Ilmalämpöpumppu ja kestävämmät mallit
 

Tullut katsottua ilmalämpöpumpujen tarjontaa ja onko jollakulla kokemuksia mikä olisi kohtuullisen laadukas? Haasteenahan meinaa olla, että ne on aika halpoja, en tiedä voiko niin monimutkaista konetta tehdä kovin hyvin 1000 eurolla. Jos ajateltaisiin, että pumppu ilman asennusta saa maksaa 2000 euroa, mitä kannattaa katsella?

Niissä tuppaa lukemaan nykyisin A+++ energialuokitusta ja on jos jonkinlaisia suodatuksia. Onko hienot suodatusominaisuudet enempi haitaksi vai hyödyksi?

Muovinen ulkonäkö vähän epäilyttää, voiko kyseessä olla mitään kauhean laadukasta tekniikkaa. Ulkonäön puolesta suurin osa on epävakuuttavan näköisiä.

Onko näkemystä mikä laite kestää ja mikä ei?

Mielestäni järkevää olisi jos laitteessa on jonkinmoista tehoreserviä, jotta voi pitää matalaa peruslämpöä ja nostaa sitä kohtuullisen nopeasti.

Meillä ollut nyt reilu 4 vuotta Mitsubishin pumppu, jossa vastukset sulatukseen. Ei ole mitään ongelmia ollut ja toiminut pakkasellakin.

Mitsut on hyviä, sen vähän mitä olen noita nähnyt. Mutta ylimitoitus ampuu omaan nilkkaan, mieluummin ihan rajoille tai karvan verran alle jos on lisälämmitystä kaveriksi. Noiden hyötysuhde on parhaimmillaan maksimikuormalla.

Ääni kans Mitsulle. Talossa yks kappale, ja hallilla kaks kappaletta. Noi halliversiot on vielä sellasia, joissa on minimi +10°C. Muistaa vaan verstaskäytössä putsata suodattimet tarpeeks usein...

Meillä tuli nyt syksyllä Toshiba Arctic 35:lla vuosi täyteen ja eipä tuosta koneesta itsessään mitään negatiivista sanottavaa ole(netistäkin löytyy paljon keskustelua). Hintaa oli n. 1500€ ja siihen päälle asennus 500€(vähennyksiin). Löytyy ajastusmahdollisuudet viikolle ja muistaakseni automaattinen takkatoimintokin.

Meillä oli pumpun hankintaan hiukan eri lähtökohdat, kuin toisilla yleensä.
Yleensä pumppu hankitaan pienentämään sähkölaskua, mutta meille se taas tuli mukavuuslämmittimeksi. (painettiimpa sillä taloon myös viileetä viimekesän helteillä)
Meillä kun on tähän mennessä lämmitetty pelkästään kolmella pönttöuunilla ja puuhellalla. Elikä meillä ei ole aikaisemmin käytetty sähköä talon lämmitykseen, muuten kuin sen mitä valoista ja sähkökiukaasta säteilee.
Puulämmityksen ongelma meillä on ollut lähinnä lämmön epätasainen jakautuma päivän aikana. Töissä kun ollaan yleensä päivällä, niin se hiukan rajaa lämmitys aikoja. Puhumattakaan siitä, että talvella et yökylään lähde, jos kämppää ei ole kukaan lämmittämässä.

Edellisestä johtuen hiukan jännityksellä odotin sähkönkulutuksen rajua nousua, mutta ei tuo nyt sitten mikään kauhea nousu ollutkaan.
Täytyykin kaivella nuo edellis vuosien kulutustiedot ja hiukan vertailla.

Tämä kiinnostaa!

Terveisin,
Puulämmittäjä

Mitsu Electric meilläkin ja hyvä on. En mittaile mitään, lämpöä ja kylmää tulee sekä kone on erittäin hiljainen. Ei puhise pöhise eikä kotelo naksu tai pauku, läpätkin täysin äänettömät.
Aiempi Mitsu Heavy hajos kun pieni piilovuoto jäädytti ulkokennon-> putki halki, tämäkin posotti hiljaa ja ilman näkyviä ongelmia siihen asti kun liemet karkas kokonaan ja vehes hyytyi.

Naapurissa on joku LG, ulkoyksikossä on jo toinen puhallinmoottori menossa 5v sisään ja sekin pitää jo melkoista jollotusta.

Muista merkeistä ei oo kokemusta mutta Mitsua kehtaa kyllä suositella. Meillä kone jauhaa 24/7, kylmällä lämpöä kuumalla viileää ja nyt välikaudella sisäyksikkö pelkällä ilman kierrätyksellä.

2011-2018 vuosikulutukset.

2011/ 6740kwh
2012/ 6670kwh
2013/ 6670kwh
2014/ 7350kwh
2015/ 7250kwh
2016/ 8690kwh
2017/ 8090kwh
2018/ 8380kwh tällä hetkellä menossa.

Pumppu tuli siis näihin aikoihin vuosi sitten ja ollut lämmityskäytössä viimetalven sekä säännöllisen epäsäännöllisesti viilennyskäytössä kesällä, kuin myös satunnaisesti pelkällä sisäilmankierrätyksellä muina vuoden aikoina.
Kun katsoo tuota vuosikulutuksen kasvua alkaen vuodesta 2011 niin hyvin näkyy kahden lapsen kasvu esikoulusta yläasteelle, eli viihde-elektroniikan sähkönkulutus on kasvanut tässä perheessä seitsemän vuoden aikana huomattavasti.
Jos tarkempaa kulutuskäyrää katsoisi viimetalvelta, niin pumppu kyllä näkyy talven kulutuksessa, mutta kun tuota kokonaisuutta katsoo 2011 alkaen, niin eipä tuo pumppu juuri tämän perheen sähkönkulutuksessa tunnu.

Jos pumppu on invertterimallia vaikka Mitsubishi MSZ AP 50 ja se tulee taloon, jossa ei paras mahdollinen lämpöeristys, sellainen toimii 16 ampeerin sulakkeella, eli pitäisi käydä moneen vaatimattomaan tölliin.

Mitä ongelmia tulee käytännössä jos pumppu ylimitoitettu?

Lämmitystehon kerrotaan olevan 1,4-7,3 kw.

Vertailun vuoksi olen mökillä testaillut 3 kilowatin halpaa puhallinlämmitintä ja jos olen vienyt sen saunan jälkeen melko lähelle itseäni puhaltelemaan, on tehnyt mieli laittaa 2 vastusta kolmesta päälle. 1 vastus on jo aika kesyä meininkiä.

9 kilowatin puhallinlämmitin auttoi kaverin talossa nostamaan sisälämpöä jo aika nopeasti. Siihen nähden 7,3 kilowatin maksimiteho ei vielä kovin hurjalta kuulosta. Kaverilla oli myös pienitehoinen ilmalämpöpumppu ja 9 kilowatin puhallin otettiin kaveriksi, jotta sai lämpöä nostettua nopeasti.

Mitenköhän noi mitsut toimii joihin saa kaksi sisäyksikköä-
Meillä kun tulisi kahteen kerrokseen.

Meil oli 10 vuotta Sanyo, joka muutti talliin eläkepäiviks, ja tilalle kotiin tuli Mitsu.

Törkeen hyvä, ja TÖRKEÄN hiljanen.

En epäröi suositella tutustumaan.

Itse kyselin joskus samaa ja sanottiin ettei kannata laittaa. Yks syy oli se että hinta ei tainnu olla juurikaan halvempi kuin kahdella erillisellä ta toinen se, että niitä ei sitten voisi säätää erikseen. Tiedä sitten, mutta nyt meillä on kaksi erillistä Mitsua eri kerroksia varten.

Vanhempi taitaa olla n. 7v vanha eikä ollut mitään vikoja eikä ongelmia. Kertaakaan ei ole jäätynyt ja olen pitänyt aina kovatkin pakkaset päällä ja lämpöö on tullut. Uudemman pumpun sisäyksikkö on kehittyneempää mallia, mutta pitää pikkasen jotain vaimeeta papatusta mitä vanha taas ei.

Täälläkin löytyy
 

Mitsubishi löytyy seinästä ja hyvin tyytyväinen olin tänäkin kesänä kun joutui taloa viilentämään kun ei muuten ois ollu hyvä nukkua:D Nissanin oisin khyl mielummin halunnu...:rolleyes:

Olisko meillä ollut tallissa 8v ja talossa 6v. Mitsuja molemmat. Talossa ei mitään ongelmia. Tallissa on pitkillä pakkasjaksoilla joskus puutetta sulatustehosta, jos ei sisälämpö ole riittävä. Tarttee jonkun pikkupatterin kaveriksi.
Pumppu on meillä lyhentänyt puulämmityskautta ainakin kahdella kuukaudella. Kalliimmalla ostopuulla lämmitettäessä saattaa pumppu olla jopa halvempi.

Panasonic on ollut nyt kolmisen vuotta....ihan huomaamaton ja harmiton kapistus. Hyvin pelaa ja maksoi itsensä takaisin jo (154m2 kaksikerroksisen v. 2003 rakennetun omakotitalon pääasiallinen lämmittäjä nyt, tietenkin kosteissa tiloissa pidetään myös lattialämpöä ja takkaakin lämmitetään kovilla pakkasilla kerran pari viikossa)

Joutu ensin hommaamaan sen rakennuksen, johon pumppu on tarkoitus tulla - eli tämä sivuseikka hoidettu! :)

Osaattekos kertoa, mitä eroa oikeastaan on noilla eri Mitsubishi malleilla, toki voi myös muusta merkeistä kertoa, mutta Mitsubishiä kehuttiin eniten. Toyota pumppu olisi tietysti ollut parempi:
https://www.northlogistic.fi/fi/ilma...umppu/toyocool

Muutama kirjain puuttuu kuitenkin nimestä...

Eroa on ainakin siis kylmäaineessa, ulkoyksikön sulatuksessa, äänessä, sisäänmenovirran tarpeessa... Yksi Mitsubishi pumppu on erilaista muotoilua. Siihen on vähän vaikea päästä käsiksi mikä tekniikka on parasta, eli mikä pumppu on kuin HJ61?

Sähköpatteri.

Tai jos vaan tykkää vanhasta tekniikasta niin ottaa sen vanhimman mitsun jos taas testeissä parhaita tuloksia antaneen niin sitten mitsun Ln-sarja lainen.

Kumpihan on parempi vehje LN 50 vai AP 50?

LN on hienomman näköinen. Miksihän tehokkaammassa mallissa SCOP tuppaa olemaan huonompi kuin vähemmän tehokkaassa?

Kuinka isoa tilaa ajattelit lämmittää tuolla

Meinasin taloa, jossa on ehkä 75 neliötä, joka ei sinänsä paljon, mutta tarkoitus on laittaa sisällä ilma vaihtumaan tavallista rivakammin ja saada mahdollisuus muutella lämpötilaa. Pumppu on tarkoitus olla päälämmönlähde ja todennäköisesti talo ensi talven ylläpitolämmöllä, josta tarvittaessa nostan sitä. Lisäksi on varaava takka. Sähköpatterit on purettu pois. Aluksi on kunnostustoimenpiteitä suunnitteilla. Talossa on vesivessa ja vesi tulee talon kautta ja jonkinlainen lämmitysratkaisu on pakko tehdä. Tähän mennessä olen testaillut mikä varaavan takan vaikutus.

Hyvä puoli on, että ilman voi laittaa kiertämään kunnolla, enkä tarvi mihinkään kovin montaa erilistä huonetta.

Kylmillään olevassa rintamamiestalossa ei alakerrassa perus lämpöpumppu mahdollistanut ainakaan kylmillä olevan talon nopeaa lämmitystä, vaan lisäksi piti laittaa 9 kilowatin puhallinlämmitin. Muutenkin oma käsitys on, että perusilmalämpöpumppujen teho ei päälämmönlähdeluokkaa ainakaan kylmillä ilmoilla.

Ratkaistavanani on jonkinasteinen sisäilmaongelma ja olen tuumint, että osa ratkaisua on normaalia tehokkaampi ilmanvaihto, jolloin lämpöä tuhlaantuu.

Kuvio on sellainen, että lisäksi on pienempi saunatalo, joka on hyväkuntoinen ja uudempi. Tämä toinen talo on sellainen, jota toistaiseksi haluaisin pitää talvella jollain 10 asteen lämmöllä ja jos siitä tulee hyvä, niin on mahdollista, että siitä tulee pääasiallinen koti.

Riippuu hyvin pitkälti siitä, että kuinka esteettä ilma pääsee liikkumaan ja kuinka talon raitisilmanvaihto on hoidettu.
Mutta omalla kahden OK-talon ja kahden pumpun kokemuksella sanoisin, että vähän tapauksesta riippuen riittää.

Edellisessä kämpässä oli käytössä silloisen Ultimatemarketin inverttereistä kallein malli ja hyvin se painoi -28 pakkasilla lämmintä 80-luvun lopun hartiapankkitikkutalon kahteen kerrokseen (yhteensä 150m2), pohjaratkaisu avoin alhaalta ylös.
Kerroin oli kyllä siinä vaiheessa jo varmaan nolla, mutta kuitenkin halvempaa, kuin pistää 6kw:n sähkövastukset vesivaraajassa tulille.

Nykyinen kämppä taas on ajalta ennenkuin oli edes sähköjä koko maakunnassa. 120 neliöö yhdessä kerroksessa, pohjaratkaisu taas mallia avoin ja varmasti olisi nykyisessäkin pumpussa potku riittänyt viime talven pakkasillakin (mutta koska puu ei maksa meillä kuin tekemisen vaivan...)

Eli itse summaisin, että tänä päivänä pumpuissa kyllä riittää potku ja ne toimivat myös kovissakin pakkasissa. Eri asia sitten mitä niiden käyttöön tarvittava sähkö maksaa ja kuinka varmaa on sen saanti.

Ainakin itellä Mitsu kyllä toimii ihan peruslämmönlähteenä, mutta kovemmilla pakkasilla toki seinät alkaa hohkaa kylmää jolloin sähköpattereilla saa hohkaamista pois jos se häiritsee. Jos sillä ei ole väliä, niin pelkällä ilpilläkin pärjäis.

Oon sitä mieltä, että kylmillään tai ylläpitolämmöllä olevaa kämppää jos alkaa lämmittää, niin on ihan sama mikä on lämmönlähde, niin päivä siinä menee ennenkuin rakenteet alkaa olla lämpimät. Tätä tehty 2000 luvun talolla jossa sähköpattereita parin metrin välein, takka ja puukiuas.

75 neliölle mitsun 50 on aivan ylimitoitettu. Taitaa 25 olla riittävä ja 35 jo yläkanttiin.

Jos oletetaan näin, että aion laittaa ylläpitolämmön 10 astetta päälle, kahteen pieneen taloon on tällä hetkellä vain yksi yhteinen 3x25 ampeerin liittymä, esim. 25 LN pumpun kohdalla ilmoitetaan 3,2 kilowatin nimellistehoa, millä lämpötilalla se nyt olikaan. Milläs sen lämmön noston sitten tekee rivakasti?

Tosiaan toisessa kaverin torpassa kylmillään olleesta tilanteessa vastaavalla sähköliittymällä piti lämpöpumppua terästää 9 kilowatin lämmittimellä, ettei tarvi koko päivää lämmitellä.

Kerskatalostani on sähköpatteritkin otettu pois, mutta jonkinlaista varmistusta joudun lisäämään jottei putket jäädy.

Mulla on sellainen ajatus, että lämpöä pitää pystyä muuttelemaan nopeasti kuten kesämökillä.

Laita vaikka se 35 ja ohjaat etänä lämmön noston hyvissä ajoin päälle niin on lämmin kämppä jo saapuessa