Teräksen kestävyys
 

Paljonkos kestää painoa/vääntöä rakenneteräkset:

60*40*3mm esim 50cm pätkä?

"Vesijohtoputki" 33,7*3,2mm, 1m kanki?

Peräkärryyn autolle ajosiltoja suunitellaan...

Kuka osaa laskea tuollaisia vai löytyykö jostain oikein taulukkoa tuollaisille?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Arkij%C3%A4rki

tuolla pitäs onnistua noinkin vaativan olonen rojekti :)

AIJJET olikin fiksu vastaus!

Muita neropatteja? Vai löytyykö joltain ihan tietoa.

Täällä ei on mitään helppo vastaus.. Mikä teräs (ja laatu) se on? Mikälainen vääntö me puhtuamme? ...

Tavan rautakaupasta "mitä milloinkin" uutta mustaa.
Paljonko kestää metrin pätkän päähän laittaa painoa ennenkun alkaa vääntymään? Ei tarvitse pohtia liitosten tmv kestävyyttä. Oletuksena että kiinnityspää ei anna periksi.

Itteä kiinnostais kanssa ja toisena myötö pituutena ei haittais vaikka ois 5 metriä


Eli marketeista saatavia rautoja ja niille arvoja

Erikoisteräksiä myyvät kaupat ei sitten ole marketteja

Eli "helsingin teräs ja rakenne" ei ole marketiksi luokiteltava kun kaikki ei vieläkään asu siellä kehäkolmosen sisäpuolella


Vaan lähinnä kyse on puuilo, ikh, rautia, prisma jne kaupoista



Ja toi arkijärki linkki ei oikeen toimi voihan ne ajosillat tehdä vaikka teräspalkista, mutta onko siinä järkee, et ajosillat painaa enemmän kuin trailerilla saa vetää :mad:

"Rautakauppa" ei ole rakenneteräskauppa.

Olisko tuosta apua:

https://www.google.fi/url?sa=t&sourc...GRMJX4pJG0fTug

Vastausta en tiedä, mutta mietiskelin asiaa näin. Jos kyseessä on perus rakenneteräs s235jr jonka murtolujuus on 282N/mm2 niin eikös se tee silloin 28,2N per metri? Eli metrin mittainen 1mm pelti alkaa vääntyä päistä taivuttaen 28,2newtonin voimalla? Kertokaa joku mulle totuus, tätä olen itsekin pohtinut pitkät ajat.
E: vai onko se 2.82 tai 0.282N

Ee: vai vaikuttaako tässä tilanteessa myötölujuus enemmän? Pitää vissii insinjööriks lukea että hiffaa näitä hommia

Eee: eli minun ajatuksella se tarkottais noin 3kg paino siel metrin pellin päässä :D

Nyt kun asiaa mietin niin kyllä se olisi mahdollista että vastaus olisi 0.282N metrin milliseen peltiin. Eli 28grammaa riittää metrin pätkän taipumiseen... Kuulostaisi about oikealta(ko?).

Vaan Rautia löytyy tosta kylältä ja melko paljon sielläkin on erinäköistä rautaa hyllyssä, eli aloittajan tapauksessa sinne se tulisi suunnattua, mutta se varastomies saattaa ehkä tietää seoksen laadun niistä tangoistaan, niin ei välttämättä ole paras neuvomaan, eli itellä pitää olla tieto minkä vahvuista ottaa kun kysyy mitä tavaraa teillä on hyllyssä ja jossei ole riittävää ainesta niin vaihdetaan seuraavaan markettiin

Helppohan se on ruukille soittaa kertoa ongelmansa ja leikkuuttaa mittoihin ja neuvoa metallia-alan tehdas jonne viedä ne raudat hitsailtavaksi ja sieltä hommata maalamolle kyyti ja sieltä kotiin
Mutta monellako riittää pörssissä katetta tohon hommaan jos ruohon leikkurille pitää saada rampit :mad:

Onpa taas outoja vastauksia, eiköhän se oikeakin kohta tule.

Kaksi kirjaa....
 

Lujuusopin perusteet sivu xx ja koneenrakentajan taulukko-/käsikirja sivu yy.
Noilla rakennat vaikka Eifelin tornin......:D :D :D

Ja tosiaan mukaan myös maalaisjärki.......:D :D :D
Jokainen lujuusoppia lukenut tietää tämän ensimmäiseltä tunnilta:
Vinttikaivonkammen mitoitus 11L sinkkiämpärille.
Noin 90% oppilaiden vastauksista on mitoitettu alakanttiin....:D :D :D
Eivät kestä sitä jos 120kg setä istahtaa kammen päälle.
Jos kammen ulkokehä on 0,5m ja telan halkaisija 0,2m niin umpirautaa st52:sta riittää täyden vesiämpärin nostoon noin 10mm. Kun multa kysyttiin mun opiskeluaikana niin mun vastaus oli riittävä about 30mm. Joka oli oikein.

Nuo taidettaan mitata venyttämällä esim yhden neliömillin teräslankaa kasvavalla voimalla.
Myötölujuus alkaa siitä milloin lanka alkaa venymään ja murtolujuus kertoo sen kohdan milloin lanka katkeaa.
Tai näin ainakin mitataan paperiteollisuudessa näitä juttuja, eli en oikeastaan tiedä tästä sen enempää, joten tukin turpani. Jatkakaa paremmin tietävät. :)

Elikkäs..

Tuo teräksen merkintä esim. S235 tarkoittaa sitä, että ko. teräslaadun myötöraja vetoon on tuo 235 N/mm2 (tämän arvon ylityttyä tulee pysyviä muodonmuutoksia, sen alapuolella toimii kuin "jousi"). Eli esimerkiksi ko. teräslaadusta tehty rautalanka, jonka poikkileikkauksen pinta-ala on 1 mm2 kestää vetoa 235 N ilman, että venyy pysyvästi.

Palkeille on hankala antaa mitään valmista kaavaa, kun riippuu ihan miten sitä kuormitetaan.. Jos olis aikaa niin ehkä sitä vois jonkinnäköisien suuntaa antavan exelin askarrella, missä olis vaikka esimerkkipalkkeja erilaisilla staattisilla kuormituksilla..

EDIT: Mutis kerkisikin jo viestiä kirjoittaessa oikaisemaan asiaa..

Kyllä mä ymmärrän että tarvitaan laskelmia vaikka moottorinostimen tekoon, tai ketjunostinta varten asennettavaan I-palkkiin. Mutta joku metrinen ajosilta peräväunuun...

Tässä mallia kulmarautaiseen ajosiltaan :cool:

Nyt kun osoitit suunnatoman viisautesi, niin valaisepa muitakin laskutoimituksilla. kuis paljon se moottorinnostimen puomi kestää kuormaa, jos on metrinen varsi ja tehty 60*40*3mm raudasta?

Kunhan nyt laitoin riittävän helpon esimerkin että tyhmempikin tajuaisi...


Niin, ja ei, oikea vastaus ei myöskään ole, Biltemasta saa ajosiltoja.

Jos kauniisti pyydän etteivät ne jotka eivät osaa laskea tai tiedä vastausta, kommentoi ollenkaan.

Valikoivan lukemisen jälkeen kommentoiden:

Yhtälön arvot on vähän puutteelliset, pyydetään laskutoimitukselle tulosta ja lähtöarvoksi annetaan "rautakaupasta "mitä milloinkin" uutta mustaa".
Jos numeerisen vastauksen haluaa niin siihen tarvii numeroita mistä laskea.

Muuten riittävän tarkaksi vastaukseksi riittää mutu.

katoin ja mietin, että voisi jotain vastatakin, koska perus lujaria on joskus tulluna laskettua, mutta kun topikin tarkotus taitaa olla ampua alas ja vittuilla niille, jotka antaa maalaisjärjellä ekana mieleen tulevan vastauksen, eli ratkasun siun ongelmaan, niin annetaan olla.

kuhan nicki ja jätkä yhistyy jossain tapahtumassa niin välitetään sitten savo-karjalaisella taidolla sen verran, ettet toiste naamaas näytä. enkä tarkota mitään avokasta, vaan ihan verbaali jujutsun mustalla vyöllä annettua sivaltelua sen verran, että etelän hetelmä muistaa paikkansa.

Palsta ei ole vittuilua varten, jos toiset hyvä hyvyyttään pyrkii auttamaan, näkee siun postien määrästä, ettet viellä taida tuntea kuuluvas joukkoon ja tuolla asenteella et ihan heti maha porukkaan uidakaan..

käytä apina hakua, täällon parikin eri vitjaa, jossa noita lujuuksia on laskettu, HeikkiH anto siulle jo vihjeen mitä seurata..

Ei niinku mitään hajua noista laskutoimituksista, mutta vahvana mutuna sanoisin että kuutisensataa kiloa. Metrinen varsi moottorinostimessa on kyllä aika lyhyt, en kyl ite tekis sellasta :D

Mutta jos tällee julkiselle foorumille kysymyksen heittää, niin tottahan sitä pitää ymmärtää että ei kaikki vastaukset ole niitä haluttuja. Vaan sieltä ei haluttujen seasta saattaa löytyä vaihtoehtokin.

Taitaa peräkärrylle olla aika lyhyt metrinen ramppi,tiiä sitte millasella vehkeellä sinne ajetaan,mut joo,ohutseinämäisestäkin tavarasta saa vahvan,kuten jo joku mainitsi eiffelin tornin,eli kolmio palat,profiili,vähän kun käyttää järkeä,ajattelee miten kappale x liikkuu ja laittaa siihe x:ään esim matalan kolmion,tai kulmallisen vahvistuksen,niin huomaa jo pienellä kolmiolla,että kantavuutta tuli lisää.

Hienoa. Toi oikeestaan riittää jo.

Niin ja kysymys ei ole metrisen rampin tekemisestä vaan mielenkiinnosta mistä mitäkin kannattaa tehdä. Metri on hyvä mitta skaalata tarpeen mukaan.
Kevyempi parempi, vaikka varmaan se ratakiskostakin tehtynä kestää... Monesti tuntuu tuollainen mututieto olevan vallalla ihan ammatikseen noiden kanssa väkästelevilläkin. Sen mitä noista lujuuslaskelmista netistä kaivelin, niin pitkällä, 30 vuoden takaisella laudaturin matikalla, ampuu yli ja lujaa...

Moro.

Minkä mittaset rampit ja mitä meinasit ajaa kyytiin?

mut silti pystyt haukkumaan muiden hengenlahjoja tuolla useemmassakin vastauksessa? ai vittu sie olet sankari, pyytäsit edes anteeksi käytöstäs.

Jos yhtään oikein laskin niin metrinen 60x40x3 suorakaideputki taipuu 0,04 mm kun laitetaan 1000 kilon kuorma puoliväliin putkea. Puolen metrin pätkä ei taivu tonnilla yhtään ja puolentoistametrin pätkä 0,13 mm.

Ekassa viestissä oli ainakin autoja tarkotus ajaa kärrille (näin minä ymmärsin?)
Mä ottasin vähä mallia valmiista ja muide viritelmistä. Meillä on tähäasti kestäny 5mm alumiinilevy kantattuna U profiiliks kaikki mitä kyytii on tarvinnu ajaa. Sinuna ostasin jostai valmiit rampit.. :D

http://static4.motonet.fi/img/8/808827/500/808827.jpg

Motonetistä 2000x200mm ajosillat 139€ pari. Luulis tavan henkilöauton painon kestävän.
Ja äkkiähän noita vahvistelee jos tarvis on..

Tuossapa pari rasitustapausta 60x30 (syötin vahingossa 30mm vaikka kysyjä kyseli 40mm)
palkille jos kysyjä tarkoittaa väännöllä
taivutusta (eli jos haluaa visuaalisesti havainnolliseman esimerkin,
sitä ei kannata vääntää rautalangasta vaan taivuttaa).
Ekassa kuvassa viivamaisesti kohdistuva (esim. vaijeri palkin ympäri) n. 500kg paino
ja tokassa tasainen paine palkin yläpinnalla yhteensä n. 500kg.
Palkin päät jäykästi tuetut molemmissa tapauksissa.
Eli palkki kestää erilailla riippuen muusta rakenteesta/kuormituksesta, myöskään
kysyjän tavoittelema skaalaus kun esim. 1m pitkä rakenne on ratkaistu, ei suoraan
skaalaudu oikeastaan minkään muun suhteen paitsi jos asettaa n kappaletta samanlaista
viritelmää vierekkäin niin yhteensä sitten kuormitettavuus on n kertainen.

Siis palsta on mielestäsi sitä varten, että ison viestimäärän kirjoittaja saa luvan uhkailla väkivallalla henkilöä joka ei ole sinulle edes mitään kommentoinut?
Oletko joku 6 vee?

En nyt haluaisi sekaantua mutta... :D


Adjektiivi
verbaalinen

sanallinen, kirjoitettuihin tai puhuttuihin sanoihin liittyvä; suullinen; myös verbeille ominainen.

https://fi.m.wiktionary.org/wiki/verbaalinen

Siltikin aika "hyökkäävä" teksti :D

Anteeksi kaikille :) pakko vain kerrankin päteä vitosen äidinkielen numerolla :D

onneks joku sentään ossaa lukia, kiitokset Häänrik suomentamisesta :)

aika vittumaisesti kirjotin kyllä, sen myönnän, mutta aika vittumainen oli topikin alottajankin suhtautuminen hyväntahtosiin ideoihin. eli meni varmasti ihan oikeaan osotteeseen. mutta lie kaverilla tavote saavutettu, sai aikaan keskustelua ja huomiota itelleen :D

Minäkin "etelän hetelmä" pelästyin niin maan perusteellisen paljon, etten uskaltanu mitään kirjottaa, kun mulla on mustia vöitä vain housujen ylhäälläpitiminä, valuis muuten housutkin nilkkoihin kaiken muun kanssa :D

Tämän vuoksi en alkanut toppuuttelemaan sun kirjoituksia, kun tulkitsin itse samoin.

Pieni näpäytys puolin ja toisin on joskus paikallaan, joskus oon Nietulle hieman pistäny jotain "pientä".
Tähän perään nää pakolliset nietut-> :D :D :D

se on muuten tuo kotipaikasta vittuilu se ensmäinen millä kokeillaan et osusko herkkään ;)

mut ehkei tästä enempää, jätän sinne johoki tapahtumaan sit jotain ja mistäs sen tietää jos kaverilla on 2dan verbaalijutsussa, ni se vittuiloo miut suohon! :D

Taidan kuitenkin postata vaikka kaiken maailman roskaa viestit sisältävätkin. (en tosin jaksanut lukea puoliakaan).

Joka tapauksessa metrin mittaisen palkin keskelle määritetty n.1000kg:n kuorma ja palkin päät lukittu. Näyttäisi niiavan pikkasen keskeltä mutta muuten menee mukavasti. Metri on melko lyhyt matka niin siihen ei taipumaa noin pienellä kuormalla oikein saada. Tästä voi sitten arvioida ettei ainakaan lyhyemmät palkit taivu juuri ollenkaan.

Miten onnistuuko tolla ohjelmalla tehdä sellaista, että se palkki ei olisi molemmista päistä lukittu, koska harvemmin sitä ajosiltaa asfalttiin pultataan

Ja lisää palikan pituuden kolmeen metriin ja laskisi muutamalle eri lujuudelle lukemia
esim. perus mustaa mitä löytyy joka rautiasta sit joku metalli kaupan halvin ja sit vaikka ihan tarkoitukseen tarkoitettu materiaali

Tulipa vaan mieleen, ja sen viereen että oliko se niin että rauta joustaa laadusta riippumatta saman verran mutta laatu vaikuttaa siihen missä kohti tulee pysyviä muodonmuutoksia?

Eli eihän sillä tässä(kään) ole väliä joustaako se vai ei vaan palautuuko se kuormituksen jälkeen.

Eipä se juuri vaikuta, kun tukipisteet on kuitenkin palkin alku- ja loppupäässä. Ajorampin ollessa vinossa kuorma ei tule kohtisuorassa, eli palkkia taivuttava voima on itse asiassa hieman pienempi kuin vaakatasossa olevaan palkkiin kohtisuoraan vaikuttava yhtä suuri voima.

Pitäisiköhän kaivella jostain materiaalitekniikan kirja, jossain arkistoissa mulla taitaa vielä olla siltä ajalta kun vielä luulin että minusta tulee DI :D tuli silloin alkeiskursseilla vähän näppäiltyä noita laskentaohjelmiakin, aika helposti niillä saa yksinkertaiset rakenteet mallinnettua.

Niin, onko kaksinkertainen paljon vai vähän? :D

http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=185452
http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=185453

1000kg kekelle palkkia, niin maksimi taivutusmomentit:

VAPAA: 1/4*9,81m/s2*1000kg*1m=2452Nm
JÄYKKÄ: 1/8*9,81m/s2*1000kg*1m=1226Nm

Tämmösessä tilanteessa tuskin leikkausjännitys on kovin ratkaiseva tekijä..

Millä ohjelmalla turaaja ja nappis mallinsi noita? Itsellä tarkoitus ehtiessään opetella käyttään Inventorin Frame Analysistä. Tarkotus ois suunnitella auton lavalle "kuomu" jossa olisi myös jonkunlainen nosturi että saa isommat kamat kyytiin ilman ähkimistä. Tolla näkee myös näppärästi rakennelmien painot.

Pitää varmaan oikeasti kaivaa nuo lujuuslaskelmakirjat naftaliinista :D :o

Tuossa jossain kohti oli 60 x 40 x 3 mm profiili puheena ja tonnin paino metrin pätkän keskellä.

Tein tuollaisen vertailun, mitä tapahtuu ja mikä on ero, jos tuon palkin päädyt on pelkästään tuella tai jos ne ovat kiinteät. Vasemmanpuoleisessa kuvassa kiinteät.

http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=185455

Materiaali S235 eli käytännössä heikoin rakenneteräksien laatu.

Etenkin palkkimaisissa ja putkirakenteissa juu tietenkin tuo kiinteä vs. tukien varassa vaikuttaa aika paljonkin, kun tietystihän se palkin pään kiinteys auttaa rakenteen jäykistämisessä.. tiedä mikä ajatuskatko tuli kun pähkäilin tuota aiemmin :o

1 metrin taipumatiedolla ei paljon oo käyttöä, jos palkki pitenee huomattavasti!
Taipuman kasvun määrää ei liene suoraviivainen verrattuna palkin pituuteen.
Maallikkokielellä: kun viäntörauta pitenee niin voima (taivuttava tässä tapauksessa) vähenee
Ja turhaan miekin inssinööriksi opiskelin, kaikkihan seleviää netistä kuhan vaan lukkee ossaa ja ehkä ihan vähän laskee.
Kysyjän kymysys oli kyllä aika vapaat kädet vastaajille antava.
Hyviä vastauksia se kuitenkin poiki (kaupunkilaisille suom. synnytti).