Kannoista polttopuuta kotikonstein?
 

Jännän äärellä tullut oltua kun kaivelin kotipihasta kantoja pois. Muut lastasin peräkärryjen kyytiin ja suurin on jäljellä jo senkin takia, että se on liian iso kevyen kaluston kärryihin. Viimeinen kanto on aikamoinen koivukanto, josta olen moottorisahalla sahannut palasi ja halkonut niitä pienellä hydraulihalkojalla. Kannon sain maasta irti aikamoisella äheltämisellä.

Tavallinen Stihl sahan ketju tylsyy nopeasti kannon sahauksessa. Kannosta lähtee kohtuullisella vaivalla ylimääräiset hiekat ja mullat painepesulla.

Onkos kokemuksia voiko noista tehdä millään järkevän hintaisilla konsteilla polttopuita? Yhdessä nettivideossa ukko nosti kaivinkoneella kannon suureen hydraulihalkojaan.

Nuorempana tuli kantojen kanssa puuhasteltua, tosin ilman isoa kalustoa. Hirvee homma, tuntipalkasta ei voinut edes puhua. Helpointa olisi ehkä tehdä niistä haketta mutta vaatii aika moisen myllyn....

Kanto on muuten ongelmajäte, kun se kaivetaan maasta ylös.
Lapeco perii 75 eur/tonni "hyötyjäteasemalle" tuoduista kannoista.

Pilaantuneen maa-aineksen tuontikustannus on muuten sama (2000-5000 mg/kg), tai halvempi (alle 2000 mg/kg) pitoisuuksilla.

Mietinpä vain, kun metsässä on tuulenkaatoja, mitä niille pitäisi lainsäätäjän mielestä tehdä?

Kantoja saa kuulemma säilyttää max. 3 vuotta kuivumassa, pitäiskö tehdä ilmiantoja luvattomasta ongelmajätteen varastoinnista?

Tai kantojyrsimen...

Mutta joo. Lämpöarvo on kyllä kohdallaan jos noista saunapuita saa aikaan.

Karbidi teräketju on tuossa hommassa tarpeen.

Ohhoh ompa tullu kaivurilla tehtyä tietämättään aika paljon onkelmajätettä jos näin on.

Mulla oli isoimman kannon poistossa vain 3000 kilon kumitelakaivuri kun oikea kokoluokka olis ollut ehkä 20 tonnia. Sellaistakin keksin et isokin kanto irtoaa jos pesee sen alta maat kaivettuaan ensin maat ympäriltä. Tuhansia litroja oltava vettä käytös ja mulla on kaivo johon sadevesi menee. Juuria voi sahata.

Ongelmajätettä en näe kannossa muuten kuin taviksen työvälineet ei meinaa siihen pystyä. Ei välttämättä olis mahdoton temppu askarrella tosi iso hydraulihalkoja mut sen käyttöaste voi jäädä pieneksi jos vehje hankala siirrellä. Nyt on puulämmittäminen menossa ja haasteena on kun ei ole jytkyluokan pesiä puulle niin on puun oltava pientä.

https://youtu.be/7XBrwBJDino

https://www.stihl.fi/STIHL-tuotteet/...E-250-C-Q.aspx

Saakohan sellaisen ketjun tuohon mutterimallin sähkösahaan kun hommasin sellaisen omakoti- tai mökkialueella sahailuun?

Tuon videon esittelykentässä on yhteystiedot ja sieltä tuon ketjun saa tilata.

Muistaakseni 0.60€ per vetolenkki oli hinta. Ei paha siis.

Jos käsitöinä, niin mitenhän sellaisella puukkosahalla pienisi? Sellasen terä ei ehkä niin arka.

Juuria on tullut katkottua puukkosahal ja itsel toistaiseksi Bilteman puukkosaha. Tuntus et fiksua olis saada jaettua kanto lihasvoimin liikuteltavaan muotoon ja hydraulihalkoja sais olla isompi kuin lainas ole viiden tonnin pikkuvehje. Itsestä tuntus et halkojal pitäs yhdel halkaisul saada puu kuuteen osaan jos on tavallisia puita ja kantoja vain puoliksi.

Mitähän mieltä ollaan 22 tonnin Timcosta:
https://youtu.be/kYtn10A2ZvM

Onkohan tuota mallia lupa myydä? Joitain Timcoja vedettiin myynnistä

Nii-in, kun kanto on maassa, niin se on ravinnetta/kiertokulkua tms.
 

Mutta kun kanto nostetaan maasta, niin siitä tulee "kantojätettä".
-> siis jätemaksu noin/vajaa/tms 100 euroa/tonni?
Ja jos kierrätetään, niin tuo lopullinen...

Olikos mun maksu jotain 14 euroa kun olin lastannut kantoja 2500 kilon autotraileriin ja 1700 kilon kärryyn. En viitsinyt lastata maksimaalisen täyteen ettei kärryt hajoa ja kun yksin otin ne ois kyydistä. Painavien kantojen kohdalla se onnistui kiinnittämällä kuirmaliina isoon kantoon ja kärryä hinaamalla yksi kerrallaan alas.

Kun ei itse ole huippuluokan metsuri ja ei ehkä kaikkia välineitä ole mitä tarvisi, olisi helpompi keskittyä vaikka halkomisvaiheen kehittelyyn. Siinä onkin kehitettävää jos kantoja halkoo.

Kannot on siksi hinnoiteltu jätteeksi noin ihqulla tavalla että ne menisi hyötykäyttöön, eli hakkeeksi.

Käy ostamassa motonetistä....
 

Ns. Neljänkantin halkaisukiila hinta jotain 20erkkii....se isoin tais olla protool merkkinen punanen. Avuks voi ottaa pari terämallista jos kannot on isoja. Näiden lisäks tarviit pitkävartisen ison lekan. Tai koneen rammerilla. Ei mee ihan yhtänopeesti kun koneella mutta kokemuksella voinsanoo et menee noin 10min per kanto. Ja tarjoo sahaa vasta kun on pilkkeinä jos tarvii lyhennellä, jos et haluu tuhota sahaketjui.
Eli voimalla ja varrella paloix.
Ja palaa uunissa ihan samoin kun muutkin puut kunhan mahtuu uuniin.
Ja tää käsittely ylöskaivetuille.
Toimii myös isoille tyvipölleille mitkä ei mee hydraulihalkojalla pilkkeex.

Tuli kiiruut syksyn pihatalkois kun maa rupes jäätyy. Jätin isoimman kannon pihaan ihmeteltäväksi ja kokeilin offipalstan albumia ja siellä kuva minikaivinkoneesta ja kanto nurin päin. Kun maa ei vielä kunnol jäässä, Hiluxi ei hinannut kantoa kovinkaan vapautuneen oloisesti maata pitkin. Kannon alapuolelta näkyy myös miks se oli melko huono lähtee irti.

Pese puhtaaksi, ja moottorisahalla palasiksi.
 

Ei tuossa kannossa ole kovinkaan paljon hiekkaa "piilossa"

Siis moottorisahalla palasiksi.

p.s Jos valmiiksi huono ketju/sattuu pahasti kiveen, niin teroita rälläkällä paikallaanollessa. Siis kiristä teräketju niin kireälle, että ei liiku kunnolla käsin kahdella sormella, ja sitten ketjujarru päälle ja rälläköit ne 3-5 hammasta...
Muista löysätä terä "normaalikireydelle", ennen kuin käynnistät sahan

Kantoja pitää kurmoottaa painepesurilla ja harjoittelin 55:sella rotosuuttimella tavanomaisella painepesupaineel, pitää hommata vissiin 100:nen roto jos haluaa tehokkaasti poistaa maata ja näinhän toisinaan teen muutenkin kuin kantojen kohdal. Vesikaivos mul oli niin vaatimattomasti vettä et isoja pesuja ei voinut tehdä paitsi jos olisi käyttänyt maksullista vesijohtovettä.

Mulhan kantojen irroitus perusti osin pesuun, pitäs vissiin olla molemmat kuution vesisäiliöt täyn, kaivaa heti alkuun tarpeeks syvät montut kannon viereen et saa maat pois alta. Ajatus tietysti tuo mieleen tehokkaan imurin, niin voi kaivaa painepesul ja imuroinnil. Painepesu poistaa kannosta maata ihan hyvin niin kauan kunnes liika vesi haittaa pesua.

Kannon palat palaa kiukaassa. Karbiidiketju helpotti sahausta.

Hydraulihalkoja kuuluisi olla isompi, kuvassa on vähän liian iso pala pikkuhalkojalle.

https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=224515

Melko huvittava kuva :D

Ennen oli kaikki paremmin: lähikaupasta kannonpurkuainetta, annostelu niin, että syntyvä pilkekoko on toiveiden mukainen, sitten tulitikku perään.

Olen repinyt kantoja 9 tonnin pyöräkuormaajalla. Vaijeri kiinni ja hanaa. Yksi koivun kanto oli sen verran kiinni, että Valmetti poltti joka nurkasta kumia viereisen tien asvaltilla. 85 hevosvoimalla :D Mutta kun nytkyttelee edes-taas, niin irtoaa ne.

Viime kesänä vedin Sisun vinssillä naapurilta jonkun puun kannon pois. Oli se tiukassa, Sisu tuli latanaa hiekkapihalla. Moottorisahaa ja kirvestä, niin irtosi sekin.

Kaikki kannot ollaan poltettu pois. Isot kokossa, yötä myöten, kaljaa juoden ja tulta tuijotellen. Pienemmistä on tehty takkapuita, saunapuita jne.

Pikkuinen nokare kannosta ihan liian järeä halkojalle...

Melkosta hassutusta ollut tähän saakka, mutta tuossa on 11 minuutin kohdalla Lapin tervamiehellä enempi oikeanlainen kannon murentaja. Tuollainen moottori oli itselläkin ennen, mutta nyt tyydyn mieluummin sähkömoottoreihin.


https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/1...apin-eramaassa

Seuraavaksi avitan vähän sahalla, jotta ylisuuri palanen halkeaa.

Mä olen Hiluxilla saanut yllättävän ison puun kumoon kiinnittämällä vedon tarpeeksi korkealle. Mänty ei hyvä puu tähän. Tänä vuonna oli niin vaatimaton mänty omassa pihassa, että vähän soitellen sotaan vedin sitä ja mänty katkesi. Hommasta tuli paljon työläämpi kun joutui pikkukannon juuria katkoa ja lopulta vetosuuntaa muuttamalla irtosi.

Jollain lailla vakuuttavaa oli jos rotosuuttimella pesen maan pois, mutta puuttuu imuri, jonka avulla saisi siitä kuin kaivinkoneen. Pesu vie maata kunnolla pois jos vettä ei ole lammikkona.

Itse olen vetänyt kantoja irti 2002 Bemarillakin, omapaino kaikki 960 kg... Ennen ketjun kiristymistä kytkin pohjaan, niin eipähän jää jumiin ruopimaan. Kyllä se rautakankimiehen voittaa.

Satku Audillakin jonkun irti kiskoin. Pikku hiljaa, suuntaa muuttaen, nin irtoo ne.

Edit: Näitä en ole koittanut millään kiskoa. Koivu, halkaisija reilu 80 cm... :D Täytyisi päivittää kalustoa hiukan isompaan?

En voi kyllä katkastun kannon vetoa pitää näppärimpänä konstina ellei ole tarpeeksi iso auto. Maz on kyllä aika iso, eikä sekään ihan helpolla pääsee...

https://youtu.be/52kRJDNdE9g

Traktori ei vissiin ihan heikoimpia ja kovilla on:
https://youtu.be/1XPLNiMEnQE

Iso poranterä traktorissa aika vakuuttava, muttei se käy Black & Deckeriin
https://youtu.be/fQ2RLLjBc4M

Olen tuollaisen MAZ-537 maastokuorma-auton vieressä seisoskellut kesällä. On melkoisen vaikuttava peli joka pyörän erillisjousituksella, ja 160 cm korkeilla pyörillä.

Mutta jos pitäisi oikein kunnolla kiskoa, niin suosikki vaihtoehto olisi: https://www.youtube.com/watch?v=0yOGiMt9hKY

Näitä saa uusia kaupasta: http://www.bolotohod.ru/en/emain/

Nasu x monta. :D

Piti ihan lukea otsikko pari kertaa uusiks.. Kysymys muotoutui: Missä on tässä maassa polttopuu niin kortilla, että kantojen kanssa pitää painia?
Vai onko miten isot palopesät, missä niitä poltatte?
Sillä vaan, että kun tappelee kannon irti maasta, pilkkoo normitakkaan sopivaksi, on melko moni päätynyt ehkä puun maanpäällisen osion polttoon. Saahan sen kannon kanssa jumpasta kertaluontoisesti useammin lämpimän tietenkin, kun jaksaa taistella. Muutama teräketju+erinäisten vehkeitten käyttöenergiat ehkä miinusmerkkisenä funktiona...

Tämä on vähän kuin meikäläisen kokeellinen tutkimus, joka sai kimmokkeen siitä kun iso koivukanto oli kätevän projektialueen keskellä estämässä kulkua. Muuallakin pihassa oli kantoja, jotka vaikeutti liikkumistani.

Toistaiseksi vielä enempi kannon poistoa muista syistä. Kevyin välinein oli myös aikamoista touhua kun pienemmät kannot kuskasin pois ja jouduin maksamaan niistä. Kipillisellä kärryllä olisi sujunut paremmin.

Tätä ideaa voi viedä siihenkin suuntaan, ettei ole pakko poistaa koko kantoa. Naapurissa sahasin kantoja maan tasalle ja ne oli minulle tarpeeksi helppoja, mutta eivät olleetkaan hirveän kokoisia.

Ei välttämättä polttopuu ole kortilla, kaikki vaan ei voi kipata kantoja jonnekkin...
 

Siis kannot on JÄTETTÄ, mistä pitää maksaa kaikenmaailman maksut, kun viet ne sinne, minne ne kuuluu viedä multineen kivineen....
(ainakin suuressa/ suurimmassa osassa suomen asukkaita asuu tämmöisen sääntelyn alueella)

Oulussa: (ja aika laajalla ympäristössä, en ala arvaamaan, onko isompi alue, kuin koko pääkaupunkiseutu lähikuntineen, mutta asukkaita vain murto-osa)

Kantojäte 88,97 €/t (https://kiertokaari.fi/kotitaloudet/hinnasto/)

->

Siis kun puhdistat ja pilkot tonnin omia kantoja, niin olet säästänyt noin 60e;
(kulut tuo vajaa kolmannes; ja täysi arvaus... sen verran asiaan perehtynyt, että olen maksanut 3 kpl isoa kuusenkantoa kaatopaikalle, tuo kuorma-auton kilometri+tuntilaskutus tuntui halvalta... toki aikaa reilu 10v)

Ja jos saat puhdistettua ja jopa pestyä , sen alunperin 1000 kg kantokasa on pienentynyt 300 kg, ja tuo 300 kg on puhdasta ravinnetta ja täyttömaata siihen kannon paikalle.

Ja tuo kanto on yleensä kaikkein hitaitten kasvanutta puuta; siis sen lämpöarvo on paras.

Koivun kanto pitää nostaa ja palastella "heti-" se happanee aika äkkiä.
Kuusen kanto säilyy vuosia...
Ja Männyn kanto vielä pitempään; esim. Soistuvilta alueilta löytyy männyn kantoja (siitä Kelo- hirsiaihion alapuolelta) jotka on kasvaneet sata/satoja? vuosia... ja kuolleet janoon vuosikymmen+ sitten.
Nuo vanhat männyn "suokannot" on parempaa lämpöarvoltaan, kuin paras koivu klapi?

Jos kerran kannot on "ongelmajätettä" niin miksi ne pitää kaivaa maasta pois :confused:

Tänä syksynä tein perustukset
 

Varastolle ja 10 jalkaselle työkalukontille. Perustusten alta joutu kaataan 2 isoo ja 3 pienempää mäntyy saaressa. "Kaivuuhommat Fiskarssin keltapäisellä käsikahvalla varustetulla kääntyvällä kaivinkoneella lihasvoimalla". Kallio pohja ja pultereita. Juuret riittävän alaalta puhtaakas varmasti ettei oo kivii välissä ja sahalla poikki. Kanto liinoilla Suzukin koukkuun ja vetoja, samoin siirty myös isommat kivet. Kannot meni pienix tolla 4.n kantin halkaisukiilalla ja 5kg pitkävartisella lekalla. Ja kivet arkkulaiturin täyttöihin.

Nää oli helppoja verrattuna ok:n takapihapuiden kantoihin verrattuna.
Yleensä pihapuiden juurien välit täynnä kivii ettei konesahan teriä kannata pilata sahaamalla.

btw. Olishan noi kannot voinu siirtää mettään happaneen, mut samalla energialla lämmittää mukavasti talvella mökkiä.
Ja tän ikäisen jo on syytä pitää kiinni kuntoilusta. Noi mettähommat ja hiihto on niitä parhaita jotka mulle sopii.

Ja noihin kaatohommiin....Pylpyrä, vaijeri, 2x puunympäri kiristettävä 1000 kg kuormaliina ja suzuki automaattina....jonka puikoissa kaadoissa pärjää emäntäkin kun ei tarvii huudella vetoja ku ne pysyy kokoajan D valittuna.
Kaatuu tuules ku tuules just sinne mihin pypyrä vetää suzukin avustamana automaattina. Ja auton paikka riittävästi sivuun ettei kaadu auton päälle. Ja kun lähtee liikkeelle nii kuski lisää pikkasen kaasuu. Eikä tarvii liikauttaa ku jokunen metri. Tosin puuhun kiinnituspiste on vietävä 5m alkkari tikkailla.
Saari on ihan eri ku mantere. Ja saaresta viisainta myydä hankintakauppana pinoon tienviereen mistä reteli pääsee noutaan. Kuljetukset jäitä hyödyntäen. Muuten menee korjuu ja kuljetuskustannus pilviin.

Mä en muuta ongelmaa kannois tiedä kuin vaatii jytkyt vehkeet, että niistä saa mitään ihmisten hyödynnettävää. Eilen sahasin sen pikku hydraulihalkojan päälle nostamani nokareen halki ja tavallinen terä piti viilata kerran noinkin pienessä sahauksessa. Kun oli hämärää, näkyi kipinät vaikkei sahauskohta ollut erityisen paljon kiviainesta sisältävä.

Tuossa joku halkoo pikkukantoa vissiin 22 tonnin halkojalla.
https://youtu.be/hgKfJM4q-uo

Itseä kiinnostaisi iso halkoja.
https://youtu.be/C1tAnHNIzTM

Ehkä sellainen kuitenkin, että saa vetää nelivetoautolla perässä. Naapurilla olisi järeitä palkkeja, mutta aika paljon puuttuu toimivasta vehkeestä.

DIY vai?

Mulla tulossa DIY tukkivannesaha 12m kiskoilla. Alkaa oleen loppusuoralla. 2m pitkillä kiskostoilla pulttiliitoksilla ja ohjureilla et saa suorax tosin vaatii ropsii ja konesahan et saa alle sopivan perustan. Liikuteltavis ja kasattavis mihin haluu. 20hp kohler 2syl 20hp bensiinimoottorilla. Sahattu jo mut vaatii viel muutoksia.

Suurinosa kierrätys materiaaleista. Kulut minimis.

Nää DIY rojektit ottaa mielinmäärin kahvia ja kaljaa, tupakat jotka mä skippaan. Laskukonetta , ruutupaperii ja jopa cad ohjelmistoo.
Metalli , kemppi hitsausmuuntajaa, puikkoja, metallisahaa, sorvii, ym muita materiaaleja.
Ja sähköttömäs paikas 3-vaihe diesel generaattrorin joka kykenee syöttään 250A hithausmuuntajan. Toi tulee suoraan. 200A kestää hitsausmuuntajan potikasta vielä hyvin tolla muuntajalla. Ja isoimmille moteille mulla on kaikkien kans yhteensopiva tamu voimavirtapistokkeiden välissä.
Virrat pysyy kurissa kun käynnistää puhallinkäytön parametreillä ja kun pyöriin max niin parametrit voi vaihtaa lennosta kunhan on alle mitä genu jaksaa ruokkii.
Genu painaa 300kg ja kulkee 4x4 hiacen takaronkis. Ja siirtyy lautalla hicen kans vaikka mihin tahansa saimaalla.
Normisti toi hicen paikka talvella 120m mäen kukkulan takana mökistä, mistä äänet ei kantaudu mökkirantaan. Genu sytyy ja sammuu myös mökistä kaukokäynnistyksellä.
Ei oo sysitalvella sähkönpuutetta. Ja tolla toimii myös lattialämmityksetkin talvella. Möksä ok pohjilla kallioperustuksilla. Ekan 12h aikana genu apuna saapumisesta ennekuin varaavat tulisijat ehtii apuun.
Ja kaikki paikalliset jotka talvella on käyny yli -20 cO pakkasilla on kehunu et kestää olla parketilla saunan jälkeen avojaloin eikä mistään vedä.
Parketin ja ylävalun välis on viel 35mm alkkarikuorilla oleva ympäripontttu saunasatu. Eikä pelkkää kuplamuovii tai huopaa.
Ja tää oli mahdollista kun kuusamohirsitalot teki mulle protoversion mun spekseillä. Mun muokkaamilla kuvilla. Sai korot kohilleen ja korkeet hukkatilat korotettuina hyöytykäyttöön eli makuuhuoneiksi. Ja tärkein.... Pilariperustus muutettu kiinteäksi kallioperustukseksi omakotitalo pohjilla.
Alavalun alla 1,5 m lekapapuu josta kapilaarpapuui 1m. Täystiilipiiput alavalus ja lämmitää myös ylävaluu. Alavalun alla pavun päällä 150mm urstuu. Ala ja ylä valun välis 50mm urtsuu. Mokillä pitää olla talvella sisällä > +20 ja kesällä mieluummin alle +18 et on mukava nukkuu......
Toi viimenen 35mm urtsuu sen takii että sisälämpö jää suoraan parkettinn eikä huku betoniin.

Ja lopuksi.
Vain itse tekemällä saa sellasen kun haluaa.
Johda, valvo ja kilpailuta omat rakennus projektisi jos siihen rahkeet, koulutus, valtuudet ja lisenssit riittää......
Ja suurimman säästön saat kun mittaat projetin aikajanan. Mitä lyhyempi niin sitä halvempi jos joudut käyttämään vierastyövoimaa.
Ja joskus ja tarvittaessa täytyy olla itsekin rakennustyömaan tärkeimpänä työntekijänä eli etuputsimiehenä jos tilanne vaatii.
Ja koittakaa pitää tästä viimeisestä lauseesta kiinni. Jos ette itse kykene niin järjestää joku muu. Raksamiehet veloittaa myös ventasta.
https://www.youtube.com/watch?v=1NGM...=4&app=desktop

Mielenkiintosia projekteja teikäläisellä! :)

Itsellä on keskeneräisiä DIY projekteja ja pitää välttää aloittamasta liian isoja.

Kaupalliset halkojat ei kohtuuhintaluokassa ilahduta muussa mielessä kuin pieni on kiva apu hintaisekseen pikkupuuhiin.

Omatarvehommiin riittäisi kyllä hyvin pitkälle jos järeän palkin päälle voi laittaa peräkkäin pölkkyjä tai kannon. Napista painaisi ja hydraulikoneikko pumppaisi sopivan aikaa, eikä itse olisi pakko olla vaaraetäisyydellä. Hitaus ei haittaisi liikkeessä jos kone tarpeeksi voimakas ja terä tavallisilla pölkyillä, että tulee heti tarpeeksi pientä.

Nuorena tuli oltua apuna kun maatilalle tuli paskanpoisto hydraulisysteemi. Sama meininki riittäisi, mutta nyt liike pitäisi tapahtua palkin päällä.

Mä ostin joskus aikoinaa turuust
 

Metrin mittaisen raksa hytikkahalkojan, patu, diy mikä lie. Toimii myös omilla jaloilla ulkoisella polttomoottorihytikkayksiköllä. Korkosäädettävällä ristikolla tai korkeella single teräl. Sovittimet vaihdoin omiin värkkeihin sopiviks. Tuli vielä uus käsi ohjattava venttiililohko mukaan. Eli palautuu täydestä iskusta siihen mihin oot säätäny. Ja tosiaan toimii koneilla tai pyörillä liikutettavall ulkoisella hytikka yksiköllä.
Ja menee kaikki syliä järeemmätkin puutyypistä riippumatta ja kannot. Kantojen jälkeen täytyy kattoo et on teräs. Ja tuotto tohon ja virtauksensäätö tosta lohkosta on avainasemassa. Runko on kestänyt hyvin. Eikä ollu hinnalla pilattu.

Mä ostin joskus aikoinaa turuust
 

Metrin mittaisen raksa hytikkahalkojan, patu, diy mikä lie. Toimii myös omilla jaloilla ulkoisella polttomoottorihytikkayksiköllä. Korkosäädettävällä ristikolla tai korkeella single teräl. Sovittimet vaihdoin omiin värkkeihin sopiviks. Tuli vielä uus käsi ohjattava venttiililohko mukaan.
Ja tosiaan toimii koneilla tai pyörillä liikutettavall ulkoisella hytikka yksiköllä.
Ja menee kaikki syliä järeemmätkin puutyypistä riippumatta ja kannot.
Kunhan katsoo ettei pahimpii oksantyvii ala halkoon eli orientaatatio otettava yli paksujen tyvipöllien kans huomioon mitä mettäyhtiöt ei huoli. Kantojen jälkeen täytyy kattoo et on teräs. Ja tuotto tohon ja virtauksensäätö tosta lohkosta on avainasemassa. Runko on kestänyt hyvin. Eikä ollu hinnalla pilattu.
Makso suunnille saman kun pienimmät ja heikkotehoisimmat halpismarkettien värkit.
Huonoo tos on se et ei oo täysautomaatti. Yksin hidas käyttää. Kaksin tosi nopee pilkkeelle kun toinen lataa ja toine on käyttövivus. Näin menee kolme pikkepölkkyy peräkkäin valmiiks polttopuuks saunanuuni mitalla tai kaks leivinuuni mittaista.

Tänä kesänä laitellut kuusikantoa polttopuuksi, jota en ollut kaivinkoneella poistanut. Jos kannosta voi osan jättää maahan, niin tämä versio tuntuu jollain lailla varteenotettavalta.

Hydraulihalkojassa saisi olla karkea arvion perusteella n. nelinkertaisesti puristusvoimaa mitä tavanomaisissa touhuissa ja laittaa siihen sahattuja paloja, joita vielä käsin nostelee. Halkoja saisi muutenkin olla normaalia työturvallisempi.

Jos on tarpeeksi kovapalaketjuja, joiden terottaminen onnistuu järkevästi, sahaaminen ei niin toivotonta kuin tavanomaisin ketjuin. Huono puoli kovapalaketjussa on, että hammas voi lohjeta. Sellainen onkin minulla jostain syystä ketjussa, jota en ole mielestäni extremepuuhissa edes käyttänyt.

Keväällä tein kannosta polttopuuta. Niin syvälle, mitä tilhin laippa ylti. Puita tuli noin kolme pientä kottikärryllistä.

Suurin syy tuolle touhulle oli kannon madaltaminen, että pääsee helpommin ajamaan takapihalle.

Etukuormaajaan
 

Tällänen tuli vastaan ja ois varmasti näppärä vaikka traktoriinkin


https://www.youtube.com/watch?v=imEZl0XuKlo

Toimiva lisälaite näyttää olevan, ainakin noissa pehmeissä puissa. Tulee silti väkisin mieleen homman mielekkyys, vaikka toki se video onkin vain jokin käyttöesimerkki. Jos tuollaisia osin lahoja hylkypuita oikeasti pitää polttopuiksi pilkkoa, niin täytyy olla polttopuuaihiot vähissä. Harrastus saa toki maksaa mitä vain, ja on sitten tekemistä, kun laitteita virittelee.

Mielenkiinnon vuoksi pilkoin männyn kannon polttopuiksi kun sellainen tuli vetämällä autolla puu nurin ja kanto lähti pois. Kannossa oli hiekkaa ja sitä lähti kohtuudella pois kun puhaltelin sitä käyttäen kompressoria, jossa 15 kilowatin moottori.

Sahailin puukkosahalla ja sähkösahan kovapalaterällä, joka oli jo terotusta vaille kannosta juuret pätkiksi. Keskikohdan nostin hydraulihalkojaan, joka on nyt joku 80 kilon painoinen kaksinopeuksinen.

Hommassa eniten haittasi likaisuus. Halkoja ei tykkää hiekasta, eikä sahannterät.

Homman järkevyys kilpaili ehkä sen vaihtoehdon kanssa pitääkö kanto viedä maksullisena pois. Ehkä silloin jos on huomattavan isoa halkojaa ja kantoa saa puhdistettua vaikka kaivinkoneella pudottelemalla, voi olla melkeen mielekästä mikäli poisvienti on maksullista.

Iso pyrolyysitynnyri/rocket stove vanhasta öljysäiliöstä? Kannot sisään ja tulille, jolloin ulostuloputkesta tulee puukaasua, mikä taas palaa hyvin niin lämmityskattilassa kuin saunanpesässäkin. Nopeutta ja polttoaineentuottoa voi säätää, eli saattaisi tankillinen riittää pitkäksikin aikaa.

Kun prosessi on ohi, tuloksena on jonkinlainen määrä puuhiiltä. Sen voi myydä maaperään palautettavana biohiilenä kalliiseen hintaan.

Viimeaikoina on tullut sahattua vain kantojen maan päällä olevia osia. Nollan lähimaastossa olevalla ilmalla niiden sahaus on käynyt kohtuullisen hyvin bensasahalla kovapalaterällä. Bensaa ja teräketjuöljyä menee aika paljon enempi kuin tavallisen puun sahauksessa. Kokonaisen irroitetun kannon sahaus bensasahalla olisi ehkä turhan paljon bensaa ja öljyä syövää. Viimeajat onnistunut sahaamaan ilman suurta laipan lämpenemistä ja ketjun venymistä.

Voiko hommaa suositella ollenkaan riippuu mm. siitä onko puun polttamiseen välinettä, johon käy tavallista polttopuuta isommat kannon palaset.

Tervoittuneiden mäntyjen kannosta on joskus tullut sahattua sellainen 10 cm kiekko kuivumaan. Se on hyvä taukotulipuu hirvijahdin aikaan nuotiolla, kun pysyy tulet hyvin yllä sillä.

Tätä tölliä rakentaessa kannot kerättiin kasaan kuivumaan, tais pari vuotta olla omineen kasassa. Sitten joesta vettä ja palovesipumpulla suurimpia hiekkoja pois, lopuksi painepesurilla tarkemmin kanto kerrallaan puhtaammaksi. Isäukko siinä naputteli sitten eläkkeellä olevana niitä moottorisahan ja kiilan kanssa pienemmiksi polttopuiksi. Tais kolmisen kuukautta naputella aikansa kuluksi ja sitten niillä lämmitettiinkin kolme vuotta taloa. Se oli ihan hyvä säästö.

Oli sellasia kuusen kantapaloja mitä oli kiva poltella kun kaks mahtui kerrallaan leivinuuniin.

Yks syy miks noista kannoista revitään poskettomia jätehintoja on sen juurien sisältämät raskasmetallit. Ne vapautuu poltettaessa ja kotiuuneissa ei ole siihen suodattimia.

Näin irroitamme kotikonstein kannon maasta. Vetoliina oli niin korkealla kuin jatkotikkailla sain. Juuret oli toiselta puolelta kaivamisen ansiosta heikenneet. Hyväksi konstiksi on osoittautunut jos on tiukassa, heiluttaa puuta vetämällä tarpeeksi monta kertaa. Maasta kanto irtoaa kokonaan vetämällä eri suuntaan kaatumisrn jälkeen ilman, että sahaa runkoa ennen kannon irtoamista.

https://youtu.be/sbkr5PozxNI

No oho! Aika tyylikäs suoritus! Ite kaivelin minikaivurila ja taljalla lähes yhden työpäivän ison vaahteran kantoa viime kesänä: https://youtu.be/O4EcL1Ftx4k

Tuossa oli hirveetä ähräämistä.
https://forums.offipalsta.com/album....ctureid=217574

Kaivinkone pitää olla kannoissa tarpeeksi iso, mutta sellainen voi toimia, että heikentää pienellä juuria ja ottaa maata pois, vetää puun kumoon kuten minä. Yllättävän ison puun olen parhaimmillaan saanut kumoon ja huonoimmillaan on puu katkennut, ollut aikamoinen ährääminen.

Harjoitellut kovapalaterän teroitusta moottorsahasta, jos se rupee toimimaan vähän paremmin, onnistuu sahaus helpommin.

Mistä Löytyy tietoa kantojen raskasmetallipitoisuuksista?
 

Minun käsitys on, että noiden kantojen "Posketon" jätehinta johtuu siitä, että kaatopaikoille niitä tulee vähän, ja kuitenkin ne pitää käsitellä jotenkin, siis käytännössä hakkeeksi, ja se ei onnistu helposti; siis normi vasarahakkurista(?) ei mene läpi 1,5 metriä suuntaansa olevat kannot?
Ja mukana olevista kivistä tuleva karkea sepeli on ongelmana, kun haketta syötetään esim. leijupetiin? Rauta lähtee magneettikuljettimilla? (en ole tällä vuosituhannella käynyt noissa laitoksissa:o)

Ja tuota kantohaketta poltetaan; Tai ainakin poltettiin taannoin myös noissa pienemmissä lämpölaitoksissa, missä ei ollut mitään savukaasupesureita?

Kantojen vieminen kevyellä kalustolla jäteasemalle osoittautui työlääksi kuten niiden käsittely paikanpäällä. Raskaalla kalustolla määrä sellainen, että voi ruveta maksamaan. Isot kannot hankala laittaa kärryyn, purin niitä kiinnittämällä paikalla jo olleisiin kantoihin ja vetämällä yksi kerrallaan kärryn alta. Lastaamisessa sai varoa kärryn hajoamista.

Anna vain kantojen kuivua - nyt on vahva tunne, että ensi talvena niistä saa rahaa sen sijaan, että joutuisi itse maksamaan.

Monet kaatopaikat ei edes ottaneet noita vastaan, täältäkin olis pitänyt riihimäelle rahtauttaa kannot polttoon. Täys rekkakuormallinen ja jätemaksut päälle.

Se on vaan hyvä että niitäkin poltetaan, polttaahan luonto itsekkin niitä ja samalla tavalla vapautuu metallit yms siinäkin, kuten lahoamisessa.
Paljon hyvää lämpöenergiaa rakennusten lämmittämiseen.