Mikä olis hyvä puulämmityskattila?
 

Täällä palstalla todennäköisesti pyörii muitakin puulämmittäjiä sekä alan ammattilaisia, joten kuulostellaas raatilaisten mielipiteitä:) Kämppä on noin 120 neliöinen rintamamiestalo, vesikiertoisella patterilämmityksellä, varaaja on muutaman vuoden vanha 2000l akvaterm, kattilana joku -80 luvun yläpalokattila. Kattila olis tarkotus vaihtaa nykyaikasempaan ja laittaa rinnalle joku muu lämmönlähde, esim. vilppi. Kysymys kuuluukin että mikä olis hinta laatu suhteeltaan sekä käytettävyydeltään paras vaihtoehto puukattilaksi?

Mielestäni paras tekniikka puun polton saralla tulee Itävallasta.
Kattilana voisi esimerkisi olla http://www.solarbiox.fi/puukaasutusk...-15-40-kw.html

Tommonen käänteispalokattila miulla on ollu ittellänikin mielessä

Mulla on ittellä vanha Jäspin ecopuu 45:nen ja 3300 litran varaaja. Asiansa sekin ajaa.
Reilu parin vuoden kokemus aiheesta.

Paljonko tuollanen Herz maksaa?

Mulla talossa vuosimallia -79 Arituotteen alapalokattila joka kytketty n 4000L varaajaan. Nykyisin tuo kattila tunnetaan Arimax 35 merkinnällä. Haponkestävä pesä ja edelleen käytössä, täytyy sanoa että ennen osattiin. Eli taloa on vuodesta -80 lämmitetty pelkästään tuolla ja polttoaineena on käytetty koivuhaloista purkujätteeseen. Viimeiset parivuotta lämmittänyt ilmaisenergialla, siis rakennustyömailta saatavalla purkulankulla ja laudalla. Kovimpien pakkasten aikaan lataillut koivulla tai sekapuulla.

Nyt uuteen talliin tein uuden kattilahuoneen ja vermeet. Kattilaksi tuli Arimaxin 60 ja varaajiksi 1500l ja 3000l pytyt. Miksi näin. No talviaikaan kun tarvitaan lämpöä on varaajat kytketty sarjaan. Kesällä kun lämmön tarve rajoittuu lähinnä käyttöveteen on kattilan perässä vain 1500l. Lisäksi pikkuvaraajassa on aurinkokierukka jolla pyritään korvaamaan kokonaan kesä lämmitys puilla. Lisäksi tein kattilaan etulämmityksen. Eli kylmä vesi menee ensin piippuu savukaasuja vastavirtaan ja sieltä sitten kattiilaan. Piippu luonnollisesti happoterästä ja piipun alapäässä hyvät vesitykset ettei kondenssi vesi jää piipun pohjalle.
Tällä viritelmällä otetaan talteen loput karkaavat lämmöt ja saadaan kohennettu hyötysuhdetta kummasti ;)

Alapalokattila siksi että sisään mahtuu reilu kottikärryllinen puita jolloin lisäämis tarvetta ei ole. Lämmittämiseen kuluu aikaa vain latauksen verran eli noin 10min. Sitten joka toinen viikko tuhkat pois johon aikaa menee noin 5min.
Kesäisin keväisin ja syksyisin lämmitys väli noin 2-3 vrk ja talvisin sitten päivittäin.
Tuli kyllä katsottu muitakin merkkejä kuten Veto mutta sattui olemaan sopivasti tuollainen Arimax.

Ja sähkövastukset ehdottomasti kunnolliset että voi olla rauhassa reisussa.

Tälläisillä eväillä mennään.

Jos puukattilassa tarvitaan lambada-anturikin, niin jättäsin ihan suosiolla liikkeeseen.:)

Lamdalla saadaan optimoitua palamistapahtuma täydellisesti ;)

Ei tästä ny niin kauan ole kun autojen kanssa oli sama meininki...

parempi se lambaada siinä kattilassa on verrattuna nykyseen kun kyttää koko ajan mitä pannuhuoneessa tapahtuu ja kääntelee vähän väliä hanoja ja vetoja eri asentoihin että sais palamisen optimoituu, siltikin tuntuu että lämmittää enemmän harakoita kun varaajaa

Itse ostin Veda 35M-kattilan viime talvena. Kertaakaan ei kyllä ole vielä ehditty kunnolla lämmittää, kun on vielä projekti vaiheessa.
Tähän mennessä vaikuttaa kyllä asialliselta ja hinta oli kohtuullinen. Itsellä yksi merkittävä tekijä oli se, että 70cm kalikat mahtuvat luukusta sisään, kun kilpailijoilla tuntui rajoittuvan 55-60 senttiin. Pesä on muutenkin varsin reilu ja tavoittelin vaivatonta lämmitystä ja helppoa huollettavuutta.
Lisäksi en halunnut imuria hormiin, vaan puhaltimen kattilaan. Tiedä sitten, onko merkitystä, mutta ainakin on hyvin käsillä.
Kätisyydet, vesiyhteiden paikat ja hormiyhteen paikan sai omien toiveiden mukaisiksi.

Miinusta tähän mennessä ainoastaan siitä, että kattilan mukana pitäisi tulla kunnolliset tukijalat, jolla sen saisi korkeammalle. Nyt on (ohjeen mukaisesti) asennettu n 20cm lattiasta, mutta saisi olla vieläkin korkeammalla. Ei vaan enää ole helpolla muutettavissa.

Ei miulla Portterissa eikä Patrollissa ole vieläkään, tiiä mite hyvi kiekus jos olis ?:D

Seoksen säätöönhän se lambda on näissä tarkotettu. Ilman seoksen säätöä menee halot harakoille ja piippu nokeen.

Autoissakin se on ihan kiva olla, voi tankata mitä bensaa sattuu ja säädin säätää jäännöshapen mukaan seoksen kohilleen.

Ainahan sitä voi kitistä ja valittaa vääryyksistä, jos ei ymmärrä miten joku vehje toimii ja mikä siinä oli olennaista ja mikä imagomarkkinointia.

Pikkasen taidan ottaa takapakkia, mutta en paljoo:) tällästä oon nyt kattellu http://www.hemeltron.fi/attack-dpx-3...lokattila.html tuostakin on olemassa lambda versio mutta hinta hyppää heti melkein 2t€, mutta kyllä miun mielestä tollasessa aparaatissa saa ja pitää olla jonkin verran "omaa älyä" joka hoitaa tuota palamista. Kommentoikaa ja korjatkaa jos olen ihan hakoteillä:D

Ei palamisilmoja kyllä tarvitse koko aikaa hieroa. Kun kerran löytää asetukset kohdilleen niin ei niitä tarvi säätää. Toki jos polttoaineen laatu vaihtelee tuoreesta haavasta kuivaan koivuun niin joutuu hieman passaileen, mutta silloin ei paljoa lambaatat auta. Ollaan jo mettässä muutenkin.

Kattilan toimintaan vaikuttaa paljoa veto. Eli jos on luonnonvedolla toimiva, niin piipun mitta ja poikkipinta-ala. Useasti piippu liian lyhyt ja ahdas, jolloin ensiö ja toisioilman säädöllä ei ole paljoa apua jos ei kertakaikkiaan vedä kunnolla. Silloin apuna savukaasu imuri. Tai sitten polttoilmapuhallin.

Jos savukaasujen lämpötila menee yli 300C niin silloin ollaan jo liian kovalla vedolla. Ja jos kattila vetää jo huonosti ja edelleen liian korkeat palamiskaasut niin lämmönsiirtopintaa on liian vähän.

Ja ainoa äly mitä mielestäni kattilasta pitää olla on kattilatermostaatti, ohjaamaan pakkokiertopumppua. Senkin voi jättää pois kun tekee kerralla isoilla putkilla jolloin menee luonnon kierrolla.

Eniten kattilan hyötysuhteeseen kuitenkin vaikuttaa puun sisältämä energiamäärä ja kattilan lämmönsiirtopinta-ala. Ja kun puu kuivaa ja sen saa palamaan hyvin, ilman että savukaasun lämpö on korkealla niin silloin ollaan oikeilla jäljillä.

Minä en kyllä saa sisäistettyä mitä tällä lambada-anturalla voitetaan tällaisessa sovelluksessa.

Sillä säädettäneen paloilman määrää, jonka säätöön riittää "pakokaasun" lämpötilan mittaaminen.
Ei taida puun poltossa ylimäärä hapen kanssa tulla mitään ongelmaa....?

Liian kuumaa pakokaasua => vähennetään ilman "vedon" määrää

Taitaa olla markkinamiesten vouhotusta.

Omassa kattilassa kun nuohouksen jälkeen säätää pakokaasut about 200 asteeseen niin samalla ilman määrällä ne hivuttautuvat pikkuhiljaa korkamammaksi kun konvektori karstoittuu.
Toki polttoaineen laatu ja kosteus vaikuttaa asiaan.

Eipä siitä liikahapesta ihmeemmin haittaa ole, mutta liian vähästäpä on.

Ajatus siis lambdapohjasessa säädössä on jättää jonkinverran jäännöshappea ja ennenkaikkea välttää tilannetta jossa lambda mittaa tasan nollan verran happea pakokaasuista.

Miten tämä sitten saavutetaan lämpötilaa tarkkailemalla?

Voishan sitä myös mitata häkää, mutta ne anturit on kalliimpia ja herkempiä kuumalle joten pitäis tehä jäähdytetty sivuhaara mittaukselle.

Jos mennään taas pelkän lambda-arvon perusteella ilman pakolämpöjen tarkkailua menee homma taas hyötysuhde päässä metsään.
Pakolämmöt nousee joka lämmityskerralla nuohouksen jälkeen kun konvektori alkaa karstoittua. Ainakin omassa kattilassa.
Silloin pitää pienentää polttoilman määrää jotta pakolämmöt ei karkaa liikaa.

Käsittääkseni palkän lambda-arvon perusteella ei siis voida sanoa pelaako kattila optimi hyötysuhteella.

Paras tilannehan olisi, että pakolämmöt olisi mahdollisimman pienet mutta silloin tulee ongelmia vedon ja kosteuden kanssa.
Jostain lähteestä olen antanut itselle ymmärtää että noin 180-200 astatta olisi hyvä lämpö.
Siinä pyrin pitämään oman systeemin lämmöt.

Siis vissiin pitäisi tarkkailla molempia jos halutaan vimosen päälle hyvä lopputulos.

Silleinhän nuo sähkösäätöiset kattilat ymmärtääkseni toimivat, eli perusmittauksena on pakokaasunlämpö ja latausvedenlämpö ja optimoinnissa käytetään lambdaa. Tuo latauslämpö on kanssa aika olennaisessa osassa tuohon hyvään palamiseen, tullut vaan huomattua että tälläsessä täysmanuaalisessa versiossa pitää avata latausventtiili oikeeseen aikaan että tuli palaa tasaisesti ja tähän miulle onkin moni putkari suositellu ihka oikeeta latausasemaa joka sekoittaa kattilalle tulevaa vettä lämpimämmäksi.

Se miksi itte oon kanssa ruvennu kattelemaan noita tsekki, polakki, jne maalaisia kattiloita on hyvinkin yksinkertainen, näillä mailla on ollut jo pitkään lakeja ja määräyksiä puunpolttamisesta mikä on pakottanut kattilanvalmistajat kehitystyöhön. Suomessa näitä määräyksiä vasta suunitellaan, eli kotimainen kehitystyö on vasta heräilemässä ja eikös se näin ole että mitä puhtaammin ne puut palaa siellä kattilassa sen paremmin energia saadaan talteen:)

Jatetaampas vielä ripittäytymistä:D

Yks tärkee ominaisuus koko lämmitys systeemissä pitäis olla myös se että siellä pannu huoneessa ei tartte käydä kun max. kerran päivässä eikä siellä tartte viettää aikaa tunteja kerralla. Eli kattilassa pitäis olla varastopesä mikä riittää lämmittämään varaajan kuumaksi saakka. Saman asian takia meinaan laittaa kattilan rinnalle vilpin varaajaan sähkövastukset ja joskus tulevaisuudessa aurinkokeräimet näillä on tarkoituksena vähentää työtä sekä antaa se vapaus että kämpän voi jättää talvellakin viikoksi tai pariksi oman onnensa nojaan, plus kevät kesä syksy akselilla puilla lämmittäminen jäis minimiin kohtuullisella sähkölaskulla.

Joo kokonaishyötysuhde on tärkee tavote kuin myös karstattomuus ja vedenkeräämättömyys ja käytön helppous :)

Onneks säädettäviä asioita on muitakin kun polton seossuhde. Mieleen tulee ainakin veden pumppausnopeus ja shuntin sekotussuhde näin ihan äkkiä.

Hyvää säätöä varten tarvitaan siis lämpömittareita vedelle ennen ja jälkeen, palokaasuille ja ehkä jopa palotilaan. Tän lisäks palamisen täydellisyyttä on hyvä mitata lambdalla tai häkäanturilla, joista lambda on halvempi kiitos massatuotantomäärien.

Ja joo, keskisen euroopan vehkeet irrottaa puumäärästä olennaisesti paremmin energiat veteen koska niillä lakisääteiset vaatimukset on tiukemmat.

Kierosti tää meilläpäin näyttäytyy takkameiningeissä siten että vanhoissa takoissa palaminen yleensä on hyvää (jos osaa käyttää) ja uudemmissa ihan mitä sattuu koska niitä ei oo suunniteltu lämmitettäväks vaan fiilistelykäyttöön. Nyt sitten takkavalmistajat on ihan mukamas pulassa kun uhataan laittaa jotain vaatimuksia hyvälaatusesta palamisesta.

Meillä on Jäspin ecopuu 45:nen ja Laddomatin latauspumppu. Hyvä kattila ainakin omasta mielestä. Valmistus vissiin lopetettu. Helppo käyttää ja puhdistaa. Hyvin harvoin tuosta tarvitsee säätää palamisilmaa. Minä en ainakaan osaa kaivata tuohon enää mitään lambdaa. Puhtaalla kattilalla olen ainakin yrittänyt pitää savukaasujen lämpötilan noin 170 asteessa, ei ainakaan sen alle. Tuo latauspumppu on kyllä ehdoton varuste. Yläpalokattilaa en laittaisi.

Ootko pellettiä miettiny? Minoon poltellu nappulaa reilut 6 vuotta ja kovin tyytyväinen ollut. Helppoo ja halpaa (kulutus n. 5 tonnia/vuosi hatarassa rintamamiestalossa). Riittää että käy pannuhuoneessa kerran 2 viikossa jos ei oo mitään tilapäistä hämminkiä syötössä (purua tms.). Laitteistona Tulimax PEL20 ja Värmebaronen Viking Bio (nykyisin nimeltään Oilon BioPro).

Onko tuo Viking pelannut ihan moitteetta?


Huomioikaan kattiloissa, että keski-euroopassa on jo päästöasioihin kiinnitetty huomiota, joten niiden kattilat polttaa takuulla puhtaasti. Tosin yksinkertaisuus on valttia. Itse suosittelen euro-lambda-käänteispalokattilan korvikkeeksi ihan ehtaa kotimaista etupesää kaasutukseen ja hyvä kattila perään jos on intoa vähän kolistella puiden ja tuhkien kanssa. Kattiloista kyllä Veto on ihan häntäpään tuote ja Arimaxia näistä yleisimmistä kehuisin kovasti.

TT

Hyvin on pelannut. Mitä nyt peltisiä arinoita on pari mennyt/palanut ja puhallusputki myös paloi puhki. Alkuperäinen oli pellistä pyöräytetty, tilalle tuli 3 mm:n rosteritötterö, nyt kestää. Arinan designiä on myös muutettu jossain vaiheessa, nyt ei mene halki niinkuin eka versio.

Perusasiat pitää ilman muuta olla kunnossa ja siihen kuuluu latausautomatiikka.

Vapaalla kierrolla ja muilla systeemeillä ei varmasti saa niin tasaista lämpöä kattilaan että se pelaisi kunnolla.

Automatiikkahan kierrättää kattilan sisällä vettä ja kun se on tarpeeksi lämmintä niin sitten vasta aletaan lataamaan varaajaa.
Jos siellä ei kierrä vesi niin silloin vesi on kerrostunutta.

Enkä kyllä ymmärrä tuota jeesustelua eurooppalaisten kattiloiden paremmuudesta.
Jos suomalaisilla kattiloilla päästään yli 90 pinnan hyötysuhteeseen niin siitä on enää huono parantaa.