ohuimman reunan kohdalla niin venttiili palaa äkkiä vaikka se nyt pöydällä pitäisikin nesteen palotilassa.

Onko tosi?

Siis aikanaan tuo venttiilin tiivistepinta hiottiin juuri venttiilin lautasen reunaan, ja syynä pidettiin sitä, että venttiilin ohut reuna jäähtyy seetiin, eikä ala hehkumaan. (siis jos kapea reuna palotilassa, niin virikapineissa paloi venttiili, kun alkoi reunasta kuumumaan)

Ja virtaa paremmin?

http://www.hdcf.fi/wiki/index.php/Venttiility%C3%B6t

Ja jos hiotaan paljon, niin tiivistepinnan muoto vääristyy, olikohan aikanaan jopa siten, että venttiili hiottiin puoli astetta eri kulmaan kuin seetin tiivistepinta?

Jututin 2 koneistamoa viime vuonna asiasta,(toinen rakentaa kilpamoottoreita 95% ja toinen tekee perusmoottoreista kaikennäkösiin koneistuksiin) kumpikaan ei suositellut tänäpäivänä enään venttiilin läppäystä, jos vain istukkatyöt ovat tehty. Kuullemma istukan/venttiilin kulmat pikkusen muuttuvat joka ei ole hyvä asia, seeti/"tiivistepinta" levenee, yms.
Mutta jos on kyseessä kansi joka on suoraan ajosta, eikä meinatakkaan koneistaa niin sitten läppäys olisi suotavaa.
Monesti kulunutkin tiivistepinta pitää vaikka näyttää pahalle.
Mutta uuteen kanteen en koskisi tahnalla.

mitä tossa nyt oon kattellu vierestä kun kaveri noita kansia elääkseen viilaa ja fiksaa.
niin aina melkein on joutunu mirauksen jälkee kevyen läppäyksen tekeen että saa mahdollisimman tiiviin. ja juurikin se viimenen kevyt läppäys paljastaa sen kosketuspinnan leveyden yms.

itte tekisin ehdottomasti kevyen läppäyksen.

edit: tarkistuta nyt ihmeessä joka tapauksessa että ne pitää ennenku kasaat!!!ei mee koneistamolla kun 10 min kun ne tsekkaa ne alipaineella. turha polttaa venttiilejä pikkuhomman takii.

Yleensä Miran kirjasta löytyy että mihin kohtaan pitopinta pitää tulla venttaalissa,ja tämä vaihtelee hyvin paljon merkkikohtaisesti,muttei se koskaan tullut aivan venttiilin lautasen reunaan. Oulun moottorikoneistamon ohje oli tuo että venttiilit läpätään seetityöstön jälkeen,eli mitään essonbaari arvailua se ei ole. Tarkistusta taas suositteli uuteen kanteen sillä,kun nuo tarvikekannet on mitä on.

Hienolla tahnalla kevyt hionta, puhdistus pyyhkimällä ja sen jälkeen hionta moottoriöljyllä.Puhdistaa hiontajätteet pinnasta ja tasoittaa sen sileäksi.

Takuuvarmaa ja siistiä tiivistepintaa.

Ja vuototestaus (ilman venttiilijousia, pelkällä ohjurin tiivistteellä) tenulla, koska se tekee pisaran, löpö/petrooli vain leviää, eikä pikkuvuoto kunnolla näyttäydy...

Kiitos kaikille kannanotoista ja vinkeistä.

Läppäsin kevyesti venttiilit ja tein vuototestin. Kaikki muut venttiilit olivat tiiviitä paitsi nelospytyn imuventtiili, joka piti läpätä toistamiseen ja vähän pidempään, koska siinä oli pieni alue, jossa kosketus seetiin oli hieman vajaa. Sen jälkeen sekin oli tiivis.