Hurjia vetokykyjä vajaavetoisessa
 

Kun halvalla sai niin oli pakko ostaa Peugeot 407 SW. Tuli melkoisena yllärinä, että sillä saa muuten vetää 1900kg. Ei taida kovin montaa etuvetoista henkilöautoa olla millä saa tuollaisia painoja vedellä? Toi on muuten enemmän mitä XL-7:lla saa vetää ;) Toki mitä itse XL-7:lla vedin niin ei se kyllä ole mikään maailman paras veturi. Motista vaan loppuu jerkku. Mitä ei auttanut ne 2" isommat mutarenkaat. Mitä tuolla pögöllä pikaiseen kokeilin vetää vaunua niin ei se ihan kauheasti siellä perässä tuntunut. Toki vaunu painaa vain 1200kg.

Mut onkos muita vajaavetoisia missä on vetokykyä? Hämärä muistikuva, että E-sarjan mersulla saisi vetää joillain malleilla 2200kg. Mut ei tule kyllä heti mieleen mitään etuvetoista henkilöautoa missä olisi yli 1600kg vetokyky.

Sämpyläkoppaselle Buick roadmaster farmarille ilmotettu vetokyvyks 7000lbs eli melkein 3200kg.

Mutta tää on kyllä ihan totta.
"Mut ei tule kyllä heti mieleen mitään etuvetoista henkilöautoa."

Sitikan C8, eli Pösö 807, V6 koneella 1800 kg. Ja jaksaa vetääkin kivasti, vaan alkaa bensa kelpaamaan ihan huolella...

Onko tuommonen tilamöykky sitten henkilöautokategoriaan enää kuuluva..?

E-sarja 2100kg.
Audi a6 1900kg

Ei paljon isompia taida olla edes monessakaan pakussa. Aika moni loppuu 2000kg, ellei lisävarusteena oo saanu isompaa tms...

Jossain autoissa on yhdistelmämassaa on rajattu, eli isoa kärryä sais vetää vain liki tyhjällä autolla.

Volvon V70 2006 D5 on 1800kg vanhakoppaisessa V70 1600kg

Pögön manuaalissa mainitaan max.vetokyvyksi 1600kg. Mitenhän siinä on otteella sitten paljon suurempi vetokyky? Surkeimmalla moottorilla vetokyky manuaalin mukaan 1100kg.

Hieman yllättävää, ettei edes volvolla saa vetää tuollaisia massoja. Joka kuitenkin on hyvin tunnettu vetoauto.

Kuis paljon bimmen 5-sarjalla saa vetää? Vaikuttaako niissä nelivetoisuus vetokykyyn? Hämärä muistikuva, että 330xd mallissa oli 1800kg vetokyky.

E39 Bemarilla sai vetää 2000kg. Tais olla sama e61:ssä myös. Mk3 V70D3 saa vetää 1600kg, Skoda Superb nelivetona 2200kg. Näitä kans kattellu vaunua haaveillessa.

Usein kyky käytännössä on aika rajallinen pakilla. Itsellä Jumper joka jaksaisi mennä eteenpäin muttei taakse.

Mersulla ei vaikuta vetotapa ainakaan W210 ja W211 mallissa. Sitä tosin en tiedä vaikuttiko onko sedan vai farmari... Itellä ollu vain farmareita, ja niissä nuo painot ollu noin.

En muista tarkkaan paljonko oli B- Omegassa 2,5 litran koneella virallinen vetoluokitus, mutta muistelen että 1700kg.
Joskus kuskasin kaverin takatuuppari- Chrysler LeBaronia trailerilla, autosta oli sisusta pois mutta kone ja loota paikallaan. Painoa trailerin kanssa oli ~1900kg ja kärry tuli hienosti perässä. Takana oli automaattisäätöiset ilmaiskarit niin oli varsin tukeva kulkemaan isommallakin aisapainolla.

Tiguanissa on 2500 ”sport & track” versiossa. 2,0d 140hv dsg ja ihan hyvin vetää sen ja enemmänkin (toki kokeiltu vain suljetulla alueella) etuvetohan tuo on kunnes pito loppuu vetäviltä.

Joskus olen antanut itseni ymmärtää, että vetomassat on valmistajan määrittelemiä?

Joissain sähköautoissa on koukku, mutta vetää ei saa mitään. Lienee vain pyöränkuljetushässäkkää varten tuo koukku?

Ja tulevaisuudessa.....
 

Sähkörimpuloilla ehkä max. 750kg. Tai ei mitään.....
Hybrideillä moottorikäytösssä ehkä vähän enemmän.

Meinaat että surkealla vääntökäppyrän laajuudella oleva bensa- tai dieselkone on huippuluokan vetohimmeli, mutta vaikkapa jollain 200kW tai 300kW:n sähkömoottorilla missä paras vääntö on heti liikkellelähdössä ei voi vetää mitään?

Ihan sellainen pikku fakta jos ei sinulla ole tiedossa: esimerkiksi jokseenkin kaikki tehokkaimmat veturit on sähkövetureita, ja vastaavasti liikkellelähdössä vetokyvyltäänkin parhaat vehkeet on käytännössä kaikki dieselsähköisiä, eli diesel tuottaa voiman generaattorille ja sieltä edelleen inverttereille ja ohjauselektroniikan kautta sähkömoottoreille.
Isoimmat vetomestarivalmistajat on parhaillaan kehittämässä täyssähköisiä vetomestareita, koska niillä on niin monta hyvää ominaisuutta verrattuna dieselvehkeeseen. Trukkivalmistajat on alkaneet uudestaan kiinnostua sähkökoneista. 40-50 tonnia nostavia kurottajia tehdään jo hybrideinä. Konttilukit on vähitellen siirtymässä joko hybrideiksi tai täyssähköisiksi, ja jo 2000- luvun ihan alkupuolelta uudet koneet on olleet dieselsähköisiä.
Laivoihin on jo pitkään asennettu azipodeja ja muita vastaavia dieselsähköisiä propulsiosysteemeitä.
Kyllä noiden hybdridi- ja sähkövehkeiden täytyy siis olla ihan paskoja, kun valmistajat tuuttaa niitä ammattikäyttöön todella raskaisiin tehtäviin.. :rolleyes:

Noinhan se on. Max vetomassa on pyöreät nolla lähes jokaisessa sähkölaitteessa. Huyndai/Kia taisi tehdä jonkun katumaasturin näköisen jolla saisi vetää jo jotain?

Tosta voit aloittaa.....
 

Hitto kun meillä ei oo maanteillä ajolankoi.....:D :D :D
Vetomassaa rittää kun akustosta löytyy powerii..... siihen asti kun kyykkää.
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/...leen-kantapaa/
Ja noilla keveemmillä ei sit vedellä mitään.....arvaan.
Raskaan kaluston hyötykuorma putoo suhteessa akuston painoon.....:D :D :D
Ja ladattavissa täys-sähköisissä raskaskalustoissa se tullee oleen viel nykyakustolla haittatekijä sekä että täydellä kuormalla se ei etene normi työpäivää eli 8h.
en tyosiaankaan tiedä mikä on rekkaspedejen sallittu työhuki. Voi olla enemmänkin. Kiekko sen kertoo.....
ja tommosen 50tonnarin akuston pikalataukseen ei viel taida olla hirveesti latausasemiakaan pääteiden varres.
Eikä tuu arkadianmäen puupäiden kunnianhimoiset tavoitteetkaan täyttyyn. Vaativat infraan järkyttäviä muutoksia.
Fossiilisilla toimiva etenee.....just niin kauan kun tankissa on nestettä.

Btw.
Oon ollu rakentamas satamii vuodesta 2000 ympäri maailmaa..... Sunkin rekkulas tuttu.
Hybridejä, fossilivetoisia ja narunpererässä olevia sähköisiä.....
Mutta riippumattomia täys-sähköisiä en oo vielä tavannut.....
Mut alaspäin jarruenergiaa varmaan otetaan jo talteen....Aikaisemmin lämmitelty taivaalle jarruvastuksista.
Eli ikiliikkujaa ei mun mielestä oo vielä keksitty......
Ja kovaa vauhtia satamat siirtymäs automaateiks, ilman nosturikuskei.
Tilannehuoneessa yks kaveri voi hallita 10kpl tai jopa enemmän vehkeitä näytöltä ja kahvoista. Hoitaen vain kriittiset alueet.
Sen jälkeen kontit laukkaa automaattina. Eli jonain päivänä huomaat olevas hyödytön työtön.
Ja tää lähti laukalle jenkkien järkyttävän suurista nosturikuskien liksoista, 8h päivästä lepäsivät viel 4h. Eli tarvittiin ukkoja tupalat/rekkula.
Nörtti tilannehuoneessa ansaitsee ehkä 1/4 osan mitä vanhan liiton nosturikuskit ja pitelee 10-20 rekkulaa, riippuu ajoituksesta..
Ja ainakin mafiapohjasis ammattiliittosatamis pääsi nosturikuskiksi jos oli toiminut yli 10v. nosturihuollossa. Eli hyväpalkkaiseen keveeseen eläkevirkaan.
Ja tohon nosturihuoltoon pääs jos oli ollut Trailer- ja truck huollos 10v.
Ja kaikki tää et omistajat pääs liioista liksoista eroon takasi omistajalleen paremman pääomantuoton.
Omistajat omisti ja alihankintahuoltoyhtiöt huolsi ja operoi, sekä hallitsi ammattiliittoa.
Tos yks monista netin syövereistä.
https://www.youtube.com/watch?v=UVmJ...lizationstudio
https://www.youtube.com/watch?v=Hkau...=CBSLosAngeles
https://www.youtube.com/watch?v=NULo...el=DiscoveryUK
https://www.youtube.com/watch?v=TEVB...nnel=abbmarine

Eka automaatti linja mis oon ollu mukana.
Oli 1994 tai -95 kun piti automatisoida Helvar tehtaille 4kpl linjoi Karkkilan tehtail.S
Ahlström savonlinna konepajaa unohtamatta ja hornet vastakauppoja, Karusellisorvia millä tehtiin kuorimarumpujen päädyt.
sen jäkeen Tampellaa, Sisu Terminal Systems, entinen lentokonetehdas, ym. muita, joihin meni isoi nc-ohjattui työstökoneita.
Elo-Pak. Valio Herajoki ym. viimevuosituhannen puolella. Multipakkauslinja prosessista kylmävarastoon, vain yogurtit, Multipakkaus. Pakkasmuodot mitä tahansa, kotimaa,vienti. 1l paketeis. Maito linjoi sinne tänne....
Seuraava, Tetrapak-Tebel, Lapinlahti viimevuosituhannen puolella. Juustola. Keitosta, suolaan ja pakkaukseen. Mitä tahansa laatuu, kotimaa tai vienti. Läpivirtaus 1kg/s.
Käsittely 3kg palois. Keitos 2kpl kattiloi. 20000l/kattila maitoo. Tosta tuli Sampo Valiolle.
Sen jälkeen, Tetrapak-Tebel viimevuosituhannen puolella. Juustonvalmistustehtaat ympäri eurooppaa. Välillä keitto kautta suolaus.
Vuosituhannen vaihteessa hyppy voima-, jättenpolttolaitos-, paperitehdasnostureihin, jonka jälkeen satamapuolelle....
Ja sit aika onkin vierinyt.
Viime vuos vapaa ehtosel....
Ja tulevaisuudesta ei tiedä kun kristallipallo......
Ja tulee muuten vieläkin.... Rapakon takaa joulukortti ja kutsu hommiin.....
Eivätkä vielkään usko et niil ei oo varaa palkata mua......
Vapaa-aikaa on vaikee mitata rahassa.....
Tehty, mikä tehty......
tulevaisuudesta tiedän.....
Mut työhommista en juurikaan mitään......
Tuntuu siltä et oon lyöny kädet kyynärpäitämyöden paskaan.....
Olis pitänyt mennä johonkin uuteen paperitehtaaseen joka viel pyörii suomalias.....

Tästä on joskus joku lehtijuttukin tehty...
Sähköautoissa yleensä ongelma on nimenomaan väännön puute. Sen pitäisi jaksaa lähteä liikkeelle tietyn jyrkkyyden omaavasta mäestä, en muista kuinka jyrkkä, sen kärryn kanssa.
Sähköautossa kun ei ole vaihteita, eikä kytkintä ja välitykset on optimoitu maantieajoon niin ei onnistu. Varmasti ratkaistavissa, kuten Teslan X mutta hintalappu on kova.

Menikö nyt "vähän" pointti ohi? Ne sähkövehkeet kun olisi kokonaisuutena huomattavasti parempia vetämään jos vain akkukapasiteetti olisi parempi ja vehkeet tehty fiksusti.
Se että niillä ei nykyisin saa vetää mitään on valmistajien typeryyttä..

AC- moottori tuottaa suurimman vääntönsä heti liikkelle lähdössä, ei se vääntö pitäisi olla varsinaisesti ongelma.
Jos vertaa esim. työkoneissa sähkövehkeiden ja perinteisten dieselien ominaisuuksia, niin ne sähkövehkeet pieksee perinteiset oikeastaan ihan joka osa- alueella. Ei se ole muusta kuin suunnitelusta kiinni.

Mä oon samaa mieltä.
 

Ja se riippuu järjestelmän optimoinnista.....Siihen asti kun voimaa riittää.
Tai pattereis energiaa....
Verkos roikkuvien tai näiden hybridien sekä polttomoottori hybridien optimointi paljon helpompaa....
Sekä verkkoon takaisinsyöttö narun peräs roikkuvil. Ja toimii varmasti.
Verkossa roikkuvien peräst nostetaan vaikka maapallo jos on vaan riittävän isot vehkeet.....:D :D

Mut kevyemmät nelipyöräset hybridit ja sähköautot maantiellä aivan naurettavia. Kunnes keksitään oikee ja tehokas energian varastointijärjestelmä. Nykyiset hyvä tie oikeisiin.....

Jokainen järjestelmä on yhtä viisas kun sen luoja.....
Eikä tarvii paljookaan olla viisaampi kun järjestelmä. et huomaa missä vika.

Vanhan liiton mukaan, kalastus on tosi helppoo, ei tarvii olla kun vähän viisaampi kun kala....:D :D :D
Sanonta Saimaalta: Arppi vainaa, vanha ammattikalastaja.

Silti se vääntö ei riitä https://www.is.fi/autot/art-2000006106306.html
Moottorin vääntöjä ei liikkeellelähdössä voi verrata. Polttomoottorin kierroksia tiputetaan vaihteistolla ja kytkimellä tai momentinmuuntimella.
Suunnittelusta tosiaan kiinni, kuten jo aiemmin kirjoitin.

Jumankauta, kerrankin olen kokolailla samaa mieltä kanssasi :D

Noissa Kalmarin dieselsähkölukeissa muuten tosiaan sähkömoottoreiden jarrutusenergia (sekä ajomoottorien että tietääkseni myös vinssin moottorien liftiä laskiessa) syötetään isoon vastuspakettiin ja haihdutetaan lämpönä ilmaan - ihan kuten dieselsähkövetureissa missä on dynaaminen jarru.
Hybridilukeissa jarrutusenergiaa otetaan josssin määrin talteen, ja täyssähköisissä aikalailla kokonaan. Niissä on lataustehokin aika kiitettävä, Kalmarin fastchargeissa maksimissaan 600kW ja parin tunnin ajoaika ladataan alle minuutissa :eek:

Ja.....
 

Vanhoista tasavirtakäytöistä ja niiden säädöstä tietää vaan elossa olevat ammattilaiset joita vanhat samatamarekkulat oli täynnä -70 ja -80 luvulla....
Nykypäivän 25v. DI kun menee noitten kanssa painiin niin savu nousee.. :D
Ja sen jälkeen maksaa kivitaloi.....
-80 lopussa tai-90 luvun alus mentiin AC puolelle.....

Juu, DC- vehkeet on ihan oma maailmansa. AC- moottoreilla on aika monta etua puolellaan.

Voi niitä vääntöjä verrata, ei toki suoraan. Katsotaan kulkineiden voimansiirron kokonaisvälitys liikkellelähtötilanteessa sekä moottorin tuottama vääntömomentti kulloisellakin kierrosnopeudella, ja lasketaan millainen vääntö vetäville pyörille on saatavilla.

Liikkellelähtöön tarvittava voima (ja myös tarvittava vääntö) pystytään laskemaan ajoneuvo(yhdistelmä)n massasta ja mäen jyrkkyydestä aika hyvin. Minulla on fyssan luennoista liian pitkä aika, en ala laskemaan :o

Oliskohan toi voima.....
 

Yksinkertaisesti: Voima x varsi..... Eli vääntömomentti....
Josta voima lasketaan ....

Sähkömoottori.....Vääntö käyrä exponetiaaliaanen.
Ottomoottori ....Lineaarinen....
Kumpikin lähtee origosta, eli nollasta......
Ottomoottorissa pyöriessään, paikallaan ollessaan suuremmat massat mihin enemmän varautunutta liike-energiaa......tilanteen mukaan valittava välitys.
Ja kytkimellä valittava hetki kun se pyörintänopeuden, välityksen, ja pyörivien massojen energia vapautuu vetoaxulalle.....

Sähkömoottori lähtee nollasta ja pienet pyörivät massat..... Ja todellakin lähtee nollasta....
Siellä ei oon sit hittoikaan mistä saadaan alku boosti.
Paitsi......
Jos se osataan tehdä ajan funktiona ylikuormituksena mitä motti kestää....
Jolloin sähkömoottori pitää olla reilusti ylimitoitettu kinneriin......
Ja tyhjentää akkupatteristoo startissa huolella, joka vähentää toiminta aluetta.
Sekä normi käytös lisääntynyt paino vähetää myös toiminta aluetta.....
Valmistajan valinta mihin haluu panostaa.....
Jos perään lisätään vaikka 1500kg ja nousukulmaks 15 astetta tai vaikka vähemmän.
Pyttis ja Newtonin lait kunniaan....
Ja sähkömoottoreist myös voltti x käämi = pimeenä koko lääni, kaavat......:D :D :D

Että näin......

Silti sähkömoottori liikkeelle päästestään hakkaa otto-moottorin.

Viisaammat valistakoon....

Eli kysymys kuuluu....
Sähkövehkeissä....
Moottorin mitoitus.
Säädön mitoitus.
Käytettävän voiman mitoitus.....
Ja kaikkien näiden takaisinkytkennät......
Jotta tiedetään miten optimoidaan.....Olllan stabiilis tai labiilis.....

Propulsio on laivoissa jo sata vuotta vanha tyystin polttoaineesta riippumaton systeemi, eikä sillä ole paskanvertaakaan tekemistä yhdenkään ruoripotkuri järjestelmän kanssa muutoin kuin että ensin mainittu helpottaa kummasti jälkimmäisen toteutusta.

Minun pointti azipodeissa/ sähköpropulsiossa oli, että laivaakin voidaan liikuttaa sähkömoottorin voimin.
Pointti siis ei ollut siinä minkätyyppisella voimanlähteellä sähkö tuotetaan laivassa missä azipodit on, eikä pointti ollut myöskään siinä että onko perinteisten potkureiden tai jettien akseleita vispaamassa höyrykattila ja turbiini, kaasuturbiini, dieselkone, höyrykone tai vaikka ydinreaktorin pyörittämä turbiini.

Monet olisi nauraneet höyrykoneiden aikakaudella jos olisit sanonut että muutaman kymmenen vuoden päästä meillä on itseohjaavia laivoja missä on dieselgeneraattorit tuottamassa virtaa potkureiden sähkömoottoreille.

Nyt nauretaan, että eihän sähköautolla voi vetää peräkärryä kun niissä moottoreissa ei ole tarpeeksi vääntöä :rolleyes: :D

Näkisin aika selvänä asiana, että sähköauto voi olla aika toimiva vetäjänä, mutta ensin myyntiin tulleet sähköautot on melko epäkäytännöllisiä.

Itsellä on sähköpyörä ja silläkin voi tehdä vaikka mitä. Halutessa sen voi muuttaa kovaksi kaksivetoiseksi hinausvehkeeksi.

Tuossa on Audissa luvattu, että voi vetää kärryä.
https://www.audi.fi/fi/web/fi/models....techdata.html

Tääl ei itketä mitään.....
 

Niis ei vaan oo riittävää tehoo sillä hetkellä kun sitä tarvitaan...... Että päästään liikkeelle.......ylämäkeen....vaaditulla kuormalla.
kun on päästy liikkeelleniin sen jälkeen kyllä homma toimii kun junan vessa......Jos et vielkään tajunnut......
Jos moottoria kuormitetaan moninkeraisesti tehtaan käyriin nähden......
Suurin osa kyykkää liikkeelle lähdettäessä......:D :D :D
tai säädin päästää savut.....:D :D :D

Että näin.....:D :D.....

Sähkövehkeil on ajettu nyrppä 6min, molemmin puolin.........
Ne on ihan svidun tehokkaita.... liikkellä ollessaan....
https://en.wikipedia.org/wiki/List_o...eife_lap_times
-60 luvun lopulla ei päästy formuloillakaan kun korkeisiin 8-9min aikoihin.
Mutta startti on sähkövehkeillä niiden akilleen kantapää..... varsinkin kuorman kans ylämäkeen......
Ne tai niiden sähkömoottorit tai niiden säätö kippaaa tai tai kyykkää.....
Kun ne ne menee liian pitkäksi ajaksi ylivirralle.....
Säädin tai sähkömoottori ei kestä mitä vaan......
Ihan miten vaan...... :D :D
Riippuu mitoituksesta ja optimoinnista.....
Btw.
Oon henkilökohtaisesti vetäissyt ottomootorilla varustetulla tuotantovehkeellä saman rinksan korkeeseen kasiin.... alle ysin....
Sopii yrittää......
Vaatii taitoo ja uskallusta......

Ei ole kyllä insinööritaitoa paljoa uhrattu hitaaseen ja voimakkaaseen pakkiin kun vanha Nuffieldkin pesee monet nykyvekottimet ja pesis silti jos sen moottori korvataan sähkömoottorilla.

Sullekin.....
 

Muista et sähkömoottori lähtee 0 rpm......
Ottomootri kaikkee 700-7000rpm/min......
Ja tohon voima x varsi= vääntömonentti......valittu vaihde..pyörivät massat....ja kun liipaset hevoset pellolle..kykällä....Ottomoottorissa hetkellinen erittäin suuri startti.
...energiat laskee kun lehmän häntä ajan funktiona, mut lähtee liikkeelle...... sähkömoottoris startti nollasta,,, Lähtee tai ei..... voiman tarve exponteniaalianen normi vehkeisiin verratiuna, jois lineaarinen käyrä. Voiman tarve näis sähkösis vähenee kun moottori pääsee pyöriin. Jos ei niin kippaa.... Riippuu moottorist ja sen säädöst....
Nollasta on paha nyhjästä.....
Mittaa ja luota mittauksiin.....mitä oot mitannut. Vaikka kytkentä kotelosta löytyis mitä hyvänsä......
Tääkin sulle tiedoks....
Tekniikkamiäs.......:D :D :D

Kuinka jyrkkä sen mäen pitää olla ja paljonko painoo pitää olla siinä testissä?
Voisin kokeilla kaverin teslalla et lähteekö liikkeelle.
Kun siinä on vetokoukku.
Niin saadaan totuus eikä mitään laskennallista tulosta.

Jos et vieläkään tajunnut, niin se on laitteen suunnittelusta kiinni. Edelleen kun nuo sähköveturit ja dieselsähköveturitkin pääsee liikkelle, sähkösisillä nostomoottoreilla olevien lukkien taakat nousee nopeammin kuin dieselkoneen + hydrauliikan käyttämä, sähkötrukki lähtee liikkeelle ja nostaa kuormaa nopeammin kuin dieselkone, yms..
Missään yllä mainituista sähkövehkeistä ei ole monivaihteista vaihdelaatikkoa auttamassa hommassa, ne vain on suunniteltu oikein käyttötarkoitukseensa.

On se vittu porukalla täälläkin näköjään vaikeaa sisäistää että tekniikka voidaan rakentaa juuri sellaiseksi kuin se suunnitellaan. Ei se ole tekniikan vika että laitteen/ koneen/ auton suunnittelijat ja tuotantokustannuksista vastaavat ihmiset on ääliöitä :D
Jos sähköauto halutaan suunnitella sellaiseksi että sillä voi vetää perävaunua, se on tämänpäivän tekniikallakin täysin mahdollista. Mutta jos halutaan tehdä sähköauto mikä kulkee mahdollisimman kovaa, akku kestää ennen seuraavaa latausta mahdollisimman pitkään ja säästää vähän auton painossa kevyemmän moottorin, kevyemmän johdotuksen ja kevyemmän ohjauselektroniikan kautta, niin ei sillä tietenkään voi kärryäkään silloin kunnolla kiskoa.
Induktiomoottori tunnetusti ottaa huomattavan paljon virtaa nollasta liikkeelle lähtiessään, mutta tarjoaa jo silläkin hetkellä isohkon osan huippuväännöstään. Pyörintänopeuden kasvaessa virran tarve vähenee, vääntö yleensä laskee hetkellisesti kunnes nousee taas huippuarvoonsa, josta sitten käsittääkseni laskee lähellä moottorin suunnitellun pyörintänopeuden maksimia. En toki ole sähkömoottoreiden suunnittelija tai asiantuntija mutta näitä ominaisuuksia voidaan jossain määrin muokata moottorin suunnittelulla, ja toisaalta ohjauselektroniikalla vaikuttaa siihen miten moottoria kuormitetaan ja asettaa sellaiset rajat että kokonaisuus ei ylikuormitu pitkällä ajalla liikaa rikkoen itsensä.

Huonosti suunnitellut ja/ tai ilman suojauksia olevat akkuporakoneet on helppo käräyttää kun koittaa pyörittää vaikka paksua ruuvia hitaasti puuhun, ei mene kauaa kun moottori tai jopa akku päästää savut ulos. Se ei olisi kovin hyvä tilanne jos peräkärryn kanssa liikkeelle lähtiessä sähköauto syttyy tuleen :D Auto siis on suunniteltava niin että homma toimii ja onnistuu. Tällä hetkellä siihen ei tunnu olevan kauheasti vielä valmistajilla halua, mutta tekniikka kehittyy ja halut muuttuu.

Käsittääkseni 12% jyrkkyinen mäki (karvan alle 7°) ajoneuvovalmistajan ilmoittamalla suurimmalla sallitulla perävaunumassalla. Varmaan löytyisi googlettamalla joku e- normi asiasta jos jaksaisi etsiä.
Toisaalta jos ei sitä maksimia ole ilmoitettu, niin homma pitäisi laskea pystyykö auto siihen teoriassa vai ei. Sähköautossa on aivan taatusti rakennettu ohjauselektroniikkaan sellaiset suojaukset, että systeemiä ei pysty ylikuormittamaan niin että joku paikka kärähtää. Keppivaihteisessa joko kytkin luistaa ja/ tai moottori sammuu, automaatti vaan jurnuttaa muunninta vasten paikallaan jos vetokyky ei riitä.

Mul ainakin kompressorissa on sähkömoottorin jatkeena pari kiilahihnaa. Sähköpyörässä tiedän suoravetomoottori ja rattaallinen alennusvaihdemoottori kokemuksin, jos tarvitaan hyvää liikkeellelähtövoimaa pitää olla jotain muutakin.

Kai siihen sähköautoonkin voi välityksiä rakentaa.

Multa aika monta kertaa on kyselty jotain mitä sähköpyörä maksaa ja kuinka pitkälle sähköllä pääsee. Olen yrittänyt selostaa mitä mahdollisuuksia on. Juuri näin on, että voidaan rakentaa sellaisia ominaisuuksia kun halutaan, mutta kaikki hyvät ominaisuudet ei tule samassa paketissa, vaan pitää painottaa jotain.

Hyviä työsähköautoja ei vain ole haluttu tehdä vielä myyntiin. Sama juttu on, ettei polttomoottoriautoihin ole haluttu tehdä lyhyitä pakkeja.

Yleensä automainoksissa ei esitellä hankalissa olosuhteissa kärryä kiskovia ja peruuttavia.

Jos haluttas nykysille sähköautoille kunnon vetopainot, pitäs pyytää amerikkalaisia selvittää ne koska pystyvät vetämään muutenkin moni kertasia kuormia ilman auton hajoamista. Vetelevät vissiin merikonttejakin pickupilla ja hitonmoisia pyöröpaalikasoja.
https://youtu.be/MpX4-EFps0A

https://youtu.be/dIEEd10apF0

Minusta täällä porukka keskimäärin on aika hyvin ymmärtänyt ettei ongelma ole käyttövoimassa, mutta ei ei varsinaisesti suunnittelustakaan. Toki voidaan suunnitella kärryn vetämiseen, kuten tesla. Teslassa on kaksi moottoria, joissa on eri välitykset jolloin toinen auttaa enemmän liikkeellelähdössä. Lisäksi molemmat moottorit on todella tehokkaita. Sähkövetureissa on useita moottoreita joita käytetään tilanteen mukaan. Työkoneissa taas on jo lähtökohtaisesti todella hitaat välitykset.
Mutta jos halutaan tehdä halvalla sähköauto jonka toimintasäde on mahdollisimman pitkä, niin vetokyky ei oikein sovellu siihen yhtälöön.

Kun työkoneista puhutaan, niin Sveitsissä on akkudumpperi jota ei tarvitse ikinä ladata https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/...ladata/7518330

Yhteenvetona kaikesta tähänastisesta, Timo on erittäin oikeilla jäljillä 😁

Terve. Entinen Azipod pääsuunnittelija

Maailmalla kun on tehty vanhojen klassikkoautojen muutoksia sähkölle, niin osassa on säästetty vaihteisto. Eli vaihdettu vain moottori sähköiseen.

Olisi erittäin mielenkiintoista kokeilla minkälainen tulee sellaisesta autosta ajaa, toki paljon on kiinni mootorin ohjaus elektroniikasta, mutta jos oletetaan että se on hyvä ja toimiva elektroniikka.

Siinähän saataisiin ainakin liikkeellelähtökykyä parannettua kun saa pienen vaihteen tupaan ja sitten toisaalta autolla voisi ajaa kytkin ylhäällä yhdellä vaihteella kokoajan kun ei ole erityis tarpeita.

Eikös Porsche tai joku vastaava jo ollut kehittämässä sähköautoa missä on vaihteisto? Sinällään voisi kuvitella että kohtuullisen kokoisella sähkömoottorilla + vaihteistolla oleva sähköhimmeli voisi olla liikkelleelähdössä bensa-V8- tyyppinen, eli heti alhaalta vääntöä ja kulkeekin ihan kohtalaisesti.
Vaihteiston kanssa olevan sähkömoottorin ei tarttisi olla ihan niin iso jotta saataisi se liikkellelähtövetokyky aikaan esim. perävaunua varten, ilman että huippunopeus tai akunkesto kärsisi liikaa.

Kait se homma toimisi niinkin että on kaksi sähkömoottoria, toinen pienehkö ja hyvin tiheäksi välitetty jotta se jaksaa kiskoa liikkeelle, ja lisäksi harvemmaksi välitetty varsinainen ajomoottori kun ollaan liikkeellä. Tiedä sitten kummalla tavalla säästyy painoa paremmin tai saataisi parempi kokonaisuus.

Mielestäni sähköä voisi pakussa tai kevytkuorkissa käyttää myös hybridin tapaan, että saadaan toinenkin akseli vetämään.

Faijalla oli tuollainen Skoda Superb scout versiona. Kannattaa ainakin siitä dsg laatikosta pysyä kaukana. Se oli ihan karmea esitys vetohommissa. Sportti vaihteilla melkein vedettävä, jotta kierrokset on järkevät. Ja sitten se huudattaa sitä laatikkoa, mut yhtään mitään tapahdu. Hitaasti kun pitää edetä niin kytkin vaan käryää siinä. Aivan susipaska esitys koko dsg.

Ropeli luistaa vedessä liikkeellelähdettäessä vähän liukkaammin kuin kunnon painolla ladattu rengas asfaltilla? Johan ne joutuvat turbodieseleissäkin rajoittamaan momenttia pienillä vaihteilla/kierroksilla, ettei voimansiirto porsi.

Liikkeellelähdössä voitelu ei vielä toimi ja voimat ovat suuria, joten penninvenyttäjät eivät halua koneeseen yhtään ylimääräistä newtonmetriä, ettei voimansiirron hinta kohoa. Sitä paitsi, asiakastakin kiinnostaa vain koneen maksimivääntö, jos sekään.

Minua kyllä kiinnostaisi ns veneramppivaihde, leikkimökinsiirtovaihde tai tukinvetovaihde autossa. Taitaa vain asiakaskunta olla niin pieni, etteivät suostu sellaisia tekemään kuin yli 100ke hintaisiin varsinaisiin maastolaitteisiin.

Saako vienosti udella ajankohtaa ja että kenen leivissä tällöin olit? :)

Kiinnostas miks pakki pitää mitottaa 1970-luvun poliisitoimintarlokuvien temppujen tekoon?

Jenkeissä varmaan siksi, että planeettavaihteisto määrää välityssuhteen ja toisaalta siitä ei määräänsä enempää alennusta pyörimisnopeuteen saa. Eurooppalaiset taas haluaisivat kokonaan erillisen alennusvaihteen, tai niin pienen pakkipyörän, että siinä hammasvoimat tulevat liian korkeiksi (hinta ja koko kasvavat).
Niin tehdään, miten halvimmalla saadaan; vain halvin on kyllin hyvää massatuotannossa.

ABB Marine ensin Vuosaaressa ja loppuajan Pitäjänmäellä, vuodet oli 2001-2004. Hemmetin kiinnostava duuni mutta elämä heitti toisaalle muihin töihin.

Jos mietitään jäänmurtajaa niin pahimmassa paikassa laiva on jumissa ahtojäissä, ja silloin potkurin lähtiessä pyörimään tarvittava momentti on melkoinen. Risteilijässä tilanne on vähän toinen.

Tämmöinen osui silmään.. Kovin pitkällehän noilla ei vielä mennä, mutta tekniikka kehittyy. Minua ainakaan ei yhtään haittaisi että jakeluautot olisi kaupungissa tällaisia, tai että vielä jonain vuonna pääsisi työpaikalla eroon vetomestareiden pakokaasunkärystä ja moottorimelusta.

https://www.scania.com/fi/fi/home/ex...-mallisto.html

Autoihin on silti viitsitty tehdä välityksiä, että kulkee yli 200 km/h ja pakkia tarvii paljon useammin, eikä ole viitsitty panostaa. Voisi markkinoida vaikka turvapakkina, jossa on voimaa moneen hommaan.

Yleensä vedän Hiluxista alennusvaihdevivusta kun pakitan.

Aina voi luvata että voi vetää, mutta mutta käytäntö sitten eri. Varmaan kärppä-kärrillä vie roskakuorman pks-seudulla Ämmässuolle tai kuskaa jonkun Ikeakuorman helposti.

Mutta pannaas venetraileri nostamaan rampista tai isompi kärri viemään 300km päähän mökille painavampaa tavaraa ja vaikka 15 astetta pakkasta, kun pitää olla muutakin sähköhimmeliä enempi päällä (puhallusta ja lämmitystä), niin taitaa olla tosiaan että "voi vetää kärryä", mutta....tai kesälomareissu asuntovaunu koukussa :D

Vaihteisto on taidettu tehdä pikemminkin niin, että normaaleissa ajonopeuksissa moottori käy rauhassa ja kulutus on mahdollisimman pieni (ainakin testikulutus). Siitä sitten sivutuotteena seuraa, että välitykset riittävät 250 km/h+ nopeuksiin.

Kuten aiemmin todettua, välityksen hidastaminen kasvattaa vääntömomenttia ja vääntömomentti on se mikä paikat rikkoo, ja nostaa myös laatikon hintaa monta kymmentä penniä. 10 penniäkin on iso raha autotehtaalle.

Aika usein peräkärrymatka on lyhyt. Itse vein peräkärryllä viimeksi polttopuuta naapurille tien toiselle puolelle.

Kaikilla ei ole varaa tehdä nykyisillä polttomoottoriautoilla usein pitkiä matkoja, niin tästä kulmasta sähkövehje vois olla hyvä. Nyt ei ole kuitenkaan käteviä käyttiksiä saatavilla sähköllä monipuolisesti.

Ylipäätään aika hölmöä väittää etteikö sähköauto vetäisi sitä kuormaa mitä valmistaja on ilmoittanut, onhan se nyt hyvänen aika sentään testattu.. Tuskin yksikään valmistaja olisi niin pöljä että ilmottaisi vetomassoja ja auto hyytyisi paljon pienemmän kärryn kanssa :rolleyes:

Wut? :)

Energiaan menee rahaa. Tähtään sähkölaskussa siirron perusmaksu mukaan laskettuna jos se voisi olla keskimäärin 50 euroa kuussa. Jos sähköauto olisi ladattavana lisäisin aurinkopaneeleita. Näin saa kuitattua sähkön myyntilaskun ja hyvitys siirtyy myös pimeille kuukausille pörssisähkön hinnan mukaan.

Auton vaatiman energian kulut on epäsuhteessa tähän tavoitteeseen. Ajot on siis ilman sähköjä aika säännöstellyt. Ainakaan itsellä ei oikein konkretisoidu polttonesteiden mahdollistama pitkä toimintasäde koska sellaiset ajot on aika pitkälle karsittu.

Kun tai jos sähköauto ovat/olisivat suurempi enemmistö tai ainoa ajoneuvokanta, on aivan varmaa että niihinkin lyödään erilaisia käyttömaksuja ja veroja, koska polttomoottoriautoista rahastetut valtion tulot loppuvat, pitää autoilijoilta se kerätä muodossa tai toisessa.
Sähköautounelmoijat kuvittelevat että se on halpaa hamaan tappiin. Tulee latausvero, akuista haittavero tms. Ilmaiset latauspaikat tulevat loppumaan. Eikä verottaja katso varmaan hyvällä sitäkään, jos joku lataa omilla paneeleilla ja ajaa "ilmaiseksi", kyllä siihenkin joku "väliaikainen autonkäyttömaksu" taas keksitään.

On kuitenkin aika iso ero, sähköauton hinnassa pörisevään. Vastavetona tähän, se mitä tulee vuoteen kilometrejä (viime vuonna 9000, tuskin paljoa kympin yli tänäkään vuonna) kuuteen autoon yhteensä, sillä bensaan kulutetulla vuotuisella rahalla lyhentäisi vasta kuukauden-parin lainaa jota sähkiksen ostoon pitäisi ottaa...

Karkeasti laskettuna, bensarosvojakin kun on mukana, niin alle 20€/100km on polttoainekulut maksimissaan, eli kymmenen tuhannen ajokilometrin bensaosuus on pari tonnia. Käyttömaksut on sitten toinen tarina, mutta harvemmin on kahta maksettavaa samaan aikaan liikennekäytössä...

**********************

Kauaksi on kyllä tämä keskustelu karannut vajaavetoisten vetokyvystä... Siihen liittyen, pihasta löytyy kaksi vajaavetoista, joissa 1800kg kärrylle lupa, Sitikan C8 sekä SM, jälkimmäisessä ei koukkua ole, enkä ihan ekana sillä lähtisi vetämään jos koukku siinä olisi. Nelikoista sitten Classic Rangessa 2000kg ja P38 Rangessa 3500kg. Kaverilla sitten kakkos-Discoja, 3500kg jokaisessa...

Viimeksi kun kävin autokaupassa, muistan jutelleeni käytetystä Audi Q7 V8 dieselistä, joka on halventunut aika reippaasti uuteen verraten. Vetokykyäkin oli. Autoja uusitaan ja vähitellen jotkut kulkee sähköllä ja niitäkin saa käytettynä. Sähköautot ei tule kertarysähdyksellä.

Veroja tulee ja menee. Tänään lähdin 1000 watin sähköpyörällä ajelulle ja kauppaan, kasaan pienjäteasemalle kuormaa ja vien sen autolla kun on tarpeeksi viemistä.

Maaseudulla asumiseen voisi olla hyväkin juttu jos sinne voi mennä sähköauton kanssa ja varustautua riittävällä paneelimäärällä. Nyt korona muistuttaa ihmisiä, ettei kovin tiuhaan pakkautuminen olekaan niin mainiota.

Öljyllä mälläämistä voisi vähentää koska sitä ei Suomessa kätevästi saa ainakaan öljylähteistä. Ei tarvi olla sitten niin paljon vientiä.

Takaveto-Sprintterissä voi olla 2000 kg, 2800 kg tai 3500 kg vetopaino. Ja aidosti myös, eli yhdistelmämassaa 7050 kg.

Juu 312d:ssä oli toi 3500kg, melko aneemista on meno jo alle kolmen tonnin kuormallakin. Ja jarrut huutaa hoosiannaa