Kysy mitä vaan, vastataan kun jaksetaan 2021
 

2020 ketjun loppupuolella oli juttua peräkärryn katsatuksesta.

Onko laki muuttunut kun eikös aiemmin ollut että seuraavan vuoden loppuun mennessä katsastettava?

Itselläkin meni pitkäksi, olis viime vuoden loppuun pitäny leimata ja nyt tammikuun alussa kun kävin ni kolmeksi vuodeksi tuli leimaa. En tästä ole pahoillaan ihmettelen vaan.

Toinen kysymys yhdistelmän takasumuvaloista. Inssiltä suullinen kommentti vetoautoon liittyen kun auton takasumari paloi vaikka kärri perässä. Vetoauto vm.-99 ja vetokoukku sähköineen asennettu merkkiliikkeessä ennen auton käyttöönottoa.
Pitääkö vanhoihin autoihin vaihtaa vetokoukun pistorasiat ja tehdä kytkennät uusiksi?

Kolmas kysymys. Mites vielä vanhemmat autot joissa ei ole takasumaria ollenkaan. Silloinhan kärrin sumaria ei pystytä testaamaan katsastuksessa. Pitääkö autoon asentaa kytkin kärrin sumarille?

Sumuvalon toiminnasta, mulla -03 vw golf ja -06 volvo ja molemmissa palaa autossa samalla sumari kärrin kanssa. Ja vanhoissahan on sininen jatkuvavirta joka on nykyisin sumuvalon johto. Silloin tällöin näkee vielä kärryjä liikenteessä jossa palaa sumuvalo kaiken aikaa

Eikös "uudemmissa" autoissa ole perävaunun valojen pistorasiassa joku kytkin, joka vaikuttaa jollakin lailla auton valoihin, kun pistoke on lykätty pistorasiaan? Muistikuva vain, joten miten on?

Käytän O2-perävaunua katsastuksessa ajoittain vanhemmalla vetoautolla, jossa on sen aikainen 7-napainen pistorasia, kärryssä 13-napainen tulppa ja adapteri välissä. Takasumuvalon johtoa ei auton pistorasiassa ole kytketty mihinkään. Perävaunun takasumuvalon toimimattomuus on katsastuksessa hyväksytty selityksien jälkeen vetoautosta johtuvana.

Aiemmin, kun takasumuvalosta ei tiedetty mitään, oli usein tapana laittaa siihen 7-napaisen pistorasian vapaaseen napaan jatkuva virta asuntovaunun akun lataamiseksi. Sitten alkoi tulla perävaunuja takasumuvalolla, joissa takasumari loisti aina sellaiseen autoon kytkettyinä, jossa tätä "asuntovaunusähköä" oli käytetty. Olen ymmärtänyt niin, että tämän haitan välttämiseksi se "vapaanapa" on jätetty myöhemmin kokonaan kytkemättä, jotta se ei saisi perävaunun takasumaria loistamaan jatkuvasti, mutta toisaalta auton takasumuvalon rinnalle kytkettynä se kytkentä ei kuitenkaan kestäisi asuntovaunun akun lataamista. Autossa takasumarin johdotus on yleensä ohut ja sulake on siksi pieni.

Sellainen ainakin on että pistoke kytkettynä auton oma sumuvalo ei pala. Ja kun tuo hapettuu niin sitten auton oma sumuvalo ei pala lainkaan.

https://www.tarvikemotti.com/https:/...tkuun-0-45-90/

Eikö tällaisia teräspunosletkuun ruuvaamalla kiinniettäviä AN/JIC liittimiä saa perus hydrauliikkakaupoista? En halua käyttää klemmareita, niitä on jo nyt käytössä. Mieluiten laittaisin sinkittyjä liittimiä kuin tuning liittimiä. Täysin käsittämätöntä miks tuollakin kaupassa suurin AN liittimistä on noita punasinisiä oksennuksia :confused: Nuo mustat alumiiniset on vielä ihan siedettäviä, mutta sitten jos tarttis T-haaran niin sitä ei saa samassa sävyssä. Miten tämäkin asia voi olla näin vaikea.

Oletko jotain bling-blingiä rakentamassa, kun sävyerot potkii mutta materiaalilla ei väliä, ja paukkupullosta ei mielenrauhaa saa?

Uudessa autossa 7- napainen vetokoukun pistorasia!
 

Siis 2020 suomeen uutena rekisteröidyssä autossa on 7 napainen (vanhan mallinen) vetokoukun pistorasia. (olisko rikottu maahantuonnissa tms)

Muistelen, että joskus n.10 vuotta sitten tuli määräys, että O2 peräkärryissä pitää olla 13 napainen Pistotulppa: KOSKA vetoautoissa pitää olla 13 napainen pistorasia? ja pitiköhän olla myös peruutusvalo... hämäriä mielikuvia, voin muistaa väärin:o

Minulla "katumaasturissa" on tuo 13 napainen pistorasia (vaihdoin itse) ja yllätyksenä tuli, että muutaman vuoden ikäisessä 3500 kg O2 kärryssä syttyi peruuttaessa pakkivalot! (toinen yllätys oli se, että kärryn runko ja valojen maadoitus ei olleet yhteydessä; toki järkevää nykysähköillä)

Siis: onko laillista, että vm.2020 autossa on 7- napainen rasia; vaikka sillä vedetään myös O2 kärryä, ja tämähän selviää katsastuksessa, siis kun katsastetaan kärry samalla.

Miten kokojen puoleen tuolta löytyisi, kannattaa kysyä.

https://www.hydrauliikkapumppu.fi/tu...jic-ulkokierre

Tuli toisaalla vastaan hauska ajatelma, jos on sähköauto ja siinä ajonaikainen lataus niin jos peräkärryssä on dieselgeneraattori joka tekee matkantekoon sähköä niin saako sitä genua ajaa löpöllä :D

Ei nyt puututa hyötysuhteisiin vaan asetelmaan..

Saako peräkärryssä olla käyvää moottoria- & saako sähkökulkineeseen syöttää ulkopuolistavirtaa ajon aikana?

Eikö tuollaisessa tapauksessa joku Tullin tai Traficommin viskaali kuitenkin totea, että ajoneuvon pääasiallinen käyttövoima on saatu vähemmän verotettua polttoainetta käyttämällä, mistä seuraa... ...jne?

En tiedä mitä laki sanoo ajonaikaisesta latauksesta, mutta normaali sähköauto ei liiku jos latausjohto on kiinni. En tiedä olisiko peräti lain vaatima ominaisuus.

Ehtoota. Saako Suomesta mistään ostaa Defe td5 snorkkelia? Semmosella "viistoämpäri" nupilla?

Ainakin rekan kylmäperävaunuissa on käyvä dieselmoottori, ja tekee myös sähköä.

Tuosta löpöllä tehdyn sähkön syöttö ajonaikana:cool:: (arvaus, että Trafin? motivoinnin kohteena, muutama virkamies irtoaa viikoksi pariksi näin tärkeän asian kimppuun:p) (siis ihan huumorilla;))

-Autosta maahantuonnin yhteydessä kannettavan ajoneuvoveron uudelleen laskenta: Vastaava ei-hybridin vero korotettuna kaksinkertaiseksi, koska kärryn vetäminen lisää kulutusta.(peräkärry ajoneuvon rakenteeksi, vrt nivelbussi)
- Käyttövoimaveron korotus dieselin mukaan, peräkärry huomioidaan em. 2 kertaistamalla vero.
- Co- päästöissä sama juttu, kerrottuna vielä kahdella lisäksi, koska agrekaatin hyötysuhde huono
- käyttövoimavero 10 kertaisena aiemmasta 2 kertaisesta verosta, kun käytetty löpöä/verotonta polttoainetta, vero kannetaan maahantuonnista alkaen tämän veropäätöksen lopulliseen lainvoimaan asti.

Jos sattuis tuntemaan pakottavaa tarvetta ostaa V8-dieselmaasturi päivittäiseen ajoon, niin kumpikohan se kannattais olla; Dodge Ram (2gen) vai Chevy Blazer (2gen)? Olisko jotain muita varteenotettavia vaihtoehtoja?
Hintaa sais olla alle 10 000€.
...Ihan siis kaverin puolesta kyselen... :o

Ramissa ei ole V8 dieseliä vaan suora 6 Cummins.

No kai semmonenkin käy.
Edit: eli siis muotoilen uudelleen, jos sattuis olemaan haluja ostaa hirveen kokonen kiisseli.

Ääni rotkelle ilman muuta!!!

No mistäs nyt tuulee! Onko korpihöperyys iskenyt?

Siis ihan sille kaverille... :)

No ensin se aatteli ostaa Land Cruiserin kun pitäähän maalla maasturi olla.
Sitte sillä lähti jotenkin vähän laukalle. Siis sillä kaverilla...
Edit: no kaikki alkoi kun se aatteli et jos Skoda Yeti nii olis 4x4. Sit se alko miettiä et jos laittaa useamman tonnin taikka kymmenen autoon, nii pitäiskö se auto sitte ees olla sellanen mistä tykkää. ☠️

No sitten. Sillehän mahtuisi näissä sitten vaikka PV:eitäkin enemmänkin kyytiin, jos tarve sillä näin olisi. Ja jos se siis näistä nykyään tykkää.

Erittäin hyvä pointti. Tosin hän on siirtynyt PV-iästä Corollaikään. :D

Onhan nuo "samasta" autoluokasta niin eri autot ku voi vaan olla. Päivittäiseen ajoon Dodge jo ihan sen perusteella että ne on 93-02, Blazer on 73-91

No niin arvelinkin. Blazer olisi sellainen hätäratkaisu, kun ne olisi halvempia ja nyt vaan jotenkin niin kaasujalkaa kutkuttelisi.
Mites onko niissä Rameissa sitten väliä ottaako manuaali- vai automaattiaskin? Manuaali miellyttäis enemmän. Toki ton ikäisistä autoista on jo varmaan viat ajettu ulos oli kumpi aski vaan. Mutta onko Rameissa jotain lastentauteja joihin pitäis osata varautua?
Jos jollain sattuis Jykylä/Kuopio/Oulu-suunnilla olemaan Rami jota vois käydä vähän hipelöimässä niin laittakaa privaa. :)

Offroad-paja

Mä oon ainaki dodgesta tykänny. Ei varmaan mikään auto vielä noin kauaa ollu, paitsi tietty hilux. Tuo on -99. Eli ekoja 24 venttiilisiä ja sähköpumpulla. Vanhemmat vähemmillä ventiileillä ja mekaanisella pumpulla. Vähän muuttui tuo tehottoman oloiseksi 37" pyörillä, korjaantui edgen boksilla.
Onhan niissä ecu vikoja, sähköt huonot, laatikko vähän heikkolenkki, mutta taitaa olla joka jenkissä. Ja jos kuopion seudulla oot, Siekkinen korjaa. Jakolaatikko, siihenkin saa halvalla korjaussarjan, eikä mikään mahoton homma.

https://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=164830

Onko tuo semmoinen mitä haet..?

90 asteen kulmalla oleva "suorahiomakone"; "Pirra/pörrä tms." sähköllä
 

Siis se perinteinen "vinku" tms. johon käy suoraan n.3mm tai n.6 mm varrella olevat kovametalli yms. hioma- ja kiilloitus terät/levyt; toki ns. kulmamalli, ja sähköllä.

Paineilmakäyttöisiä löytyy noin 13 kpl tusinassa:
esim. puuilossa https://www.puuilo.fi/mr-karalaikkah...SABEgLKOPD_BwE

Löytyskö mistään vastaavaa (kohtuuhintaan) sähkökäyttöistä, esim 230v?

Nuo minun "halpakauppa" suorahiomakoneet toimii harrastekäytössä ihan hyvin, mutta kaikkea ei oikein voi hioa, varsinkaan leikata, suoraan.

Ja paineilma ei ole oikein hyvä vaihtoehto, koska kompura ja hiomakone äänekäs, ja vaatii käytännössä vähintään 1 kW tehon, käynnistettäessä virtapiikki niin suuri, että normaaleilla auton akuilla/invertterillä ei toimi kunnolla.
Ja tuon minun 230v 6mm suorahiomakoneen nimellisteho on muistaakseni n.400W, ja tuon pienemmän vajaa 200w?

Dremel ja siihen 90 asteen kulmapää?

Paras tähänmennessä, toki noin 150 euron paketti
 

Ja tehoa saisi olla hivenen enemmän? Tuo kaverin yli 10v vanha dremel, olikohan se isompi? tuntuu pikkuisen tehottomalta, en muista mikä malli, ja paljonko tehoa, mutta isommilla kiillotus/leikkaus/hionta-laikoilla hyytyy kohtuu helposti.
Ja tuota kulmaa tarvii nimenomaan noilla isommilla "laikoilla".

Noista nykyisistä, mihin tuo kulma-adapteri sopii, pikaisella hakemisella tehokkain on 175w.

12V akkukulmakoneita löytyy muutamalta valmistajalta 75mm laikoille, en ole nähnyt ainakaan että sais 6mm varrella olevia työkaluja kiinni. Ebaysta yms saa kiinanpaska 75mm verkkovirtarälläkkää johon saa myös 6mm varret kiinni.

Tartteeko jarrullisessa kevytperäkärryssä olla talvirenkaat?
Eli siis 750kg kokonaismassalla olevassa kärryssä.

Jarruttomassahan ei tartte.
Ja jos tarvii ni oliko se niin että veturissa ja kärryssä tarttee olla sama rengastyyppi, eli kitkat tai nastat.

Lähes 100% varmuudella uskallan väittää, että tuohon pätee kaikki samat säännöt kuin muihinkin alle 750kg kärryihin. Rengasvaatimukset riippuu ajoneuvoluokasta, eikä siinä erotella onko jarruja vai ei.

Kakkoskopan tyyppivikoja:
- Kojelaudan päällys halkeilee
- Takajarruputki menee C-palkkirungon sisällä jonne polttoainesäiliön kohdille voi kertyä ajan mittaan paskaa ja joskus kun tulee joku kunnon paineisku jarruihin jarruputki räjähtää (kävi itelle kotipihassa ja tuon jälkeen lueskelin ameriikan foorumeilta että on käynyt muillekkin)
- Eri maadoituspisteiden hapettuminen aiheuttaa kaikkea kivaa esim. automaattivaihteiston häröilyä
- Jos laturista vuotaa liikaa vaihtovirtaa läpi jostain diodeista tms. voi power control module ottaa siipeensä
- Y-haara mallinen ohjausvivusto on täysin perseestä, ohjauksen pallonivelet alkuperäisinä ja halpoina tarvikkeina ei rasvattavia, kuluvat suolaveden päästessä suojakumin alle ihan silmissä
- Death wobble hyvin yleistä johtuen mm. edellämainituista pallonivelistä
- Ohjausvaihteessa lähes aina klappia
- "Drives like a derailed train" kuvailee hyvin jopa ihan tehdaskuntoista ohjattavuutta
- Ajovalojen johdot todella alimitoitetut, orkkis umpiot vastaavat ajan hapettamina lähinnä jotain hamsterin polkemaa polkupyörän generaattoria
- Korkea auto jo tehtaalta (nelivetoinen) --> kuskin penkki monesti revennyt
- Automaattivaihteisto tehdaskokoonpanossa melko alimitoitettu Cumminssille
- Kampiakselin stefa vuotaa todella suurella todennäköisyydellä myyntiin tulevassa autossa
- Alipainepumpun ja ohjaustehostimen välinen akselitiiviste myös herkkä vuotamaan moottoriöljyä
- Killer Dowel Pin kts. google
- 12 venttiilisessä huomattavasti kestävämpi syöttöpumppu, mutta senkin saa rikki jos siirtopumppu ajan myötä hajoaa.
- 24 venttiilisessä syöttöpumpun tappaa myös Chryslerin alkuperäinen sähköinen siirtopumppu, jonka hyytymistä ei kovinkaan helposti huomaa, ennen kuin on liian myöhäistä. Siirtopumpun hyytyminen aiheuttaa syöttöpumpun kuumenemisen joka kärventää ohjausboksista kolvaukset ja se entisöi koko pumpun. Ei korjattavissa ohjausboksin siirtosarjalla samalla lailla, kuin Chevroleteissä PMD boksin siirtäminen, koska boksi on syöttöpumpussa kiinteänä. 24 venttiilisessä on melko lailla pakko olla polttoainepainemittari ja mielellään joku aftermarket siirtopumppu.
- Kääntösäde: ei mikään tyyppivika, mutta pitkälavainen 3,9m akselivälillä ei jumalauta käänny läheskään samalla kehällä, kuin vaikka 3 akselinen kuorma-auto teli ylhäällä!
- Näkyvyys ulos auton välittömään läheisyyteen helvetin huono pitkän konepellin johdosta sekä sivuikkunoiden alalinja todella korkealla.
- Itellä NV4500 manuaaliaski. En ottaisi automaattia. Ei tuokaan tuhoutumaton ole, mutta... 6 vaihteinen eri merkkinen ja Suomessa huippu harvinainen, mutta siihen käy normaalimmat öljyt. 6 vaihteen välitys sama kun 5 lovisessa vitosella, eli periaatteessa vähän tiheämpi laatikko?

Niin ja sitten vielä 24 venttiilisissä niin kutsutut 53 lohkot. Amerikassa ovat suorastaan ongelmajätettä maineensa takia. Siihen ei kukaan tule ikinä ottamaan mitään tieteellistä kantaa halkeaako ne tässä ikäluokassa jos on parisataa tuhatta mailia mittarissa. Mutta kannattaa tuokin tietää. Taas google auttaa ehkä paremmin 53 block hakusanalla.

Kiitos kattavasta katsauksesta! :)
Manuaaliaski minua enemmän miellyttäisikin, oon tämmönen vanha jäärä, että kaikki pitää saada tehdä ite. Myös vaihteiden vaihto.
Mulla on ennenkin ollut vanhoja autoja, joten sisustan repeämiset ja halkeamat ei merkitse mitään, eikä hassu ajettavuus. Mutta tosiaan sitten tommoset kaikki muut työmatkaa hankaloittavat vikamahdollisuudet on kiva tietää, niin eikä jenkkiautot ole mulle lainkaan tuttuja ennestään.
Mie melkein, MELKEIN jo kävin hakemassa itelleni Ramin. Siis katoin rahat valmiiks tilille ja olin jo tehnyt ostopäätöksen ja siis kattelin enää lähinnä, että meniskö taksilla vai junalla vai bussilla hakemaan sitä Ramia.
Mut sit mulle tuli joku helvetin harvinainen kirkas hetki ja päätin, että nyt ei ole sopiva aika. Jos niillä rahoilla vaikka sittenkin laittais kesällä saunan tohon pihalle.

x2

Omakotitalon pihalle hiekoitus. Kaupassa oli veden päällä kelluvaa ja sitten perinteisempää hukkuvaa sepeliä. Kelluvassa mallissa tietysti olettavana etuna ettei tarvisi hiekoitta uudestaan aina kun käy sulana. Mutta mitkä noilla on käytännön edut ja haitat? Hiekoitettavaa n. 100m tietä ja 10m kävelypolkua.

Aika huonosti kestää kulutusta tuo lecasora, pihan kulku väylille kyllä mut tielle kovempaa

Joskus tuo kelluva malli lähtee sulaveden mukana liikkeelle, jos on liukas, kova jää alla. Jos se ehtii yhtään tehdä itselleen koloa jäähän, niin silloin kyllä pysyy jo paremmin.
Molemmilla on varmaan paikkansa. Itse suosin perinteistä hiekkaa/sepeliä ylivoimaisen edullisen hinnan vuoksi. Ja siksi, että kun se sulattaa tiensä jäästä läpi, jäät häipyvät keväällä nopeammin.

Niin ja kun kesä tulee niin se normi murske on ihan ok pihaan jossa muutenkin on mursketta.

Normi hiekoitussepeliä täälläkin käytetään, lecasoraa ei ole tullu laitettua.
Pihatiessä kun on mäki, niin epäilen, että sitten ne vetisen jään päältä valuu pois. Ja miten lienee kestää päivittäistä yliajamista? Hajooko se lecasora renkaan alla muruiksi?

Jos tuota Leca mursketta ei tuuli vie kun jäälle levittää, niin viimeistään sulamisvedet. Tennarin alla tarjoaa kyllä paremmin pitoa kuin perus hiekotussepeli. Jos siis siinä pinnalla vain pysyisi. Aikanaan kun hiekoitukselle oli tarvetta, niin sitä sai mättää painollisesti saman verran (joka siis moninkertainen määrä tilavuudeltaan) jos ei enempikin. Toisekseen se kulkeutui sisään aivan eri tavalla sotkien kuin ne satunnaiset kengänpohjiin tarttuneet sepelit mitkä helppo nyppäistä yksitellen.

Kohtuullisen tasaisen pihan liukkaudentorjunnassa on Leca-murske ollut parempaa kuin kivimurske. Raskaampi tavara tahtoo upota keväällä jäähän päivän aikana, jolloin aamulla on yöpakkasen jälkeen taas liukas pinta. Leca-murske pysyy pinnalla ja jäätyy siihen kiinni. Molempi parempi, eli laittaa tilanteen mukaan raskasta tai kevyempää.

Tämä lie optimi, kuten monessa muussakin asiassa.

Rocla 2400 RH24 pumppukärry, tiivisteiden vaihto. Miten kuvassa näkyvästä pumppuslinteristä saa tuon sisällä olevan, sinisen stefan pois? Jotain siitä varmaan pitää purkaa mutta en hoksaa mitä.

Ja sitten on tiivistesarjassa tuli alumiiniprikka, mihinköhän tuo menee kun ei purkaessa tullut vastaan?

Öljyksi käy perus peräöljy?

Itse laitoin ATF:ää aikoinaan tallille hankkimaani Roclaan kun sieltä oli öljyt kateissa. Tavoitteena parempi öljyn juoksevuus myös pakkasella. Peräöljyn kuvittelisin olevan aika paljon sitkeämpää tavaraa, kuin hydrauliöljy. Eli itse laittaisin mieluummin hydrauliöljyä, kuin peräöljyä.

Taitaa irrota ihan vaa kaivamalla. En muista mikä kampe oli aikoinaa mihin piti tiivisteitä vaihtaa, mut vastaava rakenne oli. Se piti parilla ruuvarilla kaivaa pois, ja uus meni paikoilleen ku taitteli sen C-kirjaimen muotoon.

Joissakin on turpatiiviste lukittu ohuella lanka seekerillä.

Kiitos vinkistä, ulkona tuota tulee kuitenkin säilytettyä. Pitää käydä ATF tai hydeä ostamassa.

Tuo uus tiiviste menee kolmeen osaan poikki ennenkuin sen saa C muotoon taiteltua.

5x112 vanteita
 

Onko mitään muita kun mersu vanteita 5x112 jaolla? Tarttis yhteen peräkärry projektiin ja ainakin mersun vanteissa on et sen verran viturallaan ettei vitsi alkaa pajoittamaan.

Vakkilaisissa on käytetty paljon 5x112 eri et luvuiilla, niistä luulisi löytyvän sopivia. Keskireikä on 57,1 alkuperäisissä vanteissa mutta esim tarvike alumiinivanteissa isompi ettei sekään ole ongelma.

Mihin suuntaan se et on väärä?
 

Ja minkä mersun vanteet? vanhan mersun (esim W-123) vanteen et paljon pienempi kuin uudempien, ja kun ovat kapeampia, niin sisäreuna monta senttiä lähempänä kiinnityspintaa.
Ja minkä kokoista vannetta etsit... VAG:ilaiset usein 15" tai isompia...

Niitä on eri ET:llä. Minäkin olen jemmaillut w126 15" peltivanteita jos tarvii johonkin kärryyn.

Esimerkiksi audi, volkkari, skoda, voortti, ...

Tuossa on muutamat ja mb stanssattuna vanteisiin ja et 48-50 jotain ja ihan 14 tai 15" riittää, ei taida olla mitään maasturityyppisiä et lukuja tuolle jaolle?

Jaa se oli kierteellä kiinni. Olisivat nyt vähän voinu jotain muotoa laittaa tuohon että ois ees etäisesti näyttäny kierrettävältä osalta :D

Saatko laskettua noista ET-luvuista ja Vanteea Leveydestä....
 

Siis minkälaiset vanteet tarvitset?

onko tuo et 48-50 se mitä kaipaat vai se mikä ei käy...

Em mersun vanteet pyörii suuruusluokkaa 20 ja eteenpäin

Siis mille renkaalle, ja kuinka paljon tilaa pyörännavan sisällä?

p.s jos pitää löytyä Maasturi samalle vanteelle, niin WV taro taikka joku "jenkki" olisi minun googlaus

Hyvä perintätoimisto hakusessa.

Aiemmin oli Suomen Perintätoimisto, otti pienetkin saatavat asiakseen ja perintäkulut velalliselle. Axactor osti kuitenkin Suomen Perintätoimiston toiminnot 2019 ja nyt ovat muuttaneet toimintaansa. Ottavat toimeksiantoja pääasiassa isommilta yrityksiltä.

"Strategiamuutoksen myötä tulemme jatkossa keskittymään pankki- ja rahoitusyhtiöiden saatavien perintään."

" Tarjoamme saatavien hallinnan, maksuvalvonnan ja perinnän palveluita ensisijaisesti pankki- ja rahoitusalan yrityksille sekä vakuutusyhtiöille. Palvelemme myös keskisuuria ja suuria yritysasiakkaita. Ostamme rahoitusalan yrityksiltä perintään siirtyneitä velkaportfolioita."

"Valitettavasti emme myöskään voi jatkossa ottaa yllä mainittujen muutosten myötä uusia toimeksiantoja vastaan."

Ilmoittivat etteivät jatka keskeneräistä pienen yrittäjän, pienen saatavan perintää! Ei sanasta sanaan mutta rivien välistä luettuna.

Mainos on valttia....
 

^-En tiedä onko Suomessa tai mistä tavoittaa näitä velanperijöitä...? :rolleyes:

https://t.ylilauta.org/a/w/0/aw03e-1ec3yst-480.jpg

Tuli varattua huomiseksi BE-ajokortin teoriakoe. Noita maksullisia harjoittelusivua on monia tarjolla mutta onko siinä kokeessa mitään ihmeellistä? Ikää 29v eli jonkun verran on yleiset liikennesäännöt tiedossa. Ajokortti/massapykälät on myös hallussa. Tarviiko kuorman sidontaan liittyen tietää jotain spesifiä?

Ei ainakaan 4vuotta sitten ollu

Teoriakoe hyväksytty, eipä siinä ollut kyllä oikeastaan yhtään peräkärryyn liittyvää kysymystä, muuta kuin siihen liittyvät liikennemerkit.

Aloittelijan lukkoihmettelyä...
 

Mekaanisesta akselilukosta: Ymmärtääkseni esim. taka-akselin lukko lukitsee taka-akselin tasauspyörästön ja tällöin yhtäläinen voima välittyy moottorilta kummallekin taka-askelin pyörälle. Pyörät pyörivät tällöin aina samalla nopeudella.

Entä jos keskitasauspyörästön lukko on auki. Onko tällainen asetus (keski auki, taka kiinni) validi/järkevä missään olosuhteissa?

Onko keskitasaupyörästö joissain maasturimerkeissä aina lukossa?

Entä mikä on napalukko?

Olet ymmärtänyt tasauspyörästön lukon idean oikein. Onko sitten järkevää pitää keskilukkoa auki ja takaa kiinni, en heti ainakaan keksi missä olisi. Esimerkiksi G mersussa lukot saa vain järjestyksessä keski- taka- etu- kytkettyä. Ehkä jääradalla olisi hyvä, saa perän luistamaan mutta ei ole niin kova puskemaan?

Monessa maasturissa ei edes ole keskitasauspyörästöä, mutta niissä voi valita pelkän takavedon. Sellaisissa siis etu- ja takapää vetää aina samaan tahtiin kun neliveto on kytketty.
Sellaisissa on myös usein napalukot. Napalukko kytkee navan vetoakseliin. Sen tarkoitus on polttoaineen säästö, eli takavedolla ajaessa saa irroitettua vetarit navoista jolloin ne ei pyöri turhaa.

Alkaahan se aika nopeasti syödä bensaa ja rengasta, jos akselit on jumitettu toisiinsa. Ainakin jos pitää yhtään mutkissa tai risteyksissä ajella. En kyllä keksi muuta tilannetta kuin drifting-harrastus ja maastossa se, kun jumiin jäämisen uhka on käsinkosketeltava. Muualla ajo muuttuu tönköksi ja kankeaksi, risteykset ja liikenneympyrät menevät pitkäksi tms.

Jos yleensäkkään on mahdollista kytkeä vain takalukko autossa missä on keskitasauspyörästö: jos etuakselilla pääsee jompi kumpi pyörä kunnolla suttaamaan suurin osa voimasta menee sinne yhteen renkaaseen. Eli maastoajossa aika heikko tilanne, paljon parempi etenemiskyvyn kannalta on keskipyörästö lukossa ja tarpeen mukaan akselit lukossa. Näin vaikka edessä tai takana pito katoaa jossain nurkassa niin molemmille akseleille tulee siitä huolimatta vetoa 50-50.

Suurimmassa osassa pickupeista/lava autoista ja isossa osassa 90-luvun ja vanhemmissa maastoautoissa neliveto on kytkettävä neliveto, jossa ei ole keskitasauspyörästöä. Ne vetää siis neliveto päällä aina 50-50. Niissä on monesti juuri nuo napalukot, jotta etutasauspyörästö ja etukardaani ei pyöri turhaan ajettaessa pelkällä takavedolla. Navat voi olla automaattiset tai manuaaliset. Nykypäivänä yleisempi versio tuosta on etuakselin kytkentälaite joka irroittaa toisen etuvetoakselin automaattisesti pyörimästä takaveto päällä ja näin ollen tasauspyörästö ja etukardaani ei pyöri turhaan.

Ja mitä pidempi akseliväli sitä paremmin huomaa miten tönkösti tommonen kytkettävällä nelivedolla varustettu auto kääntyy neliveto kytkettynä.

Olet enempi oikeilla jäljillä, kuin arvaatkaan
 

Siis tasauspyörästö (ilman lukkoa) jakaa vääntömomentin tasan molemmille akseleille, ja jos toinen, esim. takarengas, on ilmassa esim. ristiriipunnassa, niin sen pyörittäminen ei vaadi kuin minimaallisen vääntömomentin.
Ja samalla minimaalisella vääntömomentilla se toinen takarengas yrittää vääntää autoa eteenpäin.

Ja jos em. tapauksessa on taka-akselilla 100% kytkettävä mekaaninen lukko, niin kun kardaania pyöritetään, niin käytännössä KAIKKI energia/voima, siis vääntömomentti, menee tuohon takarenkaaseen, mikä ei ole ilmassa.

-> jos maasturi, missä on kaikki tasauspyörästöjen kytkettävät lukot kiinni, niin kaikki renkaat pyörii samaa nopeutta, vaikka kolme niistä olisi ilmassa, ja yksi tukevasti maassa-> moottorin vääntömomentti/teho menee vain tuolle yhdellä renkaalle.

-jli-
Rengas aina "luistaa" kun siitä välititetään voimaa, ja tuo ilman keskitasauspyörästöä oleva neliveto oli takavuosina/vuosikymmeninä kaikkien ammattikäytössä olevien maasturien voiman jako; Range Rover toi tuon keskitasauspyörästön suomeen, ja sille bensa todella maistui, vaikka tuo ammattikäyttö oli useimmin kravatti kaulassa....

Kiitos, nämä vastaukset ja pari YouTube-videota auttoivat selventämään asiaa.

Paras löytämäni pätkä yleisesti tasauspyörästön toiminnasta, tehty vuonna 1937: https://www.youtube.com/watch?v=yYAw79386WI.

Kyllä sitä ennenkin osattiin näköjään tehdä kunnon videoita.

Jatkuva neliveto lukittavalla keskitasauspyörästöllä on kyllä kiva etenkin näillä keleillä. Ei isommin pääse yllättämään vaikka olisikin joku sujuvasti liukas jäinen kohta tiessä. Nelisen vuotta semmoisella nyt liikkunut, ja tähän mennessä vain pari kertaa on normiliikenteessä tarvinnut keskilukko kytkeä, nekin molemmat tilanteet kevätlumilla jyrkkään mäkeen eli talonpihaan mennessä. Nastattomilla "mutiaisilla", paikassa jossa kävellenkään ei meinannut päästä mäkeä ylös...

Samaisesta Rangesta on myös kokemus, kun etutasauspyörästö keksii ihan itte lukittua, vaikka oli lunta ja jäätä tiellä, niin aika kankeaa oli kääntyminen. Liikenneympyrät oli sellaisia että ekan jälkeen tuli mietittyä reittiä että pystyiskö ympyröitä välttämään -tuli siis tilanne jossa keski- ja takaperä avoimia mutta edessä 100% lukko. Ei ollenkaan hyvä ollut se...

Liikkeellelähdön ja ajettavuuden eroja on hieman päässyt vertaamaan, kun käytössä on Ranget, toinen lukittavalla keskilukolla ja toisen keskipyörästössä visko, lisäksi sekä etu- että takavetoiset joissa kytkettävä neliveto. Kaverilla vielä lisäksi kakkosDisco jossa torsen keskitasauspyörästönä (on lukitusmahdollisuuskin olemassa), etu- ja taka-akseleiden lukkoa simuloi luistonesto (joka on osallistunut hyvin minimaalisesti torsenin asennuksen jälkeen)...

Ainoan kerran kun on oikeasti jännittänyt miten saa Rangen ylös suosta, oli erehdys reitistä ja siellä oli akseleita myöten jumissa, vaan kyllä se sieltä kiipesi pelkän keskilukon kanssa ylös. En olisi uskonut, mutta toisinaan nämä vaan yllättää...

Suosittelisin http://www.laihian-laki.fi/
10 vuotta asiakkaana,ystävällistä ja asiantuntevaa porukkaa,
eihän se silti takaa että perintä välttämättä onnistuu,
siihen tarvitaan niitä partaisia liivimiehiä :D
Mutta "Jos ei tulosta, lasku sinulle 0€" eikä ole koskaan tarvinnu tyhjästä maksaa

https://sites.google.com/site/perint...oimisto-pakote


Ite käytin joskus tehoperintää. Yritykselle ilmainen, velalliselle kulut. Ainakin sillon oli.

Onko kenelläkään tietoa mistä voisi löytyä suorakaiteen mallisia, muodoltaan mahdollisimman särmiä magneetteja? Optimi olisi 35x10x10mm.

Tuon lähemmäksi: https://magnet.ee/fi/kestomagneetit/...alnico5-detail armottomallakaan netin tonkimisella ei pääse.

Teetättämällähän kyllä saa, mutta tarve olisi N. 40-50 pcs. niin ei hotsittasi oikein tyyliin 10€ + kipaleelta maksaa.

Onkohan jossain jotain vinkkejä/videota tms. palkkihelmojen tekoon itsekantavaan koriin? Minkähän kokoista palkkia kannattaa alkaa suunnitella? Auto on Delica L400 eli noin 2 tonnin maastotila-auto.

Äkkisältään voisi kuvitella että rungottomassa toteutus se haastavin. Tyyliin että ei nitkahda tehdessä?

Tokkopa se tehdessä nitkahtaa jos ei väen väkisin halua joustoja kokeilla kun helmat on leikattu pois. Onhan ZJ-Jeeppien helmojakin palkitettu maailman sivu.

Olisi yhdet ihan uudet lisäpitkät mutta ovat vähän vanhempaa mallia eli ovat siis perinteisellä H3-polttimolla. Saako ne nykyaikaistettua hankkimalla LED H3-polttimot ja ovat vieläpä vastaavat kuin ihan tehdasvalmisteiset led-lisävalot?

Löytyykö niistä hyväksynnät led? Ja löytyykö laillisia jälkiasennus led polttimoita? Ja jos löytyy niin mahtuuko umpioon? Kenonit ei ainakaan kaikki mee... kannattaa laittaa kunnon halogeeni polttimot tai kokonaan uuden Ledvalot

Mikähän tämä johto on tallin seinässä? Samalla korkeudella on lattialämmityksen termostaatti, muttei sille mene tuollaista johtoa. Termostaatin anturi lähtee suoraan alaspäin kaksinapaisena, eli ei liity siihen. Huomattavasti pienempää kuin 1,5mm2 johto, eli ei varmaankaan ole virtajohto.

Mistä iso nivelristi. Koko 120x196

Tuolta on ainakin saanut melko eksoottisillakin mitoilla olevia:

http://www.armachine.com/Armachine/

Kiitos pitääpi kysyä. Toki kaliberi on semmonen ettei kyllä.missään raskaassa kalustossa tollasta ole. Painaa varmaa 60kg kappale

Tuolta on aikoinaan tilattu teollisuuskäyttöön niveliä jotka on kertaluokkaa suurempia kuin raskaan kaluston. Tosin itse olen ollut pois noista ympyröistä jo jonkin aikaa joten asiat on saattaneet muuttua.

Ok kiitos, teollisuuteen menossakin.
Soittelen aamusta sinne

Onko johtimet yksilankaisia vai hienosäikeisiä? Näyttää joltakin ohjauskaapelilta, mutta mistäpä noista jälkeen päin tietää.

Edellinen termostaatti näyttäisi käyneen aika lämpöisenä :D

Voisiko olla puhelin- tai tietoverkkokaapeli. Niissä on monta ohutta johtoa sisällä.

Puhelin vois olla hyvä veikkaus. 94 rakennettu talli ja tuo on ollut jollain himo autoharrastajalla. Prioriteetit ollut kohdallaan jos puhelin ollu tallissa mutta vesiputket jääny tekemättä vaikka suojaputket laitettu ��

Oisko ollu jotain business hommia talliin liittyen?

Viisaas rakentaja laittaa noita vaikka ei koskaan tarvisikaan, tehdessä ei ole yhtään mikään kulu mutta voi myöhemmin olla kullanarvoinen.

Töissä pitää hioa haponkestävää säiliötä. Normaalisti tässä ei ole minkäänlaista ongelmaa mutta nyt on käytetty vetyperoksidisäiliö jossa pientä syöpymää ja tämä pitäisi hioa sileäksi K60 lamellilaikalla, eikä tästä tule hevon helvettiäkään. Niinku kiillotuslaikalla yrittäis jynssätä, ei pure yhtään. Ekat 1-2min puree vähän, sen jälkeen täysin olemattomasti. Laikka ei mene ainakaan näkyvästi tukkoon mistään eikä kulu ~ollenkaan vaikka vartin hinkkaa. Kivilaikalla lähtee kohtuullisesti mutta pinta jää liian karkeaksi.

Ideoita miksi tämä hst on näin kovaksi mennyt ja millä tätä oikein pitäisi hioa?

Koitettu ainakin seuraavia laikkoja, Raposoft, tyrolit long life c-trim, tyrolit soft job, tiger shark, polifin curved. 40-80 karkeuksia koitettu.

En tiiä millä tota kuuluis hioa, itte kun kiillottelin rst beadlockit niin oli pakko vedellä karkeammalla lamellilla ensin ja sitten pykälä kerrallaan hienommalla. Ihan reilu urakkahan se oli!

Eli kait se on alotettava sillä mikä puree ja sitten touhuttava sen jäljet pois sileämmällä laikalla. Ellei se sitten oo edelleen niin kovaa ettei jälkien poisto onnistu.

Joo siitä on kovalla laikalla otettu enimmät pois ja nyt se pitäs vielä siistiä K60 laikalla. Kuvittelin että siinä ois vaan pinnassa joku kova oksidi tms hapon jäljiltä, mutta yhtä kovaa se on syvemmältäkin. Mietin jo että onko sitä site tulossa hulluksi ja roskapöntöstä joku hst jämäpala. No se sama käytetty lamellilaikka, joka ei äsken purrut yhtään, meni minuutissa läpi siitä 5mm levystä :rolleyes:

Onko mahdollista että se työnallasi oleva pönttö olisi syystä tahi toisesta karkaistu (Tms. muutoin käsitelty kuten vaikkapa: https://www.bodycote.com/fi/palvelut...prosessit-s3p/ )? Yli 50 HRC karkaistut AISI 3xx pien kappaleissakin aika tuskaisia yrittää poistaa Esim. ennen karkaisua tehtyjä jälkiä millään "paperilla". Lähinnä mustan töhnän tuottamiseksi menee, kuten hienolla kivelläkin. Karkealla kyllä raapii. Nimenomaan raapii siis.

Tuskin, tuolla se säiliö on tehtykkin. On siis säiliöauton pönttö.

Minkälaiset vetokoukkusäädökset koskee vuoden 1988 M1G luokan autoa eli maastohenkilöautoa?

Edit: Itse itselleni vastaten, ei juuri minkäänlaiset.

Ainoat vaatimukset ovat:
- vetokoukun oltava sivusuunnassa keskellä
- min ja max korkeus maasta (olikohan 300-550 mm)

Jos HST, siis haponkestävä, niin voi olla "herkkä/itsepäinen"
 

"Hapokas"/jotkin 316" on joskus, riippuen laadusta, hyvinkin herkkä sille, miten sitä työstetään:
Esim. poraaminen onnistuu hyvin, mutta kun ajatus pysähtyy/terä tylsyy, niin että ei tule jatkuvaa lastua, niin enää ei normi rst/hsr (copoltti-) terät saa lastua, siis reikää jatkettua...

Lojuuko kellään turhana snorkkelia Defe td5 sopivaa. Ehjä ja suht siisti.

Missäs pks:lla(Espoo) saisi Jimpan peltivanteet puhallettua ja maalattua, Pornaisten paikkaan viiden viikon jono, vähän on pitkä.

Menee vähän arvauksen puolelle, mutta niin aina.

Muistelin, että vetyhaurastuminen on tuollaisten ongelma. Se ei kuitenkaan selittäisi miksi on kovaa.

Sitten mietin noita kaasuatmosfäärissä tehtäviä karkaisuja, niinhän se oli, että vetyä pitää olla läsnä hiiletyskarkaisussa. Tuosta voi lukea aiheesta vähän lisää:

https://linde-stories.com/fi/kaasuhi...pintakarkaisu/

Olisiko tuo sitten jotain kautta mahdollinen mekanismi kovettumiseen? Ei tietysti voi varmasti sanoa, mutta toisaalta ei varmaan kukaan ole kokeillut vuosikymmenen pituista käsittelyä vetyperoksidilla. Vanhoissa säiliöissä sitten tulee kaikkea jännää vastaan.

Vedyn ja usein pintakarkaisunkin saa poistettua lämmöllä. Vedynpoistohehkutuksen idean voi katsoa Googlella.

Ihan omalla vastuulla alat sitten lämmittelemään sitä pönttöä. En tiedä mitä käy.😄

Tuosta aiheesta löytynee hakusanalla työstökarkeneminen.

Ei ole pelkästään jalompien materiaalien ongelma.

Pitää olla maltilliset kierrokset rosterille.Kerran pora kiljaisee,
niin ei tahdo onnistua reiän jatkaminen edes kovametalliporilla