Tuli sit hankittua e2200 nelikko, korotusta yms vailla olis..
 

Päivää että pätkähti! tuli hommattua tuollainen 190000km rullattu -90 Mazda E2200 umpipaku nelikko. Pieni perversio ois siitä kehittää suht maastokelpoinen mutta tiellä ajettava (lue näyttävä) maasturi. Eli karkeempaa ja leviää rengastusta, vinssiä, korotusta yms. En löytänyt edes googlen kuvahaulla ainuttakaan korotettua, eikö niitä oo kukaan tehnyt?? Jos joku foorumilainen tietää mitä tehdä niin neuvoa saa antaa :cool:

no ei siitä kyllä maasturia saa tehtyä mitenkään
mut jotain pientä korotusta varmaan onnistuu tehdä joskus tuollaista ajaneena muistelisin että välitykset oli aika tiuhat joskus saattoibolla että hiacessa oli 31" alla mut en usko että sopii mazdaan sen kokoiset

Eikös toi ole suurinpiirtein kuin hiace 4wd...
Jotta Mazaan hieman karkeampaa rengasta alle vaan ja pikkuse korotat, niin tulee hyvin etenevä city maastopaku moneen käyttöön.

Tänks
 

Juu kiitosta vaan. Juu alotellaan ihan varovasti, eli akselin lehtien alapuolelle, vääntösauvoista vähän kiriä ja jotain maltillista rengasta alle. Sen kaamean;) etupuskurin korvaan ihan palkkipuskurilla ja vinssi sisään, sit se rautahäkkyrä mikä offiautojen katolla on "ns" vararengas/valo/tunkkitelineenä olisi tulossa myös. Samaan tyyliin mitä Islannissa ne maastopakut on :rolleyes:

Itsestä nelivetopaku on aika kätevä peli, oma näkökulmani ei paljon huomioi näyttävyyttä, mutta mielenkiinnon vuoksi laitoin Jumperiin 235/85/16 renkaat kun toisesta autosta jäi sellaiset sopivasti. Aavistuksen maavaraltaa lisätty paku on kätevä, mutta tämän auton välitykset on huono puoli varsinkin pakin osalta.

Jos pakussa lyhyet välitykset, niin kaipa sitä jonkin verta voisi rengastaa isommaksi. Käytettävyyden kannalta joku kohtuullisen kevyesti vierivä rengas voisio olla järkevämpi kuin maksimaalisen näyttävä. Ehkä all terrain.

Minulla oli aikoinaan tuollainen neliveto lörppähuuli Mazda paku. Tein siihen todellisen budjetti korotuksen, kiristin edestä vääntösauvoja, taakse laitoin pidemmät riiput jousiin. Renkaina muistaakseni 215/75-15 Pajeron vanteilla. Hyvin sillä pääsi ainakin lumisilla metsäautoteillä. Alennusvaihteisto ja hyvä näkyvyys lähelle eteen etuina maastossa. Vakio automaattinapalukot paukkuivat nelivedolla peruuttaessa, tasauspyörästön lukko olisi myös tarpeen, sen verran helposti jäi ristiriipuntaan ainakin vääntösauvojen kirrauksen jälkeen. Kuvat autosta wanhan ajan paperiversiona.