Nelivetoa ostamassa
 

Olen tässä yrittänyt pähkäillä itselleni soveliasta menopeliä, ja vaikken varsinaista off-road-autoa etsikään, ehkä tältä foorumilta löytyisi tarvitsemaani tietoa.

Työssäni tarvitsen pikku-Busterin + venetrailerin ja moottorikelkalla lastatun peräkärryn vetoon auton, jolla pääsee myös päällystettyjen teiden ulkopuolelle liukkaamallakin kelillä. Siis ilmiselvästi neliveto ja mieluusti diesel-peli. Vaikka umpimaastoon en olekaan tuppautumassa, muutama sentti lisämaavaraakaan ei olisi pahasta ja tilaa tavarallekin tarvitsen jonkin verran. Toisaalta asfaltilla ajoakin on aika paljon eli katukelpoisuuskin painaa vaakakupissa.

Koska minua ei huvittaisi sijoittaa rahaa rautaan kovin hirveästi, suunnilleen 15 000 euron hintaista kulkuneuvoa olen ajatellut. Maasturityyppiset vehkeet ovat käyttövoimaveroineen varsin hinnakkaita ja nelivetopakettiautojen tarjonta suunnittelemassani hintaluokassa on varsin vähäistä, joten katseeni on kääntynyt pickup-pirsseihin. Myös alhainen "diesel"vero on plussaa. Mutta se merkin valinta!

En haluaisi kuluttaa aikaani ja rahojani korjaamolla, siispä auton luotettavuus on meleko tärkeä pointti. Olen lueskellut Offipalstalta Nissan King Capin tietyn aikakauden moottorien laakeri- ja pulttiongelmista. Onko muilla merkeillä (esim. Toyota, Mitsubishi, Ford/Mazda) yhtä dramaattisia tyyppivikoja?

En etsi mitään power-menijää, mutta ei autolla saisi tiellä toisten jalkoihinkaan jäädä ja joskus pitäisi päästä jopa jonkun hitaamman ohitse. Pärjääkö noin sataheppaisella normaalissa ajossa? Budjettini rajoituksista johtuen joudun varmaan tyytymään yli 100 tkm ajettuun. Millaisia kilometrimääriä esimerkiksi 2,5-litraiset dieselvehkeet yleensä nikottelematta kestävät?

Onko neliveto-ominaisuuksissa eroja eri merkkien välillä?

Mitenkäs on pickupien ruostumisen laita? Onko ruosteensuojaus yleensä asiallisesti hoidettu?

Tarkeneeko dieselpickupeissa talvella ilman turkishaalareita?

Mahdollisista vastauksista etukäteen kiittäen,

Jukka

kaikki lavamaasturit taitaa olla kytkettävällä etuvedolla paitsi Lantikka, joka on jatkuvalla nelivedolla(jakolaatikossa tasauspyörästö).
Itse olen ajellu jo 400tkm turpottomalla hiluksilla ja ei ikinä ole särkynyt mitään muuta kuin kulutusosia, jotenka kestävä se ainakin on. Muista lava-autoista ei paljoa kokemusta

Kaikilla niillä pääsee tien ulkopuolella, sinne minne tavallisen tallaajan tarvii mennäkkään.

Kiitän vastauksesta! Ilmeisesti Hiluxilla pärjäilee hyvin Lapinkin pakkasissa?

Hyvä, ettei siis tavallisesti ole jatkuvaa nelivetoa. Onko näissä peleissä yleensä tasauspyörästön lukkoa?

Jukka

Ei tuo yhtälö oikein auennut. Eli jos korkeaa käyttövoima- eli dieselveroa karsastat, niin saathan sä muutoskatsastettua jokaisesta 3.5.1993 uudemmasta maasturista pienen veron pakettiauton takapenkit pois heivaamalla.

Pickupit on enemmän ja vähemmän karuja tuossa hintaluokassa. Maasturi-tyyppiset 90-lukulaiset paljon mukavempia pitkässä ajossa.

Oma ehdotus: Toyota Land Cruiser 90 tai 95 jos enemmän tilaa tarvitset. 15 t€ saa kaikin puolin kunnossa olevan n. 200 tkm ajetun 90-luvun lopulta. Pajerot on halvempia, mutta korjailtavaa saattaa tulla enemmän.

Hyvin ruostuu, kun lähes aina on jätetty suojaamatta. Tehtaalla ei ko. lajityypin autojen ruostesuojaukseen ole myöskään juuri panostettu.

Mitäs hyvää siinä on, muuta kuin muutaman desin kulutussäästö per sata km?

Väitänpä ettei se aina näin ole. Mulla arkiajossa LR disco jossa jatkuva neliveto ja pienemmällä kulutuksella pääsee mitä esim nissanin kingcabilla. Ja mulla sentään tulee paljon kaupunkiajoa ja verrokki nissanilla taas paljon matkaa ja silti disco vie vähemmän naftaa /100km. 7/10 alkaen on piruuttaan kulutuksia seurattu kun joku väitti discoa kokoisekseen pieniruokaiseksi, ja pakko myöntää että tältä se alkaa vaikuttaa.

Et sitten oo aatellu ostaa kuorma-autona tommosta peliä? Siis edellyttäen että kortissa riittää kirjaimet. Tai sitten MB Sprinter, tai VW LT, tai VW Transporter nelivetosena lava-autona? Neet ei oo kuiteskaan hinnankiroissa, ja simppeleitä, ja edullisia korjata/huoltaa...

Meikäläisen ääni myös tuolle 90 tai 95 sarjan Toyotalla vaikken sellaista omistakkaan.

Ja nimenomaan tuon jatkuvan nelivedon takia.

Perustelu:

Jos hinailet kärriä ja kääntelet sitä maastossa ja lasket, nostat venetttä milloin missäkin,niin jatkuvassa nelikossa kun on se keskitasaus pyörästö,vetävät myös kaikki pyörät tiukoissa käännöksissäkin ilman että että jompi kumpi pää rupeaa"sortamaan" . Eli se on yhtä ketterä kuin takaveto,tai jopa kettterämpikin tilanteesta riippuen.

Ja sitten sen keskilukon saa tietysti kiinni tiukkojapaikkoja ajatellen,ja johonkin vuosimalliin asti noissa on myös takana tasauspyörästönlukko.Ja se ketteryys tietysti häviää sitä mukaa kun niistä hanikoista tempoo.

Ja sitten HUOMIO. jos joku mainostaa jotain cr-v hondaa että siinä on jatkuva neliveto niin se ei sitten ole sama asia,ne ovat etuveto autoja joissa sutimis tilanteissa ohjataan kitkan avulla pieni osa vetovoimasta takapyörille.

Ja mitä siihen kulkutukseen tulee niin etuperäthän noissa on jo kehitetty kohtuu hyvin rullaaviksi joten niiissä puhutaan ehkä juurikin joistain deseistä/100 km. Vastaavasti taas rengaskulut saattavat olla pienemmätkin juuri siitä syystä että vetovoima menee kokoajan useammasta paikkaa tiehen.

Laita muutama tonni lisää ja hae uusi Dacia Duster jos 1500kg riittää vetopainoksi. Tarpeeksi pieni ykkönen ja muutkin vaihteet tiheästi välitetty. Riittää satunnaiseen vetelyyn.

Kiitän vastauksista ja ehdotuksesta. Jep, juuri noita maastureita olen myös hiukan netistä tutkaillut. Pakettiautoksi muutettuna maasturin lukittavan lämpimän tilan suurempi tilavuus lava-autoon verrattuna kieltämättä kiinnostaa. Ja onhan noissa yleensä paremmat varusteetkin.

Pajeroita kyllä näyttää olevan useita tarjolla, ja nyt kun katson tarkemmin esin. nettiauto.comista, näyttää löytyvän pari Land Cruiseriakin, jotka olen aiemmin jotenkin onnistunut ohittamaan.

Ilmeisesti noilla kolmelitraisilla koneilla ajellaan melkoisia km-määriä. Mikä lienee esim. Land Cruiserin löpönkulutus? Onko Land Cruisereissa jotakin erityistä, mitä tulee käytettyä ostettaessa tsekata? Entäpä Pajeron mahdolliset korjaamiskohteet?

Jukka

Eipä riitä kortissa kirjaimet kuorma-autoon. Toisaalta iso paku hiukan epäkäytännöllinen tarpeisiini nähden.

Jukka

Kiitän tiedoista!

Kyllä kone kestää, kansissa tosin on ollut jonkin verran ongelmaa ekoissa vuosimalleissa (-96->). Tehdasuusia alkuperäisiä kansia saa Englannista tonnilla, eikä vaihtotyökään kovin kummonen ole, joten ei sitä tarvii pelätä.

Kulutus pyörii n. 10-11 l/100 km välillä, nätillä matka-ajolla 80-90 km/h pääsee vähän allekin kympin.

Takaperän sähkölukon toiminta syytä tsekata, se kun vähäisen käytön vuoksi saattaa olla jumiutunut tai jopa kopan tausta syöpynyt rikki. Uusia saa taas halvimmillaan Englannista £400. Ilman levikkeitä olevissa malleissa ei tätä lukkoa ole. Ekoja kuluvia osia on hammastangon kiinnityskumit (Toyotalta ei saa, tarvikkeena £20) ja jumiutuva käsijarru (vaijerin liikkuvuus + linkut jarrukilven läpi). Rasvaus ja aktiivinen käyttö auttaa, niinkuin kaikissa muissakin.

Kokonaisuutena siis huolettomia pelejä, kokemusta n. 3.5 vuoden aikana omasta ja yhden tutun vastaavasta.

Lyhkäset mallit on kaikki tuontiautoja, pääosin Saksasta. Monet rekisteröity pakettiautoksi, ajoneuvoryhmältään huoltoautoksi, jolloin päästy pienemmällä autoverolla tuodessa. Em. ei ole ollut kannattavaa 1.4.2009 jälkeen, nykyään menee täysi autovero joka tapauksessa. Joistain (etelä-Euroopasta tuoduista) malleista voi puuttua ABS. Turvatyynyt on aina edessä 2 kpl.

Saakos nuo turvatyynyt ja absit kytkettyä miten pois käytöstä? (sulakkeet irti?)

Ikävä ylläri naamalle poksahtava turvatyyny, kun vähän kikkailee pusikoissa...

Ja se turvatyynyhän ei laukea ilman syytä!!!

Eli pitää kikkailla aika rajusti ennen kuin läsähtää.

Esim.ympäri ajossa ei tyyny laukea ellei siihen ole tarpeeksi syytä,eli riittävä hidatuvuus.

Eli sitä ei tarvitse pelätä.

Pärjää pakkasessakin, vasta -35 etulasi huurtuu hieman yläosasta :)
Kyllä tuo jatkuva neliveto olis hiluksissakin hyvä juttu, on aika holtiton ajettava takavedolla liukkaalla ajettaessa kuten varmaan kaikki pikupit keveän perän vuoksi.
Useimmiten taka-akselilla on vain kitkalukko, jos sitä nyt lukoksi voi sanoa.

Turpoton on patalaiska, mutta siihen tottuu. Ajoasento on huono ja soppa maistuu Tojotalle varmaan parhaiten noista pikupeista.

En menisi sanomaan että parhaiten maistuu tojolle soppa,no tehoihin nähden toki,mutta kyllä mulla työautona olevaa Ford Rangeria on vaikea voittaa sillä saralla.Minimi kulutus on ollut 13l/100km.Lisäksi on kylmä kuin mikä.

Omassa hiluksissa saa tosiaan lämpöjä pienentää oli mikä pakkanen tahansa,voortissa ei hanskat joudu hukkaan -20 jälkeen kun ei voi kädestä pois ottaa...

No liukkaallahan ajetaan neliveto päällä! Ei se jäykkyys silloin haittaa. Vaikka olisihan se keskitasauspyörästö ihan hyvä, en sitä tarkoita ettei olisi.

oma ehdotukseni...
 

jos hyvää veto juhtaa tarviit ja tilaa sisällekin niin tarjolla saattais olla 2.8 koneella oleva pajero jossa uusittu kansi ja koko yläkerta merkkiliikkeessä alle 40000km sitten... otteessa 33" renkaat mt tyyppiset, nastalliset talvi kumit 265/75 r 15 ja alusta sarja mallia dobinsson iskarit, jouset 30mm korottavana... pohja panssarit jakiksen taakse ja vinssikin löytyy keulalta jos tarvitset mukaan... (6000kg vetävä... ja vetää kanssa) metsää on nähnyt ja helmat kurtussa nyt mutta korjaukseen menossa jolloin palkit tilalle ja muut säröt korjaillaan samalla. Vm: 94 , mittarissa 290000km, ei syö öljyä ja leimoista menny läpi heittämällä... muutakin uutta osaa laiteltu... etu vakaajan koiran luut ja taka vakaaja tällä hetkellä irti siihen uudet puslat vaihdetaan kun renkaan vaihto ajankohtainen... :rolleyes:

Pahoittelen sivistymättömyyttäni, mutta kuinka tuon sähkölukon toiminnan toteaminen hoituu? Pitäisikö kytkeytymisen antaa jotain ääntä tms.?

Onko näillä lyhyillä malleilla jokin tyyppimerkintä vai kuinka ne erottaa pitkistä eli normaaleista? Ovatko ne 3-ovisia?

Jukka

Semmoista vain, että mitä olen hieman Hiluxilla ja Pajerolla nelivedolla kokeillut vekslailua ahtaassa paikassa, niin oli melko kömpelöä verrattuna pelkkään takavetoon (vai oliko molemmissa kenties jotain vikaa?).

Jukka

Kiitän tarjouksesta. Harkitaan. ...ja pitäisi päästä ensin eroon nykyisestä autosta.

Jukka

kömpelö...
 

no voi tietysti olla kömpelö ollakin asfaltilla ja muuten ahtaassa paikassa nelikko päällä käännella mutta metässä olen taas sen itse huomallu että hiluxia pitkää patroolia hoojiita pitää vekslailla samoissa paikoissa missä pajero kääntyy ilman mitään vastaavaa ongelmaa... ei kait suurin ongelma ole se vekslaaminen... mulla tässä pajerossa muuten alipainetoiminen palalukko perässä ja toimii... ;)

No tuo on just se juttu mistä kommentoin.

Eli silloin kun se nelikko on kytketty kiinteäksi eli 2wd/4wd vehkeissä kytketty etuakseli vetämään,ja jatkuvan nelivedon vehkeissä se keskitasaustasauspyörästö on lukittu,on se kääntyvyys juurikin kuvailemaasi.

Mutta jos on se jatkuva neliveto keskitasauspyörästöllä, pääsee jokainen pyörä pyörimään sitä nopeutta kun on tarpeen,ja silloin myös jokainen pyörä vetää samalla voimalla,tai miten se keskitasauspyörästö on rakennettu voimaa välittämään eli esim 50/50 %
tai 30/70% ja silloin kääntyvyys on 2 vetoisen luokkaa tai jopa parempi.

Siinä se juju piilee nääs...

Merkkivalo alkaa vilkuttamaan kun lukon hanikasta käännät ja jää palamaan jatkuvaan sitten kun on päällä.
J90 on lyhyt J95 pitkä, edessä olevat kirjaimet KZ tarkoittaa moottorin tyyppiä, uudemmat D-4D -moottoriset on KD alkusella mallinimellä.

Kuten Bj Andy jo tuossa kommentoikin, jatkuva nelikko ei tee autosta sen kankeampaa, tollain lyhkänen malli pyörähtää maantiellä asfaltillakin näppärästi U-käännöksen venkslaamatta.

Ja vielä sen verran että tuon jatkuvan nelikon paras ominaisuus on se ettei sen olemassa oloa huomaa juuri mistään.

Ja tosiaan omakokemus perustuu lähinnä jatkuva4 veto scaniaan,mutta se on siinä niin hyvä että pois en sitä vaihtaisi.Sillä ajaa kokematonkin kuljettaja vaikka kuinka liukkailla aina perille koska se ei lähde sladiin risteyksissä eikä jää mäkiin,ja menee vaikka mutaisella pellolla ilman mitään maastoajo taitoja.

Jos tuota haluaa itselleen todentaa,niin hae joku super select lootalla oleva mitsu koeajoon,siinä on kaikki vetotavat eli jopa se takapotku niitä varten jotka haluavat harrastaa sitä hiekkasäkkihuumoria talvella.

Eikä se varmaan huonoin vaihtoehto ole tuokaan,niitä kansivikoja tulee 100 varmasti kaikissa alumiinikansi dieseleissä.

Kiitän jälleen vastauksista.

Jos - kuten edellä mainittiin - pickupien ruosteensuojaus on olematon, kuinka on homma hoidettu maasturien kokoonpanolinjoilla eli ovatko esim. Land Cruiserit ja Pajerot ruostuvaisia? Jos kyllä, niin mitkä kohdat on syytä tsekata?

Jukka

Korissa on sinkki pohjalla kai myös 92-> Pajerossa (ja ilmeisesti joissain vanhemmissakin), joten ei ole niinkään ongelma. Rungot alkaa ruostumaan alkaen takaosasta, puolenvälin etupuolella ei käytännössä ole koskaan mitään sanomista.

Sorkin vielä maasturivalikoimaa. Millainen peli mahtaa olla Suzukin Grand Vitara? Auto on ymmärtääkseni jonkin verran keveämpi kuin Land Cruiser tai Pajero sekä polttoaineenkulutuskin alhaisempi. Millainen on Grand Vitaran nelivetosysteemii? Entä luotettavuus yms.? Kannattaako sitä yleensä ottaen harkitakaan (maastoajo ei siis kuulu ohjelmaani)?

Löytyykö muuten netistä jostain sivustoa, josta löytyisi noita autojen teknisiä tietoja?

Jukka

Kokemusta ei ole,joten joutuu kommentoimaan mielikuvien perustella.

Mutta käsittääkseni jatkuvine nelivetoineen ja alennusvaihteistoineen ihan kelpo peli.

Polttoaineen kulutuksen perusteella jos valikoi maasturia niin lähes varmasti menee pieleen.Koska siihen suurin vaikuttava tekijä on airodynamiikka,ja tässä kohtaa sen puute.

Väittäisin että noista uudemmistakin kaikki liikkuu 8-13 litran välissä.Ja maasto/hidasajo kulutukseethan voivat olla mitä vaan,esim oma bj vie auratessa parhaimmillaan 70-80 litraa/100 km. Ja muuten jotain 12-15 litraa/100 km.

Tasauspyörästön lukko ymmärtääkseni taitaa puuttua, mistä miinusta. Mutta nimimerkki epätietoisena on kysyttävä, onko tasauspyörästön lukon puuttumisesta haittaa muutoin kuin ristiriipuntatilanteissa?

Toisaalla silmiin sattui GV:n omistajien kertomia kulutustietoja maantieajossa 7,4-7,7 l/100 km.

EDIT: Parit lisäykset.

Ei ole välttämätön se lukko.Sen korvaa helposti ajotaidolla ja ennakoimalla.

Ja jos se jossain on on se lähinnä plussaa...

Grand Vitarasta ei näemmä saa tehtyä alennetun autoveron alaista kahden hengen pakua, sillä pirssin kokonaismassa on alle 2500 kiloa. Eli täytynee unhoittaa Suzuki.

Jukka

No et kai sä nyt sellasta olis tekemässäkään? :eek: Jos ostat suomenkilpisen auton, siitä on täysi autovero maksettu ja takapenkin pois heivaamalla saa pikkuveroisen pakun.

:o Köhköh, sotkin epähuomiossa käsitteet autovero ja käyttövoimavero. Pitäisi opetella lukemaan...

Eix tämmönen kelpais?
 

http://www.nettiauto.com/volkswagen/transporter/3148375

Mulla on itellä tämmönen, lukot akseleissa, ja ovissa. Etenee suht kivasti, on tilaa, ja halpa ylläpitää.
Tosin malliesimerkistä poiketen, enemmän tehoo, ja istuimia.

Jospa pysyttäis Rompe asiassa ja tarjottais Jukalle nettiautoon hiljattain tullutta oikean hintaista (yleensä muutaman tonnin kalliimpi pyynti) ja näköistä autoa: http://www.nettiauto.com/toyota/land-cruiser/3574632

En tosin tiedä mistä tuo teho on repäisty ja mallimerkintäkin on väärin (95), 90 siis kyseessä. Tuosta saa siis pakun takapenkin kotia jättämällä ja muutoskatsastamalla. Eikä tarvii kikkailla huoltoauto-nimikkeen kanssa, kuten näitten kans on 90 %:sti tehty tuodessa.

Miksi pitää aina olla jo joku kauppa sovittuna kun tulee joku sopivan hintainen aarre myyntiin???:confused::confused::confused:

No jos joskus minäkin...ajetaan sitten vielä toiset 15 vuotta bertalla... Ja onhan se vielä kivaakin.:D:D:D

(sori Ot huom)

Kiitos vinkistä. Huomasin pirssin myynti-ilmoituksen itsekin, mutta nyt vain ei vielä ole ennättänyt erinäisten kiireitten takia ryhtyä autonostotoimiin. Ja taisi tuo peli mennä kaupaksi aika nopiasti, ja hinta näytti tosiaan todella houkuttelevalta. Eikä autokaan olisi ollut kuten tavallisesti toisella puolella valtakuntaa, vaan vähän niinku kotikulmilla. Vinkkejä otan mieluusti vastaan jatkossakin.

Ja se Rompe1:n ehdottama Transportteri on kyllä hiukan turhan iso meikän tarkoituksiin. Kiitän ehdotuksesta silti.

Mitä muuten tarkoittaa maasturin 2 henkilön pakuksi muuttamisessa AKEn sivuilla olevassa ohjeistuksessa "Käytännössä tällaisesta autosta pitää poistaa pysyvästi takaistuimet selkänojineen ja näiden kiinnitykseen tarkoitetut kiinnityspisteet" nimenomaan tuo kiinnityspisteiden poistaminen? Pultinreikiä tms. ei tarvinne hitsata umpeen? Pitääkö sitten mahdolliset takapenkin turvavyötkin poistaa?

Jukka

Oliko kyseessä tämä teksti.???

3. Muut edellytykset pakettiautojen luokitteluun
Ajoneuvon luokittelu perustuu tyyppihyväksyntädirektiivin määritelmiin, ja lähtö-kohtaisesti ajoneuvon valmistajan tekemään luokitteluun. Jälkeenpäin tehtävän luokituksen muutoksen tulee perustua selkeisiin rakennemuutoksiin päällekkäi-sen luokituksen välttämiseksi, mutta ohjaamon ja tavaratilan välille ei vaadita ti-lan jakavaa seinärakennetta. Pakettiautoksi muutettavalla autolla tulee olla rin-nakkainen luokittelu pakettiautoksi ajoneuvolain 3 §:n tarkoittaman valmistajan toimesta ja luokittelun tulee ilmetä joko LTJ:n tyyppihyväksyntätiedoista tai AKEn internetsivuilla olevasta vastaavat tiedot sisältävästä M1/N1-rinnakkaismalliluettelosta.
EY-tyyppihyväksyntädirektiivin mukaisten AC (station wagon eli farmari-autot)- korityyppiin tai AF (monikäyttöajoneuvo)- korityyppiin kuuluvien autojen osalta ei kuitenkaan ole tarpeen edellyttää erillistä luokittelumer-kintää eikä rinnakkaisen pakettiautoluokittelun olemassaoloa. Myöskään muihin kuin AC- tai AF-korityyppiin kuuluvien autojen osalta ei ole tar-peen edellyttää erillistä luokittelumerkintää em. tiedostoissa, jos auto täyttää autoverolain vaatimuksen vähintään 3 m3 kokoisesta tavaratilasta tai avolavapakettiautojen tavaratilan mittavaatimukset taikka korityyppi on muuten em. korityyppejä vastaava eli esim. tila-auto tai maastohenkilöau-to (ei kuitenkaan sedan, viistoperä, coupe tai avoauto ).
Jotta henkilöauton luokittelu voidaan hyväksyä muutettavaksi pakettiautoksi is-tuinpaikkojen lukumäärää alkuperäisestä vähentämällä, on katsastuksessa otettava huomioon tyyppihyväksyntädirektiivin 70/156/ETY ja sen muutoksen 2001/116/EY, liitteen II kodan C määritelmät. Sen mukaisesti käytöstä poistet-tavien istuinten rakenteet ja niiden kiinnityspisteet eivät saa olla helposti käytet-tävissä eli ne tulee poistaa pysyvästi.
Ajoneuvohallintokeskus katsoo, että istuinten kiinnityspisteiden poistamisen kannalta on riittävää, mikäli kaikki alkuperäisen istuimen kiinnityspisteet peite-tään hitsaamalla kiinnitetyllä suojalevyllä taikka kiinnityspisteet poistetaan käy-töstä käyttämällä ns. katkopultteja, jotka eivät ole irrotettavissa tavanomaisesti saatavilla olevin työkaluin. Kun henkilöautona alun perin olleen auton takais-tuimen istumapaikkoja vähennetään, mahdolliset uudet istuimet pakettiauton takaosaan on tällöin rakennettava uudelleen istumapaikkamäärää vastaten tai asennettava erilliset istuimet.
Vähennettäessä takaosan istuinpaikkoja, alkuperäisen 3-henkilölle tarkoitetun yhtenäisen takaistuimen kiinnityspisteet on poistettava. Pakettiautoon taka-osaan mahdollisesti sallituille kahdelle istumapaikalle tulee tällöin rakentaa uu-det erilliset kiinnityspisteet. Jos takapenkin erillisillä istuinosilla on omat kiinni-tyspisteensä, niitä on yleensä mahdollista hyödyntää.
Edellisestä poiketen, pikakiinnitteisten istuimien kiinnityspisteitä ei edellytetä poistettavaksi istumapaikkoja vähennettäessä. Siten pakettiautomuutoksessa
3
jäljelle jäävien istuinten alkuperäinen siirtomahdollisuus pikakiinnikkeitä käyt-täen on mahdollista. Pikakiinnitteisen istuimen tulee olla irrotettavissa ja kiinnitettävissä kokonaisena, vaihtoehtoisille paikoille nopeasti ja helposti ilman työkaluja.
Turvavöitä ei edellytetä poistettavaksi poistettavilta istumapaikoilta. Mikäli vyöt kuitenkin poistetaan, on poisto suoritettava valmistajan ohjeiden mukaisesti.

Jos niin tuollahan se sanotaan kun lukee eteenpäin...

Itse asiassa lainaamani tekstinpätkä oli AKEn sivulla http://www.ake.fi/ake/verotus/ajoneu...uvoverotus.htm
ja nimenomaan tekstin loppuosassa (ks. alla). Siinähän ei sanota hitsailusta tai pikakiinnikkeistä mitään. Onkos esimerkiksi Land Cruiser KJ90:ssä takapenkeissä pikakiinnikkeet?

Jukka

Kaksikäyttöautojen ajoneuvoverotus
Eduskunta on 9.12.2004 hyväksynyt ajoneuvoverolain muutoksen, jonka mukaan useammalla kuin yhdellä istuinrivillä varustetun pakettiauton käyttövoimavero (entinen dieselvero) on saman suuruinen kuin henkilöautolla. Korkeampaa veroa aletaan kantaa lainmuutoksen voimaantulopäivästä lähtien (1.1.2005).
Ajoneuvoverotuksessa on muilla kuin bensiiniä polttoaineenaan käyttävillä henkilö- ja tavarakuljetukseen tarkoitetuilla ajoneuvoilla toisistaan eriävä verotus. Verotusta uudistettiin viimeksi vuoden 2004 alussa. Ajoneuvoja koskevia teknisiä säädöksiä uudistettiin laaja-alaisesti vuonna 2003. Teknisten säädösten muuttuminen mahdollisti mm. farmari- ja tila-autojen muuttamisen takaistuimilla varustetuiksi alemman käyttövoimaveron alaisiksi pakettiautoiksi.
Mitä autoja käyttövoimaveron korotus koskee?
Ajoneuvoverolain muutos koskee sellaisia pakettiautoja, jotka on varustettu kuljettajan istuimen ja tämän vieressä olevien istuinten lisäksi muilla istuimilla tai niiden kiinnitykseen tarkoitetuilla laitteilla. Muutos ei kuitenkaan koske autoja, joissa on autoverolain (1482/1994) 24 §:n mukaisia tilapäiseen käyttöön tarkoitettuja istuimia eikä niitä autoja, joissa on ennen 30. päivää syyskuuta 1998 voimassa olleiden tieliikennesäännösten mukaisesti pakettiautoon hyväksyttyjä istuimia.
Käyttövoimavero nousee
Korotettua käyttövoimaveroa maksetaan lainmuutoksen voimaan tulosta alkaen. Korotus koskee myös ennen lain voimaantuloa rekisteröityjä pakettiautoksi muutettuja autoja. Korotuksen joutuu maksamaan se, joka on lainmuutoksen voimaan tulon hetkellä merkitty rekisteriin auton haltijaksi tai omistajaksi. Korotuksen joutuu kuitenkin maksamaan vain omalta hallinta- tai omistusajaltaan.
Henkilöautosta pakettiautoksi muutoskatsastettuja autoja kohdellaan ajoneuvoverotuksen osalta kuten henkilöautoja, jos autossa on istuimia kuljettajan ja kuljettajan vieressä olevien istuinten takana. Käyttövoimavero nousee kokonaismassan jokaisen alkavan 100 kilon osalta 0,9 sentistä 6,7 senttiin päivältä. Keskimääräinen korotus 12 kuukauden mittaisella verokaudella on noin 500 euroa.
Muutoksen johdosta lisää maksuunpantava määrä kannetaan vero-oikaisuna ajoneuvoverolain mukaan yhdessä erässä. Nyt maksuunpantava vero sisältää korotuksen meneillään olevan verokauden tai erän loppuun asti. Tämän jälkeen ajoneuvoveroa maksuunpannaan autolta normaalisti henkilöauton tavoin.

Esimerkki: Pakettiautoksi muutoskatsastetusta autosta on maksettu pakettiauton veroperusteiden mukaista käyttövoimaveroa 15.4.2004-14.4.2005. Tällöin verovelvollinen saa ajoneuvoverolipun ajalle 1.1. -14.4.2005, jolta ajalta hänelle maksuunpannaan henkilö- ja pakettiauton käyttövoimaverojen erotus. Seuraavaksi hän saa henkilöauton veroperusteiden mukaisen verolipun ajalle 15.4.2005-14.4.2006.

Ajoneuvon muuttaminen pakettiautosta takaisin henkilöautoksi
Mikäli auto on alun perin valmistettu henkilöautoksi ja se on myöhemmin hyväksytty muutoskatsastuksessa pakettiautoksi, voidaan tilanne palauttaa muuttamalla ja muutoskatsastamalla auto rakenteeltaan alkuperäisen henkilöauton mukaiseksi. Valtaosassa tapauksia tarvittavat muutokset ovat helposti toteutettavia. Muutokset käsittävät ainoastaan aiemmin poistetun istuinosan ja selkänojan kiinnittämisen alkuperäisiin kiinnityspisteisiinsä. Muutoskatsastuksessa tarkastetaan aina uudelleen takaisin paikoilleen kiinnitettyjen istuinten rakenne ja kiinnitysten turvallisuus sekä määräystenmukaisuus.
Asiakkaalta voidaan katsastuksessa vaatia lisäselvityksiä itse valmistetuista istuimista, istuinten ja turvavöiden kiinnityksestä sekä muista muutoksista, jotka liittyvät auton sisäturvallisuuteen.
Ajoneuvon muuttaminen ilman takaistuimia varustetuksi pakettiautoksi
Henkilöautoista pakettiautoiksi muutettavaksi soveltuvat yleensä vain farmari- tai monikäyttöautot, näitä vastaavat tila- tai maastohenkilöautot (ei kuitenkaan sedan, viistoperä, coupe tai avoauto). Käytännössä tällaisesta autosta pitää poistaa pysyvästi takaistuimet selkänojineen ja näiden kiinnitykseen tarkoitetut kiinnityspisteet. Erityistä suojaseinää pakettiauton ohjaamo-osaa vasten ei määräyksissä edellytetä. Sen asentaminen on kuitenkin suositeltavaa, koska se estää onnettomuustilanteissa tavaroiden liukumisen ohjaamoon.

Onpas nyt kohtuukilometriset ja -hintaiset Land Cruiser kortilla, kun alkaisi olla aikaa paneutua autonostoon. Olishan noita Saksassa, mutta Germaniasta haku vaatii jo viitseliäisyyttä. KJ90 kyllä kiinnostaisi, mutta pitänee katsella muitakin vaihtoehtoja.

Seuraava kysymykseni kuuluukin, että millainen on Hiace 4WD:n nelivetoratkaisu sanotaan nyt vaikkapa 1900-luvun lopun ja 2000-luvun alun peleissä? Onko näissä jatkuva neliveto keskitasauspyörästöllä vaiko jokin muu ratkaisu? Liekö tasauspyörästö lukittavissa? Alennusvaihteistoa lienee turha etsiä tuon ikäluokan Hiacesta, kö?

Jukka

Takana on salvat, mutta edessä saranat pulteilla kiinni.

Älä viiti, kyllähän sulle joku joppari tuo puolellatoistatonnilla tollasen kotipihaan jos et ite jouda lähtemään. Maksat 4000-5000€ verot ja loppusumma jää silti kohtuulliseksi.
Jatkuva neliveto, visko keskellä eli haraa vastaan ympyrää ajellessa.
Ei oo keskitasauspyörästöö niin ei oo mitä lukita.
Joo, ei löydy ettimälläkään.

Kiitän ja kumarran MaTTia jälleen vastauksista. Olisiko sinulla tai jollakulla muulla suositella suoraselkäistä jobbaria, jota kannattaisi käyttää?

Oon ajellut paljon nelivetohiacella, vuosimallia 2007 ja 1993 (toinen edellisen firman ja vanhempi oma). Mistä johtuu et toi vanhempi hiace kytkettävällä nelivedolla ei jää kiinni läheskään yhtäpaljon kun toi uudempi, missä jatkuva neliveto?

Tuntu et uudella (-07) hiacella sai aina miettiä et siirtyykö pellolle vai pistääkö kävellen, mutta vanhalla(-93) saa laittaa menee iha mihi vaa, jos tippuu eturengas ojaan ja takarengas 50cm ylempänä tietä (ristiriipunta) niin takasi vaa kiipes. Jatkuvalla nelivetosella liukkaalla ollut kiinni välissä ihan tasasella?

Uudessa hiacessa tosin oli perus katurenkaat (nastat talvella) ja vanhassa All-Terrainit (ympärivuoden), tämäkin vaikuttanee paljon.

No just tosta ettei siinä ole mitään tasauspyörästöä, visko ei pidä paljookaan mitään eli sen saa sudittamaan tyhjää tasasella pelkillä takapyörillä tai vain toisella niistä. Tuttu kommentti.

Vanhemmassahan on alennusvaihteisto, jolloin nelikko päällä etu- ja taka-akseli vetää samaa tahtia eli vähintään yksi pyörä per akseli pyörii.
Onhan niitä muutamia, suoraselkäisyydestä en tiedä (onko niitä? :D) mutta kun tuttuja ovat niin varmastikin joku voisi auton tuoda eikä kusettais välistä.

Yleinen ohjeistushan kuuluu tunnetusti, että kytkettävää nelivetoa ei saa käyttää pitävällä pinnalla, mutta sitä voi käyttää soralla, lumella tai jäällä. Nimimerkki epätietoinen kysyy jälleen lämpimikseen saivartelun rajoilla, että milloin asfaltti on luokiteltavissa pitäväksi? Onko vaikkapa kymmenen asteen pakkasella ja nastarenkailla suhtkoht jäätöntä asfalttipolkua ajettaessa syytä kytkeä neliveto pois vai onko pakkaskelissä asfaltti riittävän liukas nelivedolle?

Jukka

Vastataan yhtä saivarrellen että jos kaikkien pyörien kehät ovat samanmittaiset niin ei ole väliä onko asvaltti liukasta vai ei.

Ja oma kokemus ajaa siihen suuntaan että aina kun on mahdollisuus päästä perä edellä iltapäivälehtien lööppeihin niin silloin ajetaan etuveto kytkettynä.

Ja koska aiemmin oli puhetta siitä jatkuvasta nelikosta niin sitä keskilukkoahan ei tarvi myöskään pitää kiinni kuin tarvittaessa.

Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja AndersReisen http://forums.offipalsta.com/morbid_...s/viewpost.gif
Yleinen ohjeistushan kuuluu tunnetusti, että kytkettävää nelivetoa ei saa käyttää pitävällä pinnalla, mutta sitä voi käyttää soralla, lumella tai jäällä. Nimimerkki epätietoinen kysyy jälleen lämpimikseen saivartelun rajoilla, että milloin asfaltti on luokiteltavissa pitäväksi? Onko vaikkapa kymmenen asteen pakkasella ja nastarenkailla suhtkoht jäätöntä asfalttipolkua ajettaessa syytä kytkeä neliveto pois vai onko pakkaskelissä asfaltti riittävän liukas nelivedolle?

Jukka

Kiitän vastauksesta. Kaino tiedusteluni johtui siitä, että kävin koeajamassa erään Mazda-merkkisen pickupin. Ja vahvasti siltä vaikuttaa, että lähiaikoina tuo samainen kulkupeli liittyy allekirjoittaneen kalustoluetteloon.

Kiitokset kaikille viestiketjuun osallistuneille nelivetotietouteni avuliaasta kartuttamisesta! Seuraavaksi onkin taholtani odotettavissa satunnaista kysymyksenasettelua nelivetolava-autoilun mielenkiintoisesta maailmasta, kunhan pääsen aiheeseen perehtymään...

Jukka

Jos vielä kiinnostaa, niin olisi tiedossa eräs nätti musta Land Cruiser 95 (eli pitkä), vuosimalli -97 vai 98, Ranskasta tuotu Viron kautta Suomeen. Hinta n. 9000€ + verot

Kiitäs tiedosta, mutta ennätin jo tehdä autokaupat, jossa pääsen kätevästi eroon vahasta ajopelistäni.