Turbo topicci
 

Koitin hakua enkä löytäny oikeen saman aiheen alta pelkästään turboihin liittyvää juttua. Palstalla tuntuu olevan paljon turbo vehkeitä ja tämän topicin alle voisi kerätä kokemuksia turboista ja puida yhdessä niihin liittyvistä asioista. Avaan pelin ja kysyn onko kenelläkään palstalaisella kokemuksia Master Power merkkisistä ahtimista?

Siin on pari ikuisen vanhaa topiccia aiheeseen.:)

http://forums.offipalsta.com/showthr...Turbotus+kuvia

http://forums.offipalsta.com/showthr...ight=pakopaine

ja mä haluan tietää millä on nyt sitten järkevintä säätää ahtopaine ? kovin ovat kehunu tuota rajapaineventtiiliä Wilkerson relief valve X11-C2-L00

että jos ei muuta helppoa edullista hyvää tapaa ole niin hommaan tuollaisen :)
ei tunnu toimivan mulla toi turbo smart hässäkkä en tiedä oonkomä tiiputtanu sieltä jotain krtiittisiä osis jo mutta ei ole mitään vaikutusta vaikkka kuin ruuvvailee ja on kytketty niinkuin mapen profiilissa olevassa kaavassa.

Kyllähän oot muistanu et sitä pitää ruuvata "kiinni" että se bleedaa enemmän ja ahdot nousee. Tänään kävin hakees noi toisen kuvan roippeet ja rakenna portin ohjauksen Linttaan kokonaan uusiks.
Liite 11519Liite 11520

oooon pyöritelly päästäpäähän ja vaikutusta ei ole :D kun ehkä ihan vähän.. ja tunnustetaan nyt viel et se on joku kiinan kopio että se selittääkin loput xD tilaan tuollasen witsonin hetiku tää rahatilanne tästä selvii...

http://www.turbofriiks.com/forum/index.php

Pensa ja vähän tiisselipuoltakin.

mulla on yhdessä autossa kiinni joku wilkerssonni, kyllä se ainakin tottelee kun ruuvia kääntelee. mutta letkuun piti porata muutama reikä että laskee portin myös kiinni.... tää ei ole sellanen kolmitie malli mutta kaverini joka tän mulle toimitti niin sano että juuri tällaisia käytetään paljon ja toimivat, ja hintakaan ei ollut kuin parin kympän luokkaa. tosin hintaan vaikuttaa että kaveri myy työkseen em. tuotemerkin tavaraa.

Kuinka paljon ahdot nousee jos tukit hukkaportin ohjausletkun?

hilu
 

mitä turboo ootte ln65 hiluksissa käyttäny?? turbotus projekti pitäs alotella ja kaks puhallinta olis mut kumpi on sopivampi? tietysti välijäähyttimen kanssa!

kkk 14 kiinteellä hukkaportilla. ollu 2,3diesel omegassa kii

kkk 26 ilmanhukkaporttia. ollu audi 100 guatrossa 2,5bensa, kait siinä jotain 230hp oli

viisaat kertokee:D

henkilökohtasta kokemusta ei oo noista master powereista, mutta kuullut oon hyvää ja yhdellä kaverilla on tollanen pirssissä. kertokoot itse lisää, varmaankin "turbofriikkinä" lukee tän topicin kyllä..:)

helvetti vastasin jo tähän mutta ei näköjään viestii näy :D eli ne nousee siihen 1.2-1.5 maksimissaan muttakun tuon säätimen pisti niin vähän nopeemmin autto nousee kuitenkaan säätimestä ei tapahdu olennaisia muutoksia eli jää siihen max 1.6 mun pitäs varmaan hakee vähän jäykemmät jouset hukkaporttiin niin alkais tapahtuu ja asentaa tuo pakopaine mittari...

Aika mystiseltä kuulostaa. Mulla Superi heittää ahdot 3 bariin jos tukkii hukkaportin ohjausletkun. Koita ottaa hukkis pois ja tee siihen laippa vaan, eli tukit sen väliaikaisesti. Jos ei nouse sittenkään niin vika ei ainakaan oo hukkiksessa.

En ossa tosta il65:sta sanoa mutta tätä voi käyttää jos miettii mikä turbo sopis autoon(tai sit koitella vaikka huvikseen:)) Ihan jännä laskuri. http://www.turbofast.com.au/javacalc.html

eikö sitä hukkaportin akselia pysty millään lukitsemaan silleen että pysyy varmasti kiinni, lukkopihdeillä tai jollain?

mulla mönkkäri rojektissa oli pudonnu tuon akselin sokka ja ihmettelin että miksi ei nouse paineet kun 0,20 vaikka kuinka monotti.

K14. läheltä löytyy yksi esimerkki jossa on juuri tuollainen K14....

Sulla ei riitä pakokaasu tuon suurempiin ahtoihin. Savuttaako muka vielä esim. 1,5 ahdoilla? Jos ei niin turhahan sinne on enempää ilmaa työntää.
dnsf.org foorumilla nimimerkki kipsi myy kuulajousi/rajapaineventtiiliä, mulla on pelkästään se ja toimii säätö hyvin.

tdi:llä on Tialin ulkoinen portti jossa sitä tankoa ei ole ulkopuolella niinkuin kiinteissä hukkaporteissa että se voi olla vähä hankalaa mutta varmaan jollain konstilla tommosenki saa jumiin.

joo jos perjantaina saan kortin niin pääsen paremmin testailee. pistän siihen kalvon päälle paineilmaa ni sillähän se selvii kylmä uskon että sil pääsee helposti 2 baariin kun saa ton hukkiksen toimii kyl se savuttaa loppuun saakka :D

Kyllä siellä täytyy olla voimaakin jos nuilla paineilla vielä savuttaa.
Kato sitten ettei hj oo liian nopee uudellekin kortille :)

riippuupi paljon että mikä sen savun muodostaa jäähdytysneste,moottoriöljy vai polttoaine. :D

toivotaan et se on polttoainetta mikä savuttaa :p rupee tuntuu siltä että mul on joku osa lentäny tuosta säätimeestä kun räpläsin sitä ei oo mitään välii mihin suuntaan pyörittää :D
voisin kokeilla sellasta tarkkaa teollisuus säädintä ja kytkee sen tolleen http://www.tialmedia.com/documents/w..._wginstall.pdf

soitin tänää turbo liikeeseen ja kysyin mitkä jouset siellä on niin pitäsi olla 1.7 barin jousi pitää sekin vielä varmistaa kun en tuolta tialin sivuilta löytäny edes sellasta yhdistelmää :D

kerroppa nyt vielä TDI mikä on kokoonpano niin on vähän helpompi vastailla, ei silti että mitään näistä tietäisin mutta...
tuleeko savu polttoaineen määrän vai ruiskutus ajan pituuden kasvusta? mitä siis pumpulle tehty? mikä turbo? hx40?

ja tuolla aiemmin master powerista kyseltiin, niin sehän on siis ihan 'laatu' turbo eikä kiinan kopio, itsellä on ainakin hyvin toiminut, mitä nyt vääärällä pakopesällä se on mitä on tilattu ja myyjä yritys ei millään suostunut sitä vaihtamaan isompi a/r pesään..

uusiks rakennettu kone 4l suoraruisku, holsetin hx40 super 12numeron pakopesä, välijäähdytin, tialin 40mm hukkis, vakio turbopakosarja, mynädieselin tekemä pumppu 110 millikuutio vai mitä se on? suuttimet on klaukkalan diiselihuollon säätämät, 3" putki, paineilmaa on valmiiksi ohjattu ahdon alaisen syötön kalvolle, ennakkoo on joku 3mm käännetty pumppuu, venttiilivälykset on 0.15mm, ilmanputsari on dodge ramista mutta imuputki on sitä imuri tyyppistä vielä vaihtuu kyllä paremmin hengittävään kun tässä joutais tekee.

Voisko se olla niin että toi sun pakopesä ahistaa eikä ahdot yksinkertaisesti nouse enemmän kun se 1,6baria. Itellä on superis 16 pakopesä. Tossa vielä noita pesien a/r arvoja.

3 cm2 = 0.14 A/R
4 cm2 = 0.23 A/R
5 cm2 = 0.32 A/R
6 cm2 = 0.41 A/R
7 cm2 = 0.49 A/R
8 cm2 = 0.57 A/R
9 cm2 = 0.65 A/R
10 cm2 = 0.73 A/R
11 cm2 = 0.81 A/R
12 cm2 = 0.89 A/R
14 cm2 = 0.97 A/R
15 cm2 = 1.05 A/R
16 cm2 = 1.13 A/R
17 cm2 = 1.29 A/R
19 cm2 = 1.37 A/R
20 cm2 = 1.45 A/R
21 cm2 = 1.53 A/R
22 cm2 = 1.61 A/R
23 cm2 = 1.69 A/R
24 cm2 = 1.77 A/R
25 cm2 = 1.85 A/R

kaikki on mahollista :rolleyes: pitää pitää testaa vielä ja jos ei tunnu auttavan niin marssia sinne turbo liikeesee

kertokaas nyt fiksummat.

tavitseeko yksi pyttyinen ahdettu nelitahti bensamoottori painekoteloa?

jos tarvitsee niin minkä kokoinen olisi optimaali suhteessa moottorin tilavuuteen.

entäs jos siihen laittaa välijäähdyttimen, pitääkö painekoteloa pienentää?

tää kaikki liittyy nerokkaaseen:rolleyes: ideaan tällätä turbo mönkkäriin.

jep eli kortti tuli perjantaina hj:lla ajettu 1500 km hyvin pelaa ahdot vaan ei nouse välil käväsee siel 1.5 mut yleensä jäävät 1.2 ei ole merkitystä pistääkö hukkaportin kalvon yläpuolelle painetta että se kai toimii sit ok.
vuoto kohtia etsiny mutta kaikki näyttäisi olevan kunnossa :D
ei oo paljoo vaihtoehtoja turbo herää siinä 2000 jälkeen että jääköse liian isoksi kuitenkin ? aloin kanssa epäilemään meneekö kaasu pohjaan mutta parikertaa kun reippaammin polkas niin lähti vaijeri irti et se menee vähän liiankin pohjaan :rolleyes:
nyttei oo kyllä yhtään ylimäärästä rahaa turbo päivityksiin että pitää vaan ootella et työt alkaa ja pärjätä näillä. ehkä vähän jos koittaisi tuota pumppua ruuvata ja kattoo auttaako mihinkään.
senpuoleen on ihan tarpeeks ripee näihin nurkka ajoihin oikee vituttaa kun kun kiihdytykset on nii pikasia ja harvinaista herkkuu :D mut onse hieno fiilis sittekun se herää :D jos syöttö nappula ei oo päällä ni herää ihan pirun huonosti se auttaa aika paljon ja kiva kiusaa mopo poikia jotka ajaa iha persees kii :o

Noniin! Tein vähä pöydällä kokeita tolla sähkö ohjatulla hukkaportin ohjauksella. Sähkötoiminen painekello on säädetty 2,0 bariin ja kun se saavutetaan antaa se sähköisen ohjaus käskyn kaksitoimiselle magneettiventtiilille joka vaihtaa suunnan hukkaportin vastapaine puolelta ohjauspuolelle. Pitää huomenissa asennella härpäkkeet vielä autoon. Eiköhän rupee lintassa ahdot pysymään:) Tässä pieni demostraatio mitä värkkäilin youtubeen.
http://www.youtube.com/watch?v=5q9izrd1W0Q

Nyt on "electric boost control kit" sitte paikoillaan. Vielä en kerinny/viittiny lähtee revitteleen ku vettäki sato. Huomenna sit testit... ja katsastus:confused:
http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=56567
http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=56568

hyvältä näyttää ! =) pistähän sitten testituloksia esille !
ite säädin syöttöjä ja heitin pois tuon imuriletkun ja putsarin pois ja k&n suodattimen laitoin suoraan turboon auttoi aika paljon heräämiseen otti niin paljon alipainetta tuolla imuriletkulla.. niinkun täällä sanottiinkin mutta ois tullu liian hankalaks ja kalliiks ja pitkämatka vetää koneen oikeeseen laitaan joku hyvinvirtaava putki että päätin ostaa tuning filtterin pitää vaa pitää puhtaana niin kaine kohtalaisia ovat ? äänet parani taas kyllä on ilo kuunnella viheltelyy ja porukka kattoo :) mutta ahdot eivät vieläkään nouse yli 1.5 taitaa olla liian iso turbo :mad: tai sitten ei riitä vaan nafta :confused:

Ehkä tyhmä kysymys, mut miksei se 1.5 riitä?

en tiedä :confused: :D kai se riittää mutta eise haittaiskaan jos se sinne 2 baariin menisi

Ei se turbo liian pieni oo:) Itse rupeasin miettimään omavalmiste pakosarjaa. Oikein kunnollista pulssisarjaa erillisillä kollektoreilla. Näyttäis siltä että pulssit menee sekasin ja suorin reitti tuntuu olevan hukkaportille eikä turbon pakopuolelle. Putket vääntää sillä tavalla että menee sytytysjärjestys vuorotellen molemmille kollektoreille ja hukkaportti toiselta kollektorilta.
Liite 11876

tästäkin on ollut puhetta mut ei meinaa uskoo :D kaise on vaan uskottava ja kokeiltava seuraavaks itse en kyllä ruve sitä tekee ei hermot kestä mutta kun rahaa saa taas joskus niin voisi teetättää ellei ne mailmoja maksa :o vai pitäisikö minun ens alkuun vaihtaa tuon hukkaportin paikkaa tai jättää kokonaan pois?

Pulssisarjalle pisteet, saa kyllä käyttää mielikuvitusta tollasen tekemisessä. Ei ole kyllä vimpan päälle mut sinne päin.
http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=38389
http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=38390
http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=56682

kyl on komeen näkönen ! mut pirun ahdasta näyttää tulevan :D

Tuollaista pitkää ja tilavaa pulssisarjaa on ihan turhaa tehdä dieseliin.
Lyhyt hyvä vakiovalusarja toimii parhaiten.
Bensavehkeen pakosarjan mallia ei kannata koittaa dieselissä kun pakokaasut jäähtyy ja viive kasvaa pahimmillaan tuhat kierrosta vaikka koittaisi samalla vakioahtimella.

Jep, oon ymmärtäny että vapari(pensa)koneessa on pakosarjan primääriputkien samanmittaisuus tärkeää.
Turpotiisseliin mahdollisimman pienitilavuuksinen/lyhyt, kannen pakoaukon sisämittainen putki, jouhea muoto, muuten saa ootella ahtoja.
Pulssijako on heräämisen kannalta tärkeä jos on jaetulla pesällä oleva ahdin.
6-koneessa 1.2.3.pytyt ekaan nieluun ja loput toiseen.

Muistaakseni tuo HJ-61 nimimerkin ahdin heräs todella hyvin! Onkohan jollakin oikein faktaa tuollaisen lyhyen sarjan hyvyydestä?
Tuo hj:n sarja on vielä huonompi kuin turbo patrollin, koska siellä ei ole välilevyä joka erottais 123 ja 456 sylinterit toisistaan, koska niin ne pitää suorassa 6 koneessa olla jo moottorin hengityksenkin kannalta.
Mun päähän on ainakin vaikea takoa tuollaisen valupötkön hyvyys.:)

Tässä oman 6 turbodieselin pulssisarja. Aika medium noi putkien pituudet. 123 ja 456 sylintereille omat kollektorit. Kollektoreihin tein myös tommoset "pyramidit. Superilla heräilee jossain 2600rpm ja kunnolla 3000 jälkeen. Itse olen myös hieman pidempien putkien ja erillisten kollektoreiden kannalla. Pakopaineetkin pysyy paremmin kurissa. ps: Toi HJ-61:n pakosarja on todella maukas:cool:
Liite 11883 Liite 11884

Noita putkien pituuksia ei kannata enää turhaan mittailla koska mittauksia on tehty jo tarpeeksi.
Vakio cumminsin pakosarjalla (muotoilu kuin puupölkky siis monen mielestä ihan paska) saa tehoa yli 1200hv.
Myös paskanmallisella lyhyellä 1,9l td vw valusarjalla 300hv.
Volvon 6-syl vakiosarjalla <300hv, jopa zetorin 6-syl penkitetty yli 1100hv.
Mikä niistä tekee huonon?
Dieselmoottori vain ei tarvitse mitään pitkää pakosarjaa.

Lisätään vielä että noista on kaikista mitattu pakopaineet ja ne on 1-2,5bar alle ahtopaineen.
Pakosarja harvoin tekee pakopainetta, se tulee muista tekijöistä.

kerrotaanko noissa mittauksissa mitään koneen kestävyydestä ? Mielestäni se pointti on arki käyttäjällä melkotarpeellinen koska peltisarja vähentää huomattavasti koneen rasitusta

Mistä muista tekijöistä pakopaine mielestäsi tulee ?

Miksi valusarja rasittaisi yhtään sen enempää moottoria kuin hipopeltisarjakaan?
Jos on mitattu vaikka 2bar ahtopaineilla pakopaineeksi 1bar, ei tuon pitäisi rasittaa moottoria yhtään.
Vääränlainen ahdin,liian pieni hukkaportti tai pakoputkisto yleensä tekee pakopaineet.
Jos sinulla on esim. 32mm pakoventtiili, seeti on siitä vielä ainakin 4mm pienempi, turhaa tehdä pakosarjaa 48mm putkesta, kun 32mm sisäputkella pärjää ihan varmasti, yleensä tuosta voidaan vielä vähentää venttiilinvarsi joka on 7-8mm.

Ei valusarja yhtään huonompi olekaan, jos se vaan virtaa tarpeeksi.

Tuommoinen 2 bar ahtopaine ja 1 bar pakopaine on aika harvinainen yhdisteltä. Yleensä noilla ahdoilla pakopaine on 1,5-1,8. Usein menee isommaksi kuin ahtopaine, vaikka ei mielellään saisi.

Suuri pakopaine (pieni ahdin) rasittaa pakoventtiileitä, kuumentaa konetta, antaa kauhean alakierrosväännön, ja mahdollisesti huonon huipputehon. Näin siis yleisesti, jokainen moottori/ahdin yhdistelmä on oma tarinansa.

Näyttää siltä että tuolla on tehty topicissa about 42 sivua sutta:) http://www.holysmoke.fi/forum/viewto...er=asc&start=0

^Niinpä, turhaa työtä kamalasti.
Normaalistihan se menee niin että ostetaan joku 100e ahdin joka on sinnepäin, pistetään paikoilleen ja kattotaan jotta ihan paska, pakopaineet 4bar.
Laittaa kerralla sopivat asiat niin ei ole ongelmia.
Ei sitäkään kukaan usko että 1,9 vw dieselissä on mitattu 1bar ahtopaineella pakopainetta 0bar valusarjalla, samassa laitoksessa 2bar ahdoilla pakopaine 1bar ja noita mittauksia on tehty pelkästään volkkareissa ainakin kolmesta kulkuneuvosta.
Eikä toyota jää yhtään huonommaksi jos asiat on kunnossa, nuo maininnat ihan vain sen takia kun niistä on mitattua tietoa.
Liian usein karsastetaan vakio valupakosarjoja joista saa erinomaisia liitoskappaleillakin.

Lisää vettä myllyyn..
 

Tää löytyy tuolta Mappen HSD:n linkistä:

"Toistan uudestaan dieselinsinöörien havainnon: kun dieselmoottorin pakosarjan sisätilavuus viisinkertaistuu, puolittuu pakokaasuista saatava energiamäärä."

"Nopeusennätysdieselmoottorin (JCB Dieselmax) pakosarjan suunnittelu näyttää voimakkaasti nojaavan tähän havaintoon. Kts. kuva."

http://thumb2.webshots.net/t/62/562/...2lcPclM_th.jpg

http://www.mersuforum.net/forum/viewtopic.php?t=86362



Että siinä on tollanen kynttilänjalka-sarja, ja kuitenkin kone jaksaa kulkea kohtuullisen kovaa..:confused:
Mitäs ootte mieltä miksi tuohon ennätyslaitteeseen on suunniteltu tollanen kaikkien taiteen sääntöjen vastainen satsi?:eek:

Tuo on oikein tehty dieselpakosarja.
Vaikkakin näköjään käytännön sanelemana ahdin ollut pakko siirtää tuonne taakse, paras olis jos ahtimen olisi saanut heti tuohon keskelle alle.

Esimerkkinä voisin mainita pakosarjan huonontumisen kun tehdään itse ns. pulssi/virityspakosarja, vakioahtimella heräsi alkuper. sarjalla 3000rpm ja uudella sarjalla 4000rpm samalla ahtimella.
Melkoinen parannus siis virisarjalla :D

Teillä on mittarit rikki. Sillä paine-ero on se mikä turbiiniakin pyörittää, eli 0 bar pakopaineella turbiini saattaa just just pyöriä mukana, mutta se ei pyöritä kompuraa sitä vauhtia että saataisiin aikaiseksi 1 bar ahtoa. Ja sinänsä kumma juttu on myös se, että teillä on ainoana noin suuret erot ahto- ja pakopaineissa. Kaikilla muilla ne menevät enemmän tai vähemmän käsi kädessä, pakopaine ehkä vähän korkeampana.

Tuskin kymmenillä eri ihmisillä kaikki mittarit ovat rikki.

olis joskus ihan mielenkiintoista saada penkitysprjut samalla koneella ja tekniikkapaketilla ajettuna tuollaisella tuubikäyrävirityksellä ja vakiolla valusarjalla, ja nimenomaan dieselkoneesta. saattaisi monelle tulla aikmoinen yllätys että kuinka paljon paremmin vakiosarja henkäilee kuin ( usein ) liian suurista käyristä kasattu kotikutoinen.

Tästä aiheesta on varmaan keskusteltu lähestulkoon kaikissa forumeissa. Tossa AtteL:n laittamassa kuvassa todistetusti toi moottori toimii mutta onhan sekin tuotu aikas kauaksi ja putken halkaisia joka menee turbolle on varmasti paksumpi kuin kannessa pakoaukko. Noinhan ne on laitettu järjestäen merimoottoreissa. Se vaikuttaa varmasti paljon minkä turbon autoonsa laittaa. Esim gt25 toimii varmasti vakiosarjassa paremmin kuin joku nelikymppinen.

Eli näyttää siltä, et teidän virittämissä wokkeloissa on kilo paineita parkissakin, vaikka mosa ei pyöri. Ahdot menee alle kilon niin sit pakopaineet on miinuksella? Toden näköisesti moottori pyörii jo ilman polttoainettakin ku alipainee imee mäntiä :)

On kai alipainetta pakoputkissa, mut vaan hetkellisesti ja yleensä vedossa kaikki ennen rupelia on ylipaineen puolella. kaks tahtisissa on hianoja pulsseja putkessa, sekin on keskiarvoltaan ylipaineessa koko ajan.

Jaahas, eli lähes kaikkiin nopeisiin mersuihin on turhaan tehty hienoja pakosarjoja tilaa viemään, myös herlevi joka on sellaisen laittanut vetotraktoriinsakin.
Kyllä niitä valusarjoja on hyviäkin, mutta tuollainen kuus yhteen heti pakokanavan jälkeen ei ole sellainen.
Tuo jcb:n sarja olis mukava nähdä halkaistuna.

Mikä sitä turbiinia oikein pyörittää, mikäli paine-ero turbiinin eri puolilla on 0? Joko mittaukset on tehty päin honkia tai koneessa on jotain mikä on jäänyt kertomatta.

Jos kyse on mittarin paikasta. Toiset mittaa pakopainetta pakosarjasta ja toiset turbon jälkeen..

Totta, lämpöjäkin jotkut mittaa ahtimen jälkeen. Saahan sillä ahtimen jälkeisellä painemittauksella putkiston vastapaineen mitattua joka voikin olla nolla hyvällä putkella.

Pakokaasu johdetaan turbiinikoteloon, jossa sen energiaa käytetään turbiiniakselin pyöritysvoimana ennen kaasun päätymistä pakoputkeen.
Noista esimerkkien tapauksista on pakokaasupaine tietenkin mitattu pakosarjasta ennen ahdinta.
Tuo nollapaineen tapauksessa oleva ahdin nostaa kyllä pakopainetta kun ahtopaine on 2bar = pakopaine 1bar.

Kyllä turbon saa pyörimään ilman moottoriakin, suihkumoottoreiksikin niitä on tehty eikä siinä ole muuta kuin polttokammmio jossa palaa esim. polttoöljy tai nestekaasu.
Tässähän taas ahtopaine menee suoraan polttokammioon kun ahdin on saatu pyörimään.

Katso tuolta kuinka turboa voi pyörittää vaikka saunan kiukaalla: http://www.students.tut.fi/~kiiskils/stsk/turbo/1998/Jet2b.html
Milläpä tuo pyörii?

:)Näyttää olevan mielipiteitä yhtä paljon kun on pakosarjoja maailmassa. Olisin kyllä jättänyt vakio pakosarjan paikoileen kun olihan sekii pulssisarja kynttilä versiona mutta syynä siihen että lähdin tekee uutta putki häkkyrää oli siinä että tota holsettia en oikee saanu järkevästi asettumaan tilan ahtauden takia siihen vakiosarjaan. Joten iski sitten kokeilunhalu ja tietysti kun kaikki muutikii on tehneet, niin päätin sitten tehdä tollasen.Huonompaa ahtimen heräämistä ei ainakaan ole havaittavissa sieltä herää mistä vakio hiluilla ehkä jopa paremmin, riippuen missä asennossa syöttöruuvi on.Penkkiin toi kosla viedään vielä tän vuoden puolella, kunhan saadaan uus kannentiiviste vaihdettua nyt paineet karkaa vesitilaan.Mutta nää on niitä asioita mistä voi vääntää maailman tappiin asti.

Viitsisitkö kertoa tarkemmin miten tuo pakopaine on mitattu ja koneen speksejä pääosiltaan? Jostain sen turbiinin tarvitsee energia pyörimiseen ottaa, 0-pakopaineella ei vain ole mahdollista pyörittää kompuraa niin että ahtoa olisi kilon verran. Äkkiä tulee mieleen että ainoa tapaus jossa 1bar ahtopaine ja 0 bar pakopaine voisivat pitää paikkansa olisi remmin ja turbon yhdistelmä, jossa remmi hönkisi sen kilon verran jo tyhjäkäynnin tietämissä ja mallia riittävän iso turbiinisiipi hädin tuskin pyörisi mukana.

Pakopaine mitataan pakosarjasta, ennen ahdinta.

Master power
 

Oma kohtaisia kokemuksia ei master powereista ole, mutta olen kuullut eräältä taholta, että laatu vaihtelee. Jos ostaa lavallisen, niistä saa kasattua yhden hyvän. Välykset vaihtelee kuulemma suht reilusti. Mutta saa niitä minun puolestas ostaa ja kokeilla.

No niin, koitappa paineilmalla pyörittää turbon akselia niin että laitat sen paineilman pakopesään että kompressoripuoli tuottaa vaikka 1,5bar ahtopainetta.
Ei taida ihan 10bar paineilmaa riittää..

Tämä vertaus ihan vain siksi että pelkkä paine ei pyöritä ahdinta.

Kylläpäs. Jos laitan kymmenen kiloa painetta meno puolelle turboa vastaavaan hyrrään ja jälkipaine on nolla, niin helposti tulee 1,5 kiloa ulos toiselta puolen. Oletuksenahan oli että tilavuusvirta on riittävä. Toki osa energiasta menee lämmöksi. Puhuin nyt teoreettisesta esimerkistä, mutta ite alotit..

Tunnut solmurauta vastaamaan asian tuntevasti kysymyksiä väistellen. Miksipä et vastais itse kysymyksiin?:rolleyes:

Ei pyöritä ei, se on totta. Mutta mihin se kaikki kaasu katoaa, jos 1 bar ahtopaineella pakopaine on 0? Eli kun koneeseen tyrkätään baarin verran painetta, tuo ilma palotapahtuman aikana lämpenee ja sitä myöten laajenee, niin missä se kaikki kaasu on jos pakopainetta ei ole yhtään? Pienet heitot selittää kyllä turbiinin ja kompressorin kokoero, mutta tollaista eroa ei selitä mikään.

Ja tuohon esimerkkiisi, yhtä hyvin voi kokeilla pyörittää ahdinta puhaltimella joka tuottaa ilmaa vaikka kuinka ja paljon, mutta painetta ei ollenkaan. Ei ahda ei. Ja vielä, ihan vilpittömästi kysyn. Voisitko antaa tuon kyseisen koneen speksejä (mikä ahdin, siipien koot, ym.) sekä kertoa miten mittaus on suoritettu?

*lainaus: Voisitko antaa tuon kyseisen koneen speksejä (mikä ahdin, siipien koot, ym.) sekä kertoa miten mittaus on suoritettu?

1,9 tdi motti 12mm nestepäällä vähäsen muokatulla garretin GT32 ahtimella tuottaa juurikin noin: 2,5bar ahdoilla = 1,5bar pakopainetta ja 296hv, siivet imu47/pako54mm, turbiinikot. ar63+valupakosarja.
Sekä jos ahtopainetta pienennetään niin pakopaineet pienenee koko ajan samassa suhteessa 1bar alle ahtojen.
1,9td motissa 12mm nestepäällä taas GT32 ahtimella 2,7bar ahtoa=1,7bar pakopainetta, ar69.
Vrt. HX35 #12 pakopesällä menee ahdot ja pakopaineet samoissa (2bar ahtoa=2bar pakopainetta).
Mittaukset tehty kuten jo aiemmin kerroin pakosarjasta ennen ahdinta luotettavalla teollisuusmittarilla.
Ahtimella on siis väliä.

Lisää löytyy mutta kaikkea ei jaksa kirjailla.

Aikamoisilta kuulostavat painelukemat tolle ahtimelle. Tässä ainoa GT32 kompressorikartta minkä Garrettin sivuilta löysin:

http://www.turbobygarrett.com/turbob...03-1comp_e.jpg

Tosta kun katselee, niin kartta loppuu jo painesuhteeseen 3. Eli käytännössä 2 bar jälkeen kompura toimii enää ilmalämpöpumppuna, joten on ihan oikeasti mahdotonta uskoa että 2,5 bar ja sitä suuremmilla ahdoilla pysyttäisiin tolla hyrrällä mitenkään järkevissä pakopaineissa/-lämmöissä. Minkälaisia pakolämpöjä noista kattiloista on mitattu?

^Tuntuu toimivan tractorpullingissakin "vähän" ylipaineella jos 1,5bar keskipaineelle tarkoitetuilla ahtimilla vedetään 5,5bar paineilla. Turha hienostella kartoilla?

kyllä se voiman tulo loppuu kun pudotaan kartalta pois,ei ole montaa ahdinta millä mennään 5,5bar,4bar on jo todella paljon yhdessä vaiheessa.

Pakko olla eri mieltä tossa HX35 #12 pakopesällä olevan pakopaineista. Omien mittausten mukaan pakopaineet laahasivat ainakin sen 0.5 bar jäljessä.Siipikoot imu 56 / pako 65 että onko teillä siellä ollu sit samanlaiset vermeet käytössä. Paljon mahtaa olla 1.9tdi koneessa kierroksia huipputehoilla?

Joutuu investoimaan Holset He221w:hen, painesuhde 4.0, billett kompurasiipi ja siipien geometria muutenkin enemmän tätä päivää. :)

^^Teillä ei ole sitten ollut käytössä HX35 ollenkaan koska suurin tuon sarjan turbiini yleisesti käytössä on 60mm.

Mystistä minä kun sen olen Holsettina ostanu Professional Motor nimisestä paikasta. Luulis ton paikan pitäjä tietävän mitä myy.

^Holsetti kyllä mutta todennäköisesti tuo #12 pesä on koneistettu isommalle HX40 tms. siivelle joka taas on tuo 64mm.

Jep, tää summaakin tän keskustelun aika hyvin.

ja sit ku me kotivirittäjät vielä muistetaan että ahtopaineen kasvu ei tarkoita yhtä kuin tehonkasvua, ilman määrä on ratkaiseva tekijä

Viisastellaan.. Ilman määrällä ei ole mitään merkitystä, hapen määrä ratkaisee.

Ahtopaine kyllä kertoo paljon, mutta lisäksi tarvii tietää ainakin lämpötila ja kierrosluku jolla jokin vääntömomentti esiintyy, jos tehosta puhutaan. Teho ja vääntömomentti ei kulje samaa viivaa joten siinä tulee tämä ilma(happi)määrä eteen.

Solmuraudalla on kyllä vakuuttavia tuloksia, jos ovat totta. Enkä niitä kumotakkaan osaa.

Riittää vaikka 2bar,sopivilla siivillä laitetaan ahdin pyörimään vaik 100000 kierrosta ja sit turbiini puolelle virtausta semmonen 20m3/min ja kompura puolelle 100l/min. Itsekin 24000l/min tuottavaa kompuraa käyttäneenä tiedän et virtaus(l/min) ja paine (bar)kulkevat käsi kädessä ollen kuitenkin hieman eriasioita.

Teho on teoreettinen arvo joka lasketaan vääntömomentista. En vaan enää muista kaavaa, googlella varmaan löytyy. Kun moottori on jarrupenkissä, niin jarru mittaa juurikin vääntömomenttia koko ajan. Siitä sitten laskemalla saadaan niitä esson baarissa rakastettuja hevosvoimia, tai kilowatteja. :)

Eikös se teho ollu juurikin väännön, kierrosten ja ajan jonkinlainen suhdeluku, noin niinku moottorista mitattuna? Joskus muinoin hevosvoiman määrre oli 70kg sekunnissa metrin korkeuteen.

Oma mielipide tosta 0bar pakopaineet ja 1,5bar hadot hommasta on kyllä et mahdoton yhtäkö. kaiketi ilman ahtopaineita pakopaineet siellä -1bar tietämillä??? Entä jos mosan sammuttaa? siellä kai on 1,5bar paineita koko ajan??? Mistäköhän vitusta se energia tulee niille ahtopaineille? Tottakai pitää muistaa absoluuttinen paine ja paine erottaa toisistaan. Ameriikkalainen paine on monesti kilon enempi ku meillä täällä suomessa. Mittareita valkkaamalla saadaan tuokin yhtälö toimimaan...

Juuri näin.

75 kg, muuten muistat oikein.

Et ilmeisesti ole lukenut tekstiä, mainitsemallasi 1,5bar paineella on jo 0,5bar pakopainetta.
Todellakin jos tuo ikiliikkuja olisi keksitty niin maailmahan pelastuisi, jos moottori on sammutettu ei ahdinkaan pyöri, tai no saattaa akseli pyöriä vielä parikin minuuttia sammuttamisen jälkeen.
Samaisessa moottorissa samalla pakosarjalla samasta paikasta mitattuna ja muilla apulaitteilla HX35 ahtimella oli 1,5bar ahtopaineella 1,5bar pakopainetta.

HX35 ja HX40 malleissa on ainakin eroa akselin keskiöissä joka pienentää reijän tilavuutta, 35 mallissa on 25mm ja 40 mallissa 22mm, mielestäni järkevämpi olisi olla päinvastoin.
GT32 mallissa akselin keskiö on vain 19mm.
Nuo mainitut mitat saattavat tuntua vähäpätöisiltä mutta kun laskee tilavuuden tai pinta-alojen eroavaisuudet vaikka prosentteina huomaa kuinka paljon nuo muuttavat turbiinireijän mittoja.

Teoreettinen tai ei, apusuure se teho on. Kansankielessä käytetyin moottorin "voiman" kuvaaja. Vääntömomentti ja teho vaan ei kulje samaa viivaa, sillä 100 hv:n moottorissa voi olla maksimivääntö 100Nm tai vaikka 500 Nm, toisaalta 300Nm:n moottorista voi löytyä 50 hv tai vaikka 200 hv. Toisaalta vääntömomentti käyrä voi olla laskeva samalla kohtaa kuin tehokäyrä vielä nousee. Vääntömomentti voi myös olla tasainen lähes koko kierroslukualueen, mutta teho ei.

Teho lasketaan mäntämoottorissa (pyörivästä liikkeestä) näin:

Teho = kulmanopeus x vääntömomentti ja tulos on watteja, joka pitää vielä kertoa noin 1,36:lla ja jakaa tonnilla, että saadaan hevosia ulos. Kulmanopeus lasketaan jakamalla kierrokset minuutissa ensin 60:llä että saadaan kierrokset sekunnissa ja sen jälkeen kerrotaan 2xpii:llä, että saadaan kulmanopeus radiaania/sekunnissa. Vääntömomentti on Newtonmetreinä.

Esim. 2000 r/min / 60 x 2 x 3,1416 x 300 Nm = 62832 W -> x 1,36 /1000 = 85,5 hv.

Sitten on vielä hieman eri juttu se mitä välittyy vetäviin rattaisiin. Tässä kohtaa voisi todeta, että suuri vääntöinen moottori ei välttämättä ole sen riskimpi maastoajossa kuin pienivääntöinenkään, niitä pitää/tarvii vaan ajaa erilailla.

Niinpä.
 

Totta töräjät. Sit tohon turpo hommaan palatakseni et erään turpo insinöörin laskelma koskien 2l-t konetta on et 2kg ahto ja syöttö/ahto suhde sama kuin vakiossa olis juurikin 200hv. Olettaen et mekaaniset häviöt ja turpon hyötysuhde ei huonone,käytännössä kuitenkin niin et häviöt nousee mut ahtimetkin on parempia kuin ennenvanhaan. Eli volkkarin padasta 300hv kierroksia nostamatta on mahdottomuus,kuten sekin et ahtopaine on 1bar ja pakopaine 0bar. Tai onhan se mahdollista saada jopa mittari näyttämään alipainetta pakosarjassa mut ei riitä enää mittarin väärä asennus. Samainen ukko ajeli muinoin semmosella 800hv cossu escortilla joka sulatti moottorinsa jos pako putkeen tuli osumaa.

laskuri
 

http://www.mekanex.se/ber/fi-effekt_vridmom.shtml

Tuo antaa pikkasen nuukan väännön, mutta on ainakin realistinen.

Tuo laskuri on aika realistinen, kokeilin sitä eri esimerkeillä.

Kaikki tajusi tietysti, että kun tuonne syöttää esim 100 kw, ja 5000 kierrosta, niin se antaa väännön samoilla kierroksilla. Yläkierroksilla vääntö ei välttämättä ole kovin ihmeellinen.

Samalla tuli vaskettua, että veljen betomimyllyn siivissä on 10505 Nm vääntöä. :D Siitä tietysti häviöt pois.

Kyllä tuo laskuri oikein laskee, ei laskiessa voi nuukailla tai laskea aika oikein..

Niin no, kuten sanottua vääntöä voi olla paljonkin ja silti tehoa vähän. Omaa autoa on hyvä käyttää esimerkkinä tästäkin ja samalla siitä, että vaihteet sen voiman tekee...

Oma D-max 330 Nm 1800-3400 r/min, 1-vaihteen välitys 4,008:1, hias puoli välitys 2,482:1 ja perä 4,1:1, eli hias ykkönen pesässä ja kierroksia koneessa vähintään 1800 minuutissa. Kokonaisvälitys 40,79. Tämä kerrotaan koneen antamalla vääntömomentilla (330 Nm) saadaan 13460 Nm akselin päästä. Toki pitää vähentää voimansiirron häviöt, jotka voisivat olla luokkaa 15%, eli todellinen noin 11500 Nm.

No niin sanokaapa seuraavaan mietitykseen ratkaisu. Jälkiturbotettu bensakone vetää niin maan perusteellisesti yläkierroksilla, mutta alle 2000 r/min on aika vähän voimaa. Elikkäs kohtuu iso puhallin paikallaan. Nyt pitäs saaha alavääntöjä lisää offihommiin ja pääpuhaltimen haluan säilyttää maantiemenojen takia. Olis pikkunen matalapaine turbo jemmassa ja kysymys kuuluukin, miten kytken ne toimivaksi tuplaturboksi? Elikkä minkälainen pakosarja tehdään ja mitä säädetään? Nelos kone kyseessä.

Eiks tommonen "kaksivaihe" ahtaminen tapahdu niin että pikkuturbo on ekana ja siitä pakokaasut menee isommalle turbolle joka tulee luonnollisesti mukaan myöhemmillä kierroksilla... Varmaan saa miettiä mihinkä noi puhaltimet asentaa. Tässä kuva kahella turbolla olevasta vehkeestä jota joskus oon netistä kattellu. http://teamfalken.1g.fi/kuvat/Valton...t/IMG_9461.jpg Mikä auto sul on kyseessä?

Joo kitos kuvista. Auto on Mazda B2600, eli 2,6 litran nelos bensamylly. Tilaa on mielestäni riittävästi, jos vaan laittaa ahtimet kohtuu liki toisiaan. Ja jäähdytystehoa sopii riittävästi lavalle, eli se ei ole ongelma. Pakosarja on niinsanotusti hieman hölmösti tehty, joten ajattelin oikaista linjaa ja samalla tekis uuden pakosarjan kahdelle turbolle, kun tuo pikkupuhallinkin joutilaana on.

Eli siis ahtimet peräkkäin ja pikkunen keulille. Kaikki pakokaasu menee siis tästä pienestä ensin läpi ja sen jälkeen isosta. Mites pikkuturbon hukkaportti, onko jotain huomioitava. Ja nouseeko isomman turbon herääminen tämän jälkeen ylemmäksi.

Iso puhallin on KKK, mutta mallia en tiedä tarkemmin. Pikkupuhallin ois Toyota CT12, miten se potkis tässä koneessa, onko tietoa jollakin?

http://www.dieselplace.com/forum/uploads/twin_turbo.jpg

Voinko kytkeä näin, vai onko paineputken mentävä välttämättä pikku puhaltimen läpi?

täs on kans jotain mä en muista mistä löysin kerran tarkemmat kuvat ton pakosarjan mallista mut kai tosta jotain saa ? http://www.atsdiesel.com/ats2/produc...und_Turbo_Kits

Nuo kuvien mukaiset rakennelmat ovat ihan tavallisia sarjaan ahdettuja dieseleitä jolloin saadaan kerrattua aina paine seuraavalla ahtimella: eka ahdin työntää vaikka 1 bar ja toinen edellisen ahtimen läpi vaikka lisää 1 bar niin tulos on 2 bar ahtopainetta moottorille.
Toimii todella hienosti.

toimiikohan tollanen ahdin bj B mootorissa ollenkaa?

http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=57499

AIResear imu44mm ja pako59mm AR 1,15 tai 1,13 ei saanu viimeisestä numerosta oikein selvää.

^Ei kai tuota asennusta ole tarkoitus jättää tuon 3mm peltilevystä tehdyn "laipan" varaan?
10mm laippa melkeinpä ehdoton vaatimus.

Polttoaineen syöttöä pitää aikas varmasti roplata. Teet kunnon välilaipan tohon. Sisä halkaisia sama kuin turbon turbiiniin menevä... ei se oo ku koittaa:)

kyllä ainakin tarkoitus kokeilla tolla hepposella jatkeella.
ja on se 4mm:D
ei ole jaksamista tehdä mistää paksummasta levystä, kun ei olekotona mitään kunnon työkaluja jolla tehdä paksumpaan levyyn iso reikä!

"16 cm2 = 1.13 A/R" eli tuo ois kai 16 pesä ? vai ymmärsinkö oikee onko nelikymppises 65 pakosiipi meneekö se erillailla ? mul on 14 pesä tuos hj:ssa ja herää aika huonosti vaikka mynäpumppu mut kokeile ihmees eikai näistä ikinä tiedä ? :confused: kun sais rahaa ni vois käyttää tuota diisel huollossa katottas ajotukset sopiviks kun en ite tajuu niistä mitään :D

Tota noin, jos kummankin ahtimen portti on säädetty 1 bariin, on ahtopaine moottorilla 3 bar. Compoundit toimivat painesuhteilla, eli primarystä tuupataan 1 bar (painesuhde 2) secondarylle joka tuuppaa saman painesuhteen tuohon päälle (painesuhde 2 x painesuhde 2), ollaan painesuhteessa 4. Eli 3 bar ylipaineen puolella.

No ei pitäis ainakaan mäntien sulaa pakopaineen takia! :D
Liekö herää koskaan jos ei pumpulle mitään kikkaviitosia tee.