|
RJ70 moottorinvaihto, "Tolvo"
Rj70 moottori alkoi ollaa polkunsa kulkenut, ja siihen olisi pitänyt antaa hellyyttä oikein kunnolla. Asialle piti tehdä jotakin, ja pikainen laskenta osoitti että rahaa palaa. 22R moottorit tuntuu olevan kiven alla ja mielenkiinto kohdistui muun merkkisiin koneisiin. Toyotan kone sai uuden elämän varaosanluovuttajana ja vaihtoi omistajaa. Tarjontaa katsastaessa mielenkiinto kohdistui Volvoihin, joita jostakin syystä on melkein joka liiterin takana. Sopivasti sattunut 5-sylinterinen moottori mahtui spekseihin ja siitä kaupat.
Kone penkkiin ja miettimään miten sen saa käyntiin. Volvon ohjaimet johtosarjoineen verstaaseen levälleen, vida kiinni ja tutkimaan. Kaikenlaista väylää joutui virittämään kuntoon, kunnes sovellus ilmoitti että ollaa starttivalmiudessa. Ei vaan starttaa, ei millään. Kaikki ok, ei vikakoodeja, testitoiminnot toimii jne... Tuli seinä vastaan. Isot sivuleikkurit ja piuhasarja poikki sopivasta kohtaa. Tilaukseen megasquirt2 valmiiksi modifioituna viisipyttyiselle koneelle ja kaikille sen tilpehööreille. Ei minkäänlaista kokemusta megasta. Joulu tuli ajoissa ja paketti saapui. Pari viikkoa tinailua ja erilaisten anturiongelmien ratkomista ja sitten se tapahtui. Kone lähti käyntiin. Alkoi toyvo hiljalleen nousta. Tein päätöksen lopullisesta kokoonpanosta: -Volvon viisi-pyttyinen -Toyotan vaihteisto -Toyotan kiristetty kytkin -Omavalmiste vauhtipyörä -Volvon omat anturit -BMW:n kaasuläppäkotelo Volvon asentotunnistimella Jatkuu... |
Vauhtipyörän kanssa oli seuraavat murheet. Volvon pyörää oli hankala löytää, joten sorvailin sen itse. Triggeripyörä kaksoismassapyörästä ja 20mm levystä muut osat. Ongelma vauhtipyörän kanssa on siinä että 22R koneessa kitkapinta on aika kaukana kytkinkopan kiinnityspinnasta, eli vauhtipyörä menee aika syvälle kytkinkoppaan. Volvo kun on etuveto, niin koneen pituus on minimoitu. Ongelma valmis, eroa oli muistaakseni yli 30mm. Sovitetusta vauhtipyörästä tuli 38mm paksu, siihen vielä toyotan kytkinasetelma päälle. Hyvä siitä lopulta tuli. Kuvathan ne olisi kivoja, niitä tulee myöhemmin.
Imusaraj ei myöskään ollut helppo. Volvossa se lähti toyotan tulipeltiin päin joten siihen tarvitsi 180asteen mutkan ennen bemarin kaasuläppäkoteloa. https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=210876 |
Muutama kuvatus aiheesta.
Kumallekkin moottorin sivulle lisätukea että moottorin kumityynyt asettuu kohdalleen: https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=210871 https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=210870 Kytkinkopan sovittelua: https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=210872 |
Kumityynyjen asennukset minimibidjetilla. Käytin RJ:n omia tyynyjä. Rungon kannakkeet joutui tekemään uudestaan:
https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=210874 https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=210873 |
Koska tämä on jonkinlainen pikaprojekti, niin kertomuskin etenee vauhdilla. Lopulta kone suostui sopimaan konehuoneeseen. Ahdasta meinasi olla tulipellin puolella. Etupuolelle olisi sopinut vielä yksi pytty lisää. Sitähän ei siihen voinut ajatella kun leima tarvitaan lappuun, ja RJ:n maksimitehot piti saada se 81kw+20%.
https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=210877 |
Megan kanssa suurimmat ongelmat liittyi nokan tunnistimeen. Alkuperäinen triggeripyörä on melko erikoinen, ja sen jouduin tekemään uusiksi että sain oikeaa dataa ulos.
https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=210878 https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=210879 |
Muutamia kuvia kytkinkopan sovitusjigisä. Tapoja on varmasti monia, itse tein sovituksin irroittamatta vaihteistoa autosta. Sorvasin kytkinkselin päälle sopivan holkin, jonka hitsasin tukirautoihin kiinni. Raudat tukevasti pultilla kiinni, ja näin sain akselin tarkan paikan selville.
https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=210884 Sitten sama toisinpäin. Sorvasin kytkinakselia jäljittelevän akselinpätkän ja näin sain tarkan paikan silmälaakerille. Hitsillä akselinpätkä kiinni tukirautoihin ja tukevasti pultilla kiinni. Huomattavasti helpompaa kuin koko laatikon virittely koneen perään. https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=210885 |
Noista kytkimen pituuden eroista johtuen, painelaakeri piti varmistaa.Sen paikka muuttui noin 15mm, ja sorvasin sen perään ylimääräisen tukiholkin. Holkki on pelkästään naputtelemalla kiinni, niin käy vaihtaa uuteen painelaakeriin tarvittaessa. Kytkinkoppaan jouduin vaihtaamaan pallopäisen "sarana" pultin, jonka varassa haarukka liikkuu, pitempään.
https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=210886 |
Auto on leimattu ja muutosprosentteja tuli 14. Tämä on siis ihan käyttöpeli, ja sillä tullaan ajamaan päivittäin. Ensihavainnot on sellaisia että sisätilan puhaltimen laakerit vinkuu. En ole aikaisemmin kuullut... On hiljainen, vääntää alhaalta, ja kun pedaalia painaa, vetää suupieliä ylöspäin. RJ:ssä olisi pitänyt olma tällainen kone jo tehtaalta tullessaan. Tämä ei ole yber-tehokas, enemmän varmasti näilläkin palikoilla saa, mutta jokapäiväiseen käyttöön sopiva laite. Penkissä piti tietenkin käyttää, kun vaihtui moottorinohjaus. Jos olisin saanut Volvon oman ohjaimen pelaamaan, olisi riittänyt pelkkä muutoskatsastus. Katsotaan nyt miten alkaa pelaamaan oitemmän päälle. Alku näyttää lupaavalta.
|
2 Liiteet
Mielenkiintoisen näköistä puuhastelua.
Lainaus:
No, mut kivahan se on tietää miten omat säädöt on onnistuneet. |
Pykälistä viis :D mutta on muuten asiallinen paketti varmasti.
Hienoa kun joku jaksaa väkertää jotain muutakin kuin niitä tervahautamoottoreita näihin ;) |
Tämä onkin hieno prokkis! Meidän tallilla kun on 3/4 porukasta harrastaa volvoja ja nurkat on täynnä erillaisia T5 virityksia 300 hp - 800 hp. Mulle ehottivat samaa rataisua Patrolliin, mutta ihan niin yllytyshullu minäkään en ole :D
|
Yksi mainittava hidaste on Volvon öljypohja. Se on tasainen lättänä, ja siinä mielessä hyvä nelivetoiseen autoon. Öljypohjan kyljessä oleva lämmönvaihdin on RJ:n perämurikan puolella ja justiinsa siinä missä sen ei tarvitse olla. Aika tarkka on tuosta asennostaan että saa alkuperäiset joustot keulaan. Korotin vuosia sitten keulaa noin 2" ja nyt siitä joutui tuuman tinkimään takaisin. Pohjaanlyöntikumien alle joutui laittamaan tuuman korotukset ettei perä kurkkaa öljypohjan sisäpuolelle.
Muutokset tuntuu olevan vähän niin kuin katsastusmies tulkitsee. Eipä siinä mitään, sen mukaan se on vaan mentävä.Aluksi tuli täysi tyrmäys, epäiltiin rojekti järkevyyttä. Aiheellinen epäily sinänsä, ei tässä mitään järkeä olekkaan, mutta kun ei ole tarvettakaan muulle kuin että auto toimii. Siitä rojekti muokkautui pikkuhiljaa mahdolliseksi ja lopulta leimakin tuli lappuun. Asiallinen suhtautuminen heidänkin työhön auttaa paljon, kun tulee pulmallisempi juttu eteen. |
Muutama kuva vielä moottorikannakkeista. Vähän meinasi mennä taiteelliseksi noiden asettelelu. En keksinyt vaihtoehtoista tapaa, Volvon konetta ei ole selvästi ajateltu asennettavaksi pitkittäin. Toimii se näinkin. Rhs-palkista veistelemällä sai sopivat kikkareet aikaiseksi. 3mm ohuempaa en noihin laittanut.
https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=210894 https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=210893 |
Kaasuläppäkoteloa jouduin värkkäämään anturin osalta. Runko on bemarista, anturi on 850 volvon. Se kävi bemarin läppäakseliin suoraan. Kiinnityslätkän tein uuden että sain anturin asennon oikeaksi.. RJ:n konehuone on siitä hyvä että on tilaa sivuilla. Volvon osista loppu mutkat ja vapaavirtaus-suodatin päähä.
https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=210895 https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=210896 |
Osta kutoskoneen öljypohja. Se passaa lyhentämällä samoille pulteille ja pahka on takana.
|
Katseli googgelista öljypohjan kuvia ja onhan noita erilaisia versioita. Mutta ongelmakohta on se lämmönvaihdin joka on kai myös 6-koneessa? Helpoin olisi siirtää se pois, mutta sen verran lisähommaa voi jättää tulevaisuuteen. Muutoin öljypohja sopii olemaan.
|
Vielä löytyi havainnollistava kuva Volvon nokan tunnistimen triggeripyörästä. Tällainen on se originaali. Jos joku painii 5-pyttysen koneen kanssa niin törmää tähän ongelmaan. Anturi on hall, mutta pyörä on veikeä. Hommaan riittää että yksi haitta ohittaa anturin oikeaan aikaan. Ehkä helpoin on sorvata uusi pyörä, ainakin itse niin tein.
https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=210935 Ohjeita tähän löytyy täältä: http://forums.turbobricks.com/showthread.php?t=126892 |
Nyt on ensimmäinen tankillinen polteltu. Näyttää siltä että kulutus asettuu kohtuulliseksi verrattuna entiseen koneeseen. Se ei ollut ihan enää kohtuudessakaan, kun sytkän kanssa oli ongelmaa. Välillä uskalsin laskea kulutusta, ja ei se hyvällä mielikuvituksellakaan alle 15l/100km mennyt, keikkui 15-20l/100km välillä. Tämmöinen talvipyörittely, sekalaista ajelua neliveto päällä ja 33" renkailla, 13l/100km. Minusta kelvollinen lähtökohta. Lupailee kesäkulutukseksi lähemmäs 10l/100km lukemia. Aika näyttää.
|
Ei paha ottaen huomioon vallitsevan ulkolämpötilan.
|
Aktiivisempi käyttö paljasti muutamia parannuskohteita. Yksi on tyhjäkäynti kylmänä. Kylmänä piti aavistus painaa kaasua että moottori notkistui käymään nätisti. Sinänsä ei paha ongelma, 22R kun piti pumpata käyntiin kanssa, jotn siihen on totuttu. Olen tottunut rassaamaan vanhempaa kalustoa, niin kaikki ylimääräinen on tietenkin asennuksesta karsittu pois. Tyhjäkäyntiventtiili on vähän sellainen mysteeri minulle, mutta nyt se tuli opiskeltua. Sellaisen laittelin takaisin auttamaan nopeaa joutokäyntiä kylmänä. Käytännössä volvon venttiili on on/off mallinen, se avaa ilmareikää kaasuläpän ohi kun kone on kylmä. Megan puolella puhutaan fidle-venttiilistä. Yksinkertainen juttu, mutta tarpeellinen, lisää käyttömukavuutta. Lämpömittari olisi mukava, ja kiekkamittari kanssa. Toyotan kiekkamittari on haaseellisempi juttu saada pelaamaan, siihen ei ole ratkaisua löytynyt vielä.
|
Toyotan kiekkamittaria en saanut toimimaan millään. Ilmeisesti alunperin puolalta tullut signaali on melko voimakas ja vaatisi jonkinlaisen sovitinpalikan väliin. Kokeilin kaikki transistori ja releenkela systeemit, jotka netistä löysin. Ratkaisu löytyi biltemasta. Unohdin vanhan mittarin ja ruuvasin mittariston päälle tarvikemittari, joka toimi suoraan megan signaalilähdöstä. Rouva kuvaili asennusta sanoin "helvetin ruma", mutta sopii ikäluokan tyyliin kuin nenäkarvat nenään.
|
Megan sijoituspaikaksi valikoitui hansalokero. Jos sen piiloon haluaa niin paikat on vähissä. Hanskalokeron takana on suora linja tulipeltiin, joten reiän teko konehuoneeseen onnistuu helposti. Piuhoja voisi vielä siistiä, mutta kun homma elää vielä....
https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=211637 |
Moottori on pelannut pelottavan hyvin, ja käyttöönoton jälkeen en ole tehnyt sille minkäänmoisia säätöjä. Pieni ongelma kuitenkin esiintyy satunnaisesti kun tankki tyhjenee. Ilmeisesti pumppu horii ilmaa jossakin sopivassa tilanteessa ja siitä seuraa hetkellistä nypytystä. Olen kuullut että että joku välisäiliö olisi hyvä tankin ja pumpun välissä, mutta miten se pitäisi toteuttaa? Kuulemma toimisi pelkkä umpipytty letkunväliin mutta olisiko se noin yksinkertaista?
Tankki on RJ/LJ oma peltitankki ja pumppu on vaihdelootan seutuvilla, imuputkea välissä noin 1m. Paineensäädin on konehuoneessa ja sieltä paluu suoraan tankkiin. Hyviä ideoita? |
Jos välisäiliön haluaa toimivan niinkuin sen kuuluu toimia, niin vaatii erillisen pumpun ja paluulinjan joka kierrättää polttoainetta välisäiliön ja varsinaisen säiliön välillä ja varsinainen ruisku ottaa ja palauttaa polttoaineen välisäiliöön.
Mitenkään muuten et saa ilmaa poistumaan välisäiliöstä automaattisesti. (Uusissa autoissa jossa on tankin sisäinen pumppu, on puolivälimallin ratkaisuja, mutta sitähän tässä ei kysytty). Mulla on bilteman tykypumppu kierrättämässä. |
Mikä on puoliväliratkaisu?
|
Lainaus:
Mutta välisäiliö on hyvä juttu, kunnon pumpulla ei ongelmia ja toimii vaikka auto kallistelis miten tahansa. |
Avatkaa nyt vähän, mitä tarkoittaa "bilteman tykypumppu"?
Tällainen siellä on ja se on toiminut moitteettomasti tähän saakka: https://www.biltema.fi/autoilu---mp/...ppu-2000031349 Yksi ratkaisuhan on olla tekemättä mitään ja pitää tankissa yli neljännes aina polttoainetta. Ongelmat alkaa vasta kun mennään empty-viivan tuntumalle. Miten nuo vaahto-hommelit toimii? Jos sellaista vaahtomuovikumia tunkaisisi mittarin aukosta? |
https://www.holley.com/products/fuel_systems/hydramat/
Tuossa Aeromotiven setti, en tiedä saisko ton vaahtomuovi tötterön erikseen. https://www.aeromotiveinc.com/produc...h-fuel-system/ |
Tämä pumppu,pitää köydessään sellais TYKTYKTYK https://www.biltema.fi/autoilu---mp/...put-2000036622
Minusta tuo "kerääjäsäiliö" ratkaisu on kaikkein varmin,toimii kovissakin kallistuksissa kun tekee Rak:in ohjeilla |
Ehdottomasti välisäiliö tai kerääjäsäiliö tai mitä nimeä käytetäänkään. Sen ei tarvitse olla mikään mielettömän suuri pömpeli, 0.5-1L pöntöllä tulee varmasti toimeen. Maastosusukissa minulla oli aikanaan tällainen pieni putkesta tehty purtilo konehuoneessa, siirtopumppuna toimi juuri tuollainen tykytin pumppu joka oli halvin mahdollinen. Painepumppuna sitten mikä lie, tuo sinun 044 kopio on hyvä pumppu ja riittää hurjiin tehoihin.
Samaa systeemiä ollaan käytetty useassa vähän räyhäkkäämässä kokoonpanossa, ajettu asvaltilla mutkia ja kierretty jäärätaa. Vaikka olisi vähän vajaa tankki niin aina riitttää moottorille mehu. https://www.google.fi/search?q=poltt...QqsF9Tu8Op0GM: |
Asiaa on nyt puntaroitu oikein ajatuksen kanssa, ja sitten loppui koneesta veto. Kotiin päästiin kuitenkin. Illalla uusi ajolenkki Tunerstudion kanssa ja nykimiseen johtanut vika alkoi selvitä. Kiinalainen kaasuläpän asentotunnistin alkoi höpsimään omiaan, ja moottorinohjain sekosi siitä. Samoilla lämmöillä Motonettiin hankkimaan Boschilainen tilalle. Jostakin syystä vika ilmeni kiihdyttelyn jälkeen, syytä en keksinyt, mutta Tunerstudio näytteli kaikenmaailman asentoja läpälle.
Nyt on taas menty ilman nykimisiä. Oudolle tuntui mennä hankkimaan toyotaan 44eur anturi, kun sillä rahalla on aiemmin tehty vain suurempia remontteja. |
Niin se vaan kallistuu Toyotan huoltokin:)
|
Pienen tauon jälkeen nykimiset palas. Nyt antautui bensanpaineensäädin. Tilasin uuden, vähän laadukkaamman näköisen säätimen. Sehän vuoti allensa heti uutuuttaan, ja säätöruuvin kanssa ei päästy samoille aaltopituuksille ollenkaan. Tilanne kärjistyi seuraavana päivänä, jolloin paineet romahti ja yhteistyö siinä samalla. Rälläkällä koneistelin sisäkaluja sen verran että autolla pystyy ajamaan. Nyt odotellaan kolmatta säädintä.
|
Polttoainepuoli on saatu nyt kuntoon. Vähän meni kantapään kautta, mutta eipä ole viimeinen kerta. Onko kokemuksia ja tietoa lambda-antureista? Eri tyyppien eron suunnilleen ymmärrän, kapea- ja laajakaista ja niiden eri versiot, on lämmitettävää ja jne. Mutta en oikein ole löytänyt sopivan rautalankaista esitystä miten ne toimii?TIedän että pitää pyrkiä tiettyihin lambda arvoihin, mutta mistä nämä arvot tulee? Tolvosta kyseinen keksintö puuttuu ja jos sen sinne laittaisin, saisin kulutusta todennäköisesti hieman paremmaksi. Megan puolelta näyttäisi helpohkolta hommalta, mutta tuo toiminta. Ei ole kattia, mitä parannusta lambdan olemassa olo toisi jatkuvaan moottorin ohjailuun? Kannattaako lambdaa kytkeä mukaan moottorinohjaimen toimintaan mukaan, vai laittaisiko sen vain mittaamaan ja tekisi sitten megaan säätöjä havaintojen mukaan?
|
Korvakuuloltako olet nyt säätänyt koneen jos ei ole ollut seosmittaria?�� Ei kyllä tulis mieleenkään lähteä ajamaan ilman laajakaistamittaria tai sitten niin että näkyy tunerissa, varsinainen mittari ei ole niin välttämätön. Mutta laajakaista on kyllä välttämätön!!!
Ehdottomasti laajakaista anturi, joko vanhempi 4.2 tai sitten uudempi 4.9 ja tälle tietenkin ohjain. Ja tietenkini kytket sen juttelemman megan kanssa, muuten koko hommassa ei ole mitään järkeä. Tai no, sitten jos on erillinen näyttö niin voi olla ilman yhteyttä megaan, mutta silti järjetöntä jättää se laittamatta. Halvimillaan saat diy setin täältä https://www.14point7.com/pages/products kun vähän selaat, purkaamoilta löydät toimivia antureita liki ilmaiseksi. Kapeakaista antureita en viitsisi lähteä laittamaan, reagoi hitaammin ja jos käy tovin paksulla niin näyttää mitä sattuu. Megan saat ajamaan konetta vaikka halutulla afr arvolla jos siltä tuntuu. Mutta kyllä sinne äkkiä kartat lyö sisään kun vähän ajaa ja toinen vaikka näpyttää läppäriä samalla. Esim. Matka-ajossa pintakaasulla koneen saa kulkemaan vähän laihalla polttoainetalouden nimissä, säätäessä kyllä huomaa kun veto alkaa hävitä. Siitä sitten aavistus rikkaamalle seosta. Älä sitä anturin toimintaa suotta mieti, kun se toimii niin se tietää itse että mitä tekee�� otat vaan tiedon kiitollisena vastaan ja hyödynnät sen koneen säätöön. |
Komppaan edellistä.
Ne tavoite afr-arvot mitä afr-kartan kenttiin syötät, pitää sinne itse arpoa. Ensin kannattanee hankkiutua selville minkälaisissa kuormituspisteissä sitä aika vietetään(maantieajo, maastoajossa kevyt liikehdintä esim.). Goolella löytyy vinkkejä aiheesta. Afr-kartta ei tarvi niin paljoa kuormituspisteitä kuin ve-kartta. Mulla taitaa olla puolet vähemmän. Hatusta vedettynä täyskaasun afr 12.5-13, tieajossa kuormituksesta riippuen 14.5-15.5 Tyhjäkäynti vajaa 14.7 Täyskaasun afr vauhtelee senkin mukaan ollaanko huippuväännössä vai tehossa |
Lainaus:
Minulla on autossa kiinni kaksi lambdaa, joista toinen on kytkettynä. Nään siitä suuntaa antavaa, kapaea lämmitettävä volvon oma anturi. Kaikki kun vähän kiinnostaa, niin onko kapeakaistainen lineaarinen? Ja onko laajakaista lineaarinen? Netissä puhutaan että kapeakaistainen on vähän niinkuin "kytkin", mutta mitä se tarkoittaa? |
Lainaus:
|
Kiitos Matti, tuon olen jo oppinut. Nyt löytyikin jonkinlaista selostusta:
http://asentajatumppi.blogspot.com/2...minen.html?m=1 Lambda-anturin toiminta ja mittaaminen Lambda-anturi sijaitsee pakoputkessa. Lambda-anturin tehtävä on kertoa moottorinohjainlaitteelle pakokaasujen jäännöshappipitoisuuden määrä. Tämän tiedon perusteella voidaan päätellä millaisella pitoisuudella polttoaine-ilmaseos on palanut (rikas/laiha). Optimaalinen lambda-arvo on tasan 1, eli ilmaa on 14,7 kg yhtä kiloa polttoainetta kohden. Rikkaalla seoksella käydessään lambda-arvo on alle 1, eli ilmaa on vähemmän kuin 14,7 kg yhtä kilogrammaa polttoainetta kohden. Laihalla seoksella lambda-arvo on yli 1. Lambda-anturin toiminta perustuu ZrO-keramiikkaan, ja lambda-anturi tarvitsee yli 600C lämpötilan toimiakseen. Keramiikkapintojen välille syntyessä happipitoisuuseroa keramiikan päiden välille syntyy jännite-eroa. Rikkaalla seoksella muodostuva jännite on n. 0,8-0,9V, kun taas laihalla seoksella jännite on lähes 0V. Moottorinohjausjärjestelmä pyrkii pitämään seoksen stökiometrisenä (optimaalisena) laihentamalla ja rikastamalla seossuhdetta. Kun jännite on yli 0,45V, seosta laihennetaan, ja kun jännite laskee alle 0,45V, seosta rikastetaan. Katalysaattori toimii tehokkaimmin, kun seossuhde muuttuu jatkuvasti. |
1 Liiteet
Kapeakaistainen anturi on tosiaan enempi kytkin kuin mittari. 0.5V raja ylittyy tai alittuu jyrkästi Lamda 1:n eli noin 14.7 A/F suhteen kohdalla. ECM hoitaa säätöä siten, että systeemi värähtelee kaikenaikaa tuon kytkentäpisteen yli. Eli jos halutaan tuota 14.7 tavaraa niin 0.5V alitus lisää ruiskutusta ja ylitys vähentää sitä. 14.7 kohdalla ylitys- ja alitus aika on sama eli keskimäärin tulee oikeeta tavaraa. Mikäli halutaan rikasta niin ylitysaikaa venytetään alitusajan pienentyessä ja laihalle päinvastoin. Kyse on oikeastaan pulssisuhdesäädöstä. Aikavakiot käytännössä muutama sata millisekuntia. Toivottavasti rautalanka on oikean paksuista. :)
|
Nyt alkaa olemaan oikean paksuista lankaa! Kapeakaistaisen toiminta on siis selvä. Entä laajakaista, mittaako se nyt lineaarisesti koko alueenläpi, vai miten?
|
Tuosta 14.7 afr:stä ei sinällään tarvi välittää, koskee katalysaattorivehkeitä.
Ja kapeakaistaiset kelpaa korkeintaan sinne mihin niitä on alun perin asennettu, muussa käytössä niillä ei ole virkaa. Lienee se ja sama kumpi laajakistoista on käytössä (4.2/4.9) uudempi on parempi, mutta jos ei tiedä tarvitsevansa uudempaa niin tuskin kannattaa siitä enempää maksaa. |
http://www.enginebasics.com/EFI%20Tu...%20Basics.html
Tuolta löytyy juttua. Laajakaista-anturilta itseltään ei saa suoraa jännitetietoa jota mitataan, vaan laajakaistan ohjain muodostaa lineaarisen signaalin seoksesta. Megassa ohjain ja anturi pitää olla erikseen, mulla vemssissä se on integroitu ohjainlaitteeseen. |
No nyt alkoi aueta, kiitos. Moottori on siis alunperin säädätetty niin että se käy ja kukkuu, itse en ole säätämiseen perehtynyt koska homma oli niin edullinen suorittaa toisaalla, halvempi kuin laajakaistan hankinta.
Nyt kun on ollut ongelmia polttoaineen paineen kanssa, niin huomaan että käy hieman rikkaalla. Tämä siis ihan korvakuulohavainto, enkä siis tiedä onko havainto oikea.Tarvitsisi suorittaa säätö uudelleen tai opetella homma tekemään itse. Koska itse tekeminen on taatusti vaikeampaa/kalliimpaa/jne, niin tottahan siihen pitää ryhtyä. |
1 Liiteet
Nyt lanka sitten ohenee! :eek:
Wideband anturista ei signaalia saada suoraan. Anturi itsessään on aika monimutkainen takaisinkytketty säätöpiiri. Mittaus-suure saadaan tuosta säädön takaisinkytkentäluupista. Tässä aika hyvä selitys miten mittaus toimii. Oheinen kuva kaapattu juuri täältä. http://wbo2.com/lsu/lsuworks.htm |
Niin näkyy olevan. Periaate tuli kuitenkin selväksi, kiitoksia.
Postikusti on hiihtämässä pakettia tännepäin, siitä se sitten alkaa. |
Nyt olisi katkaisupihdeille töitä, meni rautalangat solmuun.:confused:
Olen nyt päivän viettänyt mukavan lämpimässä autossa ja pohtinut miksi tyhjkäynti pumppaa? Oire ilmeni kun asensin lambdan, virittelin sen toimimaan, kalibroin megan puolen lambdan viestistä mukana tulleen taulukon mukaan, värkkäsin generaattorilla uuden afr-taulun tälle kokoonpanolle ja ajoin Livellä uuden VE-kartan. Tehoja tuntui tulevan ja jollakin tavalla tuntuu pehmeämmältä meno. Mutta, lämpimänä tyhjäkäynti alkaa pumppaamaan. Kestää kyllä käynnissä mutta se vaan pumppaa ja tuntuu käyvän rikkaalla tyhjäkäyntiä. Olisiko arvon säätäjävelhoilla lisää lankaa vihjeeksi, paksuudella ei niin väliä, kunhan jotakin? Kuvaan yritin saada oleelliset asiat tästä savotasta: https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=217787 |
Jotain nopeasti katsottuna:
-VE taulukon arvot muuttuu "liikaa" viereisiin verrattuna, jolloin ensin saa tarpeeksi/liikaa bensaa ja sitten liian vähän, ja tätä korjataan -turhan harva kartta tyhjäkäynnin suhteen, siis kierroslukujen suhteen. Harvenna kierroslukualuetta vaikka yläkierroksilta, ja tihennä alakierroksille -pääasiallista kierrosaluetta ei kannata ainakaan harventaa -saisi olla ainakin yksi rivi käytössä tyhjäkäyntikierrosten alapuolella, jonne mennään kartalla vain kun kierrokset laskee tavoitteen alle, ja sinne sitten rikastusta -> jonkinlainen automaattisäätö tyhjäkäyntikierrosten alle, pelastaa ilman muuta korjausta. Sama sytkälle, jos sytyn ohjaus käytössä Toivottavsti tuosta jotain edes ymmärtää. Pitää yrittää selittää enemmän ajatuksen kanssa paremmalla aikaa..? |
Komppaan edellistä, isot muuutokset vierekkäisissä ruuduissa aiheuttaa humpaamist etenkin jos molemmat on erisuuntaa pielessä.
Kuormituspisteitä vähentäisin raakasti. Mulla on muistaakseni käytössä 20,30,50,70,90 ja 102kpa. Ja juuri muistin että lisäsin tuoreeltaan 80kpa-rivin. Matka-ajossa map pyörii 70kpa tietämillä, niin tuolla 80kpa rivillä saa pidettyä seoksen laihemmalla(90kpa on selvästi rikkaalla). Kierrosakselillakin mulla on pari tyhjää riviä 7600 kierrostenrajoittimella. Paljonko se sulla kiertää? Kierrosten suhteen pyrkisin tälläämään pisteet ainakin niille kierrosluvuille millä matka-ajoa ajaa. Vähemmät ruudut helpottaa säätämistä ja saavuttaa myös sen edun että on tilaa lisätä kuormituspisteitä mahdollisiin ongelmakohtiin ilman että tarvii kaikkia muuttaa. Afr-kartta on sitten sitäkin suppeampi. |
Mulla yhdessä ruiskuautossa humppaamista ja nykimistä sai vähennettyä oleellisesti laittamalla alipaineanturin ja imusarjan väliseen letkuun tavallinen muovinen bensasuodatin alipaineakuksi. Eli ei kerenny alipaine väpättämään imutahtien tahdissa ja tietokone ei yrittäny mielipuolisesti säätää siinä samassa tahdissa. Eli tehtiin ihan fyysinen signaalin tasotus tms.
Kuristin vielä imusarjan puoleisen liitoksen ihan pieneks siitä filsusta, että toimi paremmin. |
Varsinaiseen säätöön tullutkin jo hyviä neuvoja.
Lisäksi kannattaa tarkistaa, että ei ole vahingossa mikään letku irti. Just tollasen voimakkaan tyhjäkäynnin pumppaamisen saa aikaan imusarjan ilmavuoto. Minkälainen tyhjäkäynti-ilman säätöventtiili tässä setupissa on? |
Hyviä neuvoja, kiitoksia vaan, pitää kokeilla. Onhan noissa tosiaan ihan ajatusta, ja noin se varmaan pitää muutella.
Tänään sain homman jotenkin toimimaan mutta ei ole aivan finaalissa vielä tämä rojekti. Tyhjäkäynti rauhoitui muokkaamalla sytkäkarttaa vähän erikoisen näköiseksi. Ihan en ymmärrä miksi se rauhoittui ennakkoa pienentämällä tuollaiseksi kuopaksi, ja afr-arvokin on kutakuinkin kohdallaan? Toinen kuva on ajon aikaan napattu 80:n vaihdista, ajossa toimii jotenkuten kelvollisesti. Paljon on vielä matkaa.... https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=217793 https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=217792 |
Mullakin oli tuota mapista johtuvaa seoksien sotkeentumista kun ilman kuormaa kierrätti, siihen auttoi uudemmassa firmwaressa(vems) tullut signaalin filtteröintioptio.
Pienempi tyhjäkäyntiennakko vähentää "voimaa" jolloin ei ole niin herkkä. Sitä tyhjäkäyntihuojuntaa voi metsästää sillä tavalla että laittaa sekä sytty että ve karttaan samat lukemat tyjäkäyntialueelle vähintään sille alueemme milllä humpatessa liikkuu. Silloin seoksien tai ennakon muutoksien vaikutus sulkeutuu pois. Ohessa kuva omasta afr- ja ve-kartasta. Lähinnä käytössä olevat pisteet on säädöissä, siirtymäaluiden reunamilla ja niiden ulkopuolella on säätämättömiä ruutuja jos kummia numeroita löytyy. Eikä tuo loppuun asti säädetty ole muutenkaan, arkiajokelpoinen kuitenkin. https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=217898 |
jopa näyttää yksinkertaiselta nuo kartat, asiat voi näköjään tehdä helpostikkin...:rolleyes:
Eli vielä on matkaa....pitänee muokata pikkuhiljaa noita omia. Tästä hommasta pitäisi saada suuri tunnustus tai palkkio paikallisen liikenneturvallisuuden parantamisesta. Aika hyvin ihmiset näyttää ajavan nopeusrajoitusten mukaisesti kun ajelee läppärin valoissa iltaaikaan pieniä säätölenkkejä heijastintakki päällä.:D Muuttelin aamulla skaalauksia noista omista kartoista ja nyt niihin vaikutti tulleen ehdotetun kaltaista parannusta. Joitakin kysymyksiä oli aiemmin esitty niin maksimikierrokset on 6500. Kai se vielä mylvisi hieman lisääkin, mutta ehkä parempi kun ne on siinä missä alkuperäisessäkin. Tyhjäkäyntiventtiiliä ei ole, läpän asentoa muuttamalla säädetään. Kuvissa saattaa näkyä venttiili joka on nopean tyhjäkäynnin venttiili. https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=217900 |
Yksi vinkki MAP-arvon liialliseen heilumiseen. Ei tarvitse mitään kuristimia, kun letku on tarpeeksi pientä. Noissa omissa romuissa on tullut käytettyä sisäreiältään 2,0 ja 2,5 millistä pneumatiikkaletkua, sen saa kulkemaan kivasti muun johtosarjan mukana piuhojen seassa. Edes 2-pyttyinen bokseri, vaparina, turbolla tai remmiahdettuna, ei aiheuttanut mitään epämääräistä MAP:in kanssa... V-kutosessa, missä Mega ohjaa toistaiseksi vain syttyä, bensan liikkuessa kolmen tupla-Weberin toimesta, letkuna on sairaalasta mukaan tarttunut happiviiksien letku, vielä mainittua ohuempaa...
Kartoista olisi kyllä hyvä saada "kuopat" maltillisiksi, ellei sitten imusarjoissa tms ole jotain kummallisuuksia virtausten suhteen joka aiheuttaisi tarpeen moiselle. Tottakai tyhmäkäynnin tuntumassa voi olla etenkin ahdetussa "kuoppa", jos/kun turbo ei vielä osaa ahtaa, mutta ei senkään kanssa pitäisi muualle kuoppia syntyä... |
Imusarjassa ei ole mitään kummallisia muotoja....
https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=217990 https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=217989 https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=217988 |
Jonkunlaiset toimivat säädöt on saatu aikaiseksi, ainakin tuntuu siltä. AFR näyttelee useimmiten kelvollisia lukemia ja viimeisen tankkausvälin kulutus kielii samaa, 12,7l/100km. Normaalia sekalaista ajelua kaupungissa ja maantiellä. Se alkaa olla siinä mielessä tavoitteessa. Omien kokemuksien mukaan 33" renkailla ja jäykillä perä/vaihteistoöljyillä ei pakkasen puolella pääse kovin paljoa paremmaksi.
Ongelmiakin on, edelleen tyhjäkäynti on hieman hakusessa silloin kun käynnistetään puolilämmin kone. Kierrokset jää aaltoilemaan tuolle merkatulle alueelle. Sille pitää keksiä joku ratkaisu. https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=218041 |
Pieni tauko tuli säätöhommiin, kun tuli hylky vuosikatsastuksesta. Epätavallisen pitkästä vikalistasta puuttui edelleen hitsaushommat, mikä on tavallaan hyvä näin talvella. Näistä kumminkin selvittiin, ja päästötkin on sen verran hallinnassa että leima tuli.
Takajarruista opin uutta, vaikka on tullut perattua niitä näissä vehkeissä jo jonkun verran. Tarvikkeena saa kenkiä monelta valmistajalta, mutta kannattaa olla tarkkana että istuuvat rumpuun. Kengissä oli jopa 5mm:n ero halkaisijassa vaikka ne oli autoon tarkoitettuja. Kyllähän ne kohdalleen kuluu, mutta kerrankin kun tuli asiaan perehdyttyä, löysin juuri rummun halkaisijalle sopivat, 5mm leveämmät ja pitemmällä kitkapinnalla olevat kengät. Koskaan ei ole näin hyviä takajarruja ollut. Teknisten tietojen luku kannatti. |
Mielenkiintoista, vois olla selitys moneen ongelmaan kun ”kaikki on uutta” ja jarrut ei pidä.
Minkä merkin kengät oli nuo paikoilleen jääneet? |
Pakettia en löytänyt enää mutta kuitissa lukee 8426 jarrukenkäsarja, Fixukselta ostettu.
|
Bensaa on palanut ja kilometrejä nielty. Aina on maaliin päästy. Kesähelteet on tuoneet ongelman johon ratkaisua ei ole vielä löytynyt. Kuumalla koneella, eli hetken ajelun jälkeen, käy satunnaisesti niin että alkaa käymään laihalla. Kaasua lisää, käy enemmän laihalla. Ikäänkuin polttoainetta ei saisi kunnolla. Ongelma ilmaantuu kun maantienopeudelta joutuu hölläämään, ja kiihdyttelemään uudelleen. Tai, jos vetää kärryä vaihtelevissa nopeuksissa. Oletan että bensaa saa, kun pumppu käy. Tehot luonnolisesti katoaa ja käy epätasaisesti. Kun on jäähtynyt yön yli niin pelaa.
|
Mittaa bensanpaineet ja ääntääkö bensapumppu normaalisti tuossa vaiheessa? Ja bensan lämpötila on mahdollinen syyllinen jos paineet tippuu ja pumppu rupee huutaa.. Jos bensa kuumenee tarpeeks, niin alkaa muodostua kuplia ja paineet romahtaa. Eikä tarvii olla mitään hirmu kuumaa niin se kiehuminen alkaa.
|
Pitää tämä tutkia. Voisi hyvinkin olla. Nyt kun yritän muistella bensiinitilannetta, niin tankki on tainnut olla aikalailla empty noissa tilanteissa. Tai onhan siellä se parikymmentälitraa, mutta kaipa vajaa tankki voi nopeuttaa ongelman syntyä.
|
Onko välisäiliö setuppi? Jos on niin veikkaan myös bensan kiehumista. Aikanaan Rangen EFI konversiossa oli sama ongelma ja myös kundin Suzukissa. Siihen duunattiin hätäpaskana yksinkertainen jäähdytyslenkki ruiskun paluupiiriin.
http://www.johannesniinikoski.com/SJ...ection074.html |
Bensalle ilmoitetaan kiehumislämpötilaksi vähän lähteistä riippuen 25-200 astetta, aika laaja skaala. Yleensä olen mieltänyt tällaisen kiehumisongelman v-8 kaasarikoneiden riesaksi, sellainen kun ajetaan parkkiin kuumalla kelillä niin patissa paljon lämpöä että alkaa kaasarissa kuplimaan.
Jos sinulla ei ole cooleria tai se on huono niin imulämmöt voi vedossa kyllä kohota törkeän korkealle, paa läppäri auki ajossa tai aja lokia niin selviää imulämmöt. Veikkaan että megan asetuksissa imulämmönkorjausparametrit aseteltu niin että tapahtuu jotakin hassua lämpöjen kohottua, ja anturi sellaisessa kohdassa johon varastoituu lämpöä paljon. Kun lämpö poistuu niin vermeet rokkaa taas. |
Onko tieto, mistä saisi koripeltejä tähän korimalliin? Jonkun verran alkaa ruskea levitä ja sen verran näitä on harsittu, jos vaikka korjauspaloja jostakin saisi. Netistä löytyy kehnosti.
|
Katsastus alkaa lähestyä. Pieniä haasteita voi olla tiedossa. Kahden vuoden ajelujen perusteella suurimmat ongelmat liittyy edelleen tyhjäkäyntiin. Jos joku päättää ruveta vastaavaan projektiin, suosittelen käyttämään jonkunlaista tyhjäkäyntimoottoria tai jotakin muuta systeemiä. Helpottaa elämää kummasti. Pieni vaivahan tuo on ollut, mutta vaiva kuitenkin.
Koripellit alkavat olla orastava ongelma. Viiden vuoden puolipellitys aika. Kun ei kehtaisi enää suorasta pellistä kaikkea vääntää, niin onko joku keksinyt putiikkia mistä saa näitä rj/lj70 peltejä? Etulokasuojaa, helmoja, takakulmaa? Enemmän on tyrkyllä 73:iin, mutta nehän ei passaa. |
Vai olisko hommattava eka kunnon ruisku:cool:
|
Lainaus:
|
Lainaus:
Klokkerholmilla näyttää vielä olevan J70:n takakulmat ja helmat olemassa. Keväällä tilasin nuo takakulmat ihan tähän paikalliseen varaosaliikkeeseen, muistaakseni 80-90€/kpl. Muistaakseni tulevat Koivusen maahantuomana Suomeen. |
Se on jälleen se aika vuodesta. Katsastus huoltoon alkoi olla aihetta: ovi repsottaa, jousi poikki, helmassa reikä, päästöt ei olleet kondiksessa, iskarin alapää lonksaa, taka-jarrut kadonneet toisesta kulmasta....jne.
Nauretaan yhdessä. Homma alkoi ovi-huollolla. Aivan tyylipuhdas suoritus ei ole, mutta ovi kestää käyttöä ja se täyttää kriteerit. https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=225583 https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=225586 https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=225587 |
Päästöjen kanssa oli pikku puuhaa enemmän ja vähemmän. Muutama juttu on matkan varrella muuttunut, joten kartat olivat päässeet tyhjäkäynnin osalta hieman vanhentumaan. Täytyy myöntää että vaatii aikaa että asiat megan kanssa alkaa täysin hahmottumaan, vieläkään ei olla siinä pisteessä. Kartat ei edelleenkään ole ulkonäöllisesti kauniit. Päästöt on kuitenkin kunnossa. Afr alkaa olla hienosti 14,7 kieppeillä koko alueella. Ja kone vetää ja toimii aika hyvin.
https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=225581 Kartat meni sekaisin rikastuskäyristä, tyhäkäynnin osalta. En hoksannut että toyotan syylärillä lämmöt laskee alle 90 ajossa ja nousee yli 90 kun auto seisoo aikansa. Vaikuttaa siihen varmaan myös konehuoneen melko hyvä tuulettuvuus. Käyrän häntä ylsi liian korkealle lämmölle joten se alkoi sotkea seosta. https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=225582 |
Tuulilasi meni myös vaihtoon kolmannen kerran. Muistikuva olikin jo että kehyksessä oli reikä, ja jonkinlaista kittikötöstystä myös. Kitit hioin pois ja paikkasin kehyksen. Samalla huomasin että siinä oli mutka jonkun edellisen paikkailun jäljiltä. Sekin oikeni nyt. Viimeistely ilman kittiä epoksimaalilla.
https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=225622 |
Onko kellään tietoa tämän edellisistä elämänvaiheista? Aikaisempi rekkari on ollut VUR-850.
Jonkunlaisessa rutussa auto on ollut, kun kaikenmoista viritystä tulee vastaan. Kuskinpuolen kyljestä lähinnä, ja katto ihmetyttää kun se vuotaa. |
RJ70, pyöreälamppuinen, taka-akseli vetoakselin stefa: 50x70x9. Mahtuu myös 50x70x10, jonka itsekkin laitoin.
|
Suurentuneen bensiinin kulutuksen syyksi paljastui vuotava paluuletku ruiskutukilta. Nykyletkut ei näköjään tykkää olla mutkalla. Pykiivät pilalle reilussa vuodessa. Paluu tukilta oli ilmausventtiilin päällä klemmarilla kiinni. Toimi ihan hyvin niinkin, sisäkalut oli tietysti poistettu. Laittelin sisäkalut takaisin ja porasin tukin toiseen päähän uuden lähdön. Bensan tuloletku irti ja paineilma sisään. Varovaista porailua ja liimalla kierteet tiiviiksi.
https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=226201 https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=226202 https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=226204 |
Mä en laittaisi letkua tuon näköisen liittimen päälle.Ton jälkeen tulee vielä paineensäädin ja liittimen takana on pari baaria painetta?
Jos olisi vapaa paluu linja,Niin sitten menisi varmaan noinkin... |
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Ja ainakaan kangaspäällysteiset ei kästä mitään.
|
Tuo Motonetistäkin löytyvä letku on ollut ihan hyvää:
https://m.motonet.fi/fi/tuote/458139...el-kestava-15m |
| Sivu luotu: 09:09 (GMT +2). |