Sähköauto15 - 40 asteen pakkasella
 

Onko aiheesta jossakin?
Millä ne lämpiää kovilla pakkasilla ja paljonko lämmitys vähentää toimintasädettä?

Jos asentaisi sähköautoon dieseltankin ja Webaston, niin ei menisi niin paljon akkukapasiteetista hukkaan lämmitykseen? :D :cool:

Noin rehelliseksi autonvalmistajat eivät ole vielä ryhtyneet.

Vasta selvisi, että hypridillä pitää ajaa vähintään 3kk välein. Muuten laukeaa akut...

http://m.iltalehti.fi/autouutiset/20...93389_oa.shtml

Näyttää tosin vaihtelevan eri merkeillä

Pikaisella kuukletuksella:

http://www.hs.fi/autot/art-2000002878622.html

Eli jo -20 tiputtaa toimintamatkan puoleen.

Ja osa ei edes suostu käynnistymään alle -25C :)

Mitenkähän noilla olisi pärjännyt Joensuussa noin 10v sitten kun oli viikon -40 - -45C, Silloinen bensavolkkarini lähti joka aamu käyntiin joko ekalla tai tokalla yrityksellä ilman mitään lohkolämppäreitä (kun siinä ei sellaista ollut).

ei auta ku soittaa pomolle pitävänsä pekkas/pakkaspäivän ku nintento ei suosu liikkuu :D

Pohjosessa voi joutua pitämään pekkasia pari kuukautta 😅
paitsi tietenki jos sattuu niin ikävästi, että pakkanen kirii kun satut olemaan töissä ja joudut olemaan siellä sen pari kuukautta.

Työnantaja kaataa kasan kuivajäätä akuston lämpöanturiin ja tokaisee että nyt ei auta kuin kärvistellä täällä.. :D

En tiiä ootteko ajelleet sähköllä. Mulla on 6.s vuosi menossa töpselihybridillä. Pääsen sähköllä yhdellä latauksella kesällä töihin motskaritienopeudella n. 30 km. Pikkuteitä pitkin menis varmaan 40+ km.

Talvella tuo ensimmäinen auto meni -21C lämmössä n.38 km sähköllä ja aina välillä käytti bensakonetta lämmitykseen. Ennätys tuolla aiemmalla autolla oli 83 km. Mukavaa oli ihan sikanopea lämmitys aamulla eli avaimesta kun napsautti päälle lämmöt niin kyllä riitti lämpöä. Nopeemmin lämpes kuin Hiluxi.

Nykyinen töpseliauto menee sähköllä talvella ehkä 20km ja sitäkin voi esilämmitellä kännykkäapin avulla.

En ole siis jäätynyt autoon talvella enkä jäänyt tielle. Bensaa on säästynyt jonkunmoinen kasa kun työmatkat menee melkeen kokonaan sähköllä. Kyllä nää sähkölaitteet jo ihan toimivia on, jopa ranskalaiset.

Töpseliauto menee 20 km? On kyllä kelvoton toimintasäde! Entäs pakkasella?

Siis talvella 20 km motarinopeutta. Näissä ladattavissa hybrideissä on melko pienet akut ja motarinopeus kuluttaa sähköä muikeasti. Ei siinä mitään ihmeellistä ole, valmistajat haluavat säästää sähkökapaiteetissa jotta voisivat myydä perinteisiä savuatuottavia kulkineita ja niille huoltoa.

Näissä mun luvuissa ei oo Lapinlisää tai muutakaan mainostekstiä:)

Kesällä nykyinen bensa-töpselihybridi menee 40 km sähköllä. Riittää ihan täysin kun työmatka on 26 km.

Täyssähköhärpäkkeet tarttee melko vähän tai ei oikestaan ollenkaan huoltoa ( jarrut tarttee herkistellä).

Sit jos haluu mennä sähköllä pitempiä matkoja, niin kantsii hakee auto, jossa on luokkaa 40...80 kWh akusto. Uudella Teslalla mennään kesällä 500+ ja talvella 300+ km 100 kWh akulla.

Näitä sähkökulkineita tulee koko ajan lisää ja pian alkaa olla valittavaksi asti.

Mutta mistäpä vetäiset sähkön sähköautoosi, jos valtion tavoitteet "puhtaasta" autoilusta toteutuu. Onko missään laskelmia montako ydinvoimalaa tarvitaan lisää?

Paljoko maksaa yx 40 km:n lataus? Ja kauanko kestää ladata?

Hyvä kysymys. 250 000 sähköautoa lisää sähkön käyttöämme n.1%:lla eikä sen tuottamiseen tarvita yhtään lisävoimaloita. Koko henkilöautokanta eli hiukka yli 2 miljoonaa autoa tarvitsee 10TWh energiaa vuositasolla eli n. yhden Olkiluodon voimalan tuotannon. Homma onnistuu älykkäällä latauksella.

Tänään tulee MTV3:ltä sähköisestä liikenteestä kertova dokumentti Suomen Tulevaisuus-sarjassa. 12:30->. Siinä vastauksia muihinkin kysymyksiin.

https://suomentulevaisuus.com

40km lataus eli sähkössä 40x0,2 kWh=8kWh maksaa yöllä siirtomaksuineen, arvonlisä-ja sähköveroineen n. 0,8€. Sata km ajelee siis n. 2 eurolla. Toki sähkö voi maksaa enemmänkin, mut ei se siitä paljoa kallistu.

Vertailuna vaikka bensakone 6l/100km ois luokkaa 9€/100km.

Lataus kotona 8A:lla eli n.1800 W teholla vie vajaat 5 h ja kotilaturilla 3,5kW teholla tankki täyttyy hiukka yli 2 tunnissa. Koko yö on yleensä aikaa latailla eli ehtii kyllä.

Mites kun vetäsee töihin tai muualle mennessä 10 asteen pakkasella tai siitä vielä kireemmällä ilmalla akut tyhjäksi tuon maksimietäisyyden, niin latautuuko ne akut edes kovalla pakkasella työpäivän aikana että niillä pääsee saman matkan takaisin kotiin? Yleensähän akut ei oikeen ota vastaan latausta kunnolla kylmässä.

Kyllä ne on tähän saakka aina latautuneet. Autossa on akuston lämpötilan säätö eli hiukka menee pakkasella energiaa lämmitykseen. Litium-akuston lämpötila pidetään siis sopivissa rajoissa. Suomen ilmasto kohtuu mataline lämpötiloineen on oikeastaan hyvä akuille. Kuumuudesta litiumakut ei tykkää.

Sedällä on vaan akkumopo ja ei se kyllä talvella oikeen jaksa mennä pitkää matkaa saatikka latautua helposti.

Onhan noissa vanhemmissa sähkö-Sitikoissa (Berlingo Electrique), taitaa olla vaan bensalla, mut parempi niin kuin nokeavalla dieselillä.

https://vihreakaista.fi/fi-fi/articl...ataaminen/178/

Tuolla on esimerkkinä että 7,2 kWh maksaisi 5,10 € (eli jos pitää ladata jossakin julkisessa paikassa). Ja tuollahan pääsee max 50km.

Oma 108 pököttini vie 5.2l/100km bensaa talvella kun ajan enimmäkseen 4km/ suunta työmatka-ajoa kaupunkialueella. Ja työpaikan päässä se ei edes ole piuhassa kiinni, eli on aika kylmä moottori kun auto seisoo 8 tuntia -20 asteessa.

Jos käy tankkaamassa "naapuriasemalta" bensaa noin 70 sentillä/litra niin bensat/100km maksavat vain 5.2x0.70 = 3.64e. Ja suomibensallakin 1.449x5.2= 7.54e/100km.

Trafi perii 1000kg sähköautosta 54e/vuosi, minun pökötistä 152e/vuosi, eli hieman kalliimpaa on bensa-auton ajossa pitäminen.

Pökötti saastuttaa oman ilmoituksensa mukaan 88g/km = 8800g/100km. Ja sähkön tuotanto keskimäärin https://www.energiavirasto.fi/sahkon...-paastokerroin 175g CO2-ekv./kWh*16kWh = 2800g/100km.

Kulujahan bensaautossa on enemmän kuin sähköautossa, mutta ostohintakin on ihan eri.

Minulla ei siis vielä ole varaa ajella sähköautolla, mutta toivottavasti joskus, Tesla kun olisi ihan kiva :)

Jee. Tesla olis ihan kiva, mutta säästöpossun täyttymistä odotellessa täytyy ajella hiukan edukkaammilla laitteilla.:)

Tuo 70c/litra bensanhinta on vahvasti sponsoroitu, minä maksan 1,5€/litralta.

Julkisissa pisteissä sähkön hinta on selkeästi korkeampi kuin kotitöpselistä ja se toki hiaman tasaa bensa-ja sähköhärpäkkeiden menoaineiden hintaeroa. Toisaalta taas kauppakeskuksessa voi saada tankin täyteen ihan ilimaiseksikin kun jaksaa shoppailla hiukan pidempään.

Sähköstä löytyy Energiateollisuuden sivuilta viimeisimmät tiedot ja CO2 lukemat on Suomessa luokkaa 105g CO2/kWh (2016).

Verotus suosii sähköhärpäläättöreitä hieman niinkuin esimerkkisi osoittaa, mutta suuresti kun verrataan vanhaan isopäästöiseen henkilöautoon. Tässä on hiukan kannustetta vaihtaa uudenpaa .

Mulla on muutama näitä diiseli romuja.
En kyllä usko maailman pelastuvan tai miun talouden parantuvan sähköiseen vaihtamalla. Välirahalla mie ajan loppuelämäni, jos dieselin hinta suunnilleen seuraa muuta hintakehitystä.
Kehitystä täytyy tapahtua paljon, että harvaanasutussa pitkien matkojen maassa visio toteutuisi.
Venäjä esim. voipi olla aika nahkea tähän touhuun, lukuunottamatta suuria kaupunkeja. Afrikka esim. on vanhojen autojen luvattu maanosa, sinne töpselien veto on meleko urakka.
Nää maailman pelastajat ei aina nää metsää puilta.
Puolustan kehitystä, mutten sen nykyisiä maksumiehiä en hyväksy.

Maailman pelastuminen on monesta muustakin jutusta kuin meidän muutamasta autosta kiinni. Sähköhärpäkkeet on vielä melko kalliita, hiukan niinkuin matkapuhelimet olivat niiden alkuaikoina, mutta hissukseen hilautuvat ihan tavallisen autoilijan saataville. Kehitys on huiman nopeata, mutta autotehtaat jarruttelevat koska muutos on niillekin suuri. Ja koska nykyinen autokanta on suuri ja uusiutuu hitaasti, riittää ykköstonnien autoja vielä pitkään.

Eipä mullakaan olis varaa sähköiseen jos se ei olis työsuhekulkine. Ja edelleen on toisena autona dieseli avolava, toki nyt 16 vuotta nuorempi kuin aiempi versio. Autoissa kantsii edelleen miettiä käyttötarkoitusta ja taloutta. Vielä ei oo kaikille sopivia malleja sopivaan hintaan, mutta jos käytäisi tämä sama keskustelu 2030 niin saattaisi tilanne olla aivan toinen. Saa nähdä.

Afrikkaan mahtuu vanhoja autoja, mutta ei kait ne sielläkään ihan maailmantappiin saakka vanhoilla Hiaceilla ajele. Eikä Afrikka ole pelkkää olkimajakylää, siellä on ihan moderneja kaupunkejakin.

Sähköistä vehettä suosittelen melko säännölliseen työmatka-ajoon ja kannattaa aloitella ladattavalla hybridillä niin ei oo alussa niin pelottavaa.

Kattelee ja seurailee ihan rauhassa.

Jos joku taho uskaltaisi tehdä puolueettoman tutkimuksen siitä paljonko sähköauton (erityisesti akuston) valmistaminen tuottaa enemmän päästöjä niin lonkalta voisin heittää, että lopputulos on isompi mitä keskiverto dieselkulkine tuottaa elinkaarensa aikana..
Mutta eihän tuommosta kukaan tee kun dieseliä nyt sorretaan ja päättäjillä on isot tuotto-odotukset "vihreissä" bisneksissä.

Muuten aamulla pitäisi taas ajella työmaalle, tällä kertaa vain reilu 350km. En uskaltaisi lähteä sähköautolla jonka mittari näyttää lähtiessä 490km jäljellä. Töissä kyllä sen saisin ladattua jos sinne pääsisin, mutta dieselillä tehdyllä sähköllä eli olisiko lopputulos kuitenki sama kuin ajaa dieselillä?

Kiva ois tuolla keskellä ei mittään offia ajella ja lattailla akkuja aurinkopaneeleilla, kun meno hyyttyy.
Toivottavasti ei keskellä syvähköä jokea.

Noita tutkimuksia on kahdenlaisia. Sellaisia, jotka on rahoittanut jokin öljy-yhtiö muutaman mutkan kautta häivyttääkseen taustat ja sitten on edellisiä kumoavia tutkimuksia. Oikeasti on siis paljon kaikenlaista materiaalia liikkeellä ja huolellisesti tehdyssä tutkimuksissa on klikkiotsikoiden takana usein paljon erilaisia lähtöarvoja ja oletuksia, joista tulokset muodostuvat. Olen lukenut muutaman, mutta ei niistä ole tänne mitään, koska en pysty todentamaan niiden oikeellisuutta. Toki tiedemaailmassa arvostetaan korkealle vertaisarvioitua aineistoa, mutta elinkaarivaikutusten osalta lähtöarvoja niin älyttömästi, että tulokset säätyy paljon.

Jos sun sähköautos näyttäisi 490 km ja matkaa ois 350 niin kyllä lähtisin, mutta ei perfekti eikä rakko kestäisi istua 4 tuntia. Tauko ois mun pakko pitää ja se ois pikalataustauko samalla jos mahdollista. Tietysti jos ei oo aikaa taukoilla niin sit vaan perille asti. Talvella joutuisit lataamaan välissä varmuuden vuoksi.

Siitä dieselgeniksestä sähköä tulee melko lailla hiilidioksidipohjaisesti joten ajelisin vaan sillä dieselillä.

Enpä näköjään osannut tulkita trafin maksuja oikein sähköauton suhteen, eli esim Peugeot iOn joka vastaa kooltaan 108 meneekin 188e per vuosi.

https://www.nettiauto.com/peugeot/ion/9071403 ja sitten https://asiointi.trafi.fi/henkiloasi...set-verotiedot saa rekkarin perusteella veron määrän.


Ei ole sponsoroitu, venäjä vaan perii vähemmän veroja polttoaineista.

Kehittäisivät vetypolttokennotekniikkaa, saisi kaasua tankkiin ja putkesta tulisi ulos vettä. Ei oltaisi sähkölinjojen ja töpseleiden varassa joka paikassa.

Sähkö- ja polttokennoautojen laajempaa levinneisyyttä ja osittain ehkä jopa kehitystäkin jarruttaa öljy- yhtiöt, niiden lobbaus poliitikkoja kohtaan, sekä se yksinkertainen fakta että öljyteollisuus on niin helvetillisen iso bisnes maailmalla että ei valtioilla ole varaa ajaa sitä ihan noin vain alas. Jostain tarttisi saada niitä verotuloja, tuottoja yms..


Vaikka bensa V8:lla onkin kiva ajaa ja hymy on herkässä kun painaa kaasua, niin ei mulla olisi mitään hyvin toimivaa polttokennoautoa vastaan - eikä edes täyssähköistä akkuvehjettä kunhan ajetaan jälkimmäisellä kaupunkiympäristössä.
Oleellinen asia ladattavissa sähkövehkeissä on myös se, miten sähkö tuotetaan töpseliin.

Jos en olisi köyhä, voisin hyvinkin ajaa arkena sähköllä. Talon katolla olisi silloin reilusti aurinkopaneelia.
Vaan sekä sähköautolla, että aurinkosähköllä on vielä turhan pitkät kuoletusajat.

Suurin osa sähköautoilun ongelmista on ratkaistavissa luovalla hulluudella ja/tai ison rahan kehitystyöllä. Eipä tämä tuttu polttomoottorikaan kovin vaivaton ollut autoilun alkuaikoina.

Niinhän se vähän on että pitää ensin lyödä rahaa tiskille että saa säästettyä rahaa:).

Eipä ollut tosiaan polttomoottorilla helppoa alussa, kauan sai tehdä pellepelottomat duunia että saivat savua tulemaan ja jotain hyödyllistä liikehdintääkin aikaiseksi.

Sähköä osalta kaikki olennaiset jutut ovat jo olemassa. Sähkömoottorit on keksitty 1800-luvun lopulla ja muu ohjaustekniikka pikkuhiljaa huipentuen 1980-luvulle. Akkujen tilanne on hiukan kehittymättömämpi, mutta eivät nekään enää ole este käytölle. Akkutekniikkaa kehitetään suurella rahalla.

Rahasta ei sähköhärpäkkeiden kehityksessä ole pulaa. Autotehtaat investoivat rekkalasteittain rahaa akkutehtaisiin, uusien mallien kehitykseen ja niiden kokoonpanolinjoihin. 2021 kannattaa lukea autolehtiä:ne on sähköautoja pullollaan.

Tuli mieleen jos on asiaa kaupunkiin, niin välttämättä parkkimaksu ei ole mikään olematon ja lähistöllä on yleensä sähköjohtimia - voisiko tulevaisuudessa olla niin, että "bensa-asema" on hajasijoitettu ja sähkön myynnistä saisi rahaa jonkin verta kun auto parkissa. Jos tähän yhdistetään netin mahdollisuuksia, niin älypuhelimessa tai auton näytössä voisi näkyä missä lähin vapaa latausmahdollisuudella oleva pysäköinti.

Bensikseen liittyi ennen ajatus, että siellä on muitakin palveluja mitä tienvarressa kaipaa ja huoltoa. Sähkö jakelemalla ei tarvi niin paljon ottaa jotain pohjavesinäkökulmia huomioon ja latauspisteen voi tuoda sinne, missä muutenkin on pakko pysähtyä.

Jos joka kaupungissa on latauspisteitä, tietotekninen sovellus mahdollistaisi sen, että vapaa latauspaikka näkyy ja voi ajaa sinne parkkiin, mennä vaikka lounaalle seuraavaksi.

http://www.sahkoinenliikenne.fi/suom...-latauspisteet

Suomessa ei ole enään montakaan vakituista asutuspaikkaa jonne ei olisi vedetty sähköjä. Eli sähkön jakelu on jo nyt varsin laaja verrattuna rappeutuvaan polttoainejakelu verkkoon. Nyt esimerkiksi joutuu ajamaan pohjoissuomalaisesta kylästä 40km suunta jotta saa polttoainetta. Muuta käyntiä ei kirkolle välttämättä ole. Sähköauton saa ladattua töpselistä ja pääsee näppärästi naapuriin (10km) juoruilemaan. Ja samalla tavalla nytkin joutuu autoa talvisin pitämään roikassa jotta lähtee aamulla käyntiin. Eli kyllä suuntaus on oikeaan menossa vaikka hieman tuki rahaa pitäisi käyttää.

Mitäs sitten tehään ku vaikka myrskyn takia on sähköt poikki viikon? Tai tulee kriisitilanne vaikka sota, joka sekään ei ole poissuljettu vaikka juuri nyt rauhallista onkin.. Pakottaa siis ostamaan myös varavoimalan (mikäli mielii silloin liikkua, kaikkihan ei välttämättä halua tai tarvi)

No niinhän tässä käy. Sähköverkko ulottuu käytännössä joka paikkaan jossa on asutusta ja se tekee sähkölatailun aloittamisen helpoksi. Ei tartte hakea menoainetta kyliltä vaan energiat tulee omaan töpseliin.

Ittellä on ollut käytössä kotilaturi kiinteällä johdolla, jossa on auton päähän sopiva töpseli. Se on ollut helppo tökätä auton kyljessä olevaan liittimeen ja aikaa tuohon turaamiseen on mennyt usein jopa 5 sekuntia:) ei ole vaivalloista.

Sähköverkko on yhteiskunnan perusinfraa ja on toki haavoittuva isossa kriisissä ja tuolloin tarvitaan kaikenlaisia varajärjestelmiä. Sähkö on yhteiskunnallemme erittäin tärkeä energiamuoto sillä niin moni juttu toimii sähköllä. Sairaalat, hissit, viestiliikenne, bensapumput, katuvalot, jätevesijärjestelmä,... joten järjestelmä pidetään kyllä pystyssä kriisiaikoina.

Varavoimalan hankkiminen lataamista varten voi olla overkill, mutta sellainen pikkuinen matkalaukun kokoinen varavoimakone voi olla ihan hyvä olla.

Paitsi, että ne jotka oikiasti sähkö tarvii niillä on varavoimat omasta takaa eli sairaalat sun muut. Tavallisilta ihmisiltä se loppuu ennen ku ehtii kissaa sanoa.

Tässä voi olla haastetta, mutta sähköautoja kannattaisi alkaa hyödyntää siellä osassa Suomea ja niissä käyttötarkoituksissa, mihin ne parhaiten sopii.

Toisaalta hajautetussa sähköntuotannossa sähköautot voisi toimia sähkövarastona. Varavoimala voi olla myös jonkin laajemman kokonaisuuden yhteinen kuin yhden talon. Esim. hakkeesta sähköä ja lämpöä.

Kriisin aikana polttoaineen jakelu keskeytyy kun valitettavasti Suomi omaa kovin rajalliset öljyvarannot��
Sähköä niinkin saadaan syntymään kun sähkön tuotanto aika hyvin hajautettu ja toimii muullakin kuin öljyllä Ei siis ole munat yhdessä korissa. Ja jos lähtee miettimään kriisiajan liikkumista niin lienee suomen hevonen menee pisimmälle.
Mutta onneksi sähköauto on vain vaihtoehto muiden joukossa

Kriisiaikana on kaikenlaisia ongelmia ja on hyvä että on erilaisia vaihtoehtoja. Nythän lähes koko tieliikenne pysähtyy jos ei ole bensaa tai dieseliä. Sähkö ja kaasu tuovat vaihtoehtoja.

Häkäpönttö tai vastaava kehitteille.:)

Riisitilanteissa jos pidemmälle mennään niin mitäs meinasitte syödä?

Tarpeeksi suuri häkäpönttö voisi tehdä pimeään aikaan varasähköä ja valoisalla aurinkopaneelit.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/s...avassa-1.99059

Tuolla on muutama kuva wanhasta coupemersusta johon tuo pellepeloton laitto sähkömoottorin. https://www.facebook.com/groups/mers...9333322690472/

Jos toimintasäteen sais tuplattua, niin kelpais mulle Geehen samanlainen. Enkä epäile, etteikö autoissa siirryttäisi sähköön tulevina vuosikymmeninä. Polttomoottoreissä on edelleen heikko hyötysuhde ja tuskin sitä kauhean radikaalisti saadaan nostettua. Lisäksi paljon liikkuvia osia ja vaatii monimutkaisen voimansiirron. Sähköauton suurin ongelma on akut, jotka kehittyy huimaa vauhtia. Sähkönjakelu on suhteellisen edullista ja verkko on valmiina, toki kapasiteettia pitää lisätä mutta ei se muutos hetkessä tapahdu kuitenkaan. Ja miettikääpä minkälaisia alustaratkaisuja offikäyttöön saa jos moottorit sijoittaa napoihin, kuten joissaki sähköautoissa onkin. Ei tarvi miettiä vetareita, riittää että saa kaapelit vietyä napoihin ja jokainen pyörä vetää kuten oikeissa maastureissa kuuluuki.

Sähköauton teko siitä akkujen louhinnasta alkaen saastutti noin 50 tavallista autoa jotka ovat jo olemassa..

Ei sillä että itellä olis jotain sähköautoja vastaan mutta tämä asia autuaasti aina unohdetaan.

Itse epäilen, ettei tavallisten bensa tai dieselautojen voimin voi kuitenkaan kauhean pitkään jatkaa autoistumisen edetessä maailmalla. Jotain uudenlaista tarvitaan tilalle, kenties koneellisesti ajavia laitteita, jotka kuljettelee ihmisiä kuin taksit, joissa ei kuskia. On ruvettu ideoimaan myös lentävää vaihtoehtoa.

Olen sähköpyörän kautta ottanut maistiaisia mitä lithium akkujen latailu merkitsee kun se pitää muuttaa eteenpäin kuljettavaksi voimaksi. Jos latausmahdollisuus on tarpeeksi usein, niin vaikuttaa kilpailukykyiseltä tekniikalta. Yhteiskuntaa on tähän saakka rakennettu niin, että sähköajoneuvoja ei olla paljoa huomioitu. On lähdetty siitä, että auto on oltava oma, mutta jos mukaan tulee, että auto ajaakin ilman kuskia, ei ole pakko vaikka kaupungissa olla omaa autoa.

Syrjäkylät voi olla helpompi kulkea perinteisemmällä tekniikalla, mutta siellä voi toisaalta rakennella omiin tarpeisiin räätälöityjä latausjärjestelmiä. Itsestä olisi mukava jos talossa katto olisi aurinkopaneelia ja se tankkaisi autonkin.

Nyt en ihan ymmärtänyt mitä halusit sanoa, mutta jos ajatuksena oli kommentoida elinkaaren aikaisia päästöjä, niin niistä on erilaisia tutkimuksia. Aiemmin kommentoin tätä ja totesin, että tutkimuksia on vaikea arvioida koska niiden tulokset riippuvat hyvin suuresti lähtöarvoista. Vertaisarvioitu aineisto olisi mukavaa ihan vaan siksi, että siinä olisivat faktat kohdallaan.

Tässä pari tutkimusta, joista ensimmäinen on Uuden Seelannin Better NZ Trustin tekemä ja jälkimmäinen on Euroopan petrooliyhdistyksen tekemä.

http://betternz.org/life-cycle-asses...tric-vehicles/

https://www.concawe.eu/wp-content/up...ublication.pdf

Niinkuin tuloksista näette, niin ihan tuollaista yleistystä en julkisesti lähtisi tekemään. Kaikella ystävyydellä :)

Minun elinaikana on tietoteknisissä härveleissä tapahtunut hämmentävä muutos ja niissäkin on akut, mutta jos saisin hyvän syntymävuoteni auton, sillä ajaisi melkein samalla tapaa kuin uusilla ja yhtä nopeasti pääsisi paikasta toiseen.

Itse näkisin, että autoissa kannattaa lähteä kokeilemaan käytännön olosuhteissa uusia ratkaisuja, jotta kysyntä ja käytännön kokemukset jalostaa uuden tekniikan riittävän hyvin toimivaksi.

Jostain kuulin tuskailua kun oli kehitetty nopeammin lataantuvaa ja pitkäikäisempää akkutekniikkaa, jossa oli muistaakseni mukana titaanioksidia,
http://www.tiedetuubi.fi/singaporela...litiumioniakku

ruvettiin heti harmittelemaan, ettei latausvirtaa tule tarpeeksi hyvin paljoa mistään. En usko, etteikö sitä pystyttäisi nykyinsinööritaidolla kehittämään. Esimerkiksi tietoliikenteessä on tapahtunut aika paljon kehitystä kun on haluttu ottaa uudet vaihtoehdot käyttöön. Itsellä oli joskus 1200 bps modeemi ja nyt tieto kulkee aivan toisenlaista vauhtia ilman piuhojakin.

Näkisin, että jatkossa saadaan myös sähkö kulkemaan melko hyvää vauhtia akkuihin jos ne pystyy ottamaan virtaa kunnolla vastaan. Samalla hajautettuun sähköntuotantoon saadaan mielekkyyttä jos on iso akku ladattavana niillä, joilla on omasta takaa vaikka paljon aurinkopaneeleja.