allterrain talvella
 

tästä on varmasti jutustelua ollut,mutta en löytänyt.

olen tässä haaveillut esim bffän allterrain renkaan käyttöönottoa ympäri vuotisesti. kuinkahan mahtaa olla hengenlähtö lähellä. talveksi suunnitellut ruuvattavia nastoja.


eivät tietenkään oikeaa nastarengasta päihitä,mutta jospa tällaiseen perusajeluun kelpaisi.
ja juu,käyttikseen on tulossa,ajomäärät vaihtelee 10km-500 kilsaa päivässä.


kokemuksia ja mielipidettä?

General Grabber A/T2 toimii erittäin hyvin talvella, pidon puolesta voisi jopa sanoa talvirenkaaksi. Itsellä oli nastattomat ja niitä en edes kaivannut niihin, jäälläkin pito oli kohtuullinen. Teräviä kulmia ja lamelleja on ihan eri tavalla kun kilpailevilla merkeillä. BFG A/T: tä en ottaisi talveksi alle, kokeiltu on :)

Olettaen että puhut BFG AT KO:sta, niin älä vertaa sitä vanhaa rengasta uuteen bfg at ko2:een. Vanha oli ihan susipaska, uusi on lumella ihan toiselta planeetalta.

Molempia on ollut, vanhaa en haluaisi edes kuivalle asvaltille, uusi on erittäin hyvä yleisrengas katukäyttöön kesästä talveen ja vähän huonommalle mökkitielle.

Ei voi suositella, oli sitten aateessa merkki tai malli mikä tahansa niin ei kyllä millään perkeleellä voi suositella käyttöautoon talveks.

Mielipiteitä toki on moneen lähtöön, mutta ei nuo nyt niin surkeita ole etteikö niillä talvella pärjäisi. Jääkelissä toki huonoja, mutta lumella ja normiajossa lähes kitkarenkaiden veroiset, ja normiajossa hitosti rapisevia paska... anteeksi nastarenkaita mukavemmat.
Itsellä ollut pelkkiä kitkoja omissa henkilöautoissa, ja mutikoita/ all-terraineja maastoautoissa. Nastoja en ole jäänyt kaipaamaan pätkääkään ekojen kitkojen jälkeen, ja maasturissa kaivannut kitkarenkaita loppupeleissä todella vähän.

Toki pitää muistaa että all-terrainit - eikä etenkään mutikat - ole oikean talvirenkaan veroisia, mutta järkeä käyttäen hyvät talviominaisuudet omaavilla AT- kumeilla pärjää oikein hyvin useimmissa tieolosuhteissa - poislukien jääkelit. Syvemmässä lumessa sitten melkein mitkä vain maastorenkaat pieksee katurenkaat mennen-tullen.

Ne jotka itsellä oli olivat tosiaan vanhat A/T, mutta töiden puolesta on tullut A/T2:kosillakin ajeltua ja eivät ole liukkaalla vakuuttaneet minua. Itse ostin Genraalit USA palstoilta löytyneiden kehujen vuoksi ja yllättivät kyllä todella positiivisesti, myös muut kuin vaan minut.
En halua haukkua, BFG tekee hyviä renkaita, ja niillä pärjää kyllä mutta parempiakin tähän käyttöön on. Itselle tulee todennäköisesti syksyllä yhden Grabber A/T2 sarjan osto taas eteen.

On se aika paljon autostakin kiinni, että miten renkaat talvella toimii. 1000kg auto pysähtyy paljon herkemmin kuin 2500kg auto, vaikka olis samat renkaat alla.

Itsellä myös haussa HDJ:n alle talvirenkaat.
Viimetalvi meni 35" bfg M/T km2:lla eikä ollu kyllä moittimista.

Ei noita tietysti nastarenkaisiin voi verrata mutta yllätyin kyllä noiden pidosta talvikelissä. Nyt kesäkelissä tullut ajettua ~20tkm
joten ovat jo kulahtaneet ja kantit pyöristyneet niin enstalvena pito ei varmasti ole lähellekkään samanlaista.

Niimpä olikin ajatuksissa hommata enempi maantieajoon soveltuvat renkaat. Mahdollisesti jopa nastalliset. ~33-35" kokoisena.

Juu, auton paino ja renkaan koko/ kantavuusindeksi kaikki vaikuttaa. Itse ajoin viime talven lopun 285/75 r16 kokoisilla c- kantavuusluokan (en nyt ulkoa muista kantavuusindeksiä) at ko2:lla, Jeeppi painaa 2150kg + kuski. Itse olin todella positiivisesti yllättynyt niistä, etenkin kun edellisen mallin bakeliittipaskat oli niin surkeat.

Varmasti parempiakin on, itselle olisin halunnut samankokoiset Goodyear duratracit, mutta ei ollut saatavilla ollenkaan Euroopasta. Tuosta General grabber at2:sta olen myös kuullut paljon kehuja. Lähinnä sanoin bfg at ko2:sta siksi, että monilla tuntuu edelleen olevan kokemusta vain vanhasta, joka tosiaan toimi lähinnä kuivalla asvaltilla ja kuivalla hiekkatiellä.. :D

Empä tiijä, voip olla helposti toisinpäinkin jos kumilla kokoa. Kyllä paino rauhoittaa menoo ja parantaa pitoo.
315/70R17 eli 35" DuraTraceilla 4 talvee nyt päästelly ja ei oo valittamista ollut, ei oo tilanteita ollut *kopkop*. Jatkuva neliveto ja ESP tietysti jeesaa, ja +2300 kg paino. Duratracit nyt vähän allterrainin ja mutikkaan välissä, mut enemmä aaltsikaks laskisin, on niin hyvä maantiellä.

Kyllä All terrainella ajelee.. Nimenomaan UUDEMPI MALLISILLA! KO2!

10-20vuotta vanhat 3mm pintaa olevat vanhamalliset pito tietysti sen mukaan..
Mutta toki yleistäkää/moittikaa uutta mallia josta ei monella yhtään kokemusta:D
Tosin silloinhan tietää enemmän..

Monessa renkaassa auttaa että seon UUSI! Ei "uutta vastaavat" ajettu max 2000km
Huom 20000km oikeasti. ja seissyt 5-15vuotta.. Terävä reuna ja pehmeä kumi tekee ihmeitä
Ja uudentyyppiset lamellikuviot

Eli asiaan ostin gr patrolliin ihan uudet 285/75-16 allterrain ko2 2015talvella koska tykkäsin uuden mallin ulkonäöstä ja kokeeksi,

YLLÄTYIN!

Kymmenistä eri muta ja all terrain renkaista laajalla talvikokemuksella uusista paskoihin ja siitä välistä,monet uutenakin paskat..

niin tämä kieltämättä PARAS yleis talvirengas tähän asti!
Piti todella hyvin kaiken eri tyyppisessä lumessa pakkasella ja loskalla ja jopa jäällä yllätyin! Jarrutusmatkakin oli ihme hyvä!
Ei kertaakaan tullut ropisevia hakkapelittoja ikävää! Ja pääsi takavedollakin aika syvässä lumessa vs moni mutarengas nelikilla..

Maantiellä tosi hiljaiset/hyvä ajaa!

Ihme vaan niin on kehittynyt tämä rengas vs vanha malli/moni muu.. Lumihiutale merkki jopa löytyy :D ei vaan m+s tauti

Tätä rengasta voin lämpimästi suositella ! Ja pärjää varmana mökkitiet ym, mutarenkaat tms sitt erikseen möyrimiseen..
Tosin nää KO2 hakkaa monet niistä talvella siinäkin :D

No tästä saa sitten tietämättömät jolla ei kokemusta ulista ja ne jotka tietää voi moittia jos siltä tuntuu koska mulle aivan sama! Tämä mun mielipide/kokemus.. Eihän hyviä renkaita olekkaan...

Silti Parhaillaan on omaan dodgeen tulossa 315/70-17 KO2 kohta alle.. Koska haluan renkaan joka on hyvä maantiellä hyvä talvella ja jolla pääsee asvaltin ulkopuolellakin..

grabber at2 on ihan hyvä mutta ei lähelläkään tätä, goodyear at ei ole kokemusta minulla..

Kyllä kyllä, ja kun ko2:lla ajelee niin tietkin sulaa jo 100 metriä eteenpäin kun ne on niin hienot ja loistavat ja maaliman parhaat... :D:D:D


Ruuvinastat on kyllä hyvä keksintö noihin ympärivuotisiin renkaisiin.

totta,unohdin mainita:D ihmekös ne vähensi suolausta täälläpäin,

Just näin, eli teoriassa auton painolla ei ole vaikutusta jarrutusmatkaan.

Ite ajelin takavedolla ensilumet uusilla ko2:lla all terraineilla mutta aika liukkaalta tuntui verrattuna nastotettuihin duratracceihin jotka tuntuu jo ihan oikeilta talvirenkailta.

Sattuipas ketju sopivasti, kun olen tässä miettinyt, että pitäisi jeeppiin ostaa renkaat mutta mitkähän ostaisi.
Nyt alla Grabber HTS:t eli ihan selvät katukesäpyörät, talvirenkaat oli jotkut ikivanhat nastarenkaat, pintaa paljon,pitoa ei juurikaan vaikka nastat onkin.

Samaa ajatusta ollut, että ottaisiko oikeat talvirenkaat (kitkat) vai joku allterrain kumi,jolla ajelisi sitten tulevan kesänkin.

Kitkoilla on ajettu paria talvea lukuunottamatta ja jenkkifarkullakin aikanaan niillä cooperin lifeliner m+s:llä, että kai sitä ehkä tiellä vieläkin pysyisi.

Teoriassa ei, mutta käytännössä kyllä.

Itse ajelin kingillä viime talvenkin Lahden korkeudella loppuun ajetuilla insa turbo saharoilla ja ainoastaan yhden kerran meinasi hieman pelottaa että pysähtyykö ajoissa (märällä peilijäällä loivassa alamäessä jarrutin ennen risteystä eikä vauhti hidastunut ollenkaan). Muuten kun piti riittävän turvavälin, aloitti jarruttelun jo ajoissa ja liikkeelle lähtiessä käytti nelikkoa niin hyvin pärjäsi koko talven ilman läheltäpiti tilanteita.
Ensi talvena pääseekin testaamaan noita Goodyear wranglereita, voi olla että pitää hieman paremmin kun noi vanhat insat :D

Eli pointtina oli, että taitaa aika isoa osaa näytellä kuskin ajotyylikin, toinen pärjää rauhallisesti ajellen loppuunajetuilla nappuloilla kun taas toinen riuhtoo ja liukastelee vaikka alla olisi millaset piikkipyörät. Lisäksi jonkin verran vaikuttaa myös käytössä olevat tehot, esim. nipponilla pystyi suht huoletta ajella takavedolla ilman pelkoa jatkuvasta sutimisesta :o

Ajotyyli kyllä vaikuttaa, mutta liikenteessä on kuitenkin muutama muukin autoilija,pyöräilijä,kävelijä tai metsäneläin. Aina ei pysty kaikkeen varautumaan

Kyllä vaikuttaa.

Painosta ja kitkan tulosta tulee kitkavoima eli pito jonka avulla avoneuvo pysäytetään ja
liike-energian määrään vaikuttaa paino sekä nopeus.

Onko ruuvinastat lailliset ympärivuotisissa rinkuloissa?

Työ- , ja maatalouskoneissa kyllä, mutta ei missään muualla tieliikenteessä.

Siis häh :confused::confused:

[QUOTE=Fruehauf-CJ;1311385]Kyllä vaikuttaa.

Painosta ja kitkan tulosta tulee kitkavoima eli pito jonka avulla avoneuvo pysäytetään ja
liike-energian määrään vaikuttaa paino sekä nopeus.

Oikein:)

[QUOTE=Jyty;1311395]https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kitka

Lukiofysiikalla kitkavoima on aina sama riippumatta pintapaineesta, jolloin kitkavoima kasvaa rajatta painon kasvaessa. Eli edes ajoneuvon paino ei vaikuta, samanlaisilla renkailla 1000 kg ja 2000 kg ajoneuvot pysähtyy samalla matkalla.

Todellisessa elämässä kumin ja alustan vuorovaikutus on hyvin monimutkainen ilmiö, jota on hankala tutkia laboratoriossa. Siksipä rengastestejä tehdään käytännössä oikeilla renkailla ja ajoneuvoilla. Muutamia erikoisia lukiofysiikan (eli ns. klassisen kitkateorian) vastaisia ilmiöitä voidaan havaita:
1) Ylipäätään mikään pinta ei ole tasainen, kuten klassinen kitkateoria olettaa. Siksi sopivalla kumiseoksella ja pinnalla voidaan ylittää kitkakerroin yksi. Esim. dragsterit ja formula ykköset. Tai offirengas pehmeässä maastossa.
2) Pintapaineen lisäys kasvattaa tietyissä oloissa kitkavoimaa. Yksi tapa ajatella on, että suurempi paino puristaa rengasta tiiviimmin kovaa alustaa vasten, jolloin "aukot" tasoittuvat. Sitten vielä monimutkaisempi on talvikelin tilanne. Juuri viime talvena oli juttua Aalto-yliopiston tutkimuksesta, jossa esitettiin teoria sille, miksi rekkojen renkaat pitävät asvaltilla, jonka päällä on ohut jäinen kerros, yllättävän hyvin. Se johtuu siitä, että suuri pintapaine hajottaa mikrotasolla jäätä lastuiksi.

t. Autoalan DI

Hyvin kirjoitettu !

Tonne alkuun laitoin juuri tuon kommentin "teoriassa", todellisuus on hivenen erilainen. Esimerkiksi noi mainitsemasi dragsterit uhmaa luonnonlakeja kiihdyttämällä yli yhden geen lukemilla.

Ja sorry OT, palataan varsinaiseen aiheeseen.

Kieltämättä, koska nopeimmat kiihdyttelee n.4 g:n keskikiihtyvyydellä ja maksimissaan se on jossain reilusti 5 G:n paremmalla puolen :) Siinä ei all-terraineilla pärjäisi, ei edes BFG AT KO2:lla :D

Lienee jotakin tekemistä sillä down forcella jota siivekkeillä tehdään. Rengas ei sudikkaan kun sitä painetaan pintaa vasten :)

BFG AT KO2 on minusta yllättävän hiljainen

Pehmeä rengas joka painuu/ muotoutuu asvaltin koloihin + downforce. Sillä saa paljon ihmeitä aikaan :) Muistan kun joskus vuonna kirves ja miekka jossain autonäyttelyssä oli 90- luvun alkupuolen F1, kun oli vielä erilliset aika-ajorenkaat. Renkaaseen sai painettua kynnellä jäljen joka jäi siihen.


Ei mikään maailman hiljaisin rengas, mutta rengasääni on sellainen että se ei ole ärsyttävä kuunnella. Sama kyllä koskee aiemmin alla olleita BFG MT KM2:sia, ja nykyisiä metsärenkaan virkaa hoitavia Cooperin Discoverer STT:tä.
Esim. mutsin 2015 VW Golfissa kesärenkailla (maltillinen rengaskoko, ei mikään supermatala kuminauha) rengasmelu ei ole kovin voimakas, mutta niin perkeleellisen ärsyttävän kuuloista kuminaa että pää hajoaa :eek:

mmm ehkäpä termistössä on jotakin mikä ei kohtaa, mutta renkaan pitoon pintapaineella (painolla) on merkitys.

Painavammalla ajoneuvolla on suurempi liike-energia kun vauhti on sama.
Pysäytysvoimassa täytyy olla eroa jotta ne pysähtyvät samalle matkalle.

Mulla on sellainen perstuntuma, että renkaat on optimoitu jollekin painolle ja nopeudelle. Jossain kevyessä paripyöräautossa huomaa, ettei pito ole välttämättä kovin mainio, ellei painoakin ole.

Nastat toiminee kanssa parhaiten tietyllä painolla.

Onko renkaiden hinnat nouseet nyt lähiaikoina?

Katselin tuossa muutamista paikoista 35" renkaita niin hinnat on ~300-400e/kpl

Klassisen fysiikan mukaan kitkavoima kasvaa lineaarisesti auton painon kasvaessa, mikä kompensoi liike-energian kasvun massan kasvaessa. Tuosta yhtälöstä siis supistuu massa kokonaan pois. Käytännössä ihan noin ei käy mutta normiautojen kohdalla aika pitkälti.

Nyt se yhtälö esille. Ei fysiikka ole mikään uskon asia.
Minusta asiaa pitää tarkastella energian häviämättömyyden kautta!

Heguli vastasi ihan oikein, massa supistuu pois kun kitkavoima pelkistetään vain yhdeksi olosuhteista riippumattomaksi luvuksi, kitkakertoimeksi. Kaava pysähtymismatkalle on supistettuna d= v^2 / (2 * kitkakerroin * g). Se voidaan johtaa energiaperiaatteella tai Newtonin lakien kautta, johto löytyy hyvin esim. wikipediasta.

Väitteeseen "eripainoiset yhtä nopeasti kulkevat ajoneuvot pysähtyvät samalla matkalla" pitää tehdä vertailua.
kun massa ei ole sama se ei silloin supistu pois.

Heguli ja Tilley tätä kaavaa jo avasivatkin.

Suoritin pientä henkistä aamuvoimistelua ja insinöörimäistä ajattelua, jonka tuloksena ilmaisisin asian näin:

E= ajoneuvon liike-energia = ((1/2)*(m*v*v))
W= jarrutuksen tekemä työ = kitkakerroin*m*g*distance)

W1=E1
-> (kitkakerroin*m1*g*distance1)=((1/2)*(m1*v*v)) | /(kitkakerroin*m1*g)
-> distance1 = ((1/2)*(m1*v*v)) / (kitkakerroin*m1*g)
-> distance1 = ((1/2)*(v*v)) / (kitkakerroin*g)

W2=E2
-> (kitkakerroin*m2*g*distance2)=((1/2)*(m2*v*v)) | /(kitkakerroin*m2*g)
-> distance2 = ((1/2)*(m2*v*v)) / (kitkakerroin*m2*g)
-> distance2 = ((1/2)*(v*v)) / (kitkakerroin*g)

-> distance1 = distance2

Kaikki tuo laskennallinen spekulaatio muutenkin nojaa siihen, että kitka tosiaankin lisääntyy lineaarisesti, mutta talvikelissä se ei mene ihan niin, kun kuitenkin jossain kohtaa tulee se raja, jolloin kitkaa menetään äkisti, niin että auto lähtee liukumaan. Oman persmututuntuman kautta se tapahtuu raskaammalla autolla herkemmin kuin kevyellä. Painon lisääntyessä lumi myös tiivistyy herkemmin jääksi. Mutta mä en oo mikään professori, joten mutuilen vaan. :D

Tuo laskennallinen kaava ei ole spekulaatiota vaan faktaa ja se perustuu siihen, että
kitkakerroin on kummassakin tapauksessa sama.

Erilaisissa keliolosuhteissa kitkakertoimeen mitä ilmeisimmin vaikuttaa jossain määrin myös massa.
Kitkakertoimesta voidaan spekuloida ja siitä on varmasti tehty rengasvalmistajien toimesta
kokeiden perusteella monenmoisia kitkakertoimen kaavoja.

Perstuntumalla isomassainen auto on kyllä pykälää vakavammin otettava kuljetettava.
Liike-energia on kuitenkin suurempi samalla nopeudella ja jos tökkää kallioon, niin
rytinää syntyy samalla nopeudella enemmän.

Hyvä keskustelu! :)
Pitääpä vähän tutkailla mitenkä nuo menee kun voima on eksponentiaalinen ja vastus on lineaarinen

Pitäiskö sun pikkusen kerrata näitä juttuja........:D

Liike- ja lepokitkat pitää tietty erottaa toisistaan. Aika paljon tässäkin asiassa on sitä kuuluisaa perstuntumaa. Jos esim. kiihdyttää jollain pikkukinnerillä nollasta sataan yhdeksässä sekunnissa ja heti perään sama setti Rangella, niin kyllähän toi jälkimmäinen tuntuu hurjemmalta.

Hyvä se on itse kunkin kertailla oppimaansa :D

Ihmetyttää vaan väite ettei suuremmalla energialla saa enempää aikaiseksi

Kitka-asiaan sivuhuomautus ottamatta kantaan fysiikkaan tai muihin laskelmiin, onhan valtaosasta kuorma-autojenkin eturenkaista vailla lamellin lamellia, pelkillä kolmella pitkittäisuralla pärjätään säällä kuin säällä. Yritäppä samaa jonkin 1000 kg takavetokinnerin kanssa, ei mitään tolkkua. Mutta kun akselilla makaa 5 tonnia päällä niin rengas jo totteleekin ohjausta ja jarruja sen verran että ennakoiden ajelemalla pärjäilee jäätikkäälläkin.

Toyonder tuossa aikaisemmin laittoi kaavat aiheesta peliin, niistä asia selviää.

Ei noista vielä yksin selviä kuin osatotuuksia. Yhdistämällä kaavat pääsee jo pitemmälle.

Massoissa on ero ja sen huomioiminen on olennaista

Olet Matti asian ytimessä jostakin tuo ilmiö johtuu

jatkakaahan tinkausta,general grapperit ostettu

Miettiny sellaista jos on vanhatkot pidoltaan huonontuneet talvirenkaat, jotka ei paljon kulunut ja nastatkin asiallisesti, rupeisiko ne taas toimimaan jos olisivat selvästi painavemman ajoneuvon alla - tälläistä testi harvoin pääsee tekemään?

Viimetalvena etuveto Jumperissa toimi yllättävänkin huonon näköiset renkaat, että eteenpäin ainakin pääsi, eikä asiaan tavallisessa ajossa kiinnittänyt paljoa huomiota.

Tämä on juuri kuten pitääkin. Eli yhden renkaan kitkavoima on kitkakerroin x renkaan päällä oleva massa. Tietysti raskaassa autossa kitkavoima on isompi kuin kevyessä. Mutta vastaavasti mitä raskaampi auto, sitä enempi liike-energiaa pitää pysäyttää tuolla kitkavoimalla. Ja edelleen asian ydin on siinä, että fysiikan lakien mukaan massa ei vaikuta auton pysähtymismatkaan. Käytännön elämässä se pikkusen vaikuttaa, kuten tässä jutussa on jo aikaisemmin todettu.

Jaahas. No laitappas yhdistäen kaavat sun muuta ja laita tulokset esille, nauretaan kaikki yhdessä :D:D

Vanhat, noin 10 v. AllTerrainit oli Suzuki SJ:n alla viime talven ja huh huh jos jännitystä kaipaa elämään niin semmoset sitten alle. Pintaa oli kuin uusissa ja "karvojakin" vielä, mutta materiaali on kuin muovia. Jarrutusmatkat oli pitkiä, mutta pärjäsi kun tiesi. Nuo uudemmat kuulemma jo parempia, mutta en silti itse laittais. Niin ja kai sillä painollakin jotain merkitystä on kun Hiacella meinaa talvella jäädä kauppojen parkkipaikoille kiinni jos ei laita sikaosastolle taka-akselin kohdille paria hiekkasäkkiä.

Nyt menee jo vähän asiat sekaisin. Kuten tässä on jo todettu, lisäämällä painoa renkaalle lisääntyy sen kitkavoima. Eli noi hiekkasäkit tekee juuri sen mitä niiden kuuluukin, eli ne lisää renkaan vetokykyä. Mutta tässä on aikaisemmin puhuttu jarrutusmatkoista.

Vastasiinpa sitten vain alkuperäiseen kysymykseen.

Itsellä oli ln110 hiluxin alla ne vanhat bf altsikat 33x12,5 koossa. Ikää en renkaista osaa sanoa kun ei muista, mutta varmasti jo oli niillä ikää, ja melko kuluneetkin oli. Talvella pärjäsi yllättävänkin hyvin sellaisiksi renkaiksi, jotka ei todellakaan olleet suunniteltu talvikäyttöön. Paras pito ja ajettavuus oli muistaakseni jollain 0,7-1 bar paineilla. :) Jäätikkäällä olikin sitten jo jännitystä ajamisessa :D

Uusista all-terraineista ei ole kokemusta, mutta uskoisin niillä pärjäävän huomattavasti paremmin kuin noilla kivikautisilla renkuloilla :D

Ajattelin ite taas muistella miten huonot at/mt kuvio on talvella kun ostin uudet Cooper st maxx:it. Hyllyssä on yhden talven vanhat hkpl lt2 talvikelejä varten. :D

Nyt kun on hieman pureskellut tätä asiaa niin muistan joskus ennenkin pohtineeni näitä :)
Jos joskus keksin paremman, kuvaavamman tavan laskea kiihtyvyyksiä niin julkaisen ne tietysti ensin jossakin muualla, mutta mennään nyt noilla esitetyillä :)

Käytännön testeissä joita mm. Tekniikan maailma tekee saadaan toisistaan poikkeavia jarrutus tuloksia.

http://tekniikanmaailma.fi/autot/tm-...ppia-loytynyt/

http://tekniikanmaailma.fi/share/684703/a6945f

Kulttuurilehti Iltalehtikin on kunnostautunut jarruttelussa
http://www.iltalehti.fi/autot/2014040418183146_au.shtml

Tuon pito ylläesitetyn mukaan kaikkien pysähtymismatkan pitäisi olla sama, mutta se ei ole.

Hajontaan täytyy olla jokin syy, jokin teoriassa mättää kun se ei kuvasta todellisuutta.
Muut tekijät ovat vakioita, mutta tuolla on tuo kitkakerroin, se ei ole vakio.
Yleensä sille annetaan taulukoissa erilaisia arvoja, mutta jostakin ne tulevat:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kitka


Lainaus Wikipediasta:
”Kitkakerroin on kappaleen liikkeelle saattamiseen tarvittavan voiman F ja kappaletta pintaan puristavan voiman pintaa vastaan kohtisuoran komponentin N suhde”
” Kitkakertoimeen perustuvasta kitkan laskemisesta on huomioitava, että kyseessä on matemaattinen yksinkertaistus, joka kätkee kaikki muut kitkaan vaikuttavat tekijät kuin kokeellisesti mitatun kahden materiaalin välisen kitkan. Kirjallisuuden esittämät arvot kitkakertoimille vaihtelevat tai niissä annetaan vain arvoalue.”

https://wikimedia.org/api/rest_v1/me...37c93000ed4222

Kitkakertoimen (Myy) lausekkeen Voima F on kokeellisesti mitattava voima. Pintaa vastaan kohtisuorassa oleva komponentti N on kaikki yhteenlasketut pintaan kohtisuorassa olevat voimat ja sieltä siis löytyy ajoneuvon massa koska gravitatio vetää ajoneuvoa kohtisuoraan pintaa vasten. Puristaa rengasta tiehen. Kun jokaisella ajoneuvolla on erilainen komponentti N ja Oletettavasti myös erilainen voima F niin hajontaa syntyy.

-Ajoneuvon paino siis vaikuttaa pysähtymiseen, tosin pienemmässä määrin kuin ensi alkuun mutuilin.

Tekniikanmailman on ilmeisesti testannut Hayabusia pariin otteeseen
http://www.moottoripyora.org/keskust...o-vai-mp/page2

Lainaus Henry 67 viestistä: "Eikös TM:n testissä ollut testattu jarrutusmatka vanhastakin Busasta? Testi tehtiin vuonna 2005 ja jarrutusmatka oli satasesta nollaan 46,5m. Uudessa mallissa on parempi jarrutunto mutta painoa on yhdeksän kiloa enemmän ja matkaa meni 47 meeetriä... Painon kerrotaan olevan suurin syy huonoon jarrutustulokseen. "

Löysin uudemman testin (2009) netti artikkelin.
Paperiversiotkin olisi hyvä katsoa läpi niissä on varmaan enemmän sisältöä:
http://tekniikanmaailma.fi/kaksipyor...1300r-hayabusa


Kitkakertoimen muutokset jopa kesken hidastuksen tai kiihdytyksen johtaa siihen että ainut tapa saada tarkkoja tuloksia on tehdä ensin testi.
Tällä hidastuvuus teorialla saa vallinneen keskiarvokitkan laskettua.

Hyvä puoli tässä asiassa renkaan ostajalle on lyhykäisyydessään siis se, että ajoneuvolla on merkitystä eli jos rengas ei toimi kaverisi autossa. Ne voivat olla sinulle hyvät jos käytät niitä erillaisessa ajoneuvossa.

Se perimmäinen syy taitaa olla se mikä jo edellisellä sivulla mainittiin: pysähtymismatkoja ei voi todellisuudessa ihan helposti mallintaa kaavoilla ja laskemisella, koska muuttujia on liikaa ja todellisissa olosuhteissa asiat ei mene kuten paperilla. Eli sehän tuli jo selväksi, että kaavoissa massa supistuu pois, mutta käytännössä sillä on merkitystä. Tietyissä asioissa fysiikassa pitää aina muistaa, että kaavat, vakiot yms. ovat vain teoriaa joilla voidaan tiettyyn rajaan asti mallintaa asioita. Ne eivät kuitenkaan täysin kuvasta todellista elämää.

Siksipä meillä on rengastestejä, hiukkaskiihdyttimia yms.., koska asioita pitää myös testata käytännössä.

Koska nuo yllä olevat yhtälöt pitävät paikkansa ja sen voi testata vaikka syöttämällä netissä olevaan Volfram|Alpha laskimeen yhtälön (k*m*g*x)=0.5*m*v^2 , jossa k=kitkakerroin, m=massa, g=painovoima, v= nopeus ja x=matka. Yhtälöstä poistuu massa ja jäljelle jää x= v^2/(2gk).

Ei massa vaikuta pysähtymismatkaan teoreettisessa maailmassa jossa pinta on täysin sileä ja absoluuttisen kovia.

MUTTA koska emme elä teoreettisessa maailmassa, massa taitaa vaikuttaa ainakin siihen kuinka iso osa renkaasta koskettaa kerralla tien pintaan, joka taas lisää kitkaa, sekä siihen kuinka hyvin pehmeä kumi muovautuu tien pintaan, eli ns. tarraa pieniinkin epätasaisuuksiin. Lisäksi massa vaikuttaa varmasti moniin muihinkin muuttujiin joita täällä ei vielä ole lueteltu...

Joten päästyäisiinkö tästä lopputulemaan että massa ei vaikuta pelkkään kappaleen pysähtymiseen teoreettisella tasolla mutta vaikuttaa oikeassa elämässä pysähtymismatkaan johtuen monista muista muuttujista jotka liittyvät tilanteeseen.

Sekä itse aiheeseen liittyen, eli jotkin renkaat vain toimivat paremmin toisten painavempien autojen alla riippuen siitä kuinka hyvin rengas joustaa yms.
Ja lisäksi vaikuttaa varmaan paljon se missä pääasiassa ajetaan, eli tuollainen all terrain voi toimia hyvinkin lumessa, mutta oikein kiillottuneella pinnalla ja jäällä se luistelee jo huomattavasti enemmän.

Ei päästä sellaiseen lopputulemaan.
Teoria pitää paikkansa ja se on todellinen se kuvastaa oikeaa elämää siinä vaan on kitkakerroin jota ei saa yksinkertaistaa muuten menee laskelmat pieleen.

ks. yllä. Kitkakertoimen laskentaan upotetaan voimia ja mittaus.

Massa on kitkakertoimen laskennassa yksi tekijä. Massa vaikuttaa!

Pitäiskö tää ketju siirtää jo pikkuhiljaa chitchatin puolelle.

Pitäisi. Jotkut ei vaan saa langan päästä kiinni.......

Vai voisikohan tästä ketjusta siirtää nämä topicciin kuulumattomat keskustelut ihan omaksi aiheeksi? Lienekkö mahdollista?

Uuden mallin bfg altsikat tulee jeeppiin huomenna ja niillä ois tarkotus koittaa myös talvella, jos tänne etelään nyt kunnon talvea tulee. Jos ei pärjää niin sit pitää hommaa oikeammat talvirenkaat. :D

Millä kaavalla lasketaan oikeat talvirenkaat?

Vakiot +8 tuumaa x bogger!

Niin ja ehdottomasti mukaan myös ketjukerroin :D

Ruusperille (suomeks Läjälle) hommasin all terrainin kopiot pari talvee sitten ja on ajettu kelissä kun kelissä talvella pitkää matkaa töihi ja ladulla on pysytty. Kerran se kokeili muorin refleksejä kun oli peilijäinen tie ja sato vettä kunnolla kun polanteesta päätti yrittää ryysätä ylös mutta ei mokoma päässy yllättämään.Ja nämä renkaat on ollu pääasiassa vain talvikäytössä ja näillä jatketaan. Tämä nyt meni vähä mettään kun vissiin ihan orkkis terraineista oli kyse mut sinnepäin kuitenki.On nämäki mustat ja pyöreet :D

Tollaset! :D

http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=195555

^ Pikku korotus vois tehä terää. ;)

Voi olla että tekis, mahtuu ne pyörii tolleenkin. Mutta tuuma tai kaks tekis ulkonäön puolesta ehkä vähän keveemmän.

Nämä ei tainu olla M+S merkityt?

On niissä m+s merkintä ja lisäks se vuori/lumihiutale kuva, joka kuulemma nykyään vaaditaan. Näillä luistelu on siis ainakin luvallista! :D

http://www.tirerack.com/images/winte..._snowflake.gif

^ Tämän maan lainsäädäntö ei tunne/edellytä.

Eli siis luistelu näillä on enemmän kuin luvallista, ehkä jopa suositeltavaa. :D

Tänään tuli muutoskatsastettua tuo uusi rengaskoko jeeppiin, niin saa rauhassa sutkutella menemään. 265/70/17 ku vakio oli 245/65/17. Edelleen mä oon ihan onnessaan näistä. Katotaan sit tilannetta kun lumi tulee maahan, toivottavasti ei viel tän kesäloman aikana!

Niin, se kaava
Tilleyn linkistä löytää kätevästi valmiin kaavan pysähtymismatkalle:

https://en.wikipedia.org/wiki/Braking_distance

d= v^2 / (2 * kitkakerroin * g)
Kitkakertoimen kaava tuolta Hegulin antamasta linkistä:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kitka

Kitkakerroin = F/N
jossa F on mitattava! Liukumaan lähtöä vastustava (lepokitka) tai liukumisen (liikekitka) vaatima voima
Ja jossa N on pintaa kohtisuorassa olevat voimat, ajoneuvon paino (m*g), + ilmavirran voima kovemmassa nopeudessa + ym.

kun yhdistetään saadaan

d = v^2 / (2 * (F/N) * g)

pysähtymismatka = v^2 / (2 * (F/m*g) * g)

Antoisia puntarointihetkiä ;)

Ei jaksa yksinkertaista asiaa enää jauhaa, jokainen olkoot asiasta mitä mieltä haluaa.

Olisit lainannut siitä kitka-wikistä tämän tekstin:

Kuormaa (tässä ajoneuvon massaa) lisätään, mistä johtuen kitkavoimakin lisääntyy. Suhde pysyy vakiona, joten se ei riipu massasta.

Älä nyt, kun ei se mene niin :eek: Massa ratkaisee, paino on voimaa ja ylipaino on ylivoimaa! :D

Ja pari riviä alempana:
"Säännöt toimivat monissa tapauksissa likimäärin, mutta kaikkiin näihin sääntöihin löytyy myös poikkeuksia."

Poikkeukset liittynevät eri materiaaleihin ja olosuhteisiin, niitä ei saa laskentaan mukaan jos käytetään vain taulukko arvoja eikä tehdä mittauksia.

Pitääkö vääntää rautalangasta? Tässä puhuttiin teoriatason laskuista, ja niissä massa ei merkitse pysähtymismatkassa. Käytännön elämässä massa, eri materiaalit, yms. vaikuttaa ja siksi tehdään testejä - näinhän asiasta puhuttiin jo suunnilleen ekalla sivulla.

Mikä tässä on niin vaikeaa käsittää? :D nyt sekoitat aitaa ja aidanseipäitä keskenään..

On ollut ihmetystä miksei teoria vastaa todellisuutta, kuten voi päätella tuolla aikaisemmista kirjoituksista on yksinkertaistettu asioita. Itseasiassa olen vahvistanut teorian ja tuonut esiin asioita jotka mutkistavat kokonaisuutta (tai lauseketta) ja pitäisi ottaa huomioon (mikäli mahdollista).

Mielipiteenäni sanoisin
Lauseke on laadittu väärin mikäli ei päästä siihen mikä on mitattu.

No mene sitten ihmeessä michelinille tai goodyearille töihin vääntämään kaavoja, kun edes rengastehtaiden inssit ei osaa muodostaa kaavoja jolla saataisiin mallinnettua asiat realistisesti ilman testejä :D

Ehkä olis paras antaa asian jo olla, vaikka onhan tätä jutustelua hauska lukea :D:D:D:D

Varsin nautinnollista, täytyy myöntää :)
Alkuperäinen kirjoittaja taisikin jo ostaa renkaat

Massa ei ratkaise nykyään enää yhtään mitään, se on niitä keskikastin vormulakuskeja. :rolleyes:
Ja mullakin on vähän ylipainoa, mutta se on ihan mun oma asia. :eek:

Eli sulta löytyy kumista reilusti pitoa :):)

Massa on vielä massa kitkan laskennassa,
sotkee ajatuksia ja kusee silmään kuskia...

(Eput: Afrikka, sarvikuonojen maa)

Lyökää nyt jo lukkoon tämä.

Pari tuumaa teki terää:

http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=196222

http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=196223

http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=196224

Rupee jeeppi tuntuu jeepiltä! :D

👍 No nyt on balanssissa.

Hemi Jeep!
 

Aka siisti tuli. Tollahan jo hurauttaa Kulman takamaastoon helppoa reittä pitkin tosta vaan. ;)

t. Ismo Ämmä

Joo, täytyy ehdottomasti jättää kokeilematta. :D

Nyt kun on vuosikin vaihtunut ja talvi tullu etelään jo kaks kertaa, niin uskaltanee kommentoida renkaiden talviominaisuuksia. Helvetin hyvin on toiminut lumella, nyt viikonloppuna tuli lunta reippaasti lisää ja tuli ajeltua aika paljon ristiin rastiin muutama satanen, moottoritietä, kaupunkiajoa ja mettäautotietäkin. Loistavasti toimii, tyytyväinen pitää olla.

Silloin ensimmäisten lumien aikaan luistelin pari kertaa jarrutuksissa kun oli tie ihan kiillottuneessa jäässä. Semmosia pitää vähän kyttäillä ja ennakoida.

Ja semmonen testi tuli tehtyä, että ajelin alkuun 2bar paineilla, rengas mukavamman pehmeä ja lipsu enemmän. Nostin paineet 3bar ja tuntuu pitävän paremmin. Ehkä vähän kovempi pintapaine saa renkaan puremaan paremmin, kun kosketuspintaa on nyt vähemmän.

Mulla on ollut omissa 285/75 R16 AT KO2:ssa Jeepin alla (~2250kg tankki täynnä ja kuski kyydissä) 2,6bar edessä ja takana. Vaikuttanut aika sopivalta silloin.

Pito on tosiaan ollut hyvä, ja esim. nyt viimeisimmän lumisateen jälkeen kun lainasin mutsin etuveto-Golffia (2015- malli, eli ei mikään ikäloppu) jossa on yhden talven ajetut käytännössä uudet talvikumit niin ei pito tuntunut vieläkään niissä olevan kovin paljon parempi vrt. all-terrainit. Kalliossa meinasi jäädä ajamatta Torkkelinmäelle, kun etuveto ei oikein tahtonut nousta mäkeä.. :D

Niin huonoja talvirenkaita ei ainakaa oo vielä tullu vastaan kuin kuluneet vanhan mallin bf mutikat. Siinä oli pelko perseessä ku katsoiki autoon päin talvella.:D Suzukissa oli hyvässä tikissä olleet Insa saharat ja ne toimi hyvin talvellaki ilman mitään yllätyksiä, ja suikkelissa oli sentää kemppilukko takana.
Monimutkaista vääntöä saatu aikaiseksi tässä ketjussa.:D Täysperäyhdistelmällä KÄYTÄNNÖSSÄ paino vaikuttaa siten että kuorma päällä on olevinaan helpompi lähteä liikkeelle ja vakaampaa menoa eli parempi pito. Mut jarrutusmatka o helvetisti pidempi kuin tyhjänä jos on oikeesti liukasta. Tulokseen saattaa vaikuttaa paljon se, että kun on paljon painoa nii ei sitä jarruukaa mielellää polkase kauheen kovin. Vaikea asia selittää mutta se yhdistelmä tuntuu aika radikaalisti erilaiselta kun huiskasee 40t jousille.

Mä parhaillaan ajelen kuluneilla bf mutikoilla, on vanhat ja kovettuneet. XJ:llä pärjää niiden kanssa niin kauan kunnes on oikeasti liukasta. Nyt ei oo varaa hankkia uusia renkaita joten ajellaan varovasti.

Ei ne uudenmallin mutikatkaan auvoiseksi tee. Mulla on parhaillaan alla moiset gummit ja täytyy oikeen ihmetellä miten paskan materiaalin jenkkiläinen on saanu koneesta ulos puristettuakin :D
Joo ne pitää asfaltilla ja näyttää hyvältä mut siihen se sit jääkin :)

Ei ne BFG MT KM2:t ainakaan Jeepin alla olleet uutena huonot siihen nähden miten karkea rengas voi ylipäätään pitää. Muutaman vuoden ajettuna ja noin puoleen kuluneena olikin sitten jo melkoisen liukkaat lumella..

Mutikat = Allterrainit?

Kuluneet mutikat = Allterrainit?

Tyhjän kuorma-auton renkaat = Allterrainit?

Täyteen lastatun kuorma-auton renkaat = Allterrainit?

:D