CTEK akkulaturi ja off grid aurinkosysteemi
 

Tulikin mieleen, onko mitään estettä kytkeä esimerkiksi CTEK MXS 25 akkulaturi osaksi sähköverkkoon kytkemätöntä aurinkosysteemiä yön ajaksi? Sehän voisi toimia vaikka kellon avulla.

Tällä hetkellä itsellä on neljä 100 ampeeritunnin kokoluokan akkua 12 voltin kytkennällä ja tuli mieleen, että systeemin olisi helpompi kytkeä enemmän laitteita jos laitan pientä virtatäydennystä yön aikana verkkosähköllä. Ei tarvisi miettiä niin miten seuraavana päivänä aurinkoa.

Off grid meiningissä harmillista on kun systeemi oltava ylimitoitettu kun muuten se sammuu ja akut tykkää huonoa. Jos jonkinlaista virtatäydennystä tapahtuisi yöllä, ylimitoituksen tarve vähenee. Vattenfalin palvelusta tuntikohtaisesti katsoen vaikuttaisi siltä, etten pysty hyödyntämään paljoakaan yli 2000 watin lataustehoja ellei tule sähköautoa pihaan. Tähän pääsen kohtuurahalla jos ei tarvi samaan aikaan panostaa akustoon.

Tuleekos tuollaisen CTEK:in kanssa ylikuormitusongelmia vai osaako se syöttää maksimivirtaansa? Ennen latasin sillä kolmea akkua kerralla ilman ongelmia.

Kyllä sen tolla pitäis rokata kun akkupaketin amppeerit jää alle 500. Sen suurempia toi laturi ei ymmärrä. Eli yhden akun voisit jopa lisätä vielä.

Sitä en huomannut katsoa et osaako toi malli jatkaa automaattisesti sähkökatkon jälkeen jos sitä kellon kautta ohjaat.

Laite lähtee samaan tilaan päälle jos ottaa siitä virtajohdon irti ja laittaa takaisin. Sen voi laittaa vaikka virtalähde tilaan.

Mul on sellainen tuntuma, et vehje osais rajoittaa virran 25 ampeeriin ja sitä tukee kun mulla on Victronin lataussäätimet tunkenut yhdessä 100 ampeerin virtaa 12 voltin akustolle mikä oli säätimien maksimi. Jos kuormittavia laitteita on kytkettynä, siellä lähtee termostaatilla 1000 watin varaaja ja ties mitä päälle.

Tuo laturi jaksaisi tunkea vuorokaudessa 24x12x25=7,2 kilowattituntia. Jos näin on ilman ongelmia, tilanne olis aika hyvä kun sain 8 paneelilta säätimien mukaan jotain 8 kilowattituntia valoisana päivänä.

Pitää vissiin kokeilla valoisassa koska tämä idea vähentäisi muun ostettavan roinan määrää varsinkin akuston kohdalla.

Tuollainen ei sinänsä poikkea juurikaan omasta systeemistä, jossa on myös verkkovirtalaturi akuston lataamiseksi. Ei vaan ole sitä verkkosähköä, vaan aggregaatti käy tarvittaessa. Laturi on jonkin 12V pinkkarin tai siivouskoneen lataamiseen alunperin käytetty automaatti. Minulla kellokytkimen virkaa hoitaa bensatankin koko, eli tankki riittää 8-10 tuntia, kun laturi on kuormana. Lyhyemmän latausajan saa tarvittaessa tankkaamalla mittakannulla sopivan bensa-annoksen.

Laita maksimi latausvirran juuri kestävä sulake laturin ja akuston väliin, ettei laturin vikaantuessa ala sähkö haista ja punainen kukko kiekua.

Testasin eikä idea tuntunut ihan pöllömmöltä, joskin CTEK ehkä vähän kovilla moisessa hommassa kun se puhaltelee niin tarmokkaasti. Taidan hakea kaupunkireissulla yhden latauksensäätimen lisää.

En tiedä olisko tähän hyvä kuitenkin joku Victronin yms. akkulaturi, pistetään mietintämyssyyn. Voi latauksen tehdä toisaalta aurinkopaneelisäätimenkin läpi.

On myös markkinoilla inverttereitä, joissa on akunlataustoiminto ympättynä. Tahi onko tuollaisesta hyötyä projektissa?:
https://hollen.fi/collections/varavirtalahde-ups

Mietintämyssy jalosti asiaa seuraavaan suuntaan:
Hain kolmannen Victronin 50 ampeerin MPPT säätimen.

Vaikka käytän niirä ehkä alennetuilla ampeereilla esim. 40, silloin päästään 120 ampeeriin. 12 voltilla 1440 wattia ja 24 voltilla 2880 wattia.

CTEK testit osoitti, että toimintaperiaate ei ollut hullumpi, joskin suoraan kytkettynä kyseisen laturin toiminta virtalähdetilassa oli varaajan kanssa epävarmaa. Liekö ollut kyse siitä, että varaajan vastus kylmänä haukkaa sen verta virtaa, että CTEK välillä katsoi aiheelliseksi lopettaa lataamisen.

Keksinkin, että homman saa toimimaan jos kytkee DC virtalähteen siihen piuhaan missä paneelitkin, mutta voi olla, että silloin tarvitaan taas yksi Victroni. Säätimessä saa asetettua latausvirran ja jännitteen juuri sopivalla tavalla.

Nyt taas aurinko paistaa ja huonojen aurinkopäivien yli menin laittamalla virtaa varaajaan vain noin tunnin verta. CTEK oli mukana kuviossa.

Ehkä kytkentä pitäisi tehdä paneelisäätimen läpi, silloin syksyä kohden voisi tehdä verkkovirtakompensoinnin noston helposti.

Mulla ainakin CTEKki heitti häränpersettä kohtuu usein matkamobiilissa. Ei kylläkään ollut kuin 7A versio, mutta jos aurinkopaneeli itsessään tuotti jotain wirtaskaa sinne akun suuntaan niin laturi meni säännöllisen epäsäännöllisesti vikatilaan oli se sitten lataus tai supply asennossa.

Victronin laturin laittaisin itse tollaseen järjestelmään. Mökille tulee multiplus laturi + invertteri, ja lataus suoritetaan tarpeen mukaan aggregaatilla kun ei verkkovirtaa ole missään saatavilla.

Mulla nuo ctek 7000 on toiminut kuin -50 luvun junan vessa; jos supply asennossa, niin noin 13,6v.
Ja jos käyttää konetta, niin jännite nousee äkkiä suuruuslukkaan yli 14 volttia.
ja 12h kuluttua on taas tuo n. 13,6v ctekillä.

p.s. miten tuo sinun/mikä 7a versio? mene vikatilaan?
Ja miten näyttää noilla valoilla?

MXS 7.0 laturi jonka hommannut ihan normi akunlatailuihin, mutta tuli siis roikotettua muutamaan otteeseen matka-autossakin. Kun tuo vaihtaa ladatessaan vaiheesta toiselle, niin purkin sisällä naksahtaa rele ja ledi hyppää seuraavaan pykälään. Aurinkopaneelin syöttäessä jerkkua akkuun alkoi toi CTEKki satunnaisesti naksuttamaan sitä relettä, eli ei oikein osannut arpoa että millaisella virralla akkua latailisi -> heittää punasen vikaledin tulille hetken arpomisen jälkeen.

En kyllä enää muista tarkkaa mekanismia miten se supply asennossa meni nakeliin, mutta senkin teki pariin otteeseen. Siitä on varmaan 4- vai 5-vuotta kun tuli käytettyä tuota niin ei tarkalleen enää muista.

Jos päätyy victronicsiin niin kannattaa tutustua niihin hyvin. Ne saa ohjelmoitua monella tapaa vähän mallista riippuen ja esimerkiksi hieman parempi ku hinnat-alkaen mallin invertteri-laturi osaa käyttää agrikaattia automaattisesti joka vois olla vaihtoehtoisesti valtion verkko, tuo oli oletus, ei tieto (pienellä kytkennällä onnistuu varmastikki). Jälleenmyyjätkään ei valitettavasti monestikkaan tunne tuotteitaan tarpeeksi tarkkaan.

Älylaturin toiminnan suunnittelu lähtee varmastikin siitä, että se laturi olisi ainoa laite, joka akkua lataa. Silloin laturi pystyy tutkimaan akun tilannetta jännite- ja virta-arvojen muutosta seuraamalla, ajan kanssa. Laturin toimintaan vaikuttaa silloin vain akku ja ympäristön lämpötila. Aurinkopaneelin säätimen rinnalle kytkettynä älylaturi voi luulla akkua vialliseksi, kun se käyttäytyy oudosti siitä toisesta laturista johtuen.

Kyllä kyllä, siellä on olikos nyt 7-portainen algoritmi millä se CTEK virtaa liruttelee akun suuntaan ja äly ei rokannut omien kokemusten mukaan sen toisen virtalähteen eli aurinkosähköjärjestelmän johdosta.

Ihan noin yleisesti, niin omat kokemukset CTEK latureista mopon ja autonakkujen latauksissa on olleet ihan positiiviset. On jopa UPSien akkuja saanut elvytettyä niillä. Sitten toki kun akun lataustaso on riittävän alhainen, niin CTEK ei sitä lähde lataamaan. Toki jos tossakin kohdin on ensin vähän herätellyt akkua niin sitten on CTEKkikin lähtenyt laulamaan.

Mielestäni Victronin MPPT säädin on sopiva akkujen lataamiseen siten, että virta tulee sen läpi, mutta MPPT ominaisuus ei ole hyvä jos virrat tulee muusta kuin paneeleilta.

Esim. sellainen ei toiminut kun kytkin ampeerien lisäämiseksi kaksi 50 ampeerista paneelin DC syöttöjen osalta rinnan, MPPT sekosi, mutta akkuihin ne voi kytkeä rinnan. En tiedä pystyiskö ne synkronoimaan. Nyt mulla kuitenkin kolme 50 ampeerista

Taitaa maailmalla olla off grid meininki yleisempää, olisiko tähän juuri oma vehkeensä?

Tavallaan verkkoon kytkettävä ja tahdistuva invertteri ajaa jollain lailla samaa asiaa, mutta ei huvita siihen lähteä vielä ennen riittävää tietämystä, eikä huvita ulkopuolisia tahoja sotkea asiaan.

Nämä ideat jos onnistuu, rupean saamaan omakotitalo ja saunamökkimeiningin samoihin verkkovirtakulutuksiin kuin kerrostalon eli johonkin 1000 kilowattituntiin kuukausi, joskaan ei nyt pimeimpiä kuukausia sentään.

Tuo herättely onnistuu semmoisella ctek:llä, missä on Power- toiminto.
Siis poweri- toiminnolla pystyy käyttämään virtalähteenä. jännite muistaakseni 13,6 volttia, ja on suojattu siten, että ei katkea kerrasta, vaan jännite lähtee laskemaan ylikuormituksessa.

Kun ollaan veneellä saaressa, niin tuolla power- asennolla ei päästä akkuja tyhjenemään, ja ei sekoile mitenkään, vaikka on kokoajan jonkin verran vaihtelevaa kulutusta, esim. led valot, radio ja kylmälaukku. ja ei sekoile vaikka aurinkopaneeli lataa n. 2 amppeeria n. 100 Ah akkuun.
Toki tuolla 13,6 voltin jännitteellä akut eivät lataudu täyteen, siis jos pitää ladata täyteen, niin silloin pitää ottaa latausasento käyttöön. (Koneessa on 6 kertaa niin suuri laturi, kuin tehtaalta lähtiessä, 15A -> 90A)

Tuo oma 7000 jaksaa syöttää ilman akkua esim. halpaa kylmälaukkua tai veneen Wallas 1800 valopetroolilämmitintä.

Oliskohan nyt sitten silleen että oma muisti pätkii sen supply toiminnon suhteen. Kyllä minäkin kuvittelin että se 7A:n edestä tuuttaa virtaa tuli sitä sitten lisää jostain muualta tai ei. Nyt ei pääse testaamaankaan kun ei ole ensimmäistäkään akkua minkä voisin tonne matkamobiiliin väliaikaisesti kelkkoa.

MPPT säätimeen kannattaa mun ymmärryksen mukaan ennemminkin nostaa jännitettä kuin virtaa -> paneelit sarjaan. Korotetulla jännitteellä hieman helpottuu se järjestelmän kaapelointi paneelelita säätimille kun ei tartte olla ranteen paksuiset letkut välissä.

Off grid meininkeihin se Victonin MultiPlus on edelleen oiva peli jos MPPT purkki on erikseen. Sille kun kelpaa sinne 230v päähän se sähköverkko tai aggregaatti / generaattori. Mallin mukaan määräytyy sitten kuinka suuri laturi ja invertteri siinä on. Minä en toki alan ammattilainen ole, mutta näin olen Victronin tuotelehtisistä ja manuaaleista käsittänyt että jos tarvitaan tollanen laturi + invertteri jossa yksi 230v sisääntulo, yksi akkupatteriston sisääntulo sekä yksi 230v siniaalto lähtö niin tuo sen hoitaa.

Itselle uutena havaintona oli, että nyt kun akut ja invertteri on vielä 12 volttisia, oli 2 kpl Victronin Smart 100/50 purnukkaa, se johon olin kytkenyt paneelit sarjaan ja lähes 80 volttia kävi kuumempana kuin rinnan paneelit kytketty. Sarjassa ainakin kahden paneelin ollessa kyseessä, esim lumipeite toisessa halvautti myös toisen. Ostin kolmannen purnukan ja näin touhu muuttui jo aika hyväksi.

Jos paneeleita on vaikka 20 samassa paikassa, silloin voi olla, että osa kannattaa kytkeä sarjaan. Nyt 9 paneelilla tilanne näyttää, että kolme kannattaa kytkeä rinnan omiin säätimiinsä. Yksi kokeilluista paneeleiden paikoista on ollut muita parempi ja aamuaurinko painotettu suuntaus. Voi olla, että vien sinne lisää paneeleita, mutta on myös kohtia, joihin ilta-aurinko tulee ylivertaisen hyvin.

Jännite pitäs muuttaa 24 volttiin, muttei taida tänä kesänä kustannussyistä onnistua, mutta 24 voltil nykyset lataussäätimet olis ihan asialliset.

Se Multiplus taitaa olla sellainen purnukka kuin tarkoitan. Veikkaan, että Multiplus 5000 ja neljä hyvää akkua, rupeais jo tiski- ja pyykkikoneet toimimaan, ilmalämpöpumppua, vaikka sähköauton lataus.

Toisel palstal itseä muistuteltiin, että kannattas keskittyä eka vesivaraajiin ja se on kyl siin mieles totta, että lämmin vesi kytkettynä pesukoneisiin olis aika fiksua jos veden lämmittää aurinkosähköllä.

Joskus on korviini kantautunut, että jos haluaa koko päivän auringosta paneelisähköä, niin kannattaisi asentaa paneelit melkein vaakatasoon. Saa kuulemma kerättyä enemmän, tai ainakin pitemmän ajan päivästä aurinko-energiaa... Siis en tiedä eikä ole mittareita/konsteja kokeilla, pitääkö miten paikkansa nämä väitteet. Tekniikkamiehellä tuntuis olevan välineitä, joilla kokeilla...

Näin on, että ei ole ihan itsestäänselvä miten paneelit tulisi suunnata. Mulla on juuri sopiva määrä härvilöitä tällä hetkellä tutkia asiaa käytännössä kun on kolme lataussäädintä. Mulla vaikeusastetta tuo kun ei ole täysin varjotonta kohtaa koko päivälle, mutta sen harmin saa vältettyä suuremmalla paneelimäärällä.

Nyt liikuttelen tarpeen mukaan viittä paneelia auton katolla ja ne on ollut vain vähän kallellaan, niin olen ihmetellyt miten hyviä ne on sillä tavoin. Saatan tehdä siihen hienosäädön aamuauringon suuntaan. Joitain havaintoja, että amfiteatterimainen paneelien sijoittelu oli varteenotettava koska sillä pystyi välttämään varjoja niin, että osa kunnolla auringossa. Lumihangessa oli yllättävän jytkyä meininkiä keväällä.

Yksi juttu mitä mietin, pystyskö puuta hyödyntämään jotenkin asiallisesti, että hilaisi iltapaneelit korkealle. Mutta on niin monta ideaa, että pitäs jaksaa tutkia tämä dc kompensointi syksyä varten kun muuten homma voi hyytyä ennen aikojaan.

Pilvi-ilmalla suuntauksen vaikutus vähäinen.

Tähän vuodenaikaan näyttäis siltä, että asua pystys esim. 20 paneelilla off grid systeemillä.