Nivan turbo
 

Olisi tulossa puhallin nivaan ja ajattelin asentaa kaasuttajan turbon imupuolelle kun nurkissa ei satu pyörimään paineistettua kaasutinta,
Onko kokemuksia kenelläkään mitä ongelmia tästä voi seurata vai toimiiko systeemi ylipäänsäkkään tällälailla?

Noita oli käytössä ennen ruiskujen aikakautta, 70-80 luvulla. Muistaakseni vanhassa rellu 5 turbossa on kaasari ennen ahdinta. Kyllä sen pelaamaan saa. Yleensä ei tartte kovin isoa kaasaria, vakiokaasari riittää pitkälle uusilla suuttimilla. Jenkit laitto Datsun 240 Zetaan vain toisen kaasuttimen ahtamisen yhteydessä, kaksi olis ollu liikaa.

Joissain ahtimissa (usein dieseleissä) on tiivisteenä sellainen männänrenkaan näköinen osa. Sellainen ei käy "imu-turboon", menee bensa öljyn joukkoon.

Ja hommaa seosmittari. :)

rellu 5 on paineistettu solexsi lisä piirillä.minkä tahansa kaasuttimen voi paineistaa.

1,0L(999cc) uno firen kaasari toimii ihan sellasenaan turbon painepuolella!
pitää vaan olla ahtojenmukaan säätyvä pensanpaineen säädin!

...eli muistin väärin... :D

ei muutakun ostat esim weberin DAT kaasarin jostain ja tilaat freetechnicsiltä siihen turbon tiivistesarjan. siihen saa ainakin suuttimia tilailtua ymym et saa sen laatokan toimimaankin:D

Parastahan olisi tuo paineistettu kaasutin mutta laitos rakennetaan ääripienellä pudjetilla enkä mielelläni osta mitään vaan olisi tarkoitus muokata jo olemassa olevista romuista jotain..
Tuossa googlettamalla huomasin tälläisen systeemin olevan jopa yleinen,siinä on kyllä omat ongelmansa kuulema,kokeillaan ja katsotaan mitä se tekee..
kaasuttaja on weber 32/36 mekaaninen ja turbo on fokuksen vakio garretti(nyrkinkokoinen mötikkä).
Tuli näitä turboja ostettua 2kpl.toinen uusi ja toinen vähänkäytetty kolariautosta 25€ kpl:D:D:D

Miksi seosmittari?sellainen kojelautamalli vai testerimallinen?

mutta eikös tuohon mee bemarin ruutta heittämällä? eiks se kone oo joku bemarinkopio? näin ainakin yks toimiva turbo lada toteutettu :)

no vaikka ihan sen takia et saat sen pannun säätöihin ja et joutuis niin helposti koneremppaa tekemään:D ja tuo kojelauta malli tietysti.

Mutta seossuhdehan pysyy samana kaasuttajan ollessa turbon imupuolelle vanhalla kaasarilla jossa vanhat säädöt

Mahtaako sittenkään pysyä samana.

Mikä sitä muuttaisi? Kaasutinhan seostaa ilman aina lähes samoin virtauksesta riippumatta,esim 2000rpm seos on lähes sama kuin 8000rpm.. Olenko väärässä?

Siksi ettei mene mäntä puhki. :D

Ladan koneella ei ole mitään tekemistä Bemun kanssa. :rolleyes: Mosse on karkea kopio, tosin sekin aivan erilainen todellisuudessa. Vain venttiilikoppa on lähes samanlainen.

Noinhan sitä luulis, mutta... :)

http://forums.offipalsta.com/picture...pictureid=8499

Mulla on tuollainen FMI seosmittari vanhassa Bemussa. Suosittelen lämpimästi. Lambda on neljällä johdolla, eli lämmitettävä. Mittari alkaa näyttämään nopeasti.

Vanhan Volvon tai Saabin strömberg 175 cd (pässin muna) kaasuttaja käy paineistukseen suoraan.Korkeapaine polttoaine pumppu ja ahtopaineesta säätävä polttoaineen paineen säädin esim,Saab 900 turbosta löytyy ahtopainella säätyvä pumppu.Kaasuttajassa koho pitäisi olla muovinen koska polttoaineen paine on kaasuttajassa noin 0,3bar enemmän kuin ahtopaine,peltiset kohot ei kestä ylipainetta.

no entäs paineistaa koko kaasuttimen koteloon joka on tehty kaasuttimen ympärille?? ongelmia? en tiedä enkä osaa sanoa! tiivistys?

äkkiä ajatellen jos kaasari on turbon imupuolella, niin koko seos menee ahtimen läpi... mitäs siitä seuraa...

ainakin puhdas ahdin :eek:

Tähän asiaan ei ole kuin mielipide...

Dumppiin kun laittaisi sytytystulpan,niin ainankin efekti oisi kohdallaan:D:D:D

:D:D:D:D

melkein jos tällästä alkas itte toteuttaan tollasella mini budjetilla niin marssisin lähimmälle romutontille ja nyppis jostain alkuperäsestä kaasari turbo vehkeestä kaasarin paineensäätimen ja pumpun. seosmittariin kyllä kannattais sijottaa muutama euro niin ei joudu niin useesti sitä mottia levittelemään kun huohottaa niin pirusti ja käy vaan kolmella.....

jos haluaa halvalla katsella seoksia niin kylmä mallin lambada ja normaali yleismittari niin kyllä niilläkin saa säätöihin näin toimittii vuonna miekka ja kierves eli 90 luvun alkupuolella mut jokainen tyylillään .

Yksi melko edullinen vaihtoehto olis myös K-Jetronic jostain vanhasta ahtosaabista
Saattais olla jopa toimintavarmempi.

Jos on oikeen mallinen ahdin, niin ei mitään. Dieselin ahtimella menee bensaa öljyn joukkoon.

Mulla on vanha, joku 1978, jenkkien tekemä kirja turboahtamisesta. Siinä on yli puolet autoista "imuturboja". Sääli kun ei ole skanneria, siinä on hyviä kuvia ja tietoa aiheesta.

Jenkeillä on kaasari aivan kiinni kompressori pesässä. Välkkärin käyttö voi olla ongelmallista, kertyykö bensa sinne? Itte en välkkäriä laittais.

http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=35099

Onkohan tämä nyt dieselin vai bensamoottorin? No tämä sinne nyt jokatapauksessa tulee.
Luin jostakin ettei välijäähdytintä pysty käyttää tälläisessä systeemissä,polttoaine jää jäähdyttäjän kylmille seinämille eikä mene eteenpäin

Saatu pyörimään muttä helvetti......
 

Mikä prkle on kun sain hyrrän pyörimään niin ilmaan lenti komea öljysuihku:mad:.
Onko turbo paskana vai onko joku asennusvirhe vai mikä?
http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=35361

lähteekö öljynpaluuletku ylöspäin? ei saa oikeen selvää kuvasta.

lähtee

Josko se öljynpaluu nyt kuitenki alespäin ja riittävän isolla putkella ölppäpohjaan siten että laskee vapaasti öljypinnan yläpuolelle.

Öljyn paluuputki on lähdettävä turbosta suoraan alaspäin ja ainakin tuplaten suurempana kun paineputki,mitään virtausvastusta ei saa olla muuten käy juuri noin

Ahaa,kokeillaan sitten muuttaa noita putkia,ei näistä puhaltimista ole oikein kokemusta niin täytyy hakata päätä seinään välillä:o

Juu öljysuihku on taattu jos paluuputki sojottaa ylöspäin :)

Ei se mitään, tekemällä oppii. :) Paluuputken halkaisija voisi olla 10-12 mm tietämissä.

Öljyn sisäänmenoputki sais olla 5-7mm luokkaa jos liukulaakeriahdin. Jos on kuulalaakeri ni vaatii vielä erillisen kuristusholkin. Öljylinja täytyy olla täysin pystyssä eli ylhäältä sisään ja alhaalta vähintään 15mm putkella pois hyvä olisi käyttää n.19mm sisäreiällä olevaa putkea ja paluu öljypohjaan öljypinnan yläpuolelle mahdollisimman hyvällä laskulla. Turbon keskiö olisi hyvä olla myöskin öljypinnan yläpuolella reilusti. Muuten tulee mahdollisia sakkaus ja pölläytys ongelmia ja tässä tilanteessa näköjään vähän enemmänkin tullut tota öljyä pakopuolelle :)

Ja lisätään vielä että niitä putkien paikkoja ei vaihdella vaan pesät täytyy pyöritellä oikeisiin asentoihin.Ja paluu 19 mm putkella suoraan alaspäin.

Pärjää se pieni ahdin hieman pienemmälläkin torvella.

Käytän esimerkkinä aina näitä suomalaisia diesel moottoreita, niihin kun olen laittanut kiinni noin 3000 ahdinta. :D

Kolme ja neljäsylinterisissä koneissa paluuputki on 12mm. Parissa harvassa on 18mm, mutta niissä on iso ahdin ja 170 hv.

Kuutosissa (100-500hv) paluuputki on 18mm. Näitten ahtimet ovat jo aika isoja, suurin ei sovi normi ämpäriin. :) Putkien mitat ovat sitten päältä.

Paluuputken alapäässä saa olla pätkä vaakasuoraa, kunhan se on varmasti öljynpinnan yläpuolella. Myös kallistuksissa.

Juu unohdin kirjoittaa että paluuputkessa saa myös olla mutka ja näin se orkkiksena yleensä onkin. Mutta tosta liian isosta paluusta harvemmin haittaa on :)
Ite oon suosinu aina vähä isompaa. Prätkäs oli joskus ongelmia ton kans ja pölläytteli sinistä aina moottorijarrulla

Eikös nivan moottori mene tuohon haarukkaan???:D:D:D

Jos sitä vähän kuristaa niin meneehän se tuohon haarukkaan:cool:.
Koska tuo paluuputken kohta on aika ahdas niin ajattelin vetää linjan suuremmalla kumiletkulla öljypohjan yläosaan.. Täytyy vaan ensin tehdä uudet laipat

Noniin ensimmäinen turpo olisi valmis koeajoon(on jo vähän ajettu ja voimaa tuntuu löytyvän:D:D:D ehkä jopa liikaa..)
Mutta kun noita turboja on toinenkin olemassa niin ajattelin muokata senkin nivaan sopivaksi
niinkun varaosamielessä...on sen verran työläs tuo pakosarjan muutoshomma että olisi mukava panna valmis osa paikalleen jos vanha hajoaa..
tässä toisessa turpossa on öljykanavat erilailla,tulo ja paluu on lähes vieretysten??taasko pannaan paluu kohtisuoraa alas?sitten tämä näyttää olevan muuttuvasiipinen...mitä eroa tällä muuttuvalla on tuohon normaaliin?

Paneppas kuvaa siitä ahtimesta. Kyllä se öljy yleensä tykkää mennä maan vetovoiman suuntaan. :)

Paluu aina alaspäin,paineliitännän suunnalla ei mitään väliä.Taitaa olla klonksvaagenin puhallin?

joku garretin malli tämä on ja myyjän mukaan fokuksesta...elikkä laitan siis tuon paluun edelleenkin alas ja tulon niinkuin se on mahdollista
Mutta mikä juttu noissa muuttuvissa siivissä on? korvaakone tuon pakokaasun ohivirtausventtiilin?

RUISKU!
 

Ahtimen kans on ruisku ehdoton.Joskus oli semmonen ku finsquirt ja on kai niit muitakin mut sen ruiskun kaa sit toimii eikä tarvi seoksien kans pelleillä.Se ruisku kitti ei ollu ku joku satkun tai kaks.Ja tosiaan seos on aina optimi ja ei tarvi vaihdella suuttimii eikä hajoo turbo.Sen mukana tulee sit seos mittarit sun muu tarvittava ja tehoo on enempi ja toiminta tarkkaa.Kaasari turbo koneessa on vähä niinku rautakanki leikkaussalissa.

Jos mitoitus on oikea ja ohjaus toimii oikein niin ei tarvitse hukkaporttia olla.Tuossa sinun tapauksessa virittelisin erillisen hukkaportin.Ihan varmuuden vuoksi.
Tuon muuttuvasiipisen idea on siinä että lähtee alhaalta ahtamaan muttei kuitenkaan ahdista kierroksillakaan,muuttamalla pakopesän muotoa ja virtauspinta-alaa.

Onks toi bensakoneesta?
Jos on dieselistä niin odotettavissa on sulaneita johdinsiipiä.
Dieselit käy paljon kylmempinä pakolämpöjensä puolesta kuin bensakoneet, sen takia dieseleissä on VNT turbot sen verran yleisempiä kuin bensakoneissa, bensakoneiden VNT ahtimissa on johdinsiivet eri materiaalia tai pinnoitettu kestämään kuumuutta paremmin, ja sen näkee sit hinnassakin.

Noh, tuskin Nivasta huipputehoja haetkaan..?:D
Mut jos pakosarjan punaiseksi saat niin noi johdinsiivet rupee olee melko valmiit.

Tuli kokeiluun 3bar sähköpolttoainepumppu ja malpassin paineensäätöventtiili (turbomalli kaasuttajalle)..
Onko kenelläkään tietoa miten letkut tuohon tulee?

edit. Löysin kuvan jossa selostetaan letkujen sijainnit... mutta mutta letkut on nyt oikein ja käynti on aivan mitä sattuu,täytyy huomenna tutkia lisää

polttoainepaineet on nyt 0.25bar kaasuttimella ja nousee ahtojen myötä niinkuin pitääkin..
Kovilla kierroksilla ahtojen noustessa yli kiloon alkaa hirveä pauke ja kierrokset laskee,
ennakko on nyt kiinteä ja näyttää siltä mitä aikaisemmalle sytkän laitan niin sitä siistimmin käy ja "paukeraja" siirtyy ylemmäksi.
Olikohan virhe lukita jakajan keskipakopainot?

kyllä ne keskipako ennakon jutut saa olla käytös! ei kyllä taida toimia ilman mitenkää hyvin.

Nettiä selaillessani joka paikassa kehotettiin myöhäistämään sytkää..tai vähintään poistamaan keskipakosäädön...

Panen sytkän niinkun se olikin,eli aikaistuu kierrosten kasvaessa.....

Sanokoot muut mitä tykkää mutta vakio-asetuksilla kone vaan kävi parhaiten