Vetävät peräkärryt maantiellä ja maastossa
 

Kun ei haulla löytynyt aiheesta asiaa

Tuossa on laplanderiin vähitellen rakentumassa voiman ulosotto paikoilleen ja maantienopeuksiakin tekisi mieli parantaa.

Yksi akseli viettää meikällä aikaa tyhjänpanttina ja vanha peräkärri odottaa entrausta... :rolleyes:

ruotsin poika näyttää malllia. kärryn kytkentätapa on vaan melko omituinen...
https://www.youtube.com/watch?v=ahHJBOXlKcg

Millainenkohan olisi jos kärryssä olisi pidemmät välitykset ja käyttäisi sitä työntämään autoa, jossa jakis vapaalla. Voisi ajaa maantiepätkät pienemmillä kierroksilla. Olisikohan ihan mahdoton ajaa? :rolleyes:

Ja sitten jos maastossa jäätäisiin hieman jumiin luistavalla pinnalla voitaisiin kärryä käyttää sitten vähän apuna työntämää :D . Kärryn pyörät luistaisivat vain vähän enemmän, jos pidempi välitys, muutenhan saisi olla koko ajan päällä...

Erisuurella välityksellä on toki pitävällä pinnalla mahdollisuus rikkoa paikkoja ja pitää olla tarkkana mitä on ja koska on kytkettynä päälle.

Aikanaan hurjat ajelivat hytittömillä traktoreilla vetävillä kuormurin kärryt perässä, joissa oli sitten maantievälitykset. Traktorin laatikko vapaalle, voimanotolla eteenpäin ja vauhdit riittivät kulkea silloisten autojen tahtia.

Suomen laki ei muuten tunne edes mainintana henkilöauton perässä käytettävää vetävää perävaunua :p

Onko kenelläkään käyttökokemiksia tai kuvia näistä laitteista maasturin perässä :)

Muuten hyvä idea mutta unohda tuo tiellä työnnätys...

Sen veran aihe lämmittää mieltä että mites tuosa on se pto toteutettu? Toitsun lootassahan se pyörii päälootan jälkeen eli samat jengat mitä vaihteillakin.

Jos itelle tommosen tekisin niin välittäisin sen siten että pikkupuolella natsaa välitykset kohilleen.

samat kierrokset antaa kun vaihdelaatikko.

vanhuksissa on eri jakis, uudemmissa dana300 kopio

ihan en oo varma millasiilla booreilla on alkuperäisenä tullu ulosotto puskurin takaa ulos, mutta meikällä olis tarkoituksena käyttää traktori standardeja. :D

^ tuostakin olen itseasias vähän kahden vaiheilla, kun voi olla vähän liikaa kierroksia.
nivelakselit on siitä hyvät kun sallivat tuota pituussuuntaista liikettä enemmän, voisi perus kardaanista loppua liuku keske o_O

Mietin tuota kestoa. Onko tietoa minkälaiselle väännönkestolle tuo PTO on suunniteltu?

Tienpäällä ajoa ei varmasti kauaa kestä.

Ei omakohtaista kokemusta, mutta kyllä aikalaisten kertomuksia kuunnelleena, ja nuhvin "kylmaäkoskelainen" on jopa koeajettu, toki "pikitiellä..."

Toki tuo kuolleisuus metsätöissä oli varmaan 1000? kertainen nykyiseen, vaikka silloin jokaisella oli joku tuttu, joka "jäänyt alle tms." siis olisi pitänyt osata varoa...

-> tuo vetävä kärry olisi varmaan hyvä, mutta nimenomaan veturin mukaan 1:1 , ja max taajamanopeudessa.

pto kardaanit ja ristikot ovat samaa kaliiberia kuin kardaanitkin...

saman pitäisi siis kyllä kestää kuin vaihdelaatikkokin . ja eipä näistä volvoista vakiona kolmenumeroisia hevosvoimalukemia tule :D

http://community.fortunecity.ws/skys.../107/skiss.jpg


pitävällä tiellä riittäneekin yksi vetävä akseli..

Melko pianhan lakiin kirjattiin et kärryllä saa työnnättää max 50kmh, mitä silloset maatalous traktorit sai kulkea


Kuulemma hurjimmilla oli vaihde keppi siihen penkin viereen, josta sai kiskoa isompaa vaihdetta kärryyn

Muistelisin et olivat polliisit joskus kellottaneet yli sadan nopeuden traktori yhdistelmälle maantiellä täydessä sorakuormassa :eek:


Pitää sanoa, et onne ollu hulluja ja täysin kaheleita
Ite oon ajanu 135 massikalla jossa oli kaikki etuakselissa ja ohjauksessa uutta, kyllä sille riitti nykysillä suomenteillä moitteettomasti se ~30 mitä se kulki, kun aatella et sata lisää

Kardaanit ja ristikot kyllä mutta minkälaiset hammasrattaat ja laakeroinnit siellä PTOn puolella on?

https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=199925

tulipa kaivettua varaosakirjasta kuvakin

tuollanen 10 kg teräsmöykky, jonka pitäisi kyllä kestää sama kuin vaihdelaatikonkin :rolleyes:

tuo on siis pääasiassa vinssin kulmavaihde ja vinssin puolelta löytyy sitten sellainen hieno jousikuormitteinen väännönrajoitin.

jos pelokkaaksi alkaa niin tuon kardaanisulakkeen voi varmaan laittaa kulmavaihteen ja jakiksen väliin niin ei ole varmaan hajoamassa :p :cool:

Laittaa vaan jonku automaattivaihteisen dieselmicran puomilla "hinaukseen" ja sit joku radio-ohjaus millä saa sen työntämään volvoa. Pelkkää säästöä! :D

Kärryllä työnnättämisestä mieleen tulee, että pitii vissiin olla kuitenkin jonkin verta paukkua vetoautossa jos se fiksusti jaksaa työntää järeällä kärryllä ja pidemmillä välityksillä.

Tietysti jos paukkua on tarpeeks, tulee mieleen miksei veturissa ole hyviä välityksiä itsessään?

Maataloustraktoreissa ilmeisen pieni määrä niitä, jossa sitä paukkua olisi, mutta ei kuitenkaan mitään liikennetraktoreja, joissa olisi jo valmiina sopivat välitykset. Maataloustraktoreilla ei kuitenkaan ole kärryn kanssa tyhjänä tarkoitus kauheasti ajella. Enempi kärryn veto-ominaisuuksista hyötyä mieleen tulee etenemisen parantajana hankalissa paikoissa.

Aloittajalle suosittelisin tekemään kärryn samoilla välityksillä kun autokin. Kokeile sitten sillä ajaa niin, ettei autossa ole veto päällä, mieluiten jäällä. Luulen, että sen jälkeen ei tee mieli ajaa sillä maantienopeuksia. En ole kylläkään kokeillut, mutta järkeilemällä tuntuisi, että yhdistelmä on heti linkussa liukkaalla kelillä. Pitävällä alustalla voisi toimiakin, kunnes tulee jokin yllättävä tilanne. Esim nopea väistö tai kuoppainen mutka tms.

Maastossa varmasti hyvä ja erityisesti jos kärry vetää samaa tahtia kun auto. Jos kärry vetää eritahtia kun auto, niin se voi olla hieman hervoton perässä ja tarkempi käytöstä jos sattuu enemmän pitoa. Erityisesti peruuttaessa kärryn kulkusuunta voi olla hankalasti ennakoitavissa jos se sutii kokoajan. Ja tuntuisi, että vetävästä kärrystä suurin hyöty olisi juuri peruuttaessa.



Hieman epäilyttää nuo nopeudet. Nimittäin tämän vuosituhannen n. 100 heppainen valmetti ei jaksa kärryn kanssa kulkea viittäkymppiä vaikka välitykset siihen riittääkin. Onhan se kyllä isompi ja kärrykin on isompi, mutta kuitenki. Jos en ihan väärin muista, niin powermajorin huippunopeus oli 32km/h, satasta sitä ei saa kulkemaan vaikka miten muuttaisi välityksiä.

Saahan sitä kaikkea muistella faktoista välittämättä.

Toistan vielä itseäni siinä että välittää tuon pikkupuolen kanssa sopivaksi. Ihan sillä että niillä kierroksilla pääsee se pto helpommalla ja muutenkin tilanteet missä sitä vetoa tarvii ei ole niitä missä on täysi marssinopeus päällänsä. Ja lisäbonuksena saa option tiukkoihin käännöksiin eli niissä voi käyttää autossa isompaa vaihdetta kuin kärrissä.

Mönkkärin kärriin kun suunnittelin vetoa ja kerroin asiasta eräälle entiselle armeijan ukolle niin sekin ukko nyrjähti samantien noihin maantiellä yli satasen työnnätyksiin.

Paljos majurissa on heppoja?

Se taitaa painaa karvan alle 2000kg ja siihen joku hävittäjä ford;in takapää ja vaihdelaatikko, sekä syöttö ketunhännälle jolloin voisin melkein olettaa vehkeellä olevan mahdollisuus kulkeakkin


Ottaen huomioon et se 100hp valmetti painaa vaan 2x sen mitä fordson ja kärryt mahtaa olla 4x isompia
Ottaen huomioon et siihen aikaan kun traktoreita työnnätettiin ajettiin bentsiiniä 3kuution säiliöillä

Netin mukaan powermajorissa on 51,8 heppaa. Mietippä vaikka vanhaa hiacea minkälainen homma se on saada kiihdytettyä satasen vauhtiin n. 80 heppaisella koneella ilman kuormaa. Eikä tarvi olla kummonen kärry perässä, että jää satanen saavuttamatta. 50kmh vois olla majurille realistinen lukema, jos välitykset riittäis.

Btw. Tuo majuri, mikä meillä on, on uutena ajamalla tuotu Rovaniemeltä Muonioon n.260 km. Siinä on keriny kattelemaan maisemia samalla...

Eikös noihin Majoreihin laitettu monesti joku kuorma-auton (Betford) kutoskone keulalle runkoa jatkamalla..

No meneehän majuri se talvella satasta kun toisen takarenkaan alle laitetaan pulkka ja naru siitä astinlautaan ja sen puolen jarrulla vielä pidetään paikallaan. Niin tasauspyörästö tuplaa huiput ja kun syöttökin on ketunhännällä niin satanen on vaan muotoseikka kun Niku lähtee kruisailee. :D

Isällä oli (tai on vieläkin) kutoskoneinen (karvan alta 100 hp) Nuffi (ei Kylmäkoskenkertojaa) ja vetävä tukkikärry (kuormurin laatikko aisalla ja tuplanopeuksinen perä). Koeajoin jokunen vuosi sitten sen ja otti gepsiin 83 km/h pelkällä kärryn vedolla tyhjänä. Pikkusen meinas hirvittää kun etupyörät vempotti eritahtiin ja jarrutkin melkein toimi :D Ja pykältämisessäkin oli omat haasteensa kun keppiä piti kurkotella selän takaa :D Isä oli yleensä ajanut tyhjänä siirtymiä pelkällä kärryvedolla, harvoin kuormapäällä. Kuormapäällä oli käyttänyt kärryn vetoa apuna mäissä ja muuten kun Nuffissa ei ole pito riittänyt. Kahdella kärryn vaihteella lyhyt perä päällä sattuu välitykset kokolailla yhteen parin traktorin vaihteen kanssa. Jarrutkin siinä kärryssä on ennen ollut niin, että on saanut jarrutettua joko pelkällä kärryllä tai Nuffilla ja kärryllä. Nuffin jarrut kun ei kuulemma ole oikeen riittäneet kuorma päällä. Joskus oli kuulemma ollut yhdistelmä linkussa kun oli jäänyt kärryyn pitkä perä päälle ja oli kytkenyt vedon vauhdissa päälle.

Bedford?
 

Siis majorissa 4-kone kone on runko etuakseliin asti, ja kaikki nuo 6-pyttyset on olleet ford- sukuisia...., ainakin suurimmalta osaltaan, mitä minä olen "Käpälöinyt"

Nuo -50/-60 luvun 6-dieselit on alta 100 hv? ja painoa pikkuisen enemmän.

Ja huippunopeus ei noussut siitä n. 30 km/h, jos oli kuormaa.... rajoitin tuli vastaan.
Toki työntävällä kärryllä, ja ilman kuormaa, voi tuomoinen perus majori kulkea 1000 kg kärryn edessä; jopa tasaisella tuplanopeuden....

Minulla -80 luvun 80-90 hv traktori, 90hv, omapaino n. 3 T, ja kulkee niin lujaa kun uskaltaa ajaa, kuulemma/käyttöohjakirjan mukaan 39 km/h...

ja tuo tuntuu olevan liikaa.....

Samaan kastiin menee jutut kun 565 Valmetilla on viety 30 m3 pinotavarakuormia ties pitkiäkö matkoja ja mielettömiä mäkiä yli ja ali. Näitä kuulee yhä, mutta lienee vähän kuormat jutuissa kasvaneet.

Kyllä nuffi menee traderin koneella sen 85 km/h, kylmäkoskelaisella. Kuormalla en tiedä paljonko jaksaa....

TT

Moneenko nuffiin on laitettu fordin kone ja paljonko kiertää että kulkee 85?

Ihan mahdottomia perävedollisilla kärryillä ei ole voinut päästä,koska ulosottoakseli pyörii huomattavasti hitaammin kuin moottori ja se olisi tarvinnut uudestaan ylentää suunnanvaihtimella.
Suunnanvaihdin kun kuitenkin välitettiin niin,että jotkin vaihteet passasivat yhteen traktorissa ja perävaunussa.

Eno-vainaa sanoi 460 nuffin ja vanaja-pohjaisen kärryn yhdistelmällä,kärryn työnnön olleen samanlainen loikka nuffin vitoselta,kuin mitä se oli neloselta vitoselle vaihtaessa.

Topicin aloitusaiheesta mietityttää tuo maantiekelpoisuus,eli miten saa hyväksytyn ja hyvin toimivan kytkennän?

Totta, majurin traderin ja nuffiin Petteri tietenkin...Kylällä nuffi meni kyllä tuon 85 joskus vuonna 85. Aika pieni olin silloin mutta belaruksen kärry kulki todella lujaa ainakin tyhjänä. Viri PV ei pärjännyt ja meni sen 65.
TT

Nuffin katkoon sopii suoraan BMC:n kutoskone

Toi äiteen kotopaikan nuffi kulki n.40,jos kylmäkoskelainen ois 1:2 ylentävä,niin 80 kulkis hyvinkin.
Juutuupissa on pätkää missä 10/60 tutkataan 68.