päävirtak. laillisuus?
 

onko päävirtakatkaisija laillinen vai laiton, näin katsastusta ajatellen?
Kiitos

Ei siitä mitään katsastuksessa sanota, kunhan tekee liitokset kunnolla.
Tai no, jos obd-vehkeiltä ja turvavarusteilta katkot jatkuvasti pääkytkimellä virtaa, voi ne mennä rikki ja sitten katsastuksessa sanotaan jotain.

-74 Range, 215cid V8
#4x4@ircnet

asiaa pikkasen sivuten heitän kyssärin että mistäs kaupasta löytyy vinssille moinen kytkin, noi veneliikkeiden vehkeethän sietäis virtaa, mut ovat niin ISOJA? onkos joku noita bilteman 100A jatkuvaa kestäviä koittanut sulattaa?

Vinssille kytkin? Jos meinaat vinssin johdotuksen vetää katkaisijan kautta, niin kannattaa sitten pistää järeä katkaisija. Joskus tarvikeliikkeessä kattelin 1000 A jatkuvaa kestävää Hellan katkaisijaa, ja sellaista meinasin silloin itse laittaa Suzukiin... Oliskohan ollut jotain 80€ hintaluokassa se vipu. Mietis kuinka mahtaa käydä vinssille kun huonolaatuinen katkaisija pudottaa pari volttia jännitettä ennen vinssiä... Virta kasvaa samassa suhteessa, jos teho on (olisi) vakio.

Ja tästä asiasta mulla ei ole käytännön kokemusta. Saattaa vaikka olla että joku on vinssannut vuosikaudet bilteman katkaisijan läpi - mutta minä en sitä tekisi.

/* Life Begins at 35" */

Mulla oli Defenderissä Ramsey 8000 vinssi ja jostain traktorista repäisty päävirtakatkaisija laitettu sinne vinssi johdon väliin. Eräällä safarilla sitten vinssi otti ja päästi käyttösavut pihalle. Pikaisten tarkistusten jälkeen totesin että virta ei edes tule vinssille asti. Oli myös päävirtakatkaisija palanut. Se on jäänyt epäselväksi kumpi poltti kumman. Vinssistä paloi hiilet ja käämit, eli aika totaalinen tuho.

Vain maine kulkee edellä...

1000A jatkuvaa virtaa kestävä päävirtakytkin on soppeli normaalille sähkövinssille, joka speksien mukaan haukkaa tollaset 400-500A virtaa. Jos tuo päävirtakytkin alkaa aiheuttamaan jännitehäviötä, niin se saattaa lämmetäkin aika rajusti.

Mulla on tuollainen samanlainen valmiina auton normaalisähköjen päävirtakytkimeksi, on siihen hommaan ehkä lievästi ylimitoitettu, mutta ajattelin että hinta-ero hieman pienempään ei ole niin valtava, ja koska noissa on irroitettava kahva niin "varakahvasta" saattaa jossain olla hyötyä.

-Paavo

"There are only 10 types of people in the world: Those who understand binary, and those who don't."

Mistäs tommosta vois kysellä? Mulla olis tarkoitus asentaa omaan kärryyn päävirtakatkaisin, mut ei ole vielä sopivaa löytynyt. Startatessa kun imee 500+ amppeeria niin nuo mitä autotarvikeliikkeissä myyvät eivät kyllä kestä.


Heikki H.
==================================================
Chevrolet K5 Blazer 6.2D+TH700+NP205+D44+12bolt

Nyt puhun sitten "tavallisesta" autosta. Vinssin virrat vaativat huomattavasti rankemman katkaisijan.

Meillä oli kilvanajovehkeessä (Endurance-Vulva) tuplakatkaisin. Olivat ihan autotarvike mallia, joskaan ei nyt Pilteman mallia... Minä en niitä siihen ollut asentanut, vaan sähköt autoon teki sähköinsinööri (ei ole vitsi). En koskaan katsonut kytkentöjä tarkemmin, mutta jos pistää kaksi rinnakkain niin silloin katkaisimien resistanssi puolittuu. Eli startissa ei tule jännitehäviötä sen vertaa. Mutta jos on käytössä yksi iso, niin miksi pistää kaksi pientä? (Paitsi, jos auto on myyntiluokassa ja ne kaksi on halvempi ratkaisu...)

--
Life is but white light, slightly out of focus.

saakeli Jouni, nyt alkoi pelottamaan. kertokaas nyt joku sähkön päälle ymmärtävä että mites tossa vinssitapauksessa käy jos jännite onkin vaikka 10.8 oletetun 11.8 sijaan?
laskeeko vaijerin päässä vetoteho vai alkaako se nostamaan amppeerimääriä käämeissä..
oletetaan vaikka et olis 6kW moottori ja 12 V..eikös siitä tulis virtaa 500 A..ja sitten kaavoja pyörittämään..
joku porttaaliäijä muuten vinkkasi että moisen hätäkytkimen voisi soveltaa startin solenoidista..

4x4-76, maritim venetarvikepulju kaupittelee noita giljotiineja aina 300 A jatkuvaa, 1000A 10 sek. asti. itellä on veneessä sellanen 250 A ja perkinsin tiisseli eikä ole mitään ongelmia ollut eli jos ihan normaalisähköt+startti meinaat laittaa kytkimen taakse niin kyllä noi siihen riittää.




Edited by - veejii on 14/12/2004 12:39:56

Edited by - veejii on 14/12/2004 12:41:01

No minä en ole sähkökouluja käynyt, mutta kyllähän se mun mielestä lisää virran kulutusta samassa suhteessa kun jännite laskee. Tai oikeastaan enemmäkin, kun tehohäviöt kasvaa sitä suuremmaksi mitä enemmän virtaa käytetään. Warnin vinssien virran nimelliskulutuksia voi katsoa Atlokin kotisivuilta. Esim. Warn 9,5xp vie 12 Voltilla maksimissaan 480 A -> http://www.atlok.fi/index.php?page=truck95xp .

/* Life Begins at 35" */

Jouni,
joo kyllähän sen nyt hetken valtakunnanverkkoa mietittyäni tajusin. kyllähän se vinssi jaksaa kelata mut virtaa vaan vaatii enempi, eli jännitehäviöt=BAD THING.

Moi,

> kyllähän se vinssi jaksaa kelata mut virtaa vaan vaatii enempi

Jos tilanne siis on sellainen, että vinssille on huono päävirtakytkin, josta tulee vaikka 1V jännitehäviötä (joka kyllä kuulostaa aika paljolta, silloin se lämpenis kunnolla vinssatessa n. 300..500 watilla, koska teho P=UI eli virta kertaa jännite), niin eihän vinssille millään voi saada niinpaljon lisävirtaa (ml. sen paskan kytkimen läpi) että vinssin vetoteho olis sama kuin ilman jännitehäviöitä.

> eli jännitehäviöt=BAD THING

Ja tästä ei taatusti tarvii alkaa väittelemään. Jos hyvä ja paksu johto toi maksais eikä painais mitään ja mahtuis mihin vaan, niin ainakin minä laittaisin akulta maihin sekä vinssille ja startille vähintään 100mm2 piuhaa, ja ajovaloillekin jotain 1mm2 per 10W, ja silti jokapaikkaan mahdollisimman lyhyet piuhat.

Mut joskus pitää tehdä komporomissejä, kannattaa silti huolehtia siitä että piuhat ja kytkimet on tarpeeksi tukevia, ja käyttää releitä tarvittaessa, turhan isoista jännitehäviöistä seuraa sähkölaitteen huono toiminta (esim. himmeät ajovalot tai heikko vinssi), ja pahimmillaan isompia ongelmia, kuten toimintahäiriö sulaneen katkaisimen takia tai tulipalo liikaa lämmenneiden ja oikosulkuun menneiden johtojen takia.

-Paavo

"There are only 10 types of people in the world: Those who understand binary, and those who don't."

Jep. Eli isoilla piuhoilla ja ilman kytkintä vinssille.
Toi muuten Paavo pitää ihan sutena paikkansa toi neliömäärän kasvattaminen auttaa valotehoon..johdotin ajovalot uudestaan ja alkuperäiset piuhat toimii nyt vaan herätteinä, helppo vielä todeta virityksen toimivuus kun tökkää toiseen lamppuun vanhan töpselin paikalleen ja toinen toimii uudella systeemillä. Ei tarvita mitään satawattisa kynttilöitä enää kun 55:sta saa kaiken irti.

Jos vinssin moottoria ohjataan mekaanisilla kontaktoreilla (releillä) tai puolijohdevastaavilla, on ne vaan kytkimiä. Mikä lisäisi moottorin ottamaa virtaa, jos jännite putoaisi? Tällainen alentuneen jännitteen aiheuttaman tehon laskun kompensointi virtaa lisäämällä vaatisi enemmän älyä moottorin ohjaukseen, vähän samaan tapaan kuin porakoneessa, jossa on "vakiokierroselektroniikka". Ehkä moottori kuumenee sitten muutenkin enemmän hitaammasta pyörimisestä johtuen (jännitteen laskiessa), kun kuorma pysyy samana...?

Jos se päävirtakytkin hukkaa voltin, kuumenee se vinssin ottamalla virralla ihan maan p*leesti ja palaa itse tai kärventää johtojen eristeet kyllä äkkiä pilalle. Kyllä sen täytyy aika vastukseton osa virtapiirissä olla.

Älä multa kysy... Mun fysiikan tunneista on jo useampi vuosi aikaa, enkä asian kanssa paini muutenkaan. Minä olen kuitenkin ollut tähän asti siinä uskossa että kun tehon tarve pysyy vakiona, niin moottori ottaisi enempi virtaa kun jännite putoaa. Jos se ei ole näin, niin siinä tapauksessa tuo tehohan ei ole enää vakio... Ja se saattaa hyvinkin olla totta. <img src=icon_smile_blush.gif border=0 align=middle>

/* Life Begins at 35" */

Mulla on nykyään Defenderissä vinssille päävirtakytkimenä Fiskarsin kirves. Jos tuntuu että alkaa piuhat/vinssi kuumenemaan liikaa niin penkin takaa kirves ja piuhat poikki.

Vain maine kulkee edellä...

Moi,

&gt; Jep. Eli isoilla piuhoilla ja ilman kytkintä vinssille.

Eikun isoilla piuhoilla ja hyvällä kytkimellä.

Päävirtakytkin saattaa pelastaa auton palamiselta ja estää vinssin luvattoman/tahattoman käytön, minusta tuollanen 50-100e vakuutus sen varalle ei ole paha.

Hyvään vinssiasennukseen siis IMHO (=mun mielestä) kuuluu ulkoiset käyttökytkimet auton keulalle, ja jos vinssissä on virta päällä koko ajan kun autossa on akku/akut paikoillaan, niin mikä takaa sen etteivät naapurin pojat vedän sun autoa kaupan katolle kun oot maitoa ostamassa? Paitsi se vinssin päävirtakytkin, joka on päällä vain maastossa tai kun vinssille saattaa olla muuta käyttöä.

-Paavo

"There are only 10 types of people in the world: Those who understand binary, and those who don't."

Ja huomenta!
Tuli tossa illalla vertailtua tollasen avopaatin biltema-mallisen pääkytkimen "virtasillan" vai mikä se palikka nimeltään onkaan (siellä sisässä navat yhdistävä kuparilatta) ja warnin moottorin kyljessä olevien silmukkaliittimien poikkipintoja ja kyllä siinä swedussa on enemmän neliöitä mitä warnin kaikissa yhteensä...
eli miten on eikös sulakekin pala siitä ohkasimmasta johdon paikasta( se sulake) eli eikös sellasen bilhelvetin vehkeenkin pitäis noiden neliöiden perusteella kestää enemmän kuin warnin liitin vetää virtaa lävitseen??
(perkules kun ei tajua mistään mitään ja en todellakaan halua hakea mitsua k-kaupan katolta!)

Öööö.. Tuota mites nyt kun mulla ei HoJossa ole vinssille päävirtakytkintä. Tai siis on se vipu sielä lattiassa tai silleen juunou.. Ja miten tuon HoJon mekaanisen vinssin virrankulutus lasketaan??

Vaan leikki sikseen. Kyllä se päävirtakytkin sinne sähkövinssille kannattaa asentaa. Lisäksi kannattaa laittaa erillinen ohjausvirran katkaisin. Näin ei pääse tapahtumaan sitä, että vinssi herää inhimillisen mokan (karvalakki ohjauskytkimen päällä..) seurauksena. Noista auton sähköjärjestelmään pultattavista päävirtakytkimistä en tiedä muuta kun sen, että mulla HoJossa on maattopuolelle pultattu sähköliikkeestä hommattu KUNNON päävirtakytkin irtoavaimella ja silleen. Vaan homma muuttuu mielenkiintoiseksi siinä vaiheessa, kun auton käydessä katkaiseen maattovirran.. Mitä Perr.. Sehän käy vielä, eikä mainaan sammu, vaan kai se on se diisseli.

Tuo turvavarustelu-ajotietokone-sunmuu elektonik made in taiwan juttu tekeekin sitten uusimpien autojen päävirran kanssa pelleilystä mielenkiintoista hubaa. Eli suosittelen ottamaan lämpimästi yhteyttä OIKEISIIN autosähköasentajiin. Voipi tulla siten halvemmaksi.

Kiitos ja Anteeksi


Eespäin ja vinssillä loput..

Tuo paavon ulkopuolinen ohjaus on hienosti toteutettu mutta minulla ei ole sisäohjauksen asennuksen jälkeen ollut tarvetta auton ulkopuoliselle ohjaukselle. Periaatteessa kaukosäädintä en tarvisi välttämättä mukana sfareilla ollenkaan. mm warn-trophy, Ultimate adventure, ylläs-trophy jne. vinssattiin käytännössä pelkällä sisäkytkimellä. Olikos sulla paavo vielä lisäksi sisäohjauskin?



"I feel sorry for people who don't drink. When they wake up in the morning, that's as good as they're going to feel all day "<img src=/smiley/beer.gif border=0 align=middle>

Moi,

Moi,

&gt; Tuo paavon ulkopuolinen ohjaus on hienosti toteutettu

Miten niin mun ulkopuolinen ohjaus? Tai no joo, onhan sekin olemassa, oon sen kanssa naimisissa... <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>

On tietenkin myös sisäohjaus, ja sitä tulee käytettyä lähes poikkeuksetta kun vinssinvaijeti on tiukalla, eli kuski ohjaa vinssiä. Mutta samalla tavalla lähes poikkeuksetta jokaisella vinssauskerralla tarvitaan myös ulkokytkimiä, kun appari kelaa vaijerin sisälle, mulla kun ollut tapana säilyttää vaijeria kelalla eikä hässäkkävyyhdellä auton keulalla.

Vinssin omaa kaukosääsintä olen käyttänyt tasan yhden kerran, kun kokeilin että vinssi toimii oikein silläkin ohjaussähköjen teon jälkeen, nyt en edes tiedä missä se on, ei oikeastaan kiinnostakaan, ei sille ole ikinä käyttöä, pois joutais myydä jos olis tallessa.

Tässä vielä kuvia:

Sisäohjaus, kytkimenä rangen orkkis lasin ylös/alas-kytkin, vinssin päävirran merkkivalo kans:

http://stiletti.wipsl.com/albums/alb...2558.sized.jpg

Ulkokäyttö, napit siis taaksepäin, kuvassa näkyy myös vinssin päävirran merkkivalo ja se kaukosäätimen liitin:

http://stiletti.wipsl.com/albums/alb...2557.sized.jpg

-Paavo

"There are only 10 types of people in the world: Those who understand binary, and those who don't."

Sähkömoottorit ja käämit yleensä on mulle hieman hämärässä vaikka sähkökoulutusta onkin vähäsen. Käämissähän tulee induktanssi vastaan eli vastus ei ole vakio, tästä johtuen sähkömoottori käyttäytyy erilailla kuin esim. vastus.

Ohmin laki sanoo:

P=UI, U=RI, U/I=R, U/R=I jne.
jossa:
P=teho [watt, w]
U=jännite [volt, v]
I=virta [ampere, A]
R=vastus [resistance, ohm(omega-merkki)]

Esimerkki:

Otetaan vaikka 12v/55w halogeenilamppu. Saadaan laskettua että 12v jännitteellä lampun läpi menee 4,58333... amppeeria (P/U=I, 55w/12v=4,58333A)
Sitten voidaan laskea lampun vastus: U/I=R eli 12v/4,58333A= 2,62ohm

Jos nyt pudotetaan jännite vaikka 11 volttiin, mitä sitten tapahtuu?

11v/2,62ohm= 4,198A, eli jännitteen putoessa myös virta laski sillä ei hehkulangan vastus miksikään muutu.

Nyt lampun teho on enää: P=UI, 11v*4,198A= 46,2w

Eli voltti sinne sun tänne on aika paljon vaikka nyt puhuttiin vain näin pienestä laitteesta!

LandCruiser HJ61
Hilux 4x4

Edited by - Turbo on 15/12/2004 15:04:07

Moi,

&gt; Eli voltti sinne sun tänne on aika paljon vaikka nyt puhuttiin vain näin pienestä laitteesta!

Ja lampuissa se yhden voltin jännite-alenema siis himmentää hehkua merkittävästi, valoteho ei mene lineaarisesti jännitteen funktiona.

Oikeastaan olis mukava mittailla vinssien vetotehoa muutamalla erilaisella akku- ja piuhavaihtoehdolla, ei liene epäilystä että vaikutusta vetotehoon on, mutta lähinnä kiinnostaisi se kuinka dramaattinen tai vähäinen on alenema yhdellä huonolla akulla ja ohuilla piuhoilla esim. kahteen hyvään akkuun ja paksuihin piuhoihin verrattuna. Mutta onhan tätä vinssien testausta joskus yritettykin, Offivarusteen rompepäivät viime keväältä lienee ainoa "virallinen" tapahtuma tällä saralla, ysipuolikkaalle warnille mitattiin noin 600A virrankulutus.

-Paavo

"There are only 10 types of people in the world: Those who understand binary, and those who don't."

Sitä vinssin moottorin ottaman virran muuttumista jännitteen laskiessa on paha sanoa tarkemmin mittaamatta, mutta yksi arviointikonsti siihen ainakin periaatteessa on, mutta käytännössä se vaatisi vaijerin sisäänkelausnopeuden ja siten kelan kierrosnopeuden mittaamista vakiokuormalla päävirtakytkimen kanssa ja ilman sitä. Menneisyyden koulufysiikkaa muistellen se menee jotenkin näin:

Vinssissä on karkeasti katsottuna kaksi tosiinsa kytkettyä osaa, kela ja moottori. Välissä on voimansiirto-osia, jotka edustavat tässä laskennassa häviöitä. Kelan pyörittämiseen tietyllä nopeudella tarvitaan tietty teho, joka pysyy samana, jos vaijerin vetovoima pysyy vakiona ja vaijerikerros pysyy samana. Teho saadaan moottorista, joten nämä kaksi asiaa, kelan ottoteho ja moottorin antoteho ovat voimansiirron häviöitä lukuunottamatta samat. Moottorin ottoteho (sähkökaapeleista) on sitten moottorin antoteho plus lämpöhäviöt. Energian häviämättömyyden periaatteen mukaan näin pitää olla. Moottori ei voi toimia kuormittamattomana tehokkaammin, kuin mitä sen sisäiset häviöt ovat. Siksi moottorin ottama teho riippuu häviöitä lukuunottamatta kokonaan siitä, miten sen akselia jarrutetaan, antotehosta.

Kelan kääntämiseen tarvittava momentti saadaan kertomalla vaijerin vetovoima etäisyydellä, joka on täyttyvän vaijerikerroksen puolivälin (vaijerin keskipiste) ja kelan akselin keskipisteen väli, siis voima kertaa varsi. Jotta se momentti saataisiin aikaan tietyllä kierrosnopeudella pyörivään kelaan, tarvitaan teho, joka on momentti kertaa kierrosluku. Kun kelan ottoteho (ja häviöitä lukuunottamatta moottorin antoteho) on näin saatu selville, saadaan moottorin ottama virta jakamalla tämä teho moottorin navoista mitatulla jännitteellä. Tässä tulee virheenä voimansiirron ja moottorin lämpöhäviöt, jotka kyllä ovat ikävästi aika suuret.

Jos kelan nopeus todetaan putoavan vaikkapa 10% huonon päävirtakytkimen vuoksi, on kelan ottoteho 10% pienempi, jos vaijerin vetovoima ja vaijerikerros pysyy samana. Näin siksi, että teho oli vaijerin voiman, kelan säteen ja kierrosnopeuden tulo. 10% pienempi kelan ottoteho tarkoittaa myös n. 10% pienempää tehontarvetta eli antotehoa moottorista. Itse asiassa moottorista tarvittava teho putoaa vähän enemmän, koska voimansiirron häviötkin pienenevät samalla. Kun jännite tunnetaan tässäkin tilanteessa, voidaan virta laskea jakamalla tämä n. 10% pudonnut teho jännitteellä.

Sellainen tuntematon tekijä moottorissa on, että kasvaako sen vastus sähkövirralle pyörintänopeuden noustessa ja vastaavasti pienenee akselin hidastuessa, vai peräti päinvastoin. Jos se toimii näin, tarvitaan yhtälöön vielä yksi moottorista riippuva kerroin lisää. Itse en tunne tasavirtamoottorien sähköisiä ominaisuuksia kun niitä jarrutetaan akselista lähes pysähdyksiin. Siksi tämä on tällaisenaan vain teoriaa ja lähes chit-chat-osastolle kuuluvaa kamaa (kunhan lämpimikseni kirjoittelin).

Paavo, olisko sulla kytkentäkaaviota noista sun vinssin ohjauksista?

-74 Range, 215cid V8
#4x4@ircnet

JiiPee: tasavirtamoottorissa virrankäyttö on sidoksissa kuormitukseen, eli mitä isompi kuorma ja sitä kautta mitä hitaammin ankkuri pyörii, sitä pidemmän aikaa kestää kunkin kelan "oikosulku" (todellisuudessa kela tietenkin kehittää magneettikentän, joka pyrkii pyörittämään ankkuria, eikä kyseessä ole ihan puhdas oikosulku, ja lämpöäkin katoaa jonnekin). Tästä johtuen useimpien sähkömoottoreiden vääntö lähtee käytännössä nollasta, jossa virrankulutus myös on suurin.

Moottorin kierroksia rajoittaa pääosin siis kuorma. Harmi ettei muuten taannoin tullut kokeiltua että kuinka paljon virtaa HJ:n sisäpuhaltimen moottori olisi vienyt ilman kuormaa, vispilän kanssa kierrokset rajoittuivat tietysti siihen pisteeseen jossa moottorin antoteho on yhtä suuri kuin ilman siirtämiseen kuluva teho. Käynnistyessään virta ylitti hetkellisesti 10 A kun taas tasakierroksilla mitattiin virraksi 3-4 A.

No tottahan toki se on laillinen. Joissakin autoissa jopa pakollinen (esim. linja-autot, myös pienoislinja-autot).

Moi,Joo on, se on vaan tehty jonkinlaisella turvalaitemenetelmällä, eli releet näkyy kuvassa "kahteen" kertaan, ohjaus- ja virtanavat erikseen. Ja sitten mulla ei ollut soppeleita diodeja tuota tehdessä, niin laitoin yhden "ylimääräisen" releen... Kuulostaa ehkä vaikealta, mutta ei ole, tarvitsee ehkä kuitenkin pienen selityksen että kuva/kytkentäkaavio aukenee.

Jos joku osaa piirtää sähkökuvia ihan oikeesti, niin tässä olis hieman puhtaaksipiirrettävää.

-Paavo

"There are only 10 types of people in the world: Those who understand binary, and those who don't."

Jep, tätä juuri tarkoitin sillä tuntemattomalla tekijällä, eli moottorikohtainen juttu. Se pysähtyneen moottorin ottama virta riippuu moottorin toteutuksesta, mm. napaluvusta ja minkälaiselle maksimivirralle käämitys on tehty, onko kestomagneetti- vai sarjamoottori jne.

Kyllä se alijännitekäytön virrankulutus menee siis käytännössä virran mittaamiseksi. Pitäisi joskus mitata jännite/virta -pareja tasaisen vedon (auton laahaamisen) aikana.

Onkos teillä mitään sulakkeita päävirtakytkimien lisäksi vinssien sähkösyötöissä?


Note! This message was posted anonymously!

Haloo
Eikös sen vinssin sähkönsyötön saa pois kun johdottaa releboxin maapiuhan.
Ittellä kans vinssin kaukosäädin sisätiloihin rojekti meneillään ja ajattelin laittaa valollisen katkaisija hyttiin mikä katkaisee/yhdistää maapuolen releiltä,ei tarvis duunata isoa tappokatkasijaa akun ja winssin väliin...
Onkos tämä nyt tyhmä juttu vai?????????

- - - - - - - - - - - - -
#perillepääsy ei ole itsetarkoitus vaan matkanteko# Saunalahti rules
SLCK Member #51
kayttaja@offipalsta.com
cruiser60@luukku.com
http://www.petrisimolin.net/gallery/...yttaja-sig.png

Meinasiko nyybi, että laitetaan 1200A hidas lasiputkisulake vinssille<img src=icon_smile_question.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>
Eiköhän ne ihan suoraan mene mu...kun vahvuisella kaapelilla.

Tietenkin pienivirtaiset ohjaussysteemit kannattaa olla sulakkeen takana.


____________________________________
- jm

KoMk ry. Off Road Team. SLCK #110.

Ei siinä tapauksessa, että releen kärjet ovat palaneet kiinni. Tämä on aina mahdollista, varsinkin, kun on näin suuret virrat kysymyksessä. Kyllä siellä on syytä se päävirtakytkin olla.

HJ61 -90 & LJ70 -89

Eikös releyt oo sillon kaput jos päät on sulanu kines...nyt ei jummarra

- - - - - - - - - - - - -
#perillepääsy ei ole itsetarkoitus vaan matkanteko# Saunalahti rules
SLCK Member #51
kayttaja@offipalsta.com
cruiser60@luukku.com
http://www.petrisimolin.net/gallery/...yttaja-sig.png

Rele on sikäli kaput, että ei irroita millään. Eli sähkö kulkee aina vaan, vaikka ohjaus on poikki. Ilman päävirtakytkintä ei vinssiä saa pysäytettyä muuten, kuin ottamalla akusta syöttö irti. Ja sitä en kyllä noilla virroilla ihan ensimmäiseksi menisi tekemään. Voi tulla akku silmille.

Aivan sama tilanne, jos startin solenoidin kärjet palavat kiinni. Startti jää päälle.

HJ61 -90 & LJ70 -89

No missäs se järkevin/turvallisin/kätevin paikka sille päävirtakatkaisijalle on?

Note! This message was posted anonymously!

Miten olis akun ja relepoksin välissä? Se järkevin paikka, kätevää se ei oo jos noi roippeet on konehuoneessa, joutuu avamaan konepellin kun kääntää katkaisijaa. Itse laittaisin sekä releboksin että päävirtakatkaisijan säänsuojaan esim. konepellin alle.

"There are only 10 types of people in the world: Those who understand binary, and those who don't."

Turvallisin paikka on mahdollisimman lähellä akkua, edellyttäen, että akku ei ole suljetussa tilassa niin, että sinne voi muodostua vetyä syttyvä pitoisuus. Kytkintä käytettäessä syntyy aina hieman kipinöintiä. Ja räjähdysvaarallisten tilojen kytkimen ovat pirun kalliita.

Kätevin paikka se ei välttämättä ole. Riippuu akun sijainnista.

HJ61 -90 & LJ70 -89

Selvis kissanpojalle silmät eli rojekti jatkuu...

- - - - - - - - - - - - -
#perillepääsy ei ole itsetarkoitus vaan matkanteko# Saunalahti rules
SLCK Member #51
kayttaja@offipalsta.com
cruiser60@luukku.com
http://www.petrisimolin.net/gallery/...yttaja-sig.png

Voi vaan tulla hippasen kiire päästä sille pääkytkimelle, jos releen kärjet ovat jumissa ja vinssin koukku on jo jumissa rullakidassa;)

HJ61 -90 & LJ70 -89

Jos kytkimeen häviää pari volttia, käy niin että kytkin sulaa tai syttyy palamaan ja vinssin teho laskee virran laskiessa.

Jos vinssin päävirtakytkimeen häviäisi pari volttia, niin täysillä vinssatessa se lämpiäisi jotakuinkin vajaan kilowatin teholla, sellainen pikkuosa saattaa muuttua aika nopeasti kohtuu lämpimäksi.

Huono pääkytkin siis "varastaa" jännitettä eli ahdistaa virtaa, mutta tuo pari volttia lienee reilusti yläkantiin, tai sitten siitä ei saa läpi lähellekään vinssin vaatimia virtoja.

"There are only 10 types of people in the world: Those who understand binary, and those who don't."

Edited by - Paavo on 03/02/2006 16:55:21

Mulla on seuraavasti ja mielestäni täyttää kaikki noi kriteerit. "Koetaulussa" hanskalokeron ja ikkunan väliin jäävässä tilassa. Akku sijaitsee heti tulipellin takana joten vedot lyhyehköt (aina saisi olla lyhyemmät). Kaapeli on 70mm2 ja kytkimelle luvataan 3-400A jatkuvaa ja lyhyttä 1000A jos en väärin muista. Kahva on jo kuitenkin niin iso että sitä joutu poikkasemaan.
Tuolla sijoittelulla ei ole kaasuvaarallisessa tai märässä tilassa. Siihen ulottuu aina apukuski varmasti, itse joutuu kurkottamaan ja ulkoapäin sen saa myös varmasti ja näkyy myös (tosin tulee oveen myös txt pääkytkin oven takana ;) )

Lisäksi voisi tehdä jos ei tolleen saa niin vetovaijerin siihen kytkimeen.

-sami-

Note! This message was posted anonymously!

Rallimiehiltä voi sen verran ottaa mallia että vetää päävirtakytkimen kahvasta vaijerin kojelautaan ja/tai ulos.

Kaks tilannetta mitä en koskaan halua nähdä, vinssin jumittuminen veto-asentoon ja oikosulku virtajohdoissa. Pelkän ohjausvirran katkaiseminen ei aina riitä. Jos jollain on vinkkiä mistä saa (halvalla hyviä) ison virran päävirtakatkaisijoita niin kertokoot. Yrittäjille liikeidea..

Onko kukaa mittaillu jännitteitä vinssin navoilla vinssauksen aikana? Kuinka paljon jännite laskee kuormittamattomaan verrattuna ja kuinka suuri on jännite(ero) vinssin navoilla verrattuna a) akun b) laturin napoihin?

Pystyykö laturi vinssaustilanteessa nostamaan jännitettä sammutettuun verrattuna (auttaako isot kierrokset)? Kuinka paljon laturi kärsii tästä kovasta (täydestä) kuormituksesta?

Sama tilanne kuin apuvirtaa annettaessa, toiset sanoo että pitää koneen käydä ja antaa paljon kierroksia, toiset sammuttaisi koneen ja starttaisi pelkällä akun voimalla. Perusteluina näille sanotaan että laturin kanssa lähtee paremmin käyntiin ja toinen ainakin pysyy käynnissä, toista tapaa puolustetaan sillä että parempi kaksi virratonta autoa kuin rikottu laturi. Laturin rikkominen ei välttämättä ole halpaa ja mukavaa, lisäksi onhan se lämmin hyytynyt auto helppo tuupata käyntiin ehjän laturin kanssa..

Meni vähän aiheen ohi.

**************
Jussi ja Suzuki

Eipäs o miule sanonu mitään katsastuksessa ettei sais olla. Miulla on sellane metallinen "vipumalli"!

________________________
HJ-61
<img src=icon_smile_approve.gif border=0 align=middle> <img src=icon_smile_approve.gif border=0 align=middle> <img src=icon_smile_approve.gif border=0 align=middle>!!!

Aihetta sivuten.

Jos jollain on kiinnostusta tietää vinssistään ja akuistaan virtoja/jännitteitä niin otan mukaan talvisotaan parit mittarit.

Tulkaa sanalle jos kiinnostusta on.

--Medisiin, sano ryssä kun pullon löysi.--

Sähköjohtoja arpoessa voi käyttää kaavaa A = I*p*l/Uvl
Jossa:
A= johdinlangan poikkipinta-ala
I= virranvoimakkuus
p= kuparin ominaisvastus (0,0185 ohm)
l= johtimen pituus
Uvl= sallittu jännitehäviö

Tuosta saatu arvo pyöristetään ylöspäin lähimpään saatavilla olevaan poikkipinta-alaan.

kaavalla Uvl= I*p*l/A lasketaan todellinen jännitehäviö.

Sallittuja jännitehävöitä:

valojohtimet: + johtimessa 0,1V, koko virtapiirissä 0,6V

Käynnistimen päävirtajohdin: + johdin 0,5V, koko virtapiirissä 1,0V

Tämä siis apinoitu boschin autoteknillisesta taskukirjasta.

Mulla on suikassa 2 exiden maxxima classicia takana, niiltä tulee 70mm2 letku pellin alle tee se itse jakopalikkaan johon on liitetty orkkis akussa kiinni olleet piuhat + vinssin virtajohto, päävirtakytkintä en ole vielä tarvinnu.

Vinssin ohjaus(warn) toimii mulla kolmella johdolla, releiden maata katkomalla saadaan vinssi päälle ja pois, releiden herätevirralla ohjataan sisään ja ulos, lisänä mulla on kytketty kaukosäädöksi jälkiasennus keskuslukitus härdelli, molemmat työntää virtaa samoihin johtoihin ilman diodeja yms.