Peräkärryn valmistaminen
 

Tätäkin on varmaan käsitelty täällä, mutta puhelimella selatessa ei onnistu haun käyttö. Siis tilanne on sellainen että sauna tarvii renkaat alle. Tarvitaan tieliikenteeseen soveltuva alusta, joten jotain juttua lueskelin että aisan saa tehdä itse? MUTTA mikä on tän hetken tilanne?

En nyt vastaa itse kysymykseen kun en muista nykysääntöjä, mutta puhelimella hakeminen onnistuu käyttämällä tarkennettua hakua. Joko yläpalkin kautta tai sitten suoraan linkistä https://forums.offipalsta.com/search.php .

Sama kuin viimeiset 13 vuotta. Aisaa ei saa tehdä itse, tai saa mut pitää testauttaa =€€€€, mutta rakenteen jonka ei katsota olevan aisaa saa tehdä.
https://arkisto.trafi.fi/filebank/a/...n_vetoaisa.pdf

Liitettä nyt ei heti löytyny guuglella, mut täällä näyttäis olevan ne ja montakytä sivua asiaa liippaavaa (en oo lukenu, äkkiä pläräsin): https://www.theseus.fi/bitstream/han...536?sequence=1

Mitenkäs nuo? Ei jää leimaamiseen ainakaan muuta ihmeteltävää, kuin se päällirakenne?

https://www.vaunushop.fi/perakarryta...ivaanto/10102/

Entä jos.....
 

...rakentaa saunan asuntovaunuun, siinähän olisi valmis alusta...? :D

Ei näytä kovin vahvasti menevän tehdaskärryilläkään: normaalissa väistöliikkeessä asfaltilla akseli taittuu alle:

https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/...vat-kestaneet/

Vähän tulee sellainen tunne, että koko sivuttaiskuormatapausta ei ole edes suunnittelussa mitenkään huomioitu. On vain laitettu painoa kärryyn ja katsottu, ettei akseli taivu esim kaksinkertaisella kuormalla.

Jos ulompi rengas vaikka talvella vähän luistaa ja sitten löytää pitoa tai osuu johonkin rotvallintynkään, saattaa renkaan alareunaan tulla hyvinkin kärryn kokonaispainoa vastaava isku. Koska voima on pitkän varren päässä (renkaan säde) on akseliin muodostuva taivutusmomentti paljon suurempi kuin millään kuorman alaspäin aiheuttamalla voimalla. Renkaan suurentaminen luonnollisesti pahentaa tilannetta entisestään.

Varmaan ainakin offroad-kärryyn kannattaa laittaa luokkaa 40-50 mm pyörännapa, vaikka joku 25-millisiä "hyväksyttyjä" myisikin. Lujuus kasvaa halkaisijan kolmanteen potenssiin verrattuna: tuplapaksuinen on 8-kertaa lujempi.

Nuo halpis-Muulien navat nytkähtää jo ihan suoraan ajellessakin jos sattunut vähän ylikuormaa kyytiin. Aisat millistä C-profiilia. :mad:

Itse tekemällä saa varmasti melkein väkisin paremman ja tukevamman kuin nopeesti ja halvalla kasattu valmis rautakaupan pihasta ostettu, ei tulis ainakaan itelle mieleen noin köykäisistä tarpeista tehdä.

Tuosta kun vähennetään eurokoodin vaatima 1.0 mm korroosiovara, ei enää paljon jää. Eihän se sinkitty tietenkään kovin nopeasti happane, mutta toisaalta korroosioympäristö on suolapaskatuilla teillä melkein pahin mahdollinen.

Joo ei tuo Muulin aisa ole oikein vakuuttavaa tuotantoa, pari taittunu lavanreunasta

Se mitä tuossa nyt tutustunut muutaman vuoden Muulin jarruttomaan, niin täytyy sanoa että edellinen vuoden '91 kevytperävaunu oli lähes kaikilta osin parempi.. niin suunnittelultaan kuin vahvuudeltaan. Harmi että oli liian pieni, piti vaihtaa isompaan. Ainoa plussa Muulissa on lehtijouset kumijousien sijaan.

Miksi pidät lehtijousia parempana
Kyselen kun pitäisi parikin kärryä tehdä ja kippirakenne olisi helpompi toteuttaa kumijousiakselilla. Muutenkin niitä on paljon enemmän tarjolla.

Raskailla kärryillä ja kuormilla se kumijousi niinki menee.. Mutta tyhjänä se tulee enempi ilmassa ku tietä pitkin se kärry perässä. Omana havaintona esim aku cp 390,painaa jotain 400kg, halakiama asfaltissa ja kärry hyppii ja pomppii tyhjänä perässä. Itellä nyt aku cp 430 lehtijousilla ja tulee nätisti perässä, koska lehtijouset.

Kaikki kumijouselliset kevytperävaunut mitä olen kiskonut on olleet melkoisia pomppukemppejä etenkin kevyellä kuormalla - ja toisaalt täydellä kuormalla sitten jo vähän turhankin lässähtäneitä.
Lehtijouset + iskarit, niin kulkee tyhjänä ja täytenä paljon tasaisemmin, eikä esim. liittymäsiltojen mutkissa liikuntasauman kohdalla tjsp. muissa terävissä kuopissa tarvitse edes tyhjällä kärryllä pelätä hyppääkö kärry sivuun. Täydellä kuormallakin mielestäni tulee paremmin perässä kuin kumijousilla.
Ei kumijouset mitkään mahdottomat ole, mutta itse tykästyin noihin lehtijousiin.


Muuten Muuli ja Jaxalin kuomu tosiaan on aika puolivillaisia tuotteita suunnittelun osalta, monta asiaa mitkä tekisin ihan eri tavalla itse.. Mm. takalaita on aivan perseestä, se on alaskäännettävää mallia ja irrotukseen pitää ottaa kaksi varmstusketjua & niiden sokat irti, sitten pari saranatappia ja niiden lukkosokat irti, paikalleen laitto sitten tasapainoilua polven varassa kun laitat tappeja paikalleen :D Kun sitä takalaitaa ei voi kuitenkaan jättää paikalleen pitkää kuskatessa, niin tuo on ihan perseestä :rolleyes:
U- mallinen ura mihin vain lasketaan laita alas/ nostetaan ylös on paljon parempi, ja sitten vain lukkosalvat kyljistä kiinni.
Nokkapyörä mikä tuli kärryn mukana on aivan typerää designia, liinojen koukkujen paikat ulkona kyljessä/ takana/ keulassa on hieman huonosti toteutettu. Myös sisäpuolen surrauslenkit on tavanomaiseen tapaan vähän hölmöt, kun kaikki on kyljissä eikä yhtäkään pohjalevyyn upotettua.
Jaxalin kuomun irrotus ja kiinnitys on yhtä tuskaa edes kahdestaan, kun kuomun vivustolle ei ole kiskoa mihin liu'uttaa paikalleen, vaan se pitää turata käsin kohdalleen kärryssä kuomun alla ollessa samalla kun yksi kannattelee kuomua.

Jos olisin nyt ostamassa kärryä, voi olla että ostaisin jonkin muun tai tekisin itse :D

Ippe mihin perustuu väittämä että kumivääntöakseliseen on kippi helpompi tehdä?
1-akselisessa ei käsittääkseni rengas tiedä minkäakselityypin ympärillä kääntyy kun kippaa
2- akselisessa huomattavasti helpommin kippaa lehtijousinen etenkin jos on keinuteli ja jos jäykät akselit niin joka tapauksessa kippaus tapahtuu taka-akselin varassa perästä kovasti painaen...
Mulla on 3000kg navoilla tehty keinuteli lava 1850x4300mm ja ainakin se kulkee huomattavasti paremmin perässä kuin kumivääntö akseleilla varustettu saman kokoluokan kärri
Kevyemmässä kalustossa on teli Muuli lehtijousilla pikkuinen Juhta kumivääntö jousilla sekä JT-Trailer kuomulla ja lehtijousilla. Ja vaiika olis miten pientä kuljetettavaa niin kyllä tuo Juhta on se mikä viimeisenä odottaa vuoroaan pihassa!!! Ei sitä kukaan vapaaehtoisesti perään laita, korkeintaan mönkkäreillä lähialue siirtoja

Ei tiedäkään, mutta kumijousiakselisen voi tehdä niin ettei akseli kippaa vaan lava sen päällä. Silloin ei tarvitse V-aisaa, vaan riittää yksi neliöputki joka on kiinnittyy akselin keskelle. Tuommosesta puoli-alustasta on linkki edellisellä sivulla. Hintaa 299, sisältäen aisan, akselin ja vetokytkimen.
Onhan nuo kevyet kumijousikärryt melkoisia pomppijoita tyhjänä, mutta en ole siitä kovin häiriintynyt. Johtuu ehkä raskaasta ja kovaäänisestä veturista, ei siinä oikein huomaa onko miten se kärry perässä tulee.

Katoppa tuon ns. alustan rakennetta tarkemmin? Saattaa joutua pikkasen soveltamaan että saa kipin toimimaan. Mulla on tuollaisia tällä hetkellä pari pihassa saunojen alla ja tuo akselin/ aisan liitos on kyllä sellainen että...

Ajatus nimenomaan niin, että akseli on kiinteästi aisassa. Vain lava kippaa, eli sarana akselin ja lavan välille.

Onko sulla juuri noita vaunushopin myymiä? Onko asiallisesti tehty?

Teohydraulin myymiä saattaa olla samojakin. Mutta kun se aisa ei ole jäykästi kiinni akselissa...kulmaraudat missä on u-pultit akselin ympäri ja 10mm putilla läpi aisan kulmaraudat yhteen. Siinä on vähän kuin kippi sarana valmiina, tosin väärällä puolella akselia.

Ok. Tuo pitää ottaa huomioon. En ole noita nähnyt livenä, ainoastaan puhelimen näytöltä vaunushopin kuvan.

Nuohan vaikuttaisi oikein hyvältä vaihtoehdolta jos tarvitsee joskus ruveta venetraileria rakentamaan. :)


Itsellä on max 750 kg painoluokassa kaksi traileria, toinen lehtijousitettu ja toinen kumijousiakselilla.
Ei siinä kumijousiakselilla varustetussa vaunussa tunnu joustavan muut kuin renkaat kuorma päälläkään. :(
Lehtijousitettu tulee huomattavasti pehmeämmin perässä.

Ei toimi venetrailerissa tuo paketti...aisan ja akselin liitos kohdassa on nivel

Eikö päälirakennetta saa kytkettyä aisan etupäähän vai mistä on kyse?

Saa toki mutta eikös venetrailerissa ole yleensä aisa+akseli ja sivurullat? Eikä erillistä päällirakennetta, ainakin näin on ollut mitä olen hinannut voi toki olla erilaisia

Omassa venekärryssä akselissa kiinni oleva ja sen takapuolella oleva rakenne on tavallaan päälirakennetta, eli erillinen osa. Se on takaa vähän akselin etupuolelle asti neliskanttinen ja kapenee sitten aisan päällä vetokitaa kohti V-mallisesti. Takarunko on kytketty aisaan kahdesta kohdasta, akselin etupuolelta ja sitten n. 110 cm siitä eteenpäin, minne V kapenee. Siinä on siis kuin hyvin lyhyt V-aisa, jonka alla on suora palkkiaisa pultaten kiinni. Veneen etutuki on pultaten aisassa kiinni. Aisan ja akselin välinen kippaaminen estyy sillä V-mallisesti edemmäs tulevalla jäykällä päälirakenteella.

Jonkinlainen jälkiasenteinen takapään rakenne tarvitaan myös noihin T-mallisiin runkoihin. Sillä voi lukita aisan ja akselin välisen pulttiliitoksen taittumasta.

Voihan perhana... nyt olis saunakärry valmiina konttorille vientiä varten, kysyin kun allin tememään että mitä vaaditaan kun teen tällaisen. Sain tiedon valot heijastimet ym. Niin Ok. Nyt kun varasin aikaa niin selvisi että yksittäishyväksynnän vaatii, no tiesin kyllä tämän mutta katsastusaseman päällikkö ei sitä tiennyt tai halunnut kertoa. Nyt sitten etsitään konttoria missä on sellainen ukko jolla on valtuudet tehdä kyseinen toimenpide...

Tarkoitatko, että eivät omavalmistetta suostu tutkimaan ja rekisteröimään?

Juu ei näillä lähialueen konttoreilla ole sen verran lukenutta kaveria joka pystyisi sellaiseen hommaan, vuosleimaan ne pystyy mut ei muuhun

Hinaat Lappeenrantaan, vaikka Paalukadulle.

Yksittäishyväksyntä ei ole katsastus:
https://www.traficom.fi/fi/liikenne/...taishyvaksynta
Eikä listan katsastusyrityksien kaikki toimipaikat niitä tee, vaan käytännössä niissä missä asiakkaana on jokin valmistaja. Ainakin testmillin sivuilla löytyy lisää katsastusasemia missä homma onnistuu.

Tarvii tosiaan omat luvat. Ei ole joka konttorilla vaikka rekisteröintejä tekisivätkin, eikä joka katsastajalla vaikka rekisteröintikatsastusluvat olisikin.

jmk nyt ei taida Helsinkiin asti lähteä, mut jos joku muu on yksittäishyväksyntää vailla niin mä pystyn ne tekemään pikkukärrystä kuorma-autoon.

Ahaa, kiitos, tämä oli minulle uusi tieto.

Onko muuten aisan sijaintia / koukun asennus korkeutta määritelty? Offiauton perässä offikärry esimerkkinä siis. 🤔

Korkeus pitäisi olla muistaakseni välillä 350-450 mm. Monestihan henkilöautoissa ne ovat matalammalla ja yrittävät raapia maata varsinkin jos on yhtään kuormaa päällä. Ei niitä taideta paljon mittailla tai valvoa? Tee sellainen, että kärry kulkee suorassa ja toisaalta, ettei kaverilta lainattu pikkukärry kulje järjettömässä takakenossa.

Vaihtoehtoja löytyy....
 

Irroitettaviin vetokoukkuihin on saatavilla koukkuja eri korkeuksille.... ;)

https://cdn.nettivaraosa.com/live/17...73cf-large.jpg

https://www.nettivaraosa.com/ajoneuv...usteet/1779958

-Ei ole oma ilmoitus, esimerkkinä vaan.... :o

Tohon aisa-vetokoukku korkeuteen liittyen

Onko missään määritetty jarruttoman kärryn rengaskokoja et mikä se saa olla

Ei ois kovin vaikee laittaa pikku muuliin teli lokasuojat siipimuttereilla kiinni ja omat 13" renkaat alla jolloin lokasuojat alemmissa pulteissa kiinni ja kun alle nakkaa 7,50x16 nostaa lokasuojat ylempiin pultteihin

Ei sitä varmaan ole määritelty kuin rekisteriotteessa ja siihen taas saa sellaisen merkinnän, kuin sattuu rengas katsastushetkellä olemaan?

Jos renkaan halkaisijaa suurentaa, olisi kyllä ihan perusteltua käyttää jämerämpää pyörännapaa/akselia, ettei rengas taitu alle sivuttaiskuormasta.

Tuo on hyvä huomio. Vastahan tuota uutisoitiin, kun vakiokuntoisen muulin napa oli antautunu väistökokeessa.

Tuossa vielä linkki juttuun https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/...vat-kestaneet/

Ei. Muuttui 1.10.2015 eli samat säännöt kuin autoissa, 51 mm tai 10% saa suurentaa.

Koukun kuulan keskipiste 350-420 mm maasta (kuormattuna). Jos on tätä korkeammalla niin yhdistelmä kytkentäkatsastettava, jolloin kyseistä kärryä saa vetää vain tällä vetoautolla.

Meinasin että jos rekisteröi kärryn, niin rekisteriotteeseen lyödään rengaskooksi se, mikä pallo sattuu alla olemaan? Tuota sitten jälkikäteen saa muuttaa hiukan.

Eli akseleita/pyörännapoja ei ole tyyppihyväksytty jollekin rengaskoolle, vaikka ehkä pitäisi. Ainoastaan et-mitta ja pulttikuvio oli jossain tyyppihyväksyntäkupongissa.

Paljonko kytkentäkatsastus maksaa ja mitä pykäliä siinä on? Huonosti löytyi infoa kun tuli etsittyä. Harkitsin Gazin ja Chevyn kytkentäkatsastusta natokoukulle tms mutta ei kukaan tiennyt missä sen voi tehdä ja toisaalta, tuolla normikoukulla voi pysäköidä auton ja kärryn viereisiin ruutuihin mikä on myös ihan cool ominaisuus :)

Sorit perunakuvasta, pitääpä ottaa parempi kun tulee taas kärryllä leikittyä :D

Rekisteröinti ei ole katsastus. Jos on valmis tehdastekoinen kärry niin tekniset tiedot tulee tyyppitiedoista. Rekisteröintihän tehdään näkemättä, pelkästään papereilla.

Jos teet omavalmisteen, saat rengaskooksi vaikka 44” jos kärryssä ei ole jarruja. Edellyttäen toki että renkaassa on tarvittavat hyväksynnät.

Akseleilla ei ole tyyppihyväksyntää, jarruilla on. Eli omavalmisteen jarrujen tyyppihyväksyntä rajaa rengaskokoa. Jarruttomissa akseleissa rajoituksia ei akselivalmistajalta ole, tai ei ainakaan kysellä.

Riippuu paikasta. Meillä 65€. Pykäliä huonosti kerrottu oikein missään, tai ne on lähinnä erikoiskuljetuslavetin kääntymiselle.

Mut siis vetolaitteissa oltava hyväksyntä jos kamppeet uudempia, tollasen Chevyn ja Gazin tapauksessa ei olis oikein mitään rajotteita. Kunhan on kunnolla kiinni ja kestää niille tulevan kuorman niin sillä hyvä. Vanhasta Katsastajan käsikirjasta löytyy voimaantuloaikoja vetolaitteiden hyväksynnöille: https://arkisto.trafi.fi/filebank/a/...jaVersio20.pdf

Raskaan kaluston katsastuksia tekevät paikat tekee myös kytkentäkatsastuksia.

Mitataanko tämä irrallaan olevasta kärrystä vai miten. Jeepissä koukku 52cm korkeudella ja jos mitataan kytkettynä niin mitään kärryä ei saisi laittaa perään ilman kytkentäkatsastusta?

Kuten jo lukee, kuormattuna. Kärryille ei ole määritelty vetopään korkeutta. 2-akselisissa tietysti syytä olla haarukassa että kulkee oikeassa asennossa perässä.

Eli rautalangasta väännettynä
 

Jos ostan 50x50 palkkia 4mm seinämällä vetoaisaksi jatkuen kärryn perään asti ja liitän sen omavalmiste runkoon pulttiliitoksilla.
Ja valmistan putkesta omavalmiste akselin käyttämällä patrollin napoja ja käytän patrollin jousia niin olisiko mahdollista saada siis rekisteröityä? Vai onko muutoskatsastettava joku valmis kärry muutoksilla:confused:

Onnistuu. Kunhan jätät jarruttomaksi.

Kiitos
 

Kiitän vastauksesta on se hienoa kun jaksat vastailla näihin kysymyksiin:)

Mites miten se nykyään menee nato/sa-koukun käyttäminen?

Tai sitten sen sa-kidan käyttäminen?

Jossain oli juttua et max 40kmh, mutta traktorin jousetonta kärryä tuskin kovempaa tuliskaan kiskottua


Mites jos laittaa normaalin vetokidan 40cm korkeuteen ja sen perään traktorin kärryn ollaanko minkään lain puitteissa?
Nopeushan taitaa olla se 40kmh sais vaan liikkumaan 2 vaihtolavaa kerralla lähi etäisyyksillä, tai kauemmas yhteen suuntaan rauhallisemmin

Tuollaisen omavalmiste akseliin liittyen, mitä pitää ottaa huomioon jos tekee akselin hj.n taka-akselista. Jostain luin että vetarit pitäisi akselin kasassa, mutta miten on?

Tarkoitatko raskaankaluston 50 mm vetosilmukalle tarkoitettua vetokitaa?
Ns. "normaali" vetokita ei kestä traktorikärrin aisan aiheuttamaa pystykuormaa vaan se on tarkoitettu nivelöidylle vetoaisalle.
Pitää olla ns. Dolly kita joka on tarkoitettu nivelöimättömälle aisalle (tässäkin tulee Dc-arvon takia kokonaismassa jossain vaiheessa vastaan. Esim. täysperäyhdistelmänä kokonaismassa suunnilleen max 64 tonnia vaikka olisi 20-akselia yhdistelmän alla)

Mihin ajoneuvoon olet sitä vetokitaa asentamassa?
Traktorin peräkärriä voit vetää traktorilla.

Riippuu onko se kelluva vai puolikelluva akseli. Puolikelluvassa vanne tulee suoraan vetariin kiinni ja vetari on kiinni tasauspyörästössä sokalla joten eipä se kasassa pysy ilman. Täyskelluvassa vetari on pulttaamalla kiinni pyörännavassa ja sen voi ongelmitta laittaa poikki, jos siis meinasit että käyttäisi pelkästään pyörännavat akselista. Kokonainen akseli olisikin varmaan turhan painava 750kg kärryyn.

https://www.dieselhub.com/img/figure...l-floating.jpg

Joo navat olis tarkoitus käyttää ainakin, kun ei nuo bilteman navat ihan käy (6x140 jako) onkos hj.ssa sit ollut eri vaihtoehtoja akseli rakenteeseen kun mulla ollut vm. 82, 86 sekä 88 ja kaikissa samanlaiset kuin lukolliset akselit. Ilmeisesti siis voi käyttää kärrissä? Eikä tuolla kärrillä silleen haittaa omapaino, kun terveisiä sillä tullaan kuskaamaan. Kärrin runko olis vanha joskus 70- luvulla rekisteröity akselina oli Minin akseli+ lehtijouset näustä on aika jättänyt jo niin vähän mittailin hj.n akselia jousineen alle, olis pari 35" rengasta aluvanteilla...

Eikös tuollaiset ole maatalousvehkeiden napoja, pulttijakona 6x140, 14/16-millisin pinnapultein. Äkeen pyörissä yms. käytetty https://www.ikh.fi/fi/vanne-6-75x14-...ttinen-lp0166a

Täytyy tulla vähän sotkemaan ketjua. Tarkoitus on ollut jo pitkään, kun muilta hommilta joskus ehkä joutaa, tehdä traktorin perään peräkärry. Hyvin harvoin tarvitsee mutta nykyinen on kapea, lyhyt ja korkea, ilman kippiäkin. Se mitä suunnittelin, olisi leveämpi ja matalampi 2-akselinen/telintapainen.
jatkuu...
...jatkuu
No itseasiassa tuossa bilteman navassa olisi jako likellä näitä yleisiä autonvanteita eli 139.7mm, mikä on aivan riittävällä toleranssilla 140mm:iin eli jotkut edulliset jackwheelerit kävisi aivan hyvin ja niille leveät renkaat, niin pintapaineet pysyy kohtuullisena.
Tästähän voinee päätellä, ettei mikään 10t viljakärry ole ajatuksissa.

Minkähänlainen keinuteliakseli ratkaisu olisi toimiva, pitääkö olla symmetrinen keskikeinunnan suhteen vai jompikumpi puolisko pidempi? Keskinivelen kiinnitys voisi jopa pyörännapojen alapuolella, että lavan saisi alas.
Tämmöinen traktorikärryhän on jouseton ja jarruton. Ja ilman kippiä tämäkin suunnitelma.

Paljonkohan tuosta Hj.n akselista sais painoa pois jos käyttäis vaan navat ja suora putki väliin? Vastaako tarkoitustaan tosin vartti pitäis kääntää joka tapauksessa sais maavaraa vähän lisää. Ja tuo 6x140 jako ei vaan käy Toyota jaon vanteille ainakaan mun tapauksessa kun on aluvanteet 2kpl ylimääräisenä. Ja kärri on tulossa Hj.n perään terveisien ajoon rahti kärrit on erikseen...

Miksi biltema myisi napoja jollain erittäin harvinaisella pulttijaolla? Ettei siellä ois tuotekuvauksia kirjoittanut henkilö mennyt omin päin pyöristelemään 139,7mm/5.5" => 140mm.

Sen verran kokemusta, ostin yhden ja sovitin. Ainakin siinä oli siten että pultit ottaa vanteen reikiin reunoista kiinni ja ja mutterit ei keskitä. Ja pultin on liian paksut muistaakseni.Toki vois mennä jollain jaska viilerin vanteilla kun hakkais mutterimopolla kiinni mut en käyttö vanteita lähtis pilaamaan. Mut kaikkihan on mahdollista

Ongelma tais olla tosiaan enemmänkin 14 mm pulttikoossa kuin itse jaossa.

Saattoi olla, tämä tapahtui joskus 10v sitten voi olla että on malli muuttunut

HJ-6x "uudempi" , oliko "-82 jotain", tuli täyskevennetty: -80 ja -81 ei.
 

Tuo 140mm jako vastaa "traktorikäytössä" täysin tuota japsien/jenkkien 5,5"/139,7mm jakoa:
Nopeus on niin pieni: Siis jotain äestä tms. vedetään 2-15 km/h? ja renkaita ei edes yritetä tasapainoittaa; niiden (renkaiden ja vanteiden) tehtävä pitää rungon etäisyys maanpinnasta suurin piirtein vakiona?

Ja tuohon asiaan, siis maasturin peräkärryyn tieliikenteeseen:

Tuossa HJ-60/61 täyskevennetyssä (-FF) taka-akselissa on pari juttua, mitkä kannattaa huomioida, kun akselia muokataan peräkärryyn:

Navan läpi kulkee normaalisti vetoakseli; joka on stefalla tiivistetty: siis peräöljyt ja pyörän laakerien vaseliinit eivät pääse sekoittumaan.....

Jos/kun akselia muokataan, niin yleensä perämurikka ja/-peräöljy jää pois?

-> jos laittaisin em. pyörän navat johonkin kevyeen kärryyn, siis jarruttomissahan maksimi akselipaino on 750 kg; ja nyt saa vetää 100 km/h
Toivottavasti tuo 100 km/h nopeusrajoitus ei aiheuta lisää ongelmia.....

Kunhan huolehdit, että laakerit saa vaseliiniä; taikka öljyä, niin ok: (alkuperäisillä HJ-60 pyöränlaakereilla ajaa noin 400-500 tkm? ja painoa molemmissa akseleissa aina noin 1000 kg, taikka enemmän...)

Noille HJ-60/-61 täyskevennetyille akseleille saa helposti reilu 1000 kg (1300?? kg?) ja nopeusrajoitusta ei ole.

Noita samoja rakenteita/osia on käytetty muualla, ja akselin kantavuus noin tuplat, mutta silloin nopeutta on rajoitettu....

Minun tekemä akseli em. navoista:

Tein yhdestä hj-6x taka-akselista peräkärryn akselin;
Laakereiden voitelu tapahtuu napakohtaisesti peräöljyllä, esim. 80W-90 GL 5 .
Molemmissa navoissa on noin 15 cm akseliputkea jarrukilven kiinnikkeiden sisäpuolella.

-> Tuota kärryä tullaan käyttämään tieliikenteessä, ja akselipaino varmaan parhaimmillaa/Pahimmillaan reilu 3, taikka jopa 4 tonnia!
Toki nopeudet -50 luvun traktorin perässä on tuolla muutaman kilometrin siirtymällä Max 20 km/h...

Tää oli varmaan tärkeä pointti, mitään en kyllä ymmärtänyt...täytyykö siis rakentaa laakerille joku rasvari vai, toimiiko muuten?

Ei. Ei se ne pyöränlaakerit sitä tiedä onko siellä vetoakselit sisässä vai ei (täyskevennetyssä). Ovat omassa osastossaan. Normaalisti vassut sisään ja menox.

Koska vetoakseli on pois, niin akseli putken sisään kannattaisi laittaa umpi tulppa, hitsata vaikka sopiva pyöree levy putken sisään. Jotta vaseliinit ei pääse laakereilta ajan saatossa vetarin reikää pitkin pois ja vastaavasti putken suunnasta likaa laakereille.

Jos jättäis tumpin vetaria paikoilleen? Akselin asento tulis olemaan vartti käännettynä mutta kummin päin laippa olis tulossa murikan reikään. Ei varmaa tarvi akseliputkea vahvistella noilla painoilla oli sitten kummin päin tahansa, saattaa lähteä projekti liikkeelle jo huomenna

https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=228542

https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=228543

Mitäs näillä koukuilla saa nykyään kiskoa siviilissä? Esson baarin asiantuntijoiden mukaan ei mitään?

Sisu sanoo että saa vetää max 4000 kg kärryä. Jos kärryn pyörissä on hydrauliveto, niin max 12000 kg.

Itse tekemällä tietysti sais just semmosen ku tarvii mut siihen ei nyt ole mahdollisuutta. Eli tehdastekoinen yksakselinen ois kiikarissa.

Jos nyt oikein tuolta aiemmin tulkitsin niin rengaskokoa saa kasvattaa 51mm tai 10%.
Mut mites korotus muuten? Saako jousipakan ja akselin väliin laittaa korotuspalikan?
Ja pitääkö nämä muutokset käydä sitten erikseen konttorilla näyttämässä?

Vai kaatuuko homma johonkin pykäläviidakkoon ja ainoaksi vaihtoehdoksi jää omavalmiste.

Olisi ylimääräisenä...
 

Omavalmiste peräkärry, perälauta entinen mutta rekisterikilpi lommoisena tallella.... :p
-Maksoin aikoinaan 300€, sillä lähtee kuka hakee... :D
YV-yhteydenotot... ;)

Eikö kukaan tiedä :confused:

Saksassa saa tolla uaz;in koukulla kiskoa 3500kg jarrullista tai koukun valmistajan salliman uudemmissa autoissa
Vanhoissa rangerovereissa on se laki vielä voimassa jos koukku on alkuperäinen et niin paljon ku rangeri jaksaa liikkeelle kiskoa ja max nopeus 60mh tai jarrullinen kuten lakimäärää. Näin sanoi saksalainen kun kysyin asiasta ja hänellä oli myös vanha range rover jota käytti veneen siirtelyyn kun uudella ei saanutkaan kiskoa enää


Se pitäis löytää se lakipykälä jossa puhutaan kytkennän yhteen sopivuudesta, joskus oli et "vbg-kita" mallin vetosilmää ei saanut laittaa tollaseen proton koukkuun, mutta jos sen vaihto traktori mallin silmäksi sai kiskoa koukun/auton sallimuksen verran. Eihän aikanaan ollutkaan mitään muita vetolaitteita ku noita proton mallin koukkuja

Edit: pollarit ei asiasta tiedä mitään oon niiltä kysyny ja ei osannu sanoa laista mitään, ku et heidän mielestä ei kelpaa, mutta tunnistaako tavan koppalakki eroa dolly ja normaali kidan välilläkään kattomalla

^^^^^^
No jos koukun tyyppikilpi on luettavissa niin sen saa vetää mitä siinä seisoo Ja tämä siis kytkentä katsastettuna?

Nykyään tuolla ei enää saa mitään etua kun ns.normikoukkuja on bernerin painoille, eli 350kg aisapainolle..

Eli jos vaivautuu tekemään trailerin, niin kandee laittaa siihen se s350 kg vetopää niin saa maksimi painot, jos vetoauto sen sallii. Oikein tiukkaan kun tekee yhden koneen trailerin niin 3500 kg kantavuus on lähellä mahdollista...

E. Ja tietty mitoittaa se niin että se myös kestää sen. 350kg koululla on aika paljon painoa aisalla heti telin edessä...

UAZin koukussa, mikä on saksalainen, on tyyppikilpi missä lukee painot.

Sisun koukussa ei ole varmaan koskaan mitään kilpeä ollutkaan..???

Mitä tää käytännössä tarkoittaa?

Velsa perään ja konttorille arvuuttelemaan velsan rungon numeroa

Erilliskytkentäkatsastus. Siitä oli jo puhetta tässä ketjussa.

Tuskin kuitenkaan mitään maatalouskärryä saa katsastettua, saattaa tulla aisapainot kohtuu suuriksi...

Mitenkäs tuo homma nyt menee tehdastekoisissa kärryissä ja niihin tehtävissä muutoksissa. Hankinta edessä ja joku ratkaisu pitää keksiä että saa kärryn kulkemaan edes jotenkin järkevässä asennossa takana.

Renkaat tietysti vaihtoon niin siitä saa pikkusen apuja, max 51mm isommat niin pari senttiä siitä. Mikäli löytyy tuon verran suurempi koko. Näkyy lähes kaikissa olevan 155R13 vakiona. Pitää tutkia mikä on tarjonta vai joutuuko kasvattamaan vannekokoa tuumalla.

Jousien ja akselin väliin kai saa tunkea korotuspalikan? Tällä saisi helposti 5 senttiä.

Mut mites toi vetopää...
Saako alkuperäisen vetopään korvata?

Eli alkuperäinen näyttäisi tältä:
https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=231689

Voiko tuon napata irti ja korvata tuollaisella aisan päälle pultattavalla?
https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=231688

Saa vaihtaa, mut kiinnitys aisaan pitää olla aisanvalmistajan hyväksymällä tavalla. Ja kaikki mahdolliset välilevyt myös hyväksyttyjä.

Jenkkimalliset koukut hyviä, saa aina sopivalla dropilla olevan kärsän. Kulkee kärryt suorassa.

No mutta onko kaikissa uusissa peräkärryissä vetopää aisan korkeudella vai onko tuo vaan jonkun valmistajan tyyppi? Luulisi löytyvän tuollaisia pulttaamalla kiinnitettäviä malleja valmiina. Vai onko tuohon joku muu syy?

No niinpä tietysti, siihen se hyvä idea sit hyytyi. Tuskin saa kärryn valmistajalta moisia papereita.
Jenkkimallin koukku ois hyvä mut semmosta ei ole omaan autoon (-11 pathfinder) löytynyt.
Ja eikös tuon ikäsessä pidä jo olla koukkusysteemien hyväksyttyjä ettei oma tekele tule kyseeseen.
Tuossahan on koukun rungon kiinnitys melko korkealla puskurin takana rungossa ja pikakiinnitteinen kuula tuupataan altapäin paikalleen.

Pikkusen hankala yhtälö, täytyy miettiä lisää miten ongelman selättäisi. Renkailla ja korotuspalikoilla tietty hiukan apuja mut ei riittävästi.

Kyllä ne käytännössä aisan tasalla ovat. Ja jos ei olekkaan niin korkeus osuu kuitenkin noihin normi korkeudella oleviin koukkuihin. Ei oo kyl sattunu silmään yhtään pikkukärryä missä ois tuo päälle tuleva. Jarrullisissa sit taas on monissa.

Tuskin noistakaan.....
 

Materiaali sertei tai leimoi tuskin noista löytyy.....
Ja aina voi sanoo et litoksissa olevat rojut alkuperäisii.
Joltain paperin pyörittelijältä vois holkit ja välilevyt unohtuu, muttei osaavilta.

Ymmärrän kyl et uuden leimalla pitää olla matskut ja lujarit, sekä suunnittelijan/valmistajan todistus.

Mutta jos paskarauta rikoista liitoksesta aletaan nipiseen....nii mistä on kysymys.....
Turhasta tietämyksestä.......
Uudet mistä tahansa hankitut varmaan parempia kuin vanhat puoliksisyöpyneet norjan romiset.

Ja täytyyhän sillä katastusmähelläkin olla jotai tekemistä, ilman että täytyy hanskoi liata.
Helppoo kun lukee uusist liian tarkoist EU säännöist paperilt ja sanoo kärryy katsastavalle et painu sviddun täält.
Et saa tota rekee koskaan kilpien väliin.


Hyvin on täski maas koukut pysyny kii ja kärrit seurannet autoi, tosin noi perästäputoomiset on 99 rossasesti olleet käyttäjävirheit. Eivät oo olleet nuppiin lukittui.

Ja kaikki tämä vain Brysselin ja EU lainsäädännön muka tumaattuu huttua....

Miksi meillä pitää olla kaksinkertainen lainssädäntö.
Siksi että kun meidän johtajat on tehneet väärii päätöksiä.
Eikä kukaan... edes Matti ole uskaltanut kyseenalaistaa niitä.

Järjen käyttö sallittu....

Voihan tuohon laittaa korotuspalan tuon kytkimen ja aisan väliin...

Meinasko Antsa että pätkä rhs putkea aisan ja kuulakytkimen väliin? Kasataan pitkillä pulteilla ...

Kyllä ainakin JT-Trailer kärryistä löytyy päällä olevaa kuulakytkintä, ja ainakin silloin kun meille niitä ostettiin niin pieniä muutoksia sai helposti ja sopivaan hintaan

JT ei ollut eikä ole vaihtoehto niin siihen tarjontaan en ole edes perehtynyt. Tullut likeltä seurattua yhden kärryn elämää nyt parin vuoden ajan eikä vakuuta millään tavalla. Kaikenlaista ongelmaa kerinnyt jo tuossa ajassa tulemaan. Voi toki olla joku maanantai kappallekkin mut kiinnostuksen on tappanut kuitenkin.

Oma valinta osui lopulta respon tuotteeseen.

Toi Röllin alemman kuvan kytkin on ton V-levyn kanssa tyypätty. Samoin tämä: https://www.teohydrauli.fi/Published...itemcode=06175

Hankalahan noista sanoo onks ne nyt niinkun pitää, tollaselle jos porais läpireiät aisaan ja holkkien kanssa nippuun. Ei varmasti käytännön tasolla mitään kyselyitä/ongelmaa.

Jeppis.

Minun Saris-kärryssä oli tuollainen madallussarja uutena, kun alla oli 195/55R13-renkaat:

https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=231882

175R13 kokoon vaihtaessa otin madallussarjan pois. Siinä oli kaksi 50x50 mm C-muotoon 4-millisestä levystä kantattua palaa, jotka oli aisan ja vetolaitteen välissä 12x180 pultein kiinni. Noiden C-profiilien sisällä oli putkesta tehdyt tukiholkit, joista yksi on kuvassa irrallaan vetokytkimen päällä.

Nettiä selaten tuli vastaan tämmönen harvinaisen selkee kuva http://www.carryx.fi/images/Carryx-esite.pdf

Aisaputket kokoluokkaa 60X40-3 Kuulostaa aika jytkyltä muuliin verraten, mutta siltikin kysyn, että kai tämmönen passaa, jos omin kätösin imitoi kuvaa? Ettei tarvii jotaki EU/TUV/CE/SAE/DIN lappua lisänä?

Saattaa yhtäkkisesti käydä niin, että valmis kaupasta lunastettava jarruton kärri ei nyt vaan käy.

Edit: Vaikuttakohan mihinkään jos oliski jarrut kärryssä? Mikään ei ole niin hyvin suunniteltu kun ylisuunniteltu :)

Taitaa vaatia tuon hyväksynnän,millä mainos alkaa... tuskin noita muuten kukaan valmistaisi hyväksyttynä

Nimenomaan, kuten mainittu tuollakin: ” VTT on testannut aisamallin direktiivin 94/20/EY liitteen VI mukaan (VTT:n tutkimusselostus VTT-S-3168-07)”

Tarviit vastaavanlaiset paperit omatekeleeseenkin.

Osta kaupasta, parisataa jos maksaa niin ei se nyt niin paha kuluerä ole.

Juu ei tuo kallis ole, mutta juuri tämän tiedon takia tuota kysyinkin, mikään tunnu olevan selvempää kun epäselvyys, kiitoksia vahvistuksesta :)

Tyypitetty voi olla mutta ei hyvä, useasta korjattu tuon mallin kolmiopalaa kun ratkee käytössä alimmaisista pokkauksista. Mm. Tekno trailer on käyttänyt kyseistä valmista osaa vanhemmissa kärryissä, uusissa erilainen toteutus.

Tuollainen mehupilli jytky aisaksi? 😳😳😳

Kärräile mittatikuksi vierelle genuiini jarruton muuli :rolleyes:

Suosittelen katsomaan valmiskärryjen aisoja. Ne on melkoisia rimpuloita.

Sit ihan vaan huomautuksena, mm. merikonttien kattopalkit seinän ja katon välissä on 50x50x3, ja pari muuta palkkia on 100 x 50 x 3. Seinät ja muut palat pääosin 2-3mm, muutamia vahvikkeita lukuunottamatta jotka vähän tuhdimpaa. Max gross kontille on n.30 000kg, stack loadit 7-9 korkeassa pinossa n.270-290 tonnia. Ei ne rakenteet tartte olla ihan älyttömän paksuja että kestää isoja kuormia.

Aisaputki on tehdaskärryissä aika voimakas sana. Ehkä parempi ilmaisu olisi "aisapelti". Nehän ovat joskus sellaisia pierunkuoresta taivuteltuja, avoimia profiileja. Varmaan ihan hyvin toimivat laskennallisessa kuormitustapauksessa; pitää vain varoa, ettei vahingossa istu aisan päälle tai kolauta sitä polvella sivulle päin niin, että pelti rypistyy.

Mitä näitä nyt tuli tutkittua kun kartoitin tarjontaa omaa kärryä ostaessa niin tuntuu melkein jokaisella valmistajalla olevan noi halvimmat mallit just tollasella kantatulla peltiprofiililla toteutettuja. Sellainen ei ollut vaihtoehto mut uteliaisuudesta tuli muutamia katseltua tarkemmin kun sattui esillä olemaan. Ei kyllä oikein vakuuttanut. Se tuli kanssa huomioitua et tämän tyyppiset kärryt oli koottu pulteilla/niiteillä ja tukevammasta tavarasta tehdyt hitsaamalla.

Melko ohutta tavaraa on tosiaan nämä nykykärryt. Vanhemmilla oli aikanaan kärry, joka vuosikymmeniä palveltuaan siirrettiin mökille metsäkäyttöön. Sillä kuskattiin järkyttävän suuria propsikuormia vuosikymmeniä, eikä perusrakenne hajonnut. Lavan laidat kallistuivat ulospäin mutta se ei menoa haitannut. Nykyvaunut olisivat hajonneet ekan vastaavan kuorman alla.

Pieni ero kuormitukuksissa ja vääntävarressa....
 

Siis muutama tuhat konttia sidottu toisiinsa, ja kun normi myrskyssä ajetaan atlantin yli, niin kiikuttaa...

Ja kun kontti rekan kyydissä suomalaisella pikitiellä, niin konttia raviistellaan kunnolla,,,,

Mites tähän liittyen jarrullisen kärryn teko? Jotain linkkiä löysin muitakin kun tuo alussa Matin linkkaama, mut kaikissa oli jarruttomia tehty. Nyt pitäis yks päivittää jarrulliseen versioon ja aika reiluissa hinnoissa näkyy olevan valmiit. Tuossa olis yks vanha omavalmiste jota vois varustella jarrullisilla navoilla mut aisa pitäis uusia jotta sais työntöjarrun asennettua