Jäähdyttimen siirto taakse?
 

Mites jos ton jäähdyttimen siirtäis taakse, niin selviäiskö siitä vain putkittamalla ja letkuilla? Meinaan, että oma vesipumppu jaksaa siirtää nesteen kauemmaksi ja himpunverran ylemmäs?

Ajatuksia?

Yhdellä tutulla oli joskus isolohko-valiant, siinä oli jäähdytin takana. Katukiihdyttely auto, en muista mitä luokkaa ajoi. Vesipumppuina oli alkuperäinen remmivetoinen koneessa, ja lisänä joku sähköpumppu.

Kun syyläri meni takakompulaan, niin alkoivat lämpöongelmat. Ilmaus proppuja laitettiin joka paikkaan, ja vesiputkien linjaa muutettiin. Water wetteriä ja tislattua vettä koneeseen. Ei auttanut. :mad:

Sitten sähköpumppu lähti pois, ja kas, lämmöt palasivat normaalille tasolle. :) Säköpumppu kierrätti vettä liian nopeasti...?

Ainakin tuossa autossa normi vesipumppu riitti kierrättämään nestettä. Saattoi se olla joku "high volume", tai "heavy duty"-vesipumppu, mutta minun silmään se näytti tavalliselta. Moottori oli kokonaan valurautaa, imusarjaa ja mäntiä lukuun ottamatta.

Parista eri suusta kuultuna chevyn 350 ilman termaria keittää, termari paikallaan ei ongelmia. Joku "asiantuntija" kerto että ilman termaria kiertää neste liian nopeaa eikä kerkee jäähtymään syylärissä. Että ei liian hyvä vesipumppukaan oo paras mahdollinen. Ei vaan mene minun ymmärrykseen että mitenkä se liian nopeasti kiertävä neste sitten kerkee lämmitä siellä moottorissa:eek:

Se neste lämpenee nopeammin kuin jäähtyy.

Ittelläni ajatus siirtää takasiuvuikkunalle jäähytin. onko jollain kokemusta mersun konen
vesipumpun riittävyydestä kyseiseen asiaan?
sitten oisko jossain hyvä paja joka tekee mittatilaus jäähyttimiä?

Raision purocentteris purokadulla on ainakin joku jäähdytinfirma ja orikedonkadulla on toinen.

T. Toinen suzukoiva jäkärläläinen tois pualt rataa.

No varmasti kiertää neste, vielä kun otat termarin pois niin lohkossa kiertää tosi hyvin. (jäähtymisestä ei sitten ole takeita.)

Mun fysiikan ymmärryksellä en ole koskaan uskonut että veden kierrättäminen liian nopeasti voisi olla ongelma. Ellei sitten puhuta vain teoriasta ja kierrätetä vettä kanavissa vaikka äänen nopeudella jolloin kitka tuottaa turhaa lämpöä.

Väitän että mainitsemassasi tapauksessa sähköpumppu on vain hidastanut veden kierrättämistä joka on aiheuttanut ongelmat. Sähköpumppu toimii suunnilleen vakiokierroksilla kun alkuperäinen muuttaa nopeutta ~lineaarisesti kierrosten mukaan. Saa väittää vastaan ja kumota tämän kunhan perustelee.

alkuperäiset pumput monesti kavitoivat korkeilla kierroksilla jolloin tarvitaan sähköpumppua jotta kierto olisi tasainen,termarit monesti myös ohjaavat veden kulkua,joten termarin poisto voi siitä syystä johtaa lämpöongelmiin.

entisessä autossani oli sb350-th350+jeepin jakol. ja syyläri takana(korina fiat 133)etupää oli muutettu peltiflipiksi>lämmöt tapissa .muutos1:lämmityslaitteen vesikiertoon pienikenno+puhalin ja termariin ylim reiät.(auttoi 5-10c)muutos2:vesipumpun päähän corollan muoviropelli(lämmöt putos n.5-10 c)muutos3:ilman ohjain syylärille,jotta flektit saa paremmin uuttailmaa ja ilma poistuu jäähdyttäjästä(vaikutus n10astetta),lopuksi porasin konepeltiin n5cm reikiä ilmansuod. ympärille ja vaikutus oli tod.suuri senjälk lämmöt pysyi kurissa eikä pitkillä siirtymilläkään lämmöt nousseet yli+95c.

kavitaatio vesipumpussa? eiköhän valmistajat kuitenkin kurista painepuolen virtaaman jo suunnitteluvaiheessa riskirajan alapuolelle.

Asiaa. Nyt tulee kummallisessa järjestyksessä tietoiskua ketjun alkupäähän ja keskelle. Kahden samassa suljetussa piirissä olevien pumppujen tehoero(nostokorkeus ,tuotto yms.) vaikuttaa pumppujen sijoitteluun linjastossa. Usein tarvitaan myös ohitus putki jotta paine-ero ja kavitointi saadaan kuriin. Mitä enempi nestettä kierrätetään niin sitä tehokkaammin jäähdytin tai lämmitin toimii. Jos meno ja paluu putken lämpötilaero on pieni mutta kone kuumenee, syy on kennon riittämätön koko tai nesteen kiertonopeuden hitaus. Ei koskaan liian suuri nopeus. Kennon läpikulkeva ilma ja sen lämpötila vaikuttaa myös. Järjestelmän tilavuuden kasvaessa paisaria suurennetaan ja nostokorkeuden lisäys vaatii lisää painetta järjestelmään. Paisarin sijoitus linjastossa on myös ajateltava uudelleen. Siirtoputkien koko on oltava suurempi kuin alkuperäisessä järjestelmässä. Linjastoon ei saa jättää ilmapusseja. Ilman termaria kone ei ole sopivan lämpöinen kaikissa tilanteissa. Joka tapauksessa,sen saa toimimaan aivan hyvin vaikka auton alla.

Tästä sain ahaaelämyksen, paljonko imuilman lämpötila mahtaa vaikuttaa koneen käyntilämpöön? Siis toki tiedän mitä n. 70 asteinen imuilma tekee teholle, mutta mitä se tekee käyntilämmölle? Onko muilla raittiin ilman saatavuuden ja käyntilämmön suhteen kokemuksia?

Ei ne välijäähdyttimet huvin vuoksi ole turbokoneissa... Jäähdytettynä mahtuu paljon enempi happea samaan tilavuuteen. Tämä lähinnä lisää vain hevosvoimia.

Ja käyntilämpö puolestaan riippuu termarista ja sen jälkeen jäähdyttimesta. Jollei jäähdyttimessä riitä tehot siirtämään lämpöä virtaavaan ilmaan tai sitä virtaavaa ilmaa ei riitä, niin sillon keittää.

Normaalit fysiikanlait auttaa, mutta paljon huomaa palstalla, ettei niihin ole perehdytty. Siksi suosittelenkin vääntämään rautalangasta, kun huomaa hallitsevansa asian, ja innostuneisuutta riittää...

Loistavaa, tästähän on muodostunut mielenkiintoinen keskustelu, josta on varmasti apua jollekkin.

Miten paisuntasäiliön sijoitus vaikuttaa toimivuuteen?

Pojat pani leikiksi.

Vaikka minulta jäikin tuo autopuolen amis väliin niin ihan yleisten fysiikanlakien mukaan mielestäni imuilman lämpötila alkaa jossain kohtaa vaikuttaa myös moottorin lämpötilaan jos jäähdytys on tehtaan jäljiltä jäänyt hiukan alamittaiseksi (ammattilaisten toimesta) kuten esin Jeep Cherokeessa on laita.

Niin että jos jollakulla on jotain muuta kommentoitavaa kun turboissa käytetty välijäähdytin tai paisarin paikka...

Putkimies tietää sen. Tai googleen nestekiertoiset lämmitys ja lauhdutus järjestelmät.

Joo, eli hieman isompi ja ylös. Niillä eväillä pärjää.

Veden laajeneminen 0-100 astetta on luokkaa 4% (ulkomuistista) ja tilavuuden muutos alkuperäiseen on letkujen tilavuus pidentyneeltä osin (veikkaus n. 7 l ) ja mahdollinen jäähdyttäjän tilavuuden kasvu. Jos jäähdyttäjän kennoa pidennetään jää itse vesitilavuuden kasvu melko maltilliseksi, paiskataan tolle nyt vaikka pari litraa. Kymmenelle litralle 4% on 0,4 litraa (alkuperäisen lisäksi) , joten ei sinne mitään kylpyammetta auton katolle tarvitse rakentaa.. En osaa sanoa paljonko glykoli vaikuttaa asiaan, mutta tuskin merkittävästi, vaikuttaa kylläkin lämmön luovutukseen, mutta oletetaan nyt että samaa lientä käytetään molemmissa vaihtoehdoissa, niin voidaan sulkea sen vaikutus tarkastelusta pois.

Ylimpään kohtaan siksi, että autoissa tupataan käyttämään avointa paisaria, kalvopaisunta-astian voisi laittaa mihin vaan, mutta ei oikein käytännöllinen autossa, kai.

Jäähdytyksen (lämmön siirtymisen) tehoon tässä tapauksessa (siis kun vertaillaan tilannetta alkuperäisen ja takana olevan välillä), vaikuttaa massavirta ja moottorilta lähtevän ja moottoriin tulevan nesteen lämpötila ero, jälkimmäiseen vaikuttaa taasen mm. jäähdyttävän ilman ja nesteen välinen lämpötila ero,sekä ilman massavirta (eli käytännössa paljonko ja miten ilmaa saadaan jäähdyttimeen, myös pidemmät letkut luovuttavat lämpöä, jos ilma pääsee jäähdyttämään niitä).

Kun tuossa kaavassa on vain kertomerkkejä, niin massavirran kasvattaminen lisää lämmön luovutusta, samoin lämpötilaeron kasvattaminen (eli suuremmalla virtauksella jäähdytin on kauttaaltaan lämpimämpi ja jäähdytys teho suurempi, vaikka moottoriin palaava vesi saattaa olla jopa lämpimämpää, kuin pienemmällä virtauksella. Verrataan tätä vaikka patteriverkostoon. Kun lämpöä ei saada luovutettua tarpeeksi asuntoon, voidaan suurentaa virtausta (pumppua suuremmalle) tai lämpötila-eroa (käyrää ylös).

Toisaalta tuli mieleen, että merkittävä osa jäähtymisestä tapahtuu ihan jossain muualla kuin jäähdyttimessä. Koneen läpi kiertävän ilman lämpötila-eroa sivuttiinkin jo, mutta lämpöä haihtuu myös lohkosta ja öljypohjasta. Lälkimmäisen osalta tilanne ei varmaankaan muutu, mutta lohkoon saadaan nyt jonkin verran viileämpää ilmaa, joka ei ole lämmennyt jäähdyttimessä.

Yleisesti ottaen kannattaisi kinnittää enemmän myös huomiota ilman poistumiseen konehuoneesta. Sitä parantamalla saadaan usein ilmankiertoa konehuoneessa parannettua helposti. En kyllä tiedä vaikuttaako merkittävästi offivehkeessä, jos keskinopeus on jotain 20 km/h luokkaa...

Kunhan nyt pähkäilin aikani kuluksi, kun aihe kiinnostaa itseäkin. Korjata kannattaa, jos jossain ajatuksessa on virhe sattunut, mielellään perusteluiden kera.

Eiköhän tämä asia ole nyt valmis.

En nyt ole ihan varma puhuuko Kari tässä omasta moottorista vai auton.. On tainnut nykyinen ilmanala vaikuttaa vanhemman herrasmiehen hapenottokykyyn siinä määrin, että apu olisi tarpeen. Suosittelen nauttimaan paikallista keppanaa sisäisesti lisääämään pumpun kierrosnopeutta, mutta en kuitenkaan suosittele ruiskuttamaan sitä imuilman sekaan vesiruiskun tapaan voi aiheuttaa pahaa yskimistä. Muutenkin suosittelen välttämään liikkumista kuumassa päiväsaikaan ja keskittymään öiseen seura-elämään. Paikalliset vastakkaisen sukupuolen edustajat tulisi kiertää turvallisen välimatkan päästä, voi aiheuttaa yllättävää kavitointia pumpussa. Sikäläisissä ambulansseissa ei välttämättä ole starttikaapeleita, joilla antaa pumpulle herätevirtaa. Toivon, että KO henkilö tämän luettuaan inhaloi ylimääräisiä palkokasveja, voi jäädä ainoaksi vaihtoehdoksi mekaaninen ilmanpaineen kasvattaminen, jotta jaksaa ylipäätään liikkua..

Meni nyt vähän OT.

Mulla on pösössä chevyn 305 kone ja jäähdytin takakontissa hyvin on pelannut. Vettä kierrättää chevyn oma vesipumppu keskikokoisella siivapyörällä. Tuo ilmaaminen vaan on hankalampi juttu: ylävesiletku irti ja kone täyteen, letku kiinni ja liruttaa syyläristä loppu. Kone käymään ja kaadella lisää sitä mukaa ku pinta laskee. Nesteen pinnalta kun loppuu vaahto on järjestelmä täynnä. Näin olen sen suorittanut usean kerran eikä ole enää ollu ongelmia. Alkuun täytin suoraan jäähdyttimestä, aina oli lämpeämisongelmia.

Tamapa ei olekkaan uskon asia vaan karu totuus;)

Ei tuo kyllä istu munkaan järkeen, olisko tuolle jotain perusteluja?

Totuuksiakin on niin monenlaisia..

Nimen omaan se ettei se vesi kerkea jaahtya siella syylarissa kovalla virtausnopeudella. Autoissa tosin on eroja ja tama patee yleisemmin vanhempiin tai vanhemmalla tekniikoilla oleviin autoihin.
Sen tarkempaa teoriaa en tassa nyt esittamaan:D Mutta kokeiltu on. Ja useasti

Pikku vinkki Mersun koneeseen liittyen:

Useissa koneissa Esim OM60X on termari ALAVESILETKUSSA ja se on "KOLMITIEVENTTIILI".

Poistamalla termarin, ei homma toimi !!


(Normaalisti koneissa termari on ylävesiletkussa)

Jos nyt joku olisi vaikka sanonut että bensa palaa tietyssä lämpötilassaan niin täällä meillä etelässä kuin teilläkin siellä jäämeren reunalla joitakin kymmeniä asteita alhaisemmassa ympöäristön lämpötilassa niin olisinhan minä tuon uskonut. Kävi vaan mielessä kun lukaisin tuon aluksi lainaamani kohdan. Mutta on siis toiveajattelua.

Ja pumppu pelaa ihan OK riippumatta mitä rotua ja kuinka liki lähimmäiset kiehnää.

Hee, jos lämmönluovutus jäähdyttimessä lisääntyy ja samalla koneen lämpötila kasvaa, olemme varmasti keksineet uusiutuvan energiamuodon siitä on lyhyt matka ikiliikkujan keksimiseen.

Miksi se lammonluovutus lisaantyy?
Laita hella paalle ja kosketa siihen nopeasti kadella. Sen jalkeen uudestaa mutta pida siina katta nyt 5 sekuntia. Kummalla tavalla levy luovuttaa kateesi enemman lampoa?

Olipa muuten aika paska esimerkki vaikka itse sanonkin:D

no vaikkapa sen takia että mitä kuumempi jäähdytin sitä enemmän siitä siirtyy lämpöenergiaa ympäröivään ilmaan ja kun virtausta nostetaan riittävästi niin meno ja paluu lämpötilan ero pienenee jolloin jäähdytin luovuttaa koko pinta-alallaan tehokkaasti lämpöä.
tämä on ihan perus lämpöoppia mikä käydään fysiikantunneilla läpi koulussa, siitä vaan kirjat esiin ja muistelemaan.
meitä viisaammat miehet on laskeneet ja perustelleet asian ihan matemaattisesti ja kyllä tuo näyttää pitävän paikkansa ihan käytännössäkin.

Sitten siella fysiikan tunnilla ei muistettu kertoa etta jaahdytykseen tarvitaan muutakin kuin virtausnopeutta. Jaahdyttymen jaahdytyspinta-alalla ja lapivirtaavan ilman maarallakin saattanee olla jotain tekemista asiaan.

Ongelma varmaankin tulee myos sielta ettei sita jaahdytinta voi kuumentaa rajattomasti kun tuo veden perkule rupeaa kiehumaan jossain vaiheessa kuitenkin.

Anteeksi tuo pieni virhe , kysymyksessä ei ollut jäähdytintä ympäröivän ilman tai muun materian lämpötila. oletetaan että jäähdytin on ntp tilassa ja se pysyy vakiona.

ja jos letkut riittää sen syylärin voi pistää vaikka lumihankeen :D

oletettiinkin kai, että muut asiat pysyy vakioina ja vertaillaan vain virtausnopeuden muuttamisen vaikutusta. Tuo patteri-esimerkki on kai aika selkeä, kun virtausta lisätään, patteri luovuttaa enemmän lämpöä ja huoneeseen tulee lämmin.
On totta, että koneeseen menevän nesteen lämpötila nousee ja siten koneen päässä lämmönluovutus heikkenee, mutta lisääntyneen massavirran pitäisi kumota tuokin.

Jäähdytin ei kuitenkaan koskaan ole kuumempi kuin kone.. eihän..

En vielakaan luovuta.:D

Patteri esimerkki on huono koska pattereita kaytetaan erittain pienella osa-alueella.
Jaahdyttimelle on olemassa jokin maksimi jaahdytysteho sanotaan nyt vaikka 5kw ja jos jaahdytinta kaytetaan sen maksimiteholla (eli ei niinkuin kodin lammitys pattereita). Niin se tarkoittaa lampotilan putoamista jollain vakio maaralla veden jaahdyttimen lapi kulkiessa.
Laitetaan esimerkiksi vaikka 90->70asteeseen. Jos jaahdyttimeen tulevan veden lampotilaa nostetaan vaikka 100asteeseen nousee myos ulostulevan veden lampotila 80 asteeseen.

jos kierron määrä ja ympäröivän ilman lämpötila pysyvät ennallaan niin siinä ei käy noin vaan jäähdytin luovuttaa enemmän lämpöä ympäröivään ilmaan, ja sen takia joudut lisäämään jäähdyttimeen menevää energiamäärää virtausta nostamalla ettei lämpötila ero kasvaisi (20 astetta) en jaksa alkaa laskemaan tässä nyt paljonko pitäisi virtausta nostaa, mutta ainakin 10% tarvit enemmän jatkuvaa tehoa, että saat menoveden nousemaan sata asteiseksi.

työnyybinä n

Lakakkaa ny!

No VIDDU sentaan . Poistakaa ne perkeleen termarit niin lampo ongelmat poistuu!:D

No taas on aihe josta on omaa kokemusta.

Eli 65 ´chevy 2 ,350 koneella.
Ilman termaria lämpeni,ja uudella termarilla pysyi lämmöt kurissa.

Ja totta hemmetissä jos kiertonopeus nousee,niin jäähdyttimen luovuttama lämpömäärä nousee,Mutta jos jäähdyttimen teho on jo tarkalla,ja sisään menevän nesteen lämpötila on esim. 98 astetta ja nopeutta tarpeeksi ja koko jäähdytin alkaa olla jo yli 90 asteinen,niin silloinhan jäähdytin toimii täydellä teholla,mutta koska koneeseen menee myöskin jo 90 asteista nestettä,niin oravanpyörä on valmis.

Asiaa voi laskea vaikka millä fysiikan tunnilla/luennoilla,mutta jos lähtökohta on se että jäähdyttimen teho ei riitä,niin se ei riitä.

Siitähän tuossa on loppujen lopuksi kyse.:confused::confused:

Ja sitten vastaväite...:D

Nii-i.:D

Ainakii ohjaamosta,vaikka eikai se ny siihe vaikuta:eek::eek:

tuo on totta, mutta en ymmärtänyt, että miten tilanne voi olla huonompi suuremmalla virtauksella?
Eikä ollut tarkoitus aiheuttaa ylilämpenemistä palstalla, mutta kun asia oikeesti kiinnostaisi.
Ja kiinnostaisi myös,jos jollakulla olisi selitys tuolle letukan käyttäytymiselle, mulla kun kävi päin vastoin. Tosin se onkin Moparin tuotteita..

uskoisin että se perstuu lämmön siirtymiseen nopeuteen eli jos liikutat sormia kynttilän liekin läpi nopeasti ei tunnu juurikaan lämpimältä
mutta jos hidastat rajusti liikkeen nopeutta alkaa tuntumaaan jopa kuumalta eli lämpö siirtyy sormeen
ja siitä sormi suuhun jolloin taas lämpö siirtyy edelleen:D

No lisää hyviä vertauksia. Heitetään kiukaalle litra vettä tai 2 litraa vettä. Ensimmäisessä tapauksessa vesi lämpenee tehokkaammin, mutta jälkimmäinen jäähdyttää kiuasta enemmän, eli kyse on juuri massavirran tuplaantumisesta. Sormi esimerkissä pitäisi vetää siis kerran hitaasti tai 2 kertaa puolet nopeammin tai 2 x leveämpi sormi puolet nopeammin, pipi tulee kumminkin.

Kiuas esimerkkikin on sikäli huono, että veden höyrystymiseen kuluva energia on huomattavasti suurempi kuin lämmittämiseen kuluva energia, mutta oletetaan nyt vaikka että kyseessä on norjalainen kiuas, eli se mikä ei sihise kun siihen heittää vettä :-)

Oliskohan letukan termarikin sitten tuollainen kolmitie venttiili tai sitten josko siellä olisi lohkossa kanava joka ohittaa jäähdytyspiirin ja sitä kuristetaan termarilla, jolloin termarin kai tulisi olla mallia "sulkeutuu lämmetessä". Tällöin termarin poisto heikentää jäähdytystä ja taakse siirretyn jäähdyttimen suurempi virtausvastus vielä pahentaa tilannetta.

Ja alkuperäiseen kymysykseen vielä.. Jäähdytin piiri on suljettu piiri, jolloin korkeuden muutos ei aiheuta lisää virtausvastusta, mutta lisääntynyt letkun mitta kylläkin. Tämä virtausvastuksen kasvaminen riippuu virtauksen nopeudesta ja putken koosta, jos oletetaan, että putken materiaali (kitkakerroin) ja neste (viskositeetti) ovat samoja ennen ja jälkeen muutoksen.

En usko, että virtaus letkussa on niin nopeaa, että se aiheuttaisi letkussa kovin suurta painehäviötä ???? Vai onko?
Eli jos letkua tulee 6 metriä lisää, niin tuleeko virtausvastusta niin paljon lisää, että tulee ongelmia. Sittenhän voi aina käyttää suurempaa letkua.

Jos Mutamies on sitä mieltä, että keskustelu menee liikaa teoria osastolle, niin kerro ihmeessä, voidaanhan aina perustaa uusi aihe nimellä " Lämmön siirtyminen ja virtausvastukset"

Joo siis ihan hyvää keskustelua ja pohdintaa. Tollai jos palattas takasin maanpinnalle, niin lienee paras kun kokeilee käytännössä. Tai siis alotettukkin on jo.

Tohon suzukiin volvon moottorilla tuli siis ylimäärästä putkea se 4m ja jäähdyttimen luona ylävesiletku tekee 50cm pystysuoran nousun. Putkien sisähalkaisija on 35mm ja osaksi rst putkea, sekä kumiletkua. Paisuntasäiliö on 200 sarjan volvon oma. Jäähdytin on melko suuri volvo s40 ja tuplaflekteillä.

Mahdollisuus kokeilla myös lämmönsiirtonesteellä glykolin sijasta.

Tällä setupilla kokeillaan, ja katotaan toimivuus. Jos ei toimi, niin muutetaan jotain.

Mulla ainakin museoikäinen syyläri on keränyt itseensä sen verran ruostetta ja paskaa, että tuoreempaan syyläriin vaihto korvaa useemman metrin letkua.

Jäähdytyksen kannalta tärkeämpi on varmaan ilman saaminen syyläriin. Ajattelitko sille rakentaa jotain "skuuppia" vai ajattelitko ihan vaan ropellivoimalla siirtää ilmaa? Jos jollain muullakin olisi vinkkejä/kuveja niin sopisi varmaan tähän..

No mulla toi jäähdyttimen ilmansaanti on aika hyvällä mallilla, koska korirakenne on ikäänkuin avoin.

Tässä kenno ja flektit:
http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=27459

Flektit imee ja vastapuolella on noin 20 cm tilaa ennen penkkejä. Eli tässätapauksessa tuosta raosta menee melko hurjat määrät ilmaa.

Tuloo kuumat oltavat penkeillä jos letku halkee tai jotain muuta sellaista sattuis.

No kun tämä tästä pikkuhiljaa alkaa muotoutumaan... Ajatus oli laittaa pääkaareen sellainen alumiini plootu erottamaan varsinainen kabiini osasto tuosta jäähdyttimestä. Sais tuon ilman virtauksen kennolle ikäänkuin sivuilta.

Laita kylkeen koko syyläri niin saa pikkasen ajoviimaa itestään ja siihen viel tuuli ohjaimen

Jeepin lämpötilan saa laskemaan kun tekee konepellin takaosaan molemmille puolin noin
10cm x 30cm tuuletusaukot. reikien päälle rosteriritilät vaikka venetarvikkeista koriliimalla kiinni.... En tiiä toimiiko mutta saahan sitä aina kokkeilla.. Ameriikan pojat ovat testanneet.

Alkuperäiseen kysymykseen sen verran, että korkeudellahan ei ole suljetussa järjestelmässä mitään merkitystä. Vain pitempien putkien muodostama lisähäviö pitä pystyä voittamaan, eli uskoisin, että vakiopumppu riittää, jos laittaa riittävän suuren letkun ja sitä ei tule kymmeniä metrejä lisää.

Tuo termarinpoisto lisää lämpöä kuulostaa siltä, että jostain syystä auton nestekierto pääsee häiriintymään kun termarin poistaa. Nouseeko lämpö myös syylärissä silloin, vai pelkässä koneessa? Juurikin joku tuollainen 3-tie venttiili tai vastaava.

Ja Termostaatin tehtävänähän on pitää moottori sopivassa käyntilämpötilassa, eli ei kai sitä kokonaan kannata pois heittä. Laittaa vain toimivan termostaatin ja toimivan vesipumpun nin pitkälle pääsee. Ja muistaa myös varmistua, että se termostaatti on oikein päin. Jos jonkinnäköisiä reitettyjä termostaatteja tullu vastaan, kun on lämpöongelmia ja ne on aina ratkennu laittamalla uusi termostaatti oikeinpäin koneeseen ilman mitään ylimääräisiä reikiä.

-MVa-

Vapaa kierto?
 

Jälleen liittymättä juuri mihinkään,en saa päähäni mikä auto se oli jostai 50-60 luvulta ku siin ei ollu vesipumppuu ollenkaan. Sen juju oli se et syyläri oli ylempänä konetta reilusti ja näin se oli sit vapaa kiertoinen,perustu siis sihen et lämmin nousee ylös ja kylmä alas. Ja menee se jotakuinkin niinki et jos syyläri on alempana konetta ni termari on alavesi letkussa ja toistepäin. Asiaa vaikeuttaase et jossai se sillon kiertääki "väärin päin" eli alhaalta ylös.

Mites noi siirtoputket, saako ylä- ja alavesiletkut olla samalla tasolla matkalla syyläriin?

putket
 

ei kannata laittaa toisiinsa kiinni vaan jättäää pieni rako tai laittaa jotain lämpöesristettä väliin, termostaatin voi korvata sopivalla prikalla jolloin vesi kiertäää lohkossa oikein, jos termostaatin jättää pois vesi kiertäää vain "etupäässä" ja "takapää" kettäää.

Tähän tarkoitukseen on hyvä LVI-liikkeestä saatava komposiittiputki.
Siinä on liukas sisäpintä, vahva rakenne, mutkat mahdollista taittaa käsin menemättä kluttuun, kestää kemikaaleja ja öljyjä.

Google ja putkiliike kertoo komposiittiputkesta lisää:)

Kannattaa sitten tarkistaa putken moottoriöljyn sieto ja maksimikäyttölämpötila. Uponor sanoo ettei heidän putkensa kestä moottoriöljyä, jatkuva lämpötila max 70 astetta ja hetkellinen 90 astetta. Eihän auton vesiletkussa ole yli 70 astetta ihan 24/7, mutta katsotaanko moottorin normaali käyttölämpötila putken kannalta hetkelliseksi, on kysymys joka jää vastaamatta.

- p.

http://www.sahkobit.fi/verkkokauppa/...app-p-530.html
Toimisiko tuollainen putki nesteiden siirrossa? Käyttis-autossa on syylärin vaihdon takia noin 50cm tuollaista jappi-putkea ja ainakin vielä on kestänyt ja pitänyt. Kuinkas sitten käy kun putkella alkaa olla toista metriä pituutta?

No itse olen tuota käyttänyt jäähdyttäjän putkina eikä ole ongelmia ollut mutta aika kai sitten näyttää...

Myös jäärata-autoissa tiedän käytettäneen samaa.