Sinkitystä
 

Moro! Huomasin että aika moni kyselly sinkityksestä, että mitä pitää tehdä ennen ja jälkeen. Tässä ois minun mielestä paras ohje ja lopputulos: ensin runko hiekkapuhallukseen että saa rasvan ja maalin(massan) pois. Rungon sisältä toholla polttaa massat ym pois ja tehdä vaikka välissä vesihuuhteluja että se karsta myös irtoo sieltä. Kierteitten suojaus kannattaa jättää pajalle joka sen sinkkaa ja sopia erikseen samalla kun viet rungon tai muita osia sinne. Myös rungon reijitys kannattaa jättää ammattilaisille koska yleensä autonrunkoihin ei reikiä ole tarvinnut tehdä ja jos tarviaa niin se tulee sitten tehtyä oikeeseen kohtaan. Sinkityksen jälkeen itse olen maaluuttanut osat epoksilla tai uretaanimaaleilla ja ovat pysynyt. Pieni karhennus sinkin pintaan ennen maalausta (kevyesti hiekkapuhaltamalla) tai pesu jollain happamalla pesuaineella. Jos jäi kysyttävää niin kysy! Yritän 8v kokemuksella neuvoa ja opastaa

Entäs kun jotkut sanoo, että runko saattaa vedellä lämmössä ja ei ole enää välttämättä täysin muodossa kylvyn jälkeen. Onko miten suuri riski, että näin käy ja voiko jollain ehkäistä?

materiaali paksuuksien erot vääntää rautaa sinkin jälkee. paksu jäähtyy hitaammin.

rungot ei muuta muotoaan sen vertaa et sil mitää merkitystä ois. paitsi tietty jos joku putki jääny tukkeeseen ja räjähtää altaassa..:rolleyes::D

Joo ei ne vääntyile siellä. Ja rungot on pokattu kyllä niin tukevaksi että jo se estää niitä muuttamasta muotoaan padassa! Materiaali vahvuuksien erot ym vaikuttaa siehen vääntelyyn. Kookkaat peltilevyt on pahimpia vääntyilemään vaikka ovatkin samaa materiaalia ja samaa vahvuutta.

Hyvä tietää et muoto pysyy, kun tuolla odottaa 1+1+7 paikkainen seiskafemman runko tulevaisuuttaan jonka pintakäsittely vielä avoin ja sinkkiä harkinnut.

Itse kyllä suosittelen sinkitystä! Ja omakin runko menee sinkin kautta kunhan otan sen työn alle!Nyt jo kaikki osat mitä vaihtanut on tehty niin ja ei oo tarvinnut tapella ruosteen kanssa

Mitä tollainen sinkitys kustantaa? noin suurinpiirtein.

joskus ennenki kyselty, muttei muista ni paljonko esim suikan runkoon tulee painoa lisää?

Tossa oli yks kaveri kysässä sinkityksen tarjousta just mennä viikolla ni oli ollu vähän päälle 2 euroa/kilo.

olen kaksi toyotan runkoa, usemmaan peräkärryn ja yhden pick-upin lavan käyttänyt sinkissä, ei mitään ongelmia elämisen eikä muunkaan suhteen. KUNNOLLINEN hiekka- tai vastaava puhallus sisältä ja päältä, eli joka reiästä puhallusta rungon sisään vähintään riittävästi. jos haluaa että kierteitä ei tartte putsata niin kiertää niihin pultit sinkkauksen ajaksi. itse puhalsin runkoja joka puolelta käännellen ja väännellen 3-4 tuntia teräsrakeella 6m3 kompuralla ja 12mm reikä letkun päässä...

paino ei varmaan esim. hiluxin rungossa noussut kuin 20kg, tämä vain arvio. ennen ja jälkeen sinkityksen kaksi ukkoa siirteli runkoa yhtä kivuttomasti huomaamatta merkittävää eroa. kannattaa kysellä hintoja, ainakin kesällä n.1e/kg+ alv oli hinta. jos on mahdollista saada jonkun pajan kautta mikä käyttää tavaraa sinkissä voi selvitä halvemmalla, ja kastettavan tavaran massa kans meinaa aika paljon hintaan. ohuehko peltitavara on suhteessa kalliimpaa uittaa kuin massiivinen jööti.

ja kannattaa jututtaa sitä kuka kastaa kipaleen, sillä on aika ratkaiseva merkitys lopputuloksen kanssa. esim. pikkarin lavan pinnanlaatu varsin hyvä sinkityksi, maalin voi ruilutella päälle varsin pienellä pohjatyöllä! jos jotakin tekee ja sen meinaa pitää niin kyllä sinkkaus on erinomainen vaihtoehto, ja ei se kunnolla maalaaminenkaan ole aivan ilmaista.

vissiinki sinkitys halvempaa kuin maalaus.
tai kai jostain halpahallista saa hammeritee ja sudin halvemmalla :D

paino nousee noin 8%-10% eli sadan kilon runkoon voi tulla 10kg lisää painoa enimmillään. Meillä täällä savossa se maksaa noin. 1e + verot/kg. Riippuu aina kappaleesta mitä tuot. Sinkki kestää auton osissa noin 30v jos sitä on vaan hyvin hoidettu eikä kovalla kulutuksella ja maalaus/massaus pinnat sen päällä vaan jatkaa sen ikää.

Eli käsitinkö oikein että esim auton runko joka painaa noin 150kg, sinkkiä menee noin 15kg jolloin kustannus on n. 15€+alv. Eli vajaalla 20€ on sinkattu runko töineen päivineen???

ei. kalikka punnitaan kastamisen jälkeen jos jos se painaa 100kg niin hinta 100e+alv tai ihan miten on sovittu. kastettavaa kappaletta ei punnita ennen ja jälkeen vaan menekki arvioidaan hukkouspokkus kaavoilla, sammakon hyppyytyksellä tai muilla vastaavilla tieteellisesti luotettavilla menetelmillä. ja ei tätä siltikään voi mielestäni lopputulokseen nähden kalliina voi pitää!!

tässä kuva lavasta, kyljet taitaa olla 1,5 tai 2mm peltiä ja ne on pysyneet suorana uittamisen jälkeen. perälaudassa näkyvät "aallot" on omaa typeryyttä liiallisen lämmöntuonnin myötä syntyneinä. ja reikiä sutkin vähän rujosti polttopillillä, mutta noikin on näkymättömissä normaalisti.

http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=95922

No oli kuten aluksi arvelin. Aika jännä menetelmä määrittää hintaa. Onko kellään tietoa mistä löytyy lähin sinkkiallas Kemiä, jossa vois uittaa HDJ:n rungon. Ei se kallis oo jos maksaa sen reilun 1€/kg.

Taitaa suurin osa sinkittäjistä olla Tampereen eteläpuolella, mutta tällainen löytyy ainakin Pohjanmaalta:
Teknotyö-Kuumasinkitys Oy Tekniikantie 2 61400 Ylistaro

http://www.yit.fi/palvelut/yritykset.../kuumasinkitys

Kappale punnitaan sinkityksen jälkeen! Ylivieskassa taitaa olla pohjosin allas! Kannattaa soitella ja kysellä laitoksiin mihin hintaan tekeevät! Ja muistakaa tohottaa ne rungot että saa sen sinkittyä sisältäkin!

Onnistuukohan sellainen sinkitys että auto missä ei ole erillistä runkoa upotettaan vain helmoja myöten altaaseen?? Olis tossa amatsooni mistä vois pohjan sinkittää.

Valitettavasti ei onnistu! Sinkitys tapahtuu ns salmiakki asennossa ja rajaaminen helmoihin asti vaikeaa! Ja uskosin että jos sellasta edes yrittäisi niin pohja vääntyis käyttökelvottomaksi.

Ainakin tätä suosittelen. Hinta pienissä erissä noin 1€/kg, minimimaksu 50€. Isot erät reilusti halvemmalla. Hyvä palvelu ym.

Ja nimen omaan hinta määräytyy kappaleen mukaan, ei sinkin. Olen ymmärtänyt lähinnä niin, että pääsääntöisesti tietyn painoisella kappaleella on tietty pinta-ala, eikä se sinkin osuus hinnassa ole se merkittävin. Suuri merkitys on kappaleella, joka upotettaessa jäädyttää allasta ja siten kuluttaa sähköä lämmitystarpeen muodossa. Happokäsittely + pesut, kaikki nämä tuo oman osan hintaansa.

Kallista hommaahan se on jos isoja määriä sinkitään, mutta tällaisissa harrastejutuissa sillä ei ole väliä. Ja lopputulos on sata kertaa maalia parempi kestävyyden osalta.

TT

Oliko kukaan sinkittäny kokonaista itsekantavaa henkilöautoa tai runkorakenteisen henkilöauton koria? Tuliko ihan tolkuttoman kalliiks?

Vaihtoehtosesti tekis mieli pohdiskella olisko mahollista sinkittää kylmänä käärien elektrodin ympärille jotain sopivaa vaahtomuovia ja heilutella sitä sitten ympäri ämpäri? Toinen virtalähteen napa olis tietysti sillon sinkitettävässä kohteessa kiinni ja tuo vaahtomuovi kasteltuna elektrolyyttiliuoksella.

Itse kantavaakoria ei voi sinkitä! Ainakaan meillä sitä ei rueta tekemään. Meillä minimi hinta on ollut tähän asti 10e ja muuten hinta määrittyy kappaleen painosta, koosta ja rakenteesta. Ja tuosta sähkösinkityksestä on paljo netissä juttuja miten se onnistuu kotikonstein.

Olis kiva tietää miksei? Liekö kyse ihan vaan koosta vai arvelusta ettei kukaan halua niin kallista puuhaa maksaa? Onko hommaan joku ihan oikea järkisyy ja perusteetkin?

Oletuksena nyt tietty on, että sinkitykseen menevä kappale on purettu ja puhallettu pellille eikä siinä ole onteloissakaan mitään pinnotteita tai mujua tai muuta. Pohjatöitä voi tehä ja teettää ja niitten vaatimuksista tietty saa ja pitääkin kertoa.

Kyselen siis nyt siitä näkövinkkelistä, ettei tehä nollabudjetin metsäntuhoa, vaan enemmänkin siltä varalta että vastaan sattuis joku ajopeli mistä tahtois tehä loppuelämän auton. Sillonhan sillä hinnalla on paljon vähempi merkitystä, vaikuttaa lähinnä projektin nopeuteen kun tarvii välillä säästellä ja välillä tehä eteenpäin.

Teknotyöllä, tosin Järvenpäässä olen sinkattavia käyttänyt. Hyvä palvelu, hyvä työn laatu ja aika nopeasti on saanut valmiit hakea.

Hinnasta ei ole kyse! Jos ei ole vara maksaa sinkitystä niin kannattaa lopettaa harrastus. sinkitys on erittäin halpa ruosteen esto! Jos nyt ymmärsin oikein että auton pohja kastettas helmoja myöten? Kastoasento erittäin huono! Sinkityksessä käytetään salmiakkiasentoa. Mutta jos joku haluaa silti kokeilla niin pitäisi löytää niin leveä pata minne se mahtuisi ja ainakin minun mielestä se pohja vääntyy niin pahasti että edessä uuden pohjan teko. Suosittelen pohjan maalausta oikeaoppisilla pohjatöillä rahaa säästämättä laadusta tinkimättä menetelmällä! Jos haluat vielä kuitenkin varmistuksen sinkitys asialle niin soitto firmoihin auttaa! ( Ja nuo edellä mainitut oli minun mielipiteitä) kaikkihan tekee omalla tyylillään. Jos joku lupautuu sen tekemään niin pidä meidät ajan tasalla koska haluan todellakin nähä miten käy! Idea loistava mutta erittäin hankala toteuttaa!

Uusien autojen korithan on jo tehtaalla sinkitetty. Joten periaatteessa ei pitäisi olla mikään mahdottomuus?
Jos ei ison pakettiauton suora kylki mene mutkille, niin ei kai se muotoihin pokattu pelti siellä auton pohjassakaan paljon väänny

semmosta juttua joskus kuullu, että olikohan tampereella olis tipparellu joka olis sinkitty kokonaan jo aikoja sitten. vähän siinä on kuulema havaitavissa pientä kuhmuilua pelleissä :D

Onko kellään tietoa, onko nuo autot aina sähkösinkittyjä? (sinkitys tapahtuu lämpimässä elektrolyytissä, ja toinen napa tasavirtalähteestä auton koriin/koripeltiin, ja toinen sinkkiharkkoon).
Siis samalla periaatteella kun kromaus ja niklaus.
Ainakin Galant vm.-81 oli sen näköinen että sähkösinkitty, ja tosi kevyesti.

Kuumasinkittyä autopeltiä en ole omasta mielestäni nähnyt.

Ja kuumasinkityshän tapahtuu kastamalla metallikappale sulaan sinkkiin (sulamispiste noin 420 C)

Kuumasinkityssä kappaleessa yleensä jonkin sortin kidekuviota, niin kuin esim sinkityssä pellissä.
Sähkösinkitys taasen yleensä tasainen väriltään, kuten esim. rautakaupan kilopultit.

Kuumasinkitystäkin taitaa olla eri laatusta, toisessa ilmeisesti kauhotaan pinnalta paskaa usiammin pois ?

Toinen on aika mattaa ja osittain jopa ruman näköistä pintaa, toinen kiiltävämpää ? Aurajoen tekeleistä on kyse.

Veikkaan että ois auton lattiat melko solmussa sinkin jälkeen, paksumpikin pelti vääntyy helposti.

Olen kuullut joidenkin sinkinneen rättisitikan peltejä. Niissä ainakin tuli jonkinverran aaltoa suoriin osiin.

Motonetissä ainakin oli jonkinlaista sähkösinkitys pakettia tarjolla syksyllä.

Sinkittävän teräksen seos vaikuttaa olennaisesti pinnan laatuun ja kiiltoon. Epätasalaatuisissa sinkityksissä on usein teräksen seos epätasalaatuista.

Kidekuvioon vaikuttaa myös sinkissä olevan lyijyn määrä. Suurempi lyijypitoisuus -> suurempi kidekuvio. Nykyisin lyijyä on vähennetty ja kuvio sitä myötä kutistunut lähes olemattomiin. Oli jokin muukin tekijä kuvioon vaikuttamassa mutta viisitoista vuotta jo aikaa kun sinkin kanssa lutrannut niin alkaa unohtua ja fakta sekoittua fiktioon.

Pihassa seisoo 1984 mallinen tehdas tekoinen sinkitty peräkärry. Ruoste on pysynyt loitolla, mutta sinkki on mennyt melko harmaaksi vuosien saatossa. Yleisilme on nuhruinen, ja kärryssä on punaisia maaliroiskeita. Se on vissiin ollut joskus maalaus telineenä.

Jemmasta löytyisi laadukasta hopeata automaalia, ja olen ajatellut ruiskuttaa kärryn sillä uuteen loistoon.

Mutta kuinkas pohjat? (ennen maalaamista juon tietysti hieman pohjia, niinkuin kunnon automaalarit tekee :D) Riittääkö pinnan pesu, ja kevyt hionta? En viitsisi alkaa kauheasti tuota hiplaamaan... :rolleyes:

Minun mielipide on ettei koripeltejä kannata kuumasinkitä! Tottakai ne voidaan sinkitä mutta oikomistöihin pitää varautua. Runkojen ja puskureitten sinkityksen voin jopa suositella! Sinkin ulkonäkö johtuu monesta eri tekijästä. Suurin tekijä sinkittävän kappaleen seos. Mitä enemmän kappale ottaa sinkkiä vastaan sen tummempi ja epätaisaisempi pinnasta tulee mutta myös pitkäikäisempi. Raudan laatu vaikuttaa pintaan. Kidepinta tulee juoksuteaineesta. Se kide näkyy jo ennen sinkitystä kappaleen pinnassa. Lyijyä ei enää käytetä sinkissä ja sekin oli padan suojelua varten lähinnä. Uskosin että peräkärrin maalaus onnistuu ihan kun tekee vaan kunnon pesun tai kevyesti hiomalla pinnan puhtaaksi. Ja senhän voi sinkitä uudestaankin mutta ei järkeä jos entinen pinta vielä ehjä

Hapettuneen sinkkipinnan ongelma maalauksen kannalta on sinkin korroosiotuotteiden emäksisyys. Useimmat maalit eivät siitä pidä. Joku vesiohenteinen peltikattomaali (esim. RK) ohjeiden mukaisella esipesulla lienee melko varma ja edullinen vaihtoehto. Sietävät sitä emäksisyyttä. Ei tosin kaikkein parhaiten kulutusta kestävä.

Tai sitten kunnon pesu (+ ehkä kevyt hionta ensin) ja epoksipohjamaali, sen päälle sitten se automaali.

Ihan sellanen tuli mieleen että miten käy vähän jo valmiiksi nuhruiselle runkonumerolle sinkki kylvyssä? Peittyykö kuinka helposti. Voikohan konttorille viedä irtorungon johon uusittu runkonro merkittäväksi :o vai mitenköhän kannataisi toimia jos runkonro tosi heikko ja runko irrallisena ja olis menossa kylpyyn???

Toimii tuo sinkitty pelti tuolla autotehtailla hieman eri tavalla... Elikkä pintasinkitty pelti tulee tehtaallee rullissa ja siitä prässätään pellit muotoonsa. Korin kokoonpano tapahtuu yleensä liiman(tai vastaavan massan) ja pistehitsien kanssa, jolloinka sinkin poispalaminen minimoituu.

Voishan sen itsekantavan korin aina sinkitä ruiskuttamalla(terminen ruiskutus) jollei ole rahasta kiinni?

Runkonumero menee peittoon, mutta sen saa takas esiin kun kuumentaa sinkkiä vaikka sellasella motonetin 20€ kaasupuhaltimella ja hinkkaa numeroa sitten teräs- taikka messinkiharjalla. Sinkkihän ei tartu maaliin, joten voishan sen runkonumeron kohdan maalatakin. Ulkoiset kierteet saa sinkistä puhtaaksi lämmittämällä + harjaamalla. Sisäpuolen kierteet on helpoin suojata kuuman kestävällä massalla jota saa joka rautakaupasta.

Ja yleisesti sinkityksestä, että Hyvinkäällä on ainakin isot altaat johon periaatteessa mahtuisi vaikka auton kori, mutta komppaan kyllä muita siinä, että pellit menee suurella todennäköisyydellä aivan solmuun ja joka paikka on niitä sinkkipiikkejä täynnä ja yks ongelma tulee siitä, että umpinaisia rakenteita ei saa olla, jottei kotelot räjähdä. Sempä vuoksi pitäisi kairata isompia poistoreikiä eri paikkoiohin jonkun sinkitsijän neuvomana.

Sinkityn maalauksesta jne.:http://www.kuumasinkitys.fi/kuumasin...hje_1_2007.pdf

Sinkittävä kappale upotetaan happoaltaaseen ennen sinkkiin kastamista. hapolla lähtee maalit, rasvat ja muut sinkin tarttumiseen vaikuttavat mönjät. Ja kun itsekantavissakoreissa on noita peltejä paikotellen päällekkäin niin pirusti (saumat ja yms.) niin tuo happo menee kyllä sinne peltien väliin mutta sinkki ei sinne mene(suositellaan 2-3mm rakoja tai ympäri hitsaten). niin sitten on tuo hapon jämä siellä pellin välissä sinkkikuorutus päällä niin ei siinä hyvin käy... Ja eikös tuo hiekkapuhallus lähinä pidä vaan sikittäjän tyytyväisenä kun ei mene hapot heti vaihtoon maalin takia. Kyllähän ne silti hapotetaan vaikka olisi kuinka puhtaaksi puhallettu, kamalempi pinta vaan tulee mitä karheemmaksi puhallettu...

hmm onnistuiskohan toi runkonumeron säilyvyys silleen et happouiton jälkeen vetäis siihen jonkun maalin päälle ettei sinkki tarttuis.... taidan selvittää asiaa hieman konttorin kanssa miten onnistuisi toi runkonumeron vahvistus ja sitten kyselen sinkki pajalta... toisaalta onhan täällä palstallakin useampia kilpi pelien runkoja sinkattu et miten niillä on ton runkonumeron kanssa käynnyt...

semmosta tököttiä on myynnissä mikä estää sinkin tarttumisen kierteisiin ja muihin ei toivottuihin paikkoihin. se on sellasta pohjamaalin punasta silikoonimaista töhnää joka haisee ihan etikalle ja on painepurkissa... väännät vaan jostain pellinrimpulasta jonkin näkösen kupin siihen numeron pälle ja sitä töhnää kuppi täyteen sitten parilla heftillä kiinni. sinkin jälkeen kuppi veks ja hiukan teräsharjaa...

sitä en osaa sanoa että missä sitä tavaraa on myynnissä...

En tiedä virallista käytäntöä mutta itselle sanoi katsuri kun hj61 leimasin että onpas siisti tämä alkuperäinen runko numero, sanoi että monesti niihin on naputettu jo tähän ikään mennessä uusi kun ne ovat monesti niin ruostuneet ettei saa mitään selvää. Kun asiasta sitten kyselin niin väitti että käy jos itse naputtaa sen runkonumeron sinne "alkuperäiseen paikkaan" mikäli sen on ruoste rouskinut.Tuossa toisella konttorilla juuri pari kuukautta sitten kaverin isä katsasti 15v ladossa seisoneen c kadetin ja kun runkonumero oli niin hapero niin katsuri käski mennä kotio hakkaamaan uuden.
Aikaisemmin kun tein teräs rakenteita niin pirkkalassa käytettiin kuumasinkissä tuotteet ja ne puhallettiin aina ennen sinkitystä, mutta tämä juurikin ilmeisesti että kasto altaat pysyi puhtaana. Ja nuo sinkkireiäthän pitää olla umpinaisen kotelon molemmissa päissä riippuen tietenkin kastamis asennosta, jos siellä kotelon yläpäässä ei ole sitä reikää niin sinne jää ilmatasku ja sinkki ei pääse koko koteloon.

Joo kyllähän sen runkonumeron saa itse meissata sitten se vaan varmennetaan konttorilla päihin lyötävillä stansseilla. mutta tällöin pitää viellä alkuperäinen runkonumero olla tunnistettavissa... eihän siinä mitään jos auto olisi siinä kunnossa että ajais konttorille ja muutos katsastais uuden numeron vaan mutta kun auto ei oikeen ole siinä kunnossa...

Edit. Eli selvitetty on. Irtorungon voi viedä konttorille uuden runkonumeron muutos katsastukseen. Ainoa edellytys on luonnostaan että vanha on viellä luettavissa.

Ja kun vetää jonkun maalin maksulti siihen runkonumeron kohdalle ajoissa että se on kunnolla kuivunut niin ei lähde kuulemma pois esikäsittelyssä. Ja sitten kuulemma tulee paras silleen että vie sen teollisuus maalaamoon sinkin jälkeen ja siellä se vesi/hiekka pestään hiotaan kevyesti ja sen jälkeen pulveri maalaus eikä ole kallista hommaa kuulemma? Näin siitä tulee kullemma enemmän kuin ikuinen :)

Kunnolla lyödyt numerot näkyy sinkin jälkeekkin! Tehdään paljon esim peräkärrejä joissa jo numerot lyöty ja kyllä ne vaan sinkin jälkeen tahtoo näkyä sieltä. Hiekkapuhallusta suositellaan sen takia koska happo ei pysty maaleihin ja rasvoihin. Ruoste ei haittaa mutta paksun ruosteen poisto puhaltamalla nopeuttaa sinkitysprosessia

Voiko sinkityn tavaran sinkitä vielä uudelleen? Hyötyjä, haittoja? Meinaan trailerin rakentaa ja ois sinkyttyä putkipalkkia mistä se tehdä, mut hitsaussaumoistahan sen sinkin joutuu hioon pois et saa hitsattua ni käyttäskö vielä sen sit upposinkissä kun valmis...

Ai ihanaa käryä kun kuumasinkittyä hitsaa :D se on vain pieni helpotus kun sen sauman ympäryksen hioo "puhtaaksi".

eikä jää pelkkään käryyn vaan eikös siitä tule kova kuume?

Sinkkikuumeenhan siitä voi saada: http://www.sinkki.com/sinkkikuume
Jotkut väittävät, että maidon juominen altistuksen jälkeen auttaa, mutta itsellä ei kyllä ole kokemuksia.

Sen verta itse tullut sinkittyä kamaa hitsailtua ilman asianmukaista suojausta, että suosittelen lämpimästi käyttämään ainakin semmosta perus hengityssuojaa. Siinä jää keskinkertainen krapulakin toiseks ton sinkkikuumeen kanssa. Epämiellyttävä olotila...

Olen aina itse saanut tuon vältettyä, mutta edellisellä työmaalla kun olin hitsarina niin työhaastattelun jälkeen kun sain paikan kertoi pamppu että edellinen työnhakija oli joku vanhempi hitsari, oli myös siltä kysynyt että oletko hitsannut sinkittyä koskaan johon vanhempi äijä totesi että kyllä, yhteen aikaan oli ihan normaalia että mulla oli sinkkikuume joka päivä :D

Kyllä sinkityn kappaleen voi uudestaanki sinkitä mutta sillon entinen sinkki pitää poistaa ja se on pikkasen kalliimpaa mutta lähes joka päivä uitetaan jo kertaalleen sinkittyjä kappaleita. Itse en ole vielä päässyt kokemaan sinkkikuumetta vaikka hitsaillaan joka viikko sinkyttyjä kappaleita mutta jotkut on herkempiä kuin toiset. Entinen pomo sai jo kuumeen oireet kun käveli ohi kun hitsasin sinkittyä. Oli tosi herkkä sille ja 30v alalla olleena oli varmaan pikkasen päässy altistumaan myrkyille! :D

mulla oli sinkkikuume kesällä. ei mikään kiva juttu ja kestiki melkein viikon.

minkäs kokoisia reikiä pitäisi porailla profiiliin sinkitystä varten?
onko tähän olemassa jotain ohjetta?

kohde on toi mun traileri, ku ei oo muka kerenny sinkityttää aikaisemmin..:(
http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=41101

10mm reiän ei pitäisi ainakaan mennä tukkoon.

Sinkkikuume menee ohi alle vuorokaudessa. Jotain muuta pöpöä varmaan ollut tarjolla.

Tuossa olis tarve mulla sinkitä yhdet peltiset sisälokasuojat...mutta miten puhtaat ne täytyy olla ennen sinkkiin viemistä?
Ne on kyllä sähkösinkittyä peltiä, mutta etenkin toisella puolella on jotakin mustaa ja kuivaa, helkkarin lujassa olevaa ainetta - epäilen sen olevan jotakin kivenisku- tai muuta massaa. Pitääkö hioa vai lähteekö kylvyissä? Maalihan ei lähde, sehän on puhallettava pois.

TT

Mites vanteiden sinkitys?
 

Mitä nyt jossain autonkorjausmittakaavaa olevissa touhuissa on sinkittyjä peltejä tullut hitsailtua, ei niistä mitenkään erityistä ongelmaa ole aiheutunut ulkona verrattuna muihin eri syistä käryäviin pelteihin. Käryjen hengittelyä kannattaa välttää. Jos tuota hommaa tekisi joka päivä ja vielä sisällä, varmaankin erittäin tärkeä saada käryt hallintaan.

Sinkityksestä tuli mieleen, että olisiko hyvä idea hiekkapuhaltaa ja kuumasinkitä auton ja peräkärryn vanteet, minulle kelpaisi myös sinkin väriset vanteet jos niiden maalaaminen on jossain määrin haastavaa?

Tasapainossa ne ei sen jälkeen varmaan enää ole. Ei kyllä kaikki vanteet uutenakaan.

Omistamani 80-luvun loppupuolelta olevan amerikkalaisen venetrailerin vanteet on kuumasinkitty jo tehtaalla. Tuntuisi ihan toimivalta ratkaisulta ja vastustaa ruostumista hyvällä menestyksellä edelleenkin. Kauniit ne vanteet eivät kyllä ole.

Sinkityn pinnan maalaaminen on jonkinlainen ongelma, suositeltava esikäsittely on karhennus raepuhalluksella. Huolellisista esivalmisteluista riippumatta kovin usein maali alkaa muutamaa vuotta myöhemmin rapistua irti isoina paloina.

Pitääköhän sinkityssä vanteessa vanteen sisäpuolta jollain lailla huomioida, jotta tulee ilmatiivis?

Siis eihän kuumasinkityn pinnan maalaus ole mikään ongelma. Siinähän pysyy maali tosi hyvin. Joku epoksi ja PUR -maali on ihan äikkistä tavaraa pintaan.

Sähkösinkittyjen pintojen kanssa on sitten haastetta saada maali pysymään.

TT

Kaveri sinkkasi minulle peltivanteet töissään joku kymmenen vuotta sitte sillä sähkö systeemillä niin että niistä tuli kellertävät samalla tavalla kuin esim. jotkut pultit on. Tuli siistit(sopi keltaiseen autoon) ja ei ruostunut ainakaan ensimmäisinä vuosina kun minulla oli.

Se keltapassivointi kestää säästä riippuen ehkä sen parisen vuotta kuten esim. uusissa riipuissa, mutta on tarkoitettu ennemminkin sisäkäyttöön korroosiosuojaksi, eikä kestä suolavelliä kuten kuumasinkitys. Ainakin Piiroinen Salossa tekee noita pinnoituksia sini/kelta/musta kilohinnalla. Kemiallinen niklaus saattaisi ehkäpä olla vanteissa noita passivointeja toimivampi ratkaisu.