|
Mazda-rangerin tuunausta
Venytetään vähän "maasturin" käsitettä ja siirretään vähin äänin myös tällainen vähemmän maasturi projektiosioon. Tässä muutamia kuvia puuhastelusta mazda-rangerin kanssa.
Menneiden syksyjen hirvenajot metsästä on saaneet alkuperäisen etuperän suojapellin jo muotoiltua N kertaa uusiksi, mutta syksyinen Warni ja Letrunkylän kivet mankeloi ohuen pellin lopulta siihen kuntoon, että "tarttis tehrä jotakin". No tehdään sitten ensimmäinen prototyyppi kestävämmästä alasuojasta. Alkuperäinen pelti on tässä kuvassa moskalla takoen oiottuna. Iso reikä on hieman outo juttu, se nimittäin jättää etuperän näkyviin. Olisiko joku kuumien maiden ajoviima-jäähdytysjuttu tai sitten on haluttu saada suojapelti ylemmäs (näyttää maavara suuremmalta?). No, täällä tuskin tulee ongelmia etuperän lämpöjen kanssa, kun ei siellä kesällä moottoritiellä ajaessa mitään pyöri. http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/suoja/alapelti.jpg Kun Hardoxia ei löytynyt ohuena ja kun suojattava alue ei järin suuri ole, otin kovinta ei-kulutuslevyä mitä rautakauppiaalta löytyi. Pistepuikko ei siihen kummmoista jälkeä saa verrattuna lattarautaan ja viila puree särmään aika huonosti. Porattavissa se on, mutta vaikeammin terä tuntuu uppoavan kuin perusrakenneteräkseen. Levyn paksuus on 6mm. Leikatun suikaleen taivuttelun perusteella myötölujuus on suurempi kuin peruslattaraudan. Muuta en tuosta sitten tiedäkään, joten saa nähdä miten kestää. Tehdään sitten uusi, jos pahasti alkaa taipumaan. Kun alkuperäiset suojapellit on poistettu, näkyy työmaa: kuvan yläreunassa näkyy runkoon hitsattu poikkipalkki, joka on ylempänä kuin seuraava palkki, jossa alatukivarren etusilmä on kiinni. Kolmas poikkipalkki on tukivarren takasilmiä sitova. Näissä alempana roikkuvissa palkeissa on kiinni myös etuperä neljästä kohdasta ja ne palkit on pultattu runkoaisoihin hitsattuihin alas suuntautuviin korvakkeisiin. http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/suoja/etupera.jpg Etuperän kuori on jotakin kevytmetallia, mutta pinionin puoli on sentään valurautaa tai -terästä, en ole tutkinut kumpaa. http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/suoja/etupera2.jpg Kiinnityspisteiden ja suojattavan alueen mittailujen perusteella syntyi tämmöinen kyhäelmä. Kun en jaksanut lähteä pajalle asti ajamaan, tein reunakanttaukset hitsaamalla reunat asentoon. Oikeastihan ne pitäisi tehdä särmällä, mutta... Sivujäykisteissä/oksasuojissa näkyvät lovet on vetareita varten. Sisempien nivelten kuppi sattuu juuri sille kohtaa ja kun etuperä on kiinni palkeissa hieman joustavilla kumiholkeilla, pitää jättää pari-kolme senttiä liikevaraa. Sivusiivet ovat siis alatukivarren sisäkolmiossa vähän hillitsemässä siitä yläviistoon tunkevia oksia ja jäykistämässä pohjalevyä. Etureunassa ei ole mitään ja takareunan viistossa nostossa oleva lovi on etujordaanin kohdalla. http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/suoja/alalevy1.jpg Etuperässä on pari muhkuraa ja etukannake ikävästi lähellä suoraa suojalevyä, joten piti leikata 15x22cm pala pois ja tehdä vähän isompi paikka ulkopuolle. Näin tuli levyn paksuus lisätilaa etumurikan kohdalle. http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/suoja/alalevy3.jpg Koska alkuperäiset kiinnityspisteet oli ainoat järkevän tuntuiset (en viitsinyt alkaa hitsaamaan uusia palkkeihin), piti rakentaa levyn kiinnityskohtiin sovitteet, joilla kulmaerot poistetaan, etteivät pultit jää taivutusrasitukseen. Kuvassa näkyvä alipeinekellon ja kytkinkopan öljyisyys ei kerro LandRover-ilmiöstä, vaan johtuu öljynsuodatinta vaihdettaessa tulevista valumista <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle> http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/suoja/takakiinn.jpg http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/suoja/takavino.jpg Etukiinnityksiin kävi latan pätkä sopivaan kulmaan hitsattuna, mutta takakiinnitystä varten piti tehdä kaksi kuppia paksuseinäisestä putkesta, joiden pohjassa on pultin reikä. Nämä latat ja kupit on pultattu ensin palkkeihin kiinnityskohtiinsa ja sitten hepattu paikalleen nostettuun pohjalevyyn sopiviin kohtiin tehtyihin reikiin auton alla. Levy nojaa kevyesti palkkeihin. http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/suoja/alalevy2.jpg Kiinnityskuppien toinen merkitys on suojata samalla pultin kanta, joka muuten pyöristyisi kiviin aina nopeasti: http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/suoja/potero1.jpg Tässä sitten paikalleen pultattuna, vielä ilman etupeltiä: http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/suoja/paikalla1.jpg http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/suoja/paikalla2.jpg http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/suoja/paikalla3.jpg http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/suoja/paikalla4.jpg http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/suoja/etukulma.jpg Seuraava rojekti on sitten tämän etupellin tekeminen vahvemmasta aineesta. Siihen riittänee joku 3mm levy nykyisen 1.5-millisen tilalle. Pitänee sovittaa se yhteen vinssipuskurin teon kanssa. Siihen asti saa orggispelti olla paikallaan. http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/suoja/etukiinn.jpg Tämä kuva hieman valehtelee sillä tapaa, että ei se levy oikeasti noin jyrkässä kulmassa alas taaksepäin laskeudu. Etupyörät on ajettu lekaharkkojen päälle ja kuva otettu maanrajasta: http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/suoja/seuraava.jpg Siinä näprätessä huomasin yhden haavoittuvan paikan lisää, nimittäin sopivaan mittaan raivaussahalla tai vesurilla katkaistu vesakko pääsee suuntaa vaihdettaessa tunkemaan korin etupellin ja syylärin väliin ja vääntää syylärin paikaltaan (kuten suoraan altapäin otetussa kuvassa) tai tekee jopa reiän kennoon. Kuvassa näkyy myös välijäähy, joka pitää saada ylemmäs. http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/suoja/syylari.jpg Katsotaan nyt miten tämä eka proto toimii ja kestää. Tehdään sitten parempi, jos ei ollut hjuva... Edited by - JiiPee on 09/01/2008 22:14:42 |
Näkyy kuvissa olevan ainakin riittävän vahvaa asennus juomaa....<img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle> Vahvan näköinen panssari näyttäisi olevan kans ja hyvät nuo pultin kantojen upotus reijät.
|
Kyl vaan on kestävän näkönen panssari!!!
Ja hienoja kuvia kunnon selostuksilla. Lisää tämmöistä!!! Note! This message was posted anonymously! |
Onkohan tuo nyt riittävän painava?<img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle> Montako kiloa tuli lisäpainoa? <img src=icon_smile_question.gif border=0 align=middle>
|
Lainaus:
Kuvat on ihan yees, suojat on myös ok, mutta auto on epä-amerikkalais-yapanialainen mikälie risukeula.<img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle> Note! This message was posted anonymously! |
Hyvä juttu ja hienot kuvat, lisää tällaisia! Nuo kiinnityspulttien upotukset jne. on yleistettävissä moneen muuhinkin paikkaan.
"There are only 10 types of people in the world: Those who understand binary, and those who don't." |
Tämmösii juttuja lisää..!
-:Mä haluun patrollin:- |
Asiallinen tarina ja kuvitus ok, ton luulisi ainakin kestävän parikin kivee.
***Fun is not a straight line*** |
Lainaus:
Tumi: tähän hommaan käytetyn levyn pinta-alan mukaan laskien tämä alasuoja painaisi noin 16 kiloa. En punninnut sitä, mutta yhdellä kädellä nostelu kertoo sen olevan aika hyvin sitä luokkaa. Käytetään tässä samalla tilaisuus hyväksi ja kerrotaan tuon risukeulan ruohikkomaasturin taustoja. Ford Rangeria löytyy kahta versiota: toinen on jenkkien aito Ford, jota myydään jenkeissä myös Mazdana, mutta ei ilmeisesti viedä ainakaan kovin laajasti muualle maailmaan. Toinen versio samasta nimestä on kaukoidän tuote Mazda B2500, jota myydään ainakin Kaakkois-Aasiassa, Australiassa ja Afrikassa Ford Courierina ja Euroopassa Ford Rangerina. Tekniikkapuoli eroaa siten, että jenkkiversiossa on jenkkitekniikka (risukeulat, Ford- tai Dana-akselit) ja kaukoidän versiossa on japskitekniikka. Tämän vuoksi tähän thaimaalaiseen risukeulaan saa mm. tasauspyörästön lukkoja yhtä huonosti kuin Mazdaan. ARB on lupaillut alustavasti vuoden 2005 aikana takalukkoa, mutta uskon sen vasta kun se on banjossa sisällä ja kaikki pelaa kuten pitää. Jos jollakulla muullakin on tällainen Mazda-Ranger ruohikkomaasturi, niin kannattaa verrata varaosien hintoja Ford- ja Mazda-ketjujen jälleenmyyjien kesken, eroja nimittäin on tietyissä osissa ja siinä, mitä kaikkea pitää ostaa esim. vetonivelen uusimiseksi. Sopivuustakuuta ei tietysti anneta vieraanmerkkiseen, mutta ihan sama rauta vaikuttaa olevan kyseessä koripeltejä lukuunottamatta. |
Jatketaanpa vanhaa tarinaa uudella virityksellä.
Kuten aiemmin oli jo monesti ulkopuolelta tarkastelleen ja ajossa kolahduksien ja jysäysten kertomana huomattu, roikkuu vaihteiston kannatinpalkki aika alhaalla. Pitkässä autossa se muodostaa melkoisen ankkurin terävämpien kinkamien ylityksessä. Viimeksi tapaninpäivän ajoissa Käyttäjän vikkelästi ja ketterästi edennyttä suskaa toisella lenkillä seuratessa jysähti palkki tielle palatessa siihen ojan penkalla olevaan töppäreeseen aika komeasti. Palkin saisi ylemmäs tekemällä kokonaan uuden palkin, jossa olisi:
Toisaalta jousien takakiinnikkeet ovat kuitenkin lähes yhtä alhaalla kuin tämä palkki ja kun nekin ovat ottaneet itseensä, pitäisi niillekin tehdä sukset. Jousen korvakkeissa oli alunperin pienet peltiset kehät pultin pään suojana, mutta eipä kestäneet kivien nuolemista. Originaali palkki suojaa siis jakista suoraan edestä päin tulevilta kontakteilta. Kun en viitsinyt alkaa tekemään tällä kertaa uutta palkkia, tein suojan tälle kahdesta prässätystä pellinpalasta yhteen hitsatulle kotelorakenteelle, jakovaihteistolle ja vääntösauvajousien kiinnityskorvakkeille. Näissä kiinnityskorvakkeissa, jotka on allaolevassa kuvassa näkyvissä, on kaareva liukupinta, jonka varassa jousen takapää on. Korvakkeiden läpi menee pystysuunnassa jousen säätöpultti, jonka kanta on korvakkeen alapuolella (kuvassa punaisen J-kirjaimen alapuolella). T-merkitty kanta on tulevan keskipanssarin takakiinnityspiste, jotka löytyi aika sopivilta paikoilta valmiiksi kierteytettyinä (M10x1.25). http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/keskipan_jousi.jpg Apparin puolella tässä T-merkityssä kohdassa oli yhdestä kulmastaan kiinni alkuperäinen, L-kirjaimen mallinen n. 2mm pellistä tehty jakolaatikon suoja. Sen etureuna oli kiinni kahdesta kohdasta vaihteiston kannatinpalkissa (ylläolevassa kuvassa vasemmalla näkyvä palkki). Palkki on ottanut itseensä jo jonkin verran ja vaihteiston takapää on noussut arviolta ehkä vajaan sentin ylemmäs. Näissä seuraavissa näkyy myös välikappale, joka on palkin ja vaihteiston välissä. http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/keskipan_etup1.jpg http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/keskipan_etup2.jpg Tein panssarin pohjan ja pultinkantojen suojat jämäpalasta, joka jäi yli etuperän panssarin teon jälkeen. En tiedä vieläkään, minkälaista terästä se levy on. Tämä 6mm levy on ainakin myyjän mukaan jotakin Patrialta poistona tullutta erää. Tavallinen poranterä ei leikkaa sitä pitkällä lastulla vaikka kokeilin erilaisia leikkuunesteitä, vaan teräväkin terä tekee lyhyttä hilettä. Sama terä leikkaa tavallista rakenneterästä yhtämittaisella lastulla. Kyllä siihen hyvä viila pystyy, mutta työstä käy, jos jotakin kohtaa pitää viilalla silottaa. Lienee jotakin tavallista lujempaa levyä. Leikkasin jousen säätöpulteille aukot ja hitsasin niiden päälle loivareunaiset suojakupit ohjaamaan kivet pois pultin kannasta. Jos säätöpultin katkaisee, putoaa keulasta vastaava kulma alarajoittimeen, jousi on silloin tavallaan poikki. Alunperin pultinpäiden suojana oli pellistä prässätty suojus, joka on mennyt linttaan jo aikaa sitten. Rälläköin ne ensin pois ja rippeet näkyvät ensimmäisessä kuvassa olevan punaisen J-kirjaimen kahta puolen. Uudet suojakupit puolestaan näkyvät turvetta täynnä tässä Nokian ajopäivän jälkeen otetussa kuvassa: http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/keskipan_takakul.jpg Etukulman kiinnitys meni luontevasti vaihteiston kannatinpalkin yhden pultin alle, kun tein sopivan korvakkeen. Panssarin etureunan huuli on samaa 6mm levyä, mutta sivukappaleet on ohuempaa tavallista levyä. Sivukappaleet piti vääntää lievästi kierteelle, koska etu- ja takakulmien kallistus on erilainen. Pohjalevystä kierretyn kyljen teko ei olisi kotikonstein onnistunutkaan, eikä sen kohdan tarvitse olla niin vahvasta tavarasta tehty. http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/keskipan_etukiin.jpg Uskon tämän etukulman korvakkeen kestävän, sillä pohjalevyn ja etuhuulen muodostama sisäkulma vastaa palkin alakulmaan ja jakaa iskusta tulevan voiman näin lähes koko palkin leveydelle. Tein jakolaatikon hännän kohdalle levyn paksuisen pudotuksen ihan siltä varalta, että kiinnitys antaa periksi ja pohja vähän nousee. Laatikon alin kohta oli aika lähellä levyä ilman lisätilaa. Kun laatikko on kumityynyjen varassa, voi se liikkua alaspäinkin. Tähän mennessä ei ole kopsetta kuulunut. Seuraavassa kuvassa näkyy panssarin sisäpuolta takaa päin. Kannatinpalkin koukkaus vääntösauvan alle näkyy tässä myös aika hyvin. Vääntösauvan etupää on alatukivarressa kiinni. http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/keskipan_takayla.jpg Nokialla suoritetun koeponnistuksen tuloksena keskipanssari vaikuttaa olevan aika sopiva. Sitä pitkin otettiin monta liukua, mutta kiinnitys ei kärsinyt. Levyn pintaan kivillä luistelusta jäi pieniä jälkiä, mutta naarmut oli onneksi hyvin matalia. Vaikuttaa lupaavalta levyn keston kannalta. Muutaman vesireiän tein vielä sopivalta näyttäviin kohtiin. Otin molemmat panssarit hiljakkoin pois ja vedin pintaan vähän Bling-Bling'iä. Punainen alustan osien värinä vaikuttaa kieltämättä vähän jo tuunaukselta, mutta selittyy sillä, että sävy on haettu auton pintavärin mukaiseksi, että saan kynnyskoteloiden tilalle suunnitellut liukupalkit maalattua samaan väriin kyljen kanssa. Eikä niitä alustaneoneita ole vieläkään <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>. Pohjamaalin päällä on kaksi pintakerrosta ja maalit ovat 2-komponenttisia konemaaleja:
http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/keskipan1maal.jpg http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/keskipan2maal.jpg Panssarin päälle kertyvän kuran ja turpeen peseminen pois helpottuu kiiltävän maalin avulla. Pesu onnistuu vaikkapa painepesurilla sivulevyjen ja runkopalkkien välisestä tilasta. Kardaanien ristikot saa rasvattua panssarin etu- ja takapuolelta operoiden ilman panssarin irroittamista. Seuraavaksi jatketaan kynnyskoteloiden ja vinssipuskurin suunnittelulla. |
hyviä kuvia ja hyvin selitetty :) tästä voi ottaa hyviä ideoita kun itse alkaa värkkäämään panssareita. lisää tämmöistä!
UAZ-315126 "Ulyanovsky Avtomobilny Zavod" |
Jahas, päivitetäänpä vähän tätäkin viestiketjua, nyt välijäähyhommilla.
Alkuperäinen välijäähy on sijoitettu kovin alas, ihan muovipuskurin alareunaan. Se roikkuu osittain jo korin etupeltien alapuolella ja on ottanut kipeää N kertaa, kun muovipuskurin alareuna on painanut pillien välisiä hetuloita kasaan. Muutama ojan ylityskin on mankeloinut kennoa kasaan alareunasta. Viimeinen niitti on se, että se on pahasti uuden puskurin tiellä. Allaolevassa kuvassa letkut on irrotettu originaali-kennosta. http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/oic_edest.jpg Kun huohotin oli alunperin johdettuna putsarin ja ahtimen väliletkuun, on välijäähyynkin kertynyt noen ja öljyn muodostamaa kittiä (kuva toisesta letkuliitännästä kohti pohjaa): http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/oic_nokea.jpg Huohotin on jo johdettu muualle. Alkuperäinen putkitus tulee syylärin etupuolelle kuskin puolelta ja lähtee imusarjaan apparin puolen sivulta, molemmat n. puolivälissä syylärin korkeutta. Etupellistä ne on viety läpi molemmin puolin maalatulla mustasta tehdyllä putkella. Seuraavassa kuvaparissa vanha kenno on vertailun vuoksi vielä omalla paikallaan, vasemmassa homman alkaessa ilman puskuria ja oikeassa loppusuoralla puskurin kanssa: http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/oic_ylh.jpg http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/cic_ylh.jpg Tällaisesta Lancia Thema turbon kennosta uusi custom-kenno tehtiin. Muovipäädyt pois ja tiggaamalla alumiinista uudet, joissa on tulo ja lähtö sopivalla kohdalla. Teetin muutostyöt paikallisella jäähdytinkorjaamolla. Muovipäädyt olisi muuten olleet OK, mutta vasemman reunan 90-asteen kulma olisi tullut liian lähelle imusarjaa ja moottorin tyhjäkäyntitärinä olisi tehnyt siitä todennäköisesti selvää aika nopeasti. Vertailussa originaali kenno. Kennojen paksuus on sunnilleen sama. Letkulähdöt on molemmissa 2". http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/oic_thema.jpg Sopivia asennusosia etsiessä muistin, että rautakaupan rosteriputkikasassa oli ollut muutamia käyriäkin. Kävin penkomassa kasaa ja mukaan lähti valikoima happoisia putkia käyrillä, jotakin purettuja prosessiteollisuuden putkistoja kai, siistissä kunnossa. Käyrät ja putket on saumattomia ja ohutseinäisiä, ehkä 1.5mm. Sahasin käyrät irti ja kiillotin näkyviin jäävät kohdat rättilaikalla ja hiontavahalla - <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle> Bling-Bling <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle> Vielä sisäpuolen tiskaaminen ja kasaamaan paikalleen. Ahtimen puoli tarvitsi originaalin letkun jatkoksi 45-asteen käyrän ja ysikymppisen. Imusarjan puolelle vielä kaksi ysikymppistä ja sopivat suorat letkut väliin, niin putkihommat oli tehty. Pari kannaketta putkiin laitoin, mutta pitää tehdä niihin vielä paremmat ratkaisut. http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/cic_tulokulma.jpg http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/cic_lahtokulmat.jpg Kuvissa näkyvät ristiinkudotut letkut on niitä alkuperäisiä omilla paikoillaan. Ne oli sen verran hyvin kohdillaan, etten alkanut tekemään koko putkitusta uudestaan, ainakaan vielä. Koeajo paljasti turbon heräävän aika lailla samoilla kierroksilla ja kaasunkäytöllä kuin ennenkin, joten ilmaputkiston lisääntynyt sisätilavuus ei sanottavammin vaikuttanut siihen puoleen. Vanha kenno oli kokonaan vailla ilmavirtaa paikallaan käydessä ja hitaassa liikkeessä, mutta tämä uusi customkenno saa tuuletusta koko ajan flektin kiskoessa ilmaa sen läpi. Koeajolla piti sitten kokeilla klemmarien tiukkuuttakin, 50km/h vauhdissa nelonen laatikkoon ja kaasu pohjaan... ...paine nousi vähän päälle 0.5bar ja sitten possahti komeasti jostakin. Möreän pörinän saattamana ajoin sivuun ja tutkimaan, mistä oli poikinut. Imusarjaan liittävän letkun ylempi lemmari oli jäänyt sormitiukkuuteen ja liitos oli poksahtanut auki. Ei tietysti sopivaa työkalua mukana sen kiristämiseen, joten piti ajella takaisin tallille hissukseen. Tiukkaamisen jälkeen kestikin sitten kaikenlaiset kokeilut. Tässä vielä fiilistelykuva, maskin ilmettä aamuauringossa. Kenno jää jatkossa suojaverkon taakse, kun vinssin ja jäähdytinten väliin tulee suht pienisilmäistä salmiakkiverkkoa suojaamaan kennoja. http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/cic_maski.jpg Seuraava osaprojekti on sitten putkipuskuri tuon pelti&muovi-härpäkkeen tilalle. Saapa nähdä, tuleeko ruma vai susiruma... |
Asiaa!!! Periaatteessahan välijäähdytintä ei sais vaihtaa isommaksi, mutta kukapa (katsastusmies) nyt muistaa millanen noissa alunperin on. Paikkaa toki saa vaihtaa.
Hienot kuvat + juttu muutenkin. |
Asenteella ja ajolinjojen valinnalla "ruohikkomaasturikin" etenee nätist, mitä nyt ojanpenkat joskus ahistaa. Nähty on. Nättiä työtä, yleensä kaikki tarkoituksenmukainen on kaunista.
|
Jaahas, taas tapahtuu jotakin, mikä lie härpäke on kuvattu mogin astinlaudalla...
http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/ep_sivu1.jpg Juu, jonkinlainen puskuri on tulossa, mutta ei moggiin vaan tuohon pitkään-matalaan. Keskiosan levyn kauppias vakuutti olevan 400:ta kulutuslevyä paksuus 5mm, neliskanttiset putket on 50x50x5, pyöreät on vesijohtoputkea 2" 4mm seinällä, ohuemmat 1" ja tuubikäyriä kulmissa. Tein tuubikäyrillä kun ei ole itsellä taivutuskonetta enkä jaksanut lähteä pajalle asti päiväksi virittämään ISOA taivutuskonetta ja tekemään N kappaletta koekäppyröitä. Kuvassa näkyvä punainen putki on työaikainen tuki ja laikataan vielä pois. Neliskanttinen etuylitys laikataan vinosti pois, tulpataan ja jatkoksi vetopiste. Iso pyöreä putki tulee pari senttiä valojen alareunan alapuolelle ja saman verran jää väliä putken ja valojen väliin auton pituussuunnassa. http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/ep_sivu2.jpg Outo 1" rööristä tehty putkihäkkyrä alakulmissa tulee suojaamaan korin alanurkkaa, jossa on korin kiinnityspiste. Samalla ne tukevat vaakaputkea, että kestää paremmin nostaa keulan sivulta. Eteenpäin näkyvät kolmiot saavat alumiini-turkkilevyn palat estämään oksien tunkua kriittisemmille alueille. http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/ep_sivu4.jpg Siihen keskelle pitäisi sitten pultata eräästä herttoniemeläisestä rengasliikkeestä <img src=/smiley/thumbup.gif border=0 align=middle> peräisin oleva ABT-merkkinen vinssi. Vinssi mahtuu juuri-ja-juuri alkuperäisen maskin alapuolelle ja se on ollutkin yksi valitun rakenteen lähtökohta. Tärkeämpi on se, ettei vinssiä nosteta liikaa ja saada aikaan liian suurta vipuvartta kiinityspisteisiin nähden, se auton runko kun on mitä on, eli päättyy jo jäähdyttimen takapuolella. http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/ep_ylh1.jpg Vielä riittää monenlaista hommaa, mutta tässä vähän väliaikatietoja. Kyllä tämmöisen tekeminen ottaa aikaa ja vaivaa sitten melko reippaasti. Kun auton runko päättyy jäähdyttimen takapuolelle, on pakko rakentaa kiinnitys monesta pisteestä ja miettiä paljon enemmän kaikenlaisia voimia ja niiden suuntia kun jos voisi vaan hitsata vinssin asennuslevyn runkoaisojen päälle syylärin etupuolelle. Tällaista tehdessä huomaa kyllä, että valmis tehdastekoinen puskuri saa aika paljon maksaakin. Ei kannata edes laskea, miten monta tuumausolutta tämän kanssa on kaikkiaan mennyt... <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle> Tämä tulee kiinni ylemmistä "aisoista" puskurin alkuperäisiin kiinnityspisteisiin neljällä 12mm pultilla ja alemmat aisat kiinnitetään runkoaisojen alapuolella olleiden hinauslenkkien tilalle myös neljällä 12mm pultilla. En minä tiedä tuleeko sutta vai sekundaa, kun ensimmäinen omatekemä putkipuskuri tässä on työn alla. Toivottavasti kiinnitykset kestävät. Jos joku tietää antaa vinkkiä tms. niin kiitollisena otetaan vastaan. |
löytyykö noille ylemmille "aisoille" kiinnityspisteet rungosta vai tuleeko ne kiinni koriin.
Nissanissa ainakaan rungon osat ei nouse kovin ylös jolloin puskurin kiinnityspisteet jäävät melko alas. Tarkoitan tällä sitä että jos puskuri tulee yläpäästä kiinni koriin, voi korin ja rungon välinen eläminen aiheuttaa tuhoa kiinnityspisteissä. |
|
Lainaus:
|
http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/keskipan1maal.jpg http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/keskipan2maal.jpg Panssarin päälle kertyvän kuran ja turpeen peseminen pois helpottuu kiiltävän maalin avulla. Pesu onnistuu vaikkapa painepesurilla sivulevyjen ja runkopalkkien välisestä tilasta. Kardaanien ristikot saa rasvattua panssarin etu- ja takapuolelta operoiden ilman panssarin irroittamista. Seuraavaksi jatketaan kynnyskoteloiden ja vinssipuskurin suunnittelulla. [/quote] Onko tankin suojaksi tulossa vahvempaa plootua? Orkkis suojahan ei kovin paksuu peltiä ole. Muovitankkihan ei ihan pienistä painaumista säikähdä mutta peltinen jää ruttuun jos osuu pahasti. Hyvän näköstä hommaa.Keep on doing!!!! Kyllä lähteee !!! |
Sitä tankin peltiä on tullut katseltua "sillä silmällä", mutta kun siinä ei ole kuin pieniä peukalonpään kokoisia painumia. Toisaalta se iso kivi vain odottaa tuota peltiä kohdalleen. Varmaan tullut himmailtua liikaa, kun ei alusta kolhiinnu <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>. Joku 3mm kulutuslevy olisi siihen passeli tavara, mutta on ollut ohut hardoxi tai vastaava kiven alla. On se ajatuksissa ollut, ehkä toteutuu joskus.
Edittiä: "Pinotexia pintaan" - no ei vaan epoksia, alla Temacoat GPL-S Primer ja pinnassa Temacoat RM-40, sävy aika lähellä alkuperäisen muovipuskurin väriä. Kuva valehtelee värin liian vaaleaksi, luonnossa tummempi. Ennen maalia lisäsin vielä kehikon, johon kiinnittyy jäähdytinten suojaverkko vinssin kohdalle. Ilkeä maalattava tuollainen sokkeloinen putkihäkkyrä: http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/ep_maalia.jpg Edited by - JiiPee on 30/09/2005 10:05:41 |
Hyvän näköistä hommaa. Muistappa punnita tuo puskuri ennen asennusta niin saa vähän osviittaa paljonko painaa? Lähteekö orkkispuskuri kokonaan pois vai tuleeko tuo niinkuin päälle siihen?
Kyllä itselläkin paloi tupakkaa ja kaljaa kun värkkäsin sen putkipuskurin King Cappiin aikoinaan (varsinkin kun ei oo mikään ammattilainen noissa metallihommissa). No kuitenkin se pitkä etuylitys ja vinssin kaivaminen veden/mudan alta (vinssin asennus oli niin alhaalla) sai minut toisiin ajatuksiin ja ostin sit sen Calminin puskurin. Painoa ei varmaan tullut juurikaan enempää kun heitti sen putkihäkkärän (ainakin 5 metriä putkea + 10mm lootusta levy vinssille) ja orkkispuskurin pois. Todistetusti " epänormaali käyttäjä ja kohtuuton ylikuormittaja " |
Paino muakin kiinnostaa, vahvalta kyllä näyttää. Olisko akkuja tai muuta taakse siirrettäväksi? Hiha-arvio että tuo puskuri + vinssi mene jo likemmäs miesten painoja (100kg), ja aika paljon akselin etupuolella. Painuuko keula miten, tarviiko jousia jäykentää?
Mullakin on puskurin uusiksitekeminen harkintalistalla (siitä tehtävälistalle, siitä nää-on-pakko-tehdä -listalle ja siitä oikeesti-ei-tällä-voi-ajaa-jos-tää-ei-oo-tehty -listalle ja sitten ihan oikeeta toimintaa), mutta päätavoite on kevennys, nykyinen puskuri on tarkoitetty hirvien päälle ajamisiin, ja tarviin vain selaisen ajelempa-lepikon-yli -puskurin joka toimii myös ompa-ahdas-paikka-otampa-niin-eteen-että-nojaan-tuohon-puuhun -tukena. "There are only 10 types of people in the world: Those who understand binary, and those who don't." |
Petr: orggispuskuri lähtee pois ja tämä korvaa sen. Tämän kanssa vinssin yläreuna on aika hyvin valojen alareunan korkeudella ja puolet vinssistä tulee etumaskin etureunasta ulos eteen.
Paavo: kaksi keulalla olevaa akkua on jossakin vaiheessa vaihtumassa yhteen isompaan akkuun, jolle tulee paikka lavalle apparin puolelle takalokasuojan eteen. Punnitsin puskurin äsken ja vaaka näytti 39 kiloa. ABT 10000:a en punninnut, mutta jos se painaa samaa luokkaa kuin vaikka Warnin XD9000, olisi se 35-40 kiloa. Yhteispainoa siis n. 80 kiloa, eli aika hyvin Paavo hihastaan ravisti <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle> Jo mainitun "ompa-ahdas-paikka-otampa-niin-eteen-että-nojaan-tuohon-puuhun -tukena" lisäksi on ajatuksissa ollut myös "nostan-sivulta-etukulman-liftillä-ylös". Muutama lisäkilo tuli siitä, että halusin etummaisille korin kiinnityksille ja korin alakulmille suojan kantoja päin ajamista vastaan (tuuman putket). |
Taas on puuhasteltu jotakin tallilla ja pientä edistymistäkin alkaa olla havaittavissa, vaikka eihän tämä säätäminen lopu varmaan koskaan. Puskuri on nyt paikallaan ja vinssi pultattu kiinni. Sähkötyöt vielä, niin pääsee koevetämään. Saa nähdä, ehtiikö lauantaiksi...
http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/ep_paikallaan.jpg Etuylitystä tuli orggispuskurin eturenunaan verrattuna lisää n. rullakidan verran plus sentti. Etuylityksen lisääntymisestä huolimatta kohtaamiskulma näyttää parantuneen jonkin verran, koska orggispuskuri oli aika pullean kaareva alhaalta ja otti sieltä kiinni vastapenkkaan (ja reuna painui orggis-välijäähdyttimen kennoon). Tässä uudessa on suoremmat linjat ja alareuna lähempänä korin alapalkkia. Keskellä oleva suojalevy on kantattua 5mm alumiinia, yläreuna 90 astetta ja alareuna n. 35 astetta (pyöreä kanttaus ja puskurin poikkiputki alakantin tukena). http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/ep_etuylitys.jpg Relelaatikon sijoittaminen onkin vaikeampi rasti. Tein sille telineen moottoritilan puolelle, mutta minnekään etupään lähelle sitä ei saa mahtumaan. Asia korjautuu, kun saa akut pois keulalta ja vapautuu toisen akun paikalta juuri sopiva tila. Akut muuten painaa yhdessä saman verran kuin puskuri tai vinssi yksinään, joten puskurin paino kompensoituu akkujen siirrolla. |
Kylläpäs on komea!
|
Jumaleissön!!
Näyttää täysin ammattilaisen tekemältä<img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle> #####¤%&%¤¤## vitulla päähän HJ61 88 BJ40 80 |
On kyllä todella hienon näköistä meininkiä!!<img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>
Täällä vaan katellisena katellaan ja mietitään että ehkä joskus jotain vois väsäillä omaankin kulkineeseen. |
Tosi komee työnjälki! onks paljo työtuntei takan?
Hop! ai ei mee vai?!?! HAPPEEEE... |
Työtunteja? Mieluummin työpäiviä eikä viikko piisaa <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle> No juu, paljon on tunteja mennyt eikä tehdaspuskurien Calmini, ARB yms. hinnat enää hirvitä ihmeemmin. Eipä tätä silti hinnan takia tullut alunperinkään tehtyä, oli vaan tuommoinen idea päässä, eikä se vajaan vuoden aikana mielestä lähtenyt tai muuksi muuttunut, niin piti alkaa sitä nakertamaan. Eniten hommassa hatuttaa jatkuva pura-ja-kokoa, kun on oltava auton taas käytössä seuraavana aamuna.
|
Parhaimman näköinen putkimutkista tehty puskuri mitä minä olen nähnyt<img src=icon_smile_cool.gif border=0 align=middle>
Hivelee kyllä silmää. Aina kun minun pitää kuitenkin löytää jotain kommentoitavaa<img src=icon_smile_blush.gif border=0 align=middle> niin miksei nuo inva-rampin suikaleet olisi voineet olla putkien ulkopintojen tasolla jolloin ne olsivat muodostaneet nostavan pinnan esim. syvällä suossa vinssatessa. Samoin murphyn lain mukaan kaikki kepit yrittää työntyä nyt tuone ylimmän putken väliin kohti valoja. Mitä on vinssipedin alla ennen tuota alumiini levyä? jos sinne tuikkaa keppi pirulainen niin pääseekö aiheuttamaan tuhoja? Siihen ehkä jotain verkkoa itse laittaisin. Muistitko käyttää <img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle> http://www.petrisimolin.com/ThePalsta/search.asp |
|
Lainaus:
Ne isommat palat on tosiaan "upoksissa" n. putken puolivälin kohdalla alhaalta ja rakenteesta johtuen niissä on kanttilinja vinssipedin nurkasta vilkun alla olevan ylämutkan kohdalle. Tästä kantista ne kääntyy pystysuoriksi ja antaa vähän tilaa yläputken kohdalla liftin nokalle, että voi nostaa edestä. Pohdin tätä, että teenkö alumiiniin vain reiät tunkin tassulle, vai jätänkö koko yläputken leveydelle nostomahdollisuuden. Jätin sitten koko alueelle, kun maastossa ei sopivia nostopaikkoja aina löydy halutuista kohdista. Yläputken takana olevan raon ei pitänyt olla ihan niin iso, mutta oli pajalla mukana vain mitat, taittokulma ja pahvimallista levyyn piirretty raakaleikkauslinja, niin ei tullut kaikkein tarkin sovitus. Valojen kohdalla raon voisi tukkia vaikka laittamalla sähköliimalla pätkän alumiinilattaa vaakaan palan yläreunaan tai kanttaamalla uudet, tiukemmin istuvat palat. Pienemmät kolmiot onkin aika pinnassa. Pedin alla on pieni rako, kuten kuvasta näkyy. Siihen täytyy laittaa jotakin verkkoa esteeksi. Se on helppo kiinnittää, kun siellä alla on valmiita paikkoja, mihin ruuvata. |
Paineilmavehkeitä virittelin tänään. Pitänyt tehdä tämä jo aikaa sitten, mutta on ollut aina jotakin muuta. Autoon tarkoitettu kopressorikin meinasi joutua asennetuksi traktoriin, mutta löytyi siihen toinen ratkaisu.
Kun konetila on tupaten täynnä kaikenlaista tarpeellista, eikä lyhythyttisessä pikkarissa oikein ole kabiinin puolella paikkaa säiliölle, enkä halua lavaltakaan sitä tilaa varata, niin katseet meni lavan alle. Siellä on suhteellisen suojaisa paikka heti kabiinin takana, missä pohja nousee aimo askeleen ylöspäin. Lavan pohjassa on vahvikelevyjä, joiden väliin saa tehtyä asennustelineen. http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/p...nnusteline.jpg Lavan etureunassa oli sopivasti kaksi ruuvia liittämässä lavan etuseinää ja pohjalevyä yhteen. Niille on hitsattu mutterit lavan pohjalevyyn, joten niihin telineen etureunan saa kiinni, kun ruuvaa "väärältä" puolelta. Mutterit toiselle puolelle pitämään sitten lavan etureunaa mukana. Yhden reiän jouduin poraamaan toiseen vahvikelevyyn ja siten teline tulee kolmella M8 ruuvilla kiinni sinne vahvikkeiden väliin. Pytyn jalassa oli valmiiksi hitsattuna kaksi M12 mutteria. http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/p...tty_kiinni.jpg Pytty on kuorma-autoon tarkoitettu 5 litran tarvikepönttö, käyttöpaine 20 bar ja millisellä kierteellä olevat putkiyhteet päissä, pohjassa ja sivulla. Koska korkeuseroa kabiinin lattian ja lavan pohjan välillä on riittävästi, jää pytty aika hyvin suojaan. Pientä lisäsuojaa antaa myös pytyn alapuolelta sivulle kurvaava pakohormi. http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/p...paikallaan.jpg http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/pilm/pytty_alta.jpg Kun kuvat on niin kivoja, niin tämä vielä, näkymä hanuriosastolta: http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/p...aikallaan2.jpg Viair 450H kompressori tulee aluksi kabiiniin penkin taakse, mutta heti kun saa akut korvattua yhdellä isolla lavalle tulevalla, niin konehuoneen puolelta vapautuu sille pysyvämpää tilaa. Täytyy jatkaa kun taas jotakin ehtii tekemään. Offipalsta.com - sinne ne webwheelerit menneet on |
Pientä hiljaiseloa ollut tämän kanssa. Nyt tuli pientä laittoa, kun takanorra sanoi riks-raks ja jouset meni vaihtoon. 135 tuhatta km ja vähän vajaat 8 vuotta kesti.
http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/t...nhatjouset.jpg Takemmassa näkyy, kun norra on poikki kiristyslautasen reunalta. Pysyi onneksi sidepannan avulla kasassa, ettei lähtenyt Thaimaan ihme vauhdissa lepikkoon. Ratti oli liki varttikierroksen vasemmalle, että kulki suoraan. Jouset pois, jarrujen purku (ei saa muuten käsijarruvaijereita pois), jarruletku irti, iskarit irti, jarruvoiman tasaajan jousi irti ja aksula pois. Otin aksulan kokonaan pois, kun on ajatus laittaa nyt se tarpeen oleva traction bar ja sipaista vähän maalia pintaan korvakkeiden hitsaamisen jälkeen. On saattanut akselin kiertyminen edesauttaa jousen katkeamista. Toisen jousen etupään tapin pultti ja kummatkin iskarin alapään pultit tykkäsi olla kovasti kiinni. Tapin pultti katkesi jo kun näki lenkkiavaimen ja iskarin alapäät piti laikata irti. U-pultit lähti yllättävän helposti auki, samoin riiput. Toistaiseksi vielä kohtuu helppo homma. Ipe64:ltä tilasin Dobinssonin jouset ja puslat. Muutama kuva stripatusta aksulasta jousia odotellessa ja traction barin korvakkeita miettiessä. http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/taka_a/stripped3.jpg http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/taka_a/stripped2.jpg Pinionin stefa vähän hikoilee, mutta ei vielä mitään ihmeellistä. http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/t...stripped1s.jpg Jos jotakuta kiinnostaa, niin isompi kuva aukeaa yllä olevaa klikkaamalla. http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/t...pinionhiko.jpg Tässä isompi valuma on jarrunestettä. http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/taka_a/napakilpi.jpg http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/taka_a/jousipeti.jpg Pyörittelyn perusteella välitys on 1:4.44-4.45 (23 akselikierrosta 102.25 pinionin kierroksella). Sopii yhteen ainakin taulukkotietojen kanssa. Löysin tuollaisen monenlaisia välityksiä sisältävän PDF:n firmalta nimeltä Diff Lapping and Repairs Pty Ltd, Kedron, Brisbane (DownUnder) http://www.difflap.com.au/publications/RATIO.pdf missä on tämä Taiwanin ihme: <pre id=code> FORD/MAZDA COURIER/BRAVO PE,PG,UN,PH GL 99 -03 UTE,2WD,4WD 11X41,3.7,9X40,4.1 FORD/MAZDA COURIER/BRAVO PE,UN 99,00 UTE,PETROL,2WD,HEX CW BOLTS 4.44,11X41 FORD/MAZDA COURIER/BRAVO UF, 87 - 96 UTE,DIESEL,L/O ,2.6 12V EFI 3.6,3.7,11X41,4.444,9X40 FORD/MAZDA COURIER/BRAVO 1999 UTE,FRONT DIFF, TAIWAN MADE DANA Email for details FORD/MAZDA SPECTRON,ECONOVAN UTF,ME,UF 87 - 94,99 MAXIVAN,VAN,H/D,8/87,4CYL,DRUM,L/O, 9X37,9X40,4.44</pre id=code> Vähän jotakin mittoja:
Edited by - JiiPee on 29/01/2008 12:48:42 |
Ole sitten varovainen kun hitsaat traction barin kiinnikkeitä. Tuossa on selvästi tehtaallakin yritetty minimoida vetelyt kun katsoo jousipedin muotoa ja saumojen paikkoja.
|
Se täytyy yrittää pitää mielessä. Tuossahan on tehtaan jäljiltä sekä jousipeti että iskarin korvakko kiinni ensin puolikkaassa putken pätkässä, joka sopii jämptisti akseliputken päälle ja vasta se on hitsattu pitkittäissaumalla akseliputkeen. Akseliputkessa ei ole juuri muita poikittaisia saumoja kuin pyöränlaakeripesän (navan) kiinnityksessä. Muutama pisteosa, kuten jarruvoiman säätimen jousen korva ja jarruputken pitimet on kiinni sentin-kahden pätkillä poikittain.
Tehtaan ratkaisulla tulee akseliputkea vasten isompi tukipinta noihin rasituspisteisiin ja sauman kutistuma taitaa vääntää putkea paljon vähemmän kun on pitkittäin. Ei ole tullut mitattua koskaan, eli kuinkahan paksuseinäisiä tällaiset akseliputket yleensä on, Hiluxi, BJ, Patrol jne? Offipalsta.com - sinne ne webwheelerit menneet on |
muistelisin että joku on joskus puhunut että tojotassa paksuus 6mm.
"alko pistää pulloon, ja minä kaadan kalloon" |
Vastakkaisilla puolilla saumat = samat kutistumat.
|
Sain uudet Dobinssonnin jouset eilen tallille asti. Spämmään muutamalla kuvalla:
Ehjän orggisjousen rakenne näkyy tästä sivukuvasta: norra, kaksi lehteä ja alimmaisena kaksi eri mittaista, melko suoraa kuormalehteä: http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/t...rggisjousi.jpg Vähän vertailua vanhan ja uuden välillä, puolin toisin. Dobinssonin uusi jousipakka on selvästi originaalipakkaa painavampi. Uusissa jousissa on viisi lehteä vanhan kolmen lehden sijasta. Kuten kuvista näkyy, ei jousipakkojen silmukoissa ole korkeuseroa kuin vajaa tuuma. Mainostettu vajaan parin tuuman korottavuus taitaa tulla osin jäykemmästä rakenteesta. Orggisjouset on ainakin niin nöyrät, että painuvat reippaasti, vaikka lavalla ei ole kuormaa. http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/t..._uusijousi.jpg http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/t...son_kayrat.jpg Kuormalehdet vertailukuvassa edestä päin... http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/t...ormalehdet.jpg ...ja taka-osasta: http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/t...rmalehdet2.jpg Uusissa jousissa on erona orggispakkaan apunorra ja yksi lisälehti. Originaalit on maanneet kuormalehden varassa jo aika ahkerasti, mikä näkyy kurattomasta kohdasta pidemmän kuormalehden ja alimman varsinaisen jousilehden välistä. http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/t...son_norrat.jpg Saa nyt nähdä, miten jäykät nämä uudet on. Eiköhän ne muutamassa kuukaudessa ala asettua, kun kumminkin ajetaan kaikenlaista painavaa. Saahan noista vähentää tarvittaessa jonkin lehden ja ehkä kääntää kuormalehden nurin päin tms. jos jäävät liian jäykiksi. Trac barin korvakkeet pillittelin levystä myös, mutta niistä myöhemmin. Pusliksi siihen tulee orggisjousien takapään kumipuslat hieman sisäpäistään kavennettuina. Kokeilin niiden joustavuutta laittamalla riipukkeen kiinni ruustukkiin ja puslilla vanhan norran silmukka siihen. Kohtalaisen hyvin sallii kääntymisen sivulle vakiolevyisenäkin, mutta kavennan puslia hieman, niin tulee vielä joustavampi. Offipalsta.com - sinne ne webwheelerit menneet on |
Hitsihommat on nyt tehty ja huomenna pitäisi laittaa akselia maaliin. On mennyt aikaa akselin kanssa turatessa enemmän, kun innostuin loppuja osia odotellessa tekemään siihen samalla irroitettavan peräpanssarin, semmoisen suksen. Oli banjon kuori jo vähän lommolla ja muutaman ilkeän syvä "viilto" pohjapuolella.
Hitsasin trac-barin korvakkeiden kohdalle pari-kolme palkoa vastasaumaa putken takapuolelle kompensoimaan vääntymää ja palautui aika hyvin takaisin sillä. Vähän se jäi kuitenkin mutkalle. 29" renkaan päältä mitattuna tuli n. 1.5-2mm millin auraus, eli vanteelta mitaten sitä olisi vähän vähemmän. Eiköhän se sillä vielä toimi. Edit: pläjäytetään taas pari kuvaa. Meni varmaan pari iltaa pohtiessa, miten alas trac-barin alempi putki tulisi ja saako sillä käytännössä suojattua kardaania mitenkään järkevästi. Kardaanin kuskin puoli on ainoa järkevä paikka koko jutulle ja se taas on juuri päinvastaisella puolen murikkaa kuin mitä pinioni lähtee. Pinion on aika reunassa murikkaa apparin puolen reunassa ja ihan alhaalla. Kun olisi edes keskellä... Trac-bar jää nyt väkisin kovin kauas kardaanista, vaikka aika lähellä akselin puoliväliä onkin. Päätin lopulta, että en edes yritä saada alaputkea kardaanin tasalle, koska silloin olisi akselin alla murikan lisäksi toinen melkoinen maavaran syöjä. Vaarana on myös saada joku jämäkkä iso kanto kardaanin ja trac-barin väliin. Alaputki tulee nyt olemaan takasilmästään aika hyvin linjassa akseliputken pohjan kanssa, eli selvästi kardaania korkeammalla. Kumpikin trac-barin korvake kiertää vähän akseliputken alapuolelle. Tuli siinä sitten vastahitsiä sinnekin ja samalla perän puoleinen korvake toimii murikan suojasuksen kiinnikkeenä ja sivutukena. Saa nyt nähdä, tuliko tehtyä virhe, mutta ainahan noihin korvakkeisiin liimaa migillä jatkoa alaspäin ja siirtää alasilmän alemmas tai muotoilee trac-bariin itseensä jonkin pudotuksen, käyrän juuri alasilmän etupuolelle. Pohjaksi Temacoat GPL-S Primer (epoksi) ja pintaan mustaa tervaa Temadur 90 (uretaani): http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/t...bar_korvat.jpg http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/taka_a/mustaa.jpg Edited by - JiiPee on 07/02/2008 23:01:30 |
Noi jarrukilvet vois sutata kirkkaan punaisiksi.
|
Odotas kun näet riipukkeet, U-pultit, niiden tallat yms. hilppeet <img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle> ne on jo semmoiset CATin keltaiset. Ja uudet iskarit on OMEn keltaiset. Jarrukilvet on kyllä vielä aika hyvässä maalissa, mutta katsotaan, jos ehtii. Alkaa tulla aikataulu (Talvieksy) vastaan uhkaavasti.
Offipalsta.com - sinne ne webwheelerit menneet on |
Jouset meni alle, uusilla puslilla ja vanhoilla raudoilla & pohjainkumeilla. Epoksi+urtsi-pintaa sai kaikki vanhat raudat sieltä, missä maali ei haittaa. Jouset ja puslat on siis Dobinsonin, iskarit on OMEn Nitro Chargerit. Pistin mallin vuoksi kiinnitysosat paikoilleen roikkumaan.
http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/t...ousetalla1.jpg http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/t...ousetalla2.jpg Pohjaanlyöntikumi tulee ylätallassa olevasta reiästä läpi ja kumin jalkaosa jää tallan alle jousta vasten. Jalkaan on vulkanoitu teräksinen U-profiili, joka pitää jousipakkaa sivusuunnassa keskellä. Kuvassa se ei ole painunut jousen sivuille, koska puristus puuttuu. U-pulteissa roikkuva kaareva levy on irto-osa. http://kuvat.ktweb.fi/jukka/offi/r/t...itmaalissa.jpg Offipalsta.com - sinne ne webwheelerit menneet on |
Hyvän näköstä settiä tämäki. Piru ku jaksais ittekki aina putsata ja maalata osat, oishan niitä kivempi taas vähän ajan päästä rassata, ku ois helppo pestä paikat ennen töihin rupeamista.
______________________ Minä mistään mitään tiedä. Miesten lelut on kookkaita. |
Akseli livahti tänään alle ja kiinni. Tämän vielä kantaa yksin tallista pihalle, kun ottaa kunnon sylipainiotteen siitä, ei paina pahasti. U-pulteista tuli kierrettä käyttöön ehkä vajaan sentin enemmän kuin orggisjousilla. Nyt on mutterien päällä n. 5-7mm ylimääräistä. Olin sitä jo mittaillut aiemmin, että pitäisi riittää ja Ipe64 vahvisti samaa, että vakiot tapit, riiput ja U-pultit pitäisi käydä Dobinsonin jousien kanssa. Ihan oikein tiesi.
Jarruputket, iskarit jne. tuli myös laitettua kiinni. Trac-barin korvakkeista huolimatta orggis jarrutputki meni vielä, kun vähän muotoili uudestaan. Vähän piti pokata mutkaa korvakkeiden kohdalle, mutta vakioputki ja -kiinnitykset kävi vielä. Kardaanin ja iskareiden laiton jälkeen alkoi taivaalta tihuttaa vettä sen verran paljon, että piti lopettaa. On tämä kyllä erikoista helmikuuta - maa on ihan sulana auton alla. Jarrut pitää vielä kasata ja ilmata, niin sitten pitäisi päästä jo koeajolle. Offipalsta.com - sinne ne webwheelerit menneet on |
Jahas, liikenteessä taas. Eilen illalla piti lähteä koeajolle ja lyhintä tietä metsään, tietysti, venyttelemään. Jäykempää on luonnollisesti, kun on uudet latit alla. Iskareita laittaessa poljin akselia ensin alaspäin sen mitä se ilman pyöriä meni. Silloin iskari oli pisimmillään ollessaan pari senttiä liian pitkä. Pakan sidepannat hillitsee ulosjoustoa jonkin verran siitä alkaen. Aika hyvin siis osuu ulosjousto ja iskarin pituus yksiin.
Tutulla testipätkällä esteenä olevalle ja pakosti renkaalla yli ajettavalle kivelle etusta ja takasta sovittaen muutosta on sen verran, että enää ei mene lava tyhjänä taka-akseli pohjaanlyöntikumiin, vaan jää n. 6cm sisäänjoustovaraa. Alusta ei naksu enää. On tainnut kesästä asti ajoittain kuulunut nakse johtuakin katkenneesta norrasta, joka pysyi kuitenkin paikallaan koko syksyn. Takajarrujen kuormansäätöventtiilissä löytyi hyvin säätövaraa. Nyt oli vielä hyvä keli testata, kun on pikkutiet jäässä. Vanhojen jousien painumisesta johtuen jarrut oli käyneet pikkuhiljaa takapainoisemmiksi ja nyt ne tuli säädettyä nekin paremmaksi. Nostin reilun sata kiloa betonipuntteja lavan perälle ja köytin kiinni. Olkoon pienen kuorman kanssa nyt jonkin aikaa. Offipalsta.com - sinne ne webwheelerit menneet on |
Onkos tällä pelille tapahtunut nyt päivityksiä?
|
Huhuuu!!!!! Mistähän tämänkin kaivoin:p:p Mikä on kaaran nyky kuosi?? :D:D:D
|
| Sivu luotu: 23:06 (GMT +2). |