Tässä tyyliä katsastukseen
 

Vielä ollut yksi vanhan liiton katsastusmies!
 

Siis tuo tuiskiminen, vittuilu, mitättömyyksien vuoksi pomppauttaminen JA KATSATUKSEN KESKEYTTÄMINEN oli arkipäivää vielä -80 luvun alussa.

Siis esim. auton jarruja hinkattiin dynolla seuraavasti: polkastiin niin rajusti (vai miten se tapahtuu?) että toinen pyörä pysähtyy, ja sitten pidetään jarrua melkein pohjassa niin pitkään että alkaa haisemaan lämmin/jarrusavu, sitten polkastaan lukkoon, että pysähtyy, ja sitten aloitetaan alusta: toinen puoli tulikuuma, toinen kylmä, ja katso kummaa puoltaa yli sallitun! Pomppasi, sitten tastataan takajarruja, ja nykastään käsijarruvipu mutkalle!, niin katsastusmies keskeyttää katsastuksen, kan paska on niin huono, että ei voi edes testata kun hajoaa käsiin....

Ja sitten kun viikon kuluttua mentiin uudelleen näyttämään, niin uudet jarrulevyt ja palat kelpasi, mutta katsastus keskeytyi, kun koneesta valuu niin paljon öljyä, että ei voi mennä alle... siis tippa roikkui öljypohjassa, ei edes kunnolla merkinnyt parkkipaikkaansa.

Ja valmistenumero; jos et itse tiennyt, missä oli, niin ei löytynyt.... keskeytys, taikka jos olit teräsharjalla harjannut täysin puhtaaksi, ja maalannut spay maalilla, niin raappasi uuden maalin pois, että onhan alkuperäinen numero....

Vielä 1989 minun mitsu oli pompata väljästä sektoritangon nivelestä, jonka olin vaihtanut edellisenä päivänä, ja oli vielä alkuperäinen merkkiliikkeestä ostettu!
Silloin katsusi vittuili: Ihan turhaa sinä poika maalaat näitä niveliä, ei se väljyys sillä poistu; no totesin vastaavalla sävyllä: Vittu minä oo mtään maalannu, se on eilen vaihdettu, ja vielä AINEelta ostettu!
Oks sulla kuittia? ei ollut, mutta sitten tirkisteli taskulampulla tarkemmin, ja äänensävy muuttu: josko tuo kestäisi vielä vuoden.... ja minä sanoin että jos väljä, niin pomppauta ihmeessä, saa aine vaihtaa, kun paskan möivät.
Läpi meni ilman mitään kommentteja... toki myös ilman vittuilua, ei puhunut enää mitään.

Toki oli niitä asiallisiakin, yksi nyt eläkkeellä oleva katsuri pomppautti minun autoja varmaan lähes kymmenen, mutta sen aikaisen käsityksen mukaan asiasta, ja ei pieksänyt mitään kaiken varalta, katsoi kyllä kohdat, mitkä epäilytti. mutta siihen aikaan aivan uskomatonta palvelua, jos oli jotain piilevää/alkavaa vikaa, niin näytti, että oletko huomannut? ja asia jäi siihen.
Vielä moikataan, kun satutaan vastaan.

Jep. Jotkut vielä ihmettelee miks "vanhoja partoja" pelottaa käyttää autoa leimalla..:D Tollasia oli useampikin katsuri J:kylässä reilu 20 vuotta sitten.
Itselläkin melko jäätäviä kokemuksia vielä -90 luvun parilta ekaltakin vuodelta:eek: Sitten tuo meininki muuttu ihan yhtäkkiä..

Joo, kyllä muistan kun omiakin ekoja kippoja 80-luvun puolella käytti kastastuksessa ja sitä ennen isävainaan mukana, niin ei koskaan tiennyt mitä hajoaa ja meneekö läpi muu kuin vasara...ja jonottaa sai kuin venäjällä leipäjonossa vaikka aika oli varattuna.