Omakotitalon käyttökustannukset?
 

Asutko noin 50 - 100m2 omakotitalossa? Paljonko kertyy kustannuksia suunnilleen kuukautta kohden? mm lämpö, vesi ja sähkö? Onko paljonkin kalliimpaa kuin esim rt:n kulut...
Onko vuodessa jotain jee jee laskuja mitä ei esim rivarissa tule? kiinteistövero?

Tohdinpa sanoa et rahallisesti aika lähelle toisiansa menee. Jos esim rivaris on yhtiövastike 100-200E:n paikkeilla niin sama summa menee ERITTÄIN karkeasti omakotitalon "jee jee" kustannuksiin riippuen tietenkin lämmitysmuodosta ja talon kunnosta jne,jne.

-Enemistö tarkoittaa joskus sitä, että kaikki idiootit on samalla puolella-

-EUvostoliitto. Toverismin toinen mahdollisuus!-

http://www.petrisimolin.com/smiley/moon3.gif

Kiinteistövero ja sähkön tasauslasku<img src=icon_smile_angry.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_angry.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_angry.gif border=0 align=middle>siinä ne pahimmat...
Kustannuksia ei oo koskaan laskettu.Ittellä on pääasiassa puulämmitys,sillä saa säästöö ihan pirusti esim.sähköön verrattuna.
Tän hetken lämmin pinta-ala n:180neliöö...

#perillepääsy ei ole itsetarkoitus vaan matkanteko# Saunalahti rules
SLCK Member #51

cruiser60@luukku.com

Meillä tippui asumiskustannukset kun muutettiin 67m2 rivarikämpästä n.125m2 omakotitaloon. Kummassakin suorasähkölämmitys mutta OK:ssa lämmityskulut tippuu rajusti alas kun muistaa takkaa lämmitellä. Tämä kaikki säästö on tosin teoreettista, koska talo on rakennettu v.-59, niin joka pennin minkä löytää, saa uppoamaan remonttiin jos vain laittaa.

-Kunnon projekti ei valmistu koskaan!-

Jos kelpaa vertaus yksiöstä omakotitaloon, tai paremmin mummon mökkiin. :)

Yksiö espoossa 33m2 yhtiövastike & rahoitusvastike =&gt; 100€/kk

~60m2 mummon mökki peruna pitäjässä.
Sähkö(3500kWh/v): 35€/kk
Polttopuut(itse tehtynä omasta metsästä): ~100€/v =&gt; 8.33€/kk
Kiintestövero(sisältää kaikki rakennukset): 82€/v =&gt; 6.83€/kk
Lumityöt(~400m omaa tietä aurattavana): ~100€/v =&gt; 8.33€/kk
Tiemaksu(~900m tiekunnan ylläpitämää tietä): ~50€/v =&gt; 4.16€/kk
Jätehuolto: 88.60€/v =&gt; 7.38€/kk
Vesi =&gt; oma kaivo, ei maksa mitään :)
Yhteensä: ~70€/kk

Eli 30€ kuussa halvempi kuin kerrostalo yksiö espoossa. Tässä täytyy todeta myös se että nykyinen asumus on ~17500€ halvempi kuin tuo yksiö eli sillehän voisi laskea korkotuloja vuodessa ~1050€ =&gt; 87.5€/kk. Eli säästö pääomakustannuksissa kattaa käyttökustannukset. Nykyiseen asumukseen kuuluu metsää ~2.5ha joka tuottaa noin kaksikeretaa sen määrän puuta mitä menee lämmitykseen, eli lämmitys ratkaisu on kestävä.

Sitten se mutta, eli sähkön kulutuksesta voi huomata ettei talossa ole hirmuisesti sähköhimmeleitä ja sähköä ei juuri lämmitykseen hukata. Mutta nämähän ovat elämäntapa valintoja. Talo on 1928 valmistunut hirsitalo jossa on sitten remontoitavaa ihan tulevillekin vuosille. Toisaalta talo on sellainen että jos siitä huolen pitää niin voin luvata että se on asumikelponen vielä seuraavatkin 80 vuotta, kuinka moni uuden talon rakentaja voi luvata samaa omasta talostaa? <img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle>

hyvältä kuulostaa! Näin olen kuullutkin että saattaa asuinkustannukset jopa olla pienemmät kuin rt:ssä. Oon seuraillu noiden talojen hintoja jos ottais tuolta hieman syrjemmästä maalaiskunnan puolelta niin on about saman hintaisia kuin pieni yksiö keskustassa...
Ja siellä syrjässähän voi tehdä käytännössä mitä haluaa <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle> Offata vaikka kotipihassa...

Nimenomaan.. Ja jos miettii viälä sillai et tohtisko jossai isommas kaupungis sammua oman rapunoven eteen aamulla klo4, ilman et ei tarvis pelätä rullaamista tai sitä et poliisit korjais sut parempaan talteen?<img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle>

-Enemistö tarkoittaa joskus sitä, että kaikki idiootit on samalla puolella-

-EUvostoliitto. Toverismin toinen mahdollisuus!-

http://www.petrisimolin.com/smiley/moon3.gif

Hei älkää nyt viittikö...(taas joutuu katella etuovi.com etc etc) tässä on jo pitkään kyylätty jotain sopivaa ok-taloa kohtuullisella tontilla. Pääsis pois kommuunista ja sais ehkä vihdoin tallin/pajan, ja tosiaan, ei tarvi kauas lähtee kun hinnat putoaa silmissä. Hintakysymys ajoi meidät pari vuotta sitten pois Hälsingistä, nipin napin Vantaan puolelle ja hinnat PALJON järkevämpiä.
Tällä hinnalla mitä maksettiin 95m2:stä Vantaalla, ei saa Hälsingistä kuin hikisen kaksion.

Tää nyt meni melkein OT, mutta toivottavasti meidänkin talous pääsis omaan tölliin tulevaisuudessa.


Life sucks, then you die...

Nyt on pakko sanoa että vielä ei mahdotonta näkökulmaa oo tuohon asiaan. Keväällä omakotitaloon muuttaneena ei vielä ihan kaikki oo selvinnt. tosin aikasemmin asuttiin vuokralla, että suoraa vertailua ei oo.
Oma kaivo on meilläkin, vesi ei maksa mitään. Tienhoito, kiinteistövero, lämmitys on eri kuin vuokralla. Mutta onpahan vastapainoksi oma piha, maaseudun rauha ja kaikinpuolin parempi mieli!
Lämmityssysteemiä tässä olisi tarkoitus talveksi laittaa kuntoon, kunhan ensin nyt saisi päätettyä että mitä tekee!


Ja juu, remonttia puskee, niin paljon kuin vain jaksaa tehdä. Tai rahat riittää!<img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>

HAMMERPOWER RULES!

Aika halpaa... mulla maksaa jo pelkkä yhtiövastike 70e/kk... + sähköt yms..
Mites kun on toi oma kaivo niin tuleeko vesi / saako tulemaan pesutiloihin, hanoihin yms?
Ei tämmönen kaupunkilais tollo voi tommosia tietää...

<img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle> Ootko ihan tosissasi? Saahan sinne pumpun ja letkuja ja putkia niitä on omakotitalossakin. Sen veden saa muuten lämpimäksikin, jopa sähköllä. Eikä tarvitse välttämättä olla Uudellamaalla lähellä ydinvoimalaa... <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle>

Kotipaikallani vesi tulee omasta lähteestä n. 500 metriä pihasta. Vesipumppu kunnollisella painesäiliöllä hoiteli homman hyvin - ja hoitelee edelleenkin, isäni mukaan. Hän ei suostu liittymään kunnalliseen vesijohtoverkkoon, omapäinen kun on.

Itse asun 20 kilometriä kaupungista omakotitalossa bauttiarallaa 160 neliöö (148/168, riippuu miten lasketaan). Ja vuotuiset kulut on kyllä aika kovat - mielestäni. Isoimman osan vetää sähkö n. 20 000 kilowattia eli n. 1500 erkkiä. Meillä vesi ja osa talosta lämpiää sähköllä (ikävä kyllä - kun ostettiin tämä uudehko talo, jolloin piti tyytyä valmiiseen pakettiin) ja loput leivinuunilla, hellalla ja saunalla. Vettä menee nelihenkisellä perheellä n. 200 kuutiota, josta vesi- ja jätevesimaksuja menee n. 300 euroa. Jätemaksut n. 100 euroa ja kiinteistövero n. 150 euroa. Eli kuluja asumisesta n. 2000 egee, joka jaettuna 12:lla on... öööh... jotakin. Asuntolaina tietty tekee vielä vähän gutaa siihen päälle. Talo on rakennettu 1995, hirsinen ja maksoi alta 150 k€, eli jotain etua täällä Pohjois-Karjalassakin asumisessa on. Niin ja Höytiäinen näkyy olohuoneen ikkunasta oikein mukavasti... Huhmari on tuossa järven takana, ja sinnekin pääsisi veneellä ensi kesän kisoihin.

Niin, keksiihän se tuo vaimonkutale kaikenlaista pikkukivaa tuonne pihamaalle, josta niitä hilivatin kuluja tulee kanssa. Puut haetaan omasta metästä - toistaiseksi!

-TimoV

"Dieselit ovat köyhiä varten!" RR 3.5EFI Vogue, 1986

jos ostaa talon semmoisella tontilla jossa ei enää ole rakennusoikeuksia mutta tontilla sattuis olemaan joku vanha ränsistyny varasto/navetta yms hökkeli.. niin saako sen purkaa ja rakentaa tilalle samankokoisen autotallin??
vai onko tähänkin keksitty jo joku kieltodirektiivi?

Kantsuu ottaa selville kunnan rakennusvastaavilta eli teknisestä toimistosta...
Toi vesihomma on hyvä OK-talossa,meillä on kaivo lähteessä ja vesi ei oo loppunu vielä kesken,ainoo uhkakuva täällä haja-asutusalueella on noi jätevesienkäsittelyt.On ollu jonkinlaista huhua yksityistalouksille pakolliseksi tulevasta uudesta direktiivistä.
Ittellä on 3-kammioinen sakosysteemi ja imeytyskenttä vasta 5-vuotta vanha,enkä aijo ihan heti ruveta uusimaan.
Kyllä OK talossa asuminen aina rivarin voittaa ainakin mun mielestä...Oma piha...oma tupa oma lupa.
Ittellä 9640 neliön tontti joka rajoittuu Laipan erämaahan,eli keittiön ikkuunasta näkyy sankkaa kuusikko.

#perillepääsy ei ole itsetarkoitus vaan matkanteko# Saunalahti rules
SLCK Member #51

cruiser60@luukku.com
http://www.petrisimolin.net/gallery/...yttaja-sig.png

Sanotaanpa näin jos kysyt joku voi kieltää ja sen jälkeen voit olla varma että joku myös valvoo. Jos teet ja et kysy, eikä ole kränää naapurin kanssa kukaan ei ihan vissin varmasti tule kysymään yhtikäs mitään.

Suomessa on ylipäänsä melkoinen määrä rakennuksia jolle ei ole koskaan mitään lupia hankittu. Tiettyä ikää vanhemmilla rakennuksilla ei ole lupia lainkaan. Myöskin kuntakohtaisia eroja on. Esim täällä perunakunnassa jos onpi tarpeeksi tilaa saa tehdä &lt;30m2 kylmän varasto tilan ilman mitään lupia... Siis taajaman ulkopuolella. Aikoinan esim. Salla oli todella nihkeäpaikka tehdä edes koirankoppia vaikka maata olisi ollut satahehtaari määrin...

Meillä sattu niin onnellinen juttu että mummon mökin lisäksi tontilla oli ja on vieläkin navetta josta n.40m2 lämmintä ja 40m2 kylmää. Eli autotallia on aikasta kivasti. Tosin haaveissa olisi tehdä vielä autotalli lisäksi.

Toi jätevesihomma on sellainen mikä kannattaa selvittää kun taloa ostaa siitä voi tulla iso lasku jos joutuu hankalassa paikkaa liittymään kunnalliseen vesisysteemiin, mutta esim imetys kentän tekeminen ei ole kohtuuttoman kallista puuhaa.

Mulla on semmoinen hassu aavistus että toi kolmikaivonen systeemi + imetyskenttä pitäs kelvat jos kaivot on tiivitä. Tosin kuntakohtasia eroja on ja suomessa on myös melkonen määrä pohjavesi alueita joilla sitten pätee ihan omat säännöt.

Vanhempien ok talo liittyi kunnaliseen vesisysteemiin ja kustannukset oli ~15000€. Heillä oli aikasemmin omat kavot. Tosin se meni sen hankalimman totetuksen kautta, mutta se olisi voinut olla vielä kalliimpikin. Tuossa piilee sellainen kiva aikapommi mitä kaikki ei tiedosta. Nimittäin urakoitsijoita jotka tekee näitä kaivo juttusia on rajallinen määrä. Siirtymä aika uusiin viemäröinti systeemehin on jo käynnissä. Voin kuvitella että kaivo urakoiden hinnoille käy pikkisen samalla tavalla kuin öljylle kun lähestytään viimesiä hetkiä.

Joo toi jätevesisysteemi on aikamoinen kysymysmerkki. Tai siis tiedossa on kylläne vaatimukset. Todennäköisesti me tullaan liittymään kunnalliseen verkkoon siinä vaiheessa. Tietääkö kukaan, onko siitä paljon alea, jos liittyy vaan jäteveden puolelta, ja jättää veden omasta kaivosta tulevaksi?

Mutta vaikka niitä kuluja ynnääntyykin vuoden mittaan, on omakotitalossa asuminen sellaista arjen juhlaa. Vaikkakaan huoltomiestä on turha huhuilla kun joku homma krenaa. Mutta palstalaisethan aineski tekee kaiken ite!<img src=icon_smile_cool.gif border=0 align=middle>

HAMMERPOWER RULES!

Mitä todenäkösimmin et saa liittyä pelkkään jäteveteen. Eivät voisi muuten laskea jotta paljonko sitä jätevettä tuotat... Pelkkään käyttöveteen voi liittyä ja hoitaa itse jätevesipuolen, mutta silloin joudut melkoisella varmuudella maksamaan myös jätevedestä vaikka et sitä kunnalliseen järjestelmään tuota.

Noita on tehty niin, että oman kaivon putkeen on kunta vaatinut asentamaan vuokraamansa vesimittarin, josta kunta lukee veden käytön ja laskuttaa sen mukaan jätevedestä. Kun suurin osa kokonaishinnasta taitaa joka puolella tulla jäteveden osuudesta, ei oma kaivo + kunnan viemäri olekaan mikään kovin edullinen juttu.

Meillä oli edellisessä talossa toisin päin, eli kunnan vesi ja omat sakokaivot + imeytyskenttä. Siinä systeemissä maksettiin pelkästä puhtaasta vedestä mielestäni edullista hintaa. Sitten tuli rajan lähelle talon vastakkaiselle puolelle (tietysti talon taakse!) kunnan viemärilinja ja siihen olisi pitänyt liittyä. Eipä houkuttanut kaivaa talon alle käytävää putkelle tai alkaa kiertämään taloa kaivannolla. Ei kunta pakottanut viemäriin liittymään muuta kuin uudisrakennusten osalta, mutta eipä vanhan imeytyksen saneerauslupiakaan herunut. Vähin äänin jatkoin imeytystä loppupäästä, kun alkoi olemaan kenttä tukossa ja kaivoissa vesi nousi usein korkealle. Sittemmin tuli rakennettua uusi pirtti naapurikuntaan ja nyt maksetaan vedestä sitten melko korkeaa hintaa.

Mitä omakotiasumisen edullisuuteen tulee, niin ehkä se sitä on lyhytjaksoisesti tarkasteltuna. Kyllä siperia opettaa sitten, kun tulee isompien remonttien aika, eikä olekaan muita asukkaita jakamassa kustannuksia, vaan omaa kuvetta pitää kaivaa joka asiassa. Silti tykkään asua omakotitalossa. Kai sitä pitää alkaa taas tonttia katselemaan viimeistään sitten kun kersat muuttaa maailmalle. Jos sitä vaikka rakentaisi vielä kerran: itselle ja vaimolle semmoisen pienen mummonmökin ISOLLA maasturitallilla taajaman reunalle, mutta tarpeeksi lähelle palveluja, kuten terveyskeskusta ja vanhainkotia <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>

Edittiä: Ai niin, meillä on neliöitä talossa n. 150 ja autotallirakennuksessa 60. Suurin yksittäinen jatkuva kulu on sähkö, vaikka onkin öljylämmitys. Öljyä on kulunut jo monta vuotta aika tasaiset 1600 litraa vuodessa, mutta onhan tuolla rankametsässä sitä hyötyoffia tullut ajettua ja aika paljon klapeja takkaa ja saunaa varten tullut tehtyä.


Edited by - JiiPee on 06/09/2005 13:45:02

kyllä on vastikkeessakin pikkusen lisää hintaa sen jälkee kun tulee putkiremontti ym taloyhtiössä.. omakotitalossa voit kattoo vähän mitä tekee ja milloin.. ja yleensä saa tekijät halvemmalla omakotitaloon.. itsellä kokonais lämmin ala 250 neliöö josta talli tilaa puolet.. sähköä meni edellisellä vuoden jaksolla 10000kw kun autotallin vesikeskus lattia lämmitys ei ollut valmis ja pieni peruslämpö oli pidettävä.. se jätevesi homma on jo voimassa ollu jonkun aikaa uusissa rakennuksissa ja nyt jo vanhoissa.. järjestelmät kenttii ym ovat halventuneet kilpailun lisääntyessä ja kyllä kaivajia on ainakin täällä kehä kolmosen ulkopuolella.. ja mitään virallista varsinaista koulutusta kentän tekoon en ole kuullu ja kaivanut uusiinkin taloihin jätevesi järjestelmät.. itse jätän teon loppu hetkille kun tässä nyt on muutama vuosi aikaa kun kenttä ei ole ikuinen..

lisää kaasua, puut suurenee...

lisätäänpä tähän nyt sitten vielä sellainen menoerä kuin vakuutukset. omakotitalossa aika paljon suuremmat kuin esim. rivarissa. perustuu tietysti vapaaehtoisuuteen mut oletan et aika harva jättää nykyään ottamatta.

Kyllähän moni voi luvata, mutta totuus on toinen. Ihmiset luulevat rakentavansa kestävästi. Itse hankin leipäni tutkimalla toisten rakennusvirheitä. Voin luvata, että minulta ei leipä lopu näiden nykyisten ekotalojenkaan aikana.

Itse rakennan perheelleni tällä hetkellä taloa. Päärakennuksessa sellainen rossipohja, että voi ladalla ajaa alta (pilarit kallion päällä). Runkona hirret, vesikattona konesaumattu peltikatto, räystäiden vaakamitta 1,3 metriä, kosteat ja märät tilat piharakennuksessa. Uudessa piharakennuksessa pystyrunko, purueristeet, graniittisokkeli, 600 mm mursketta kapillaarikatkona, lattia 700mm maanpintaa ylempänä, konesaumattu peltikatto.

Kummassakaan rakennuksessa ei ole mitään höyrynsulkumuoveja, mineraalivilloja, kipsilevyjä yms. kertakäyttökamaa. (Huom! älkää luulko, että höyrynsulkumuovi on turha. Se on yleensä pakollinen, mutta minä olen hoitanut asian toisin.) Näitä rakennuksia tehdään tosin vuosia, koska ne tehdään hyvin ja lämpimiä kuutioita tulee yli tuhat.

Ps! polttopuuta menee n. 35 kiintokuutiota vuodessa piharakennuksen keskuslämmityskattilaan.

"On siitä ennenkin menty...kops!!!...meinaan kävellen"

Irataimiston vakuutukset on saman hintaiset, noin suunnilteen. Mutta talon vakuutuksen maksaa itse toisinkuin rivarissa sen maksaa taloyhtiöyhtiö. Toisaalta jos on vanha talo niin kannattaa miettiä sen talon vakuutuksen kattavuuden tarvetta. Siinä kun on sellainen kiva ikä vähennys systeemi... Joten esim 1928 rakennettu talo ei vakuutus firman mielstä ole just minkään arvonen, kuten ei ole verottajankan mielestä...

Lämmitettyä alaa 190 neliötä.poltto öljyyn menee n.2100e vuodessa sähkölaskun summaa en muista.Eikä ole kukaan rutisemassa jo peset autoa nurmikolla.Jos pesee pihalla niin vaimo nyrpistää nenäänsä mutaläjille joita yleensä jää.vaikka olis tuplaten kalliimpaa omakotitalo asuminen verrattuna vaikka kerrostaloon,niin neljä vuotta kerrostalossa riitti mulle.Kukin tyylillään.

Haa, mä nokitan<img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>. 1873 valmistunut hirsitalo villerikankaalla ei maa rouri eikä tuu vesi tupaan vaikka sataa kuukauden, kaivossa sitä sen sijaan piisaa kun on pohjavesialuetta mutta sen takia pitääkin olla tarkkana noiden romujen kans ettei öljyä yms. pääse maaperään.
Sähkölasku on tosi olematon sillä sähköjä ei ole mutta tilanne korjaantuu keväällä -06.
Lämmityksenä pönttömuuri ja hella/leivinuuni, puut omasta mettästä.
Kiinteistövero olematon.

No jos nyt asiaakin kirjotetaan niin enhän mä tossa asu, on noi "mukavuudet" suoraan 1800 luvulta. Eikä oikeen vielä tiedä että tekiskö tosta oikeen asuttavan vaiko kesäasunnon mutta ei ainakaan purkuun on sen verta hyväkuntonen, vaikka kauppakirjas lukeekin että kaikki rakennukset purkukuntoisia niin yhtään rakennusta ei oo vielä tullu purettua, tai no tosta yhdestä ulkorakennuksesta(ainut ei-hirsirunkonen)ei kyllä jääny muuta vanhaa kun ovet kaikki muu meni uusiksi<img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle> muis rakennuksis on päässy alimmaisen ja/tai ylimmäisen hirsikerran ja katon teolla.

summa summarum: rivi/kerrostaloon mua ei saa asumaan oikeen pakottamallakaan, kyllä takapihalla pitää pystyä mettästämään ja offaamaan..



-1986 HJ-61-
SLCK#113

Eipä saa rakentaa mutta voit "peruskorjata",eli purkaa vanhan esim. runkoa myöten ja rakentaa uudestaan... Näin oon itse ymmärtäny "kiertotien" mutta kannattaa varmaan tarkistaa joltain viisaammalta.
khv nyybinä

Note! This message was posted anonymously!

Ainakin täällä Kangasalla kunta ymmärtää, että purkamalla saunamökki
vapautuu sen verran rakennusoikeutta.
Kaavassahan määrätään varsinaisen ja talousrakennuksen suurimmat sallitut
koot paikat ja kerrosmäärät. Siitä sitten soveltamaan...

Toi khv:n kiertotie pätee silloin jos rakennuksella on joku vanha
etu, joka oli sallittu alkuperäisenä rakennusaikana. Esimerkkinä
rantasauna 3 metrin päässä rannasta. Muinoin sai tehdä mutta nykyään
pitää olla melko mattinykänen, että luvan saa.

http://www.petrisimolin.com/smiley/flash.gifItäautosafari Kuhmalahdella 10-11.9.2005http://www.petrisimolin.com/smiley/flash.gif

täällä lapissa on vähä kalliipaa kustannuspuoli kuin siellä etelän puolessa, 190 neliöstä kertyy noin 600 e. ja siihen päälle vuoden puut saunaan ja takkaan ja leivinuuniin, sähkö tulee kalliimmaksi koska meillä pitää palaa sähköt yötä päivää 4 kuukautta,talvella lämmitys pitää olla päällä 9kk vuodesta ja silloinkin pitää lämmittää takkaa tai leivinuunia välillä. samoin välillä kesälläkin ja tietysti on kylmemmät säätkin paikoin.


pakko mahtua ku on vihitty

aiheesta jonkin verran sivuten.

oliskos nytten hyvä aika ottaa asuntolainaa joku 100-150t€?

oliskos ensiasuntona viisain emännän kans jakaa omistajuus 60-40%?
mutta meneekö se lahjaveron puolelle jo sitten...?

On tiukentunu vuoden aikana tuo lainan saaminen. Voi olla, pankista riippuen että pitää olla nykysten omaakin rahaa, vaikka esim. Nordea tarjoaa ns. omatakausta. Tota nykystä taloa kun kaupittelin niin pasiskunta joka sitä oli ostamassa ei saanu lainaa, vaikka toinen vaki töissä, toinen osa aikasesti ja opiskeli + oli takaajat. Pankeilla tietty eroa on, mutta ottivat tarjousta monesta paikasta ja en tiedä oliko heillä omia säästöjä.
Miksi pitäs jakaa 60/40? Jos ostaa yhdessä niin voi valita erilliset lainat tai yhteisen, jossa osuudet. Alle 40v ensiasunnon ostaja on vapautettu varainsiirtoverosta. Toisaalta voi myös maksaa sen veron, jos vaikka ostaa ekana jonkin yksiön (osake 1.4%) ja myöhemmin sitten kalliimman asunnon, (OK talo/kiinteistö 4%) niin käyttää sen silloin hyväksi. No maaliskuussa tais nousta toi 1.4% -->2%

Jos nyt sattuis saamaan pankista lainaa, niin korot on tietysti alhasena, mulla 3kk euribori, mitä nykysin ei oikeen taho saada ja taso on 0,2%. Kauheesti on uhkailtu korkojen nousulla, mutta eipä ne uhkaukset oo toteutuneet. Myös erilaisia korkokattoja/ vakuutuksia kauppailevat, mutta enempi kannattaa sama summa laittaa säästöön kuukaudessa. Jos korot ei nousekkaan niin eipä ole mennyt pankille rahaa.

Aika riskialtis aika on mielestäni, mutta jos usko oman työn säilymiseen on hyvä niin miksipä ei. Mitään ihmeellistä hintojen romahtamista ei ole (vielä) nähty, mutta kannattaa varautua siihen että oman ostaminen ei välttämättä ole taloudellisesti erityisen kannattavaa niin kuin takavuosina. Asuntolainan saaminen on sitten huomattavasti vaikeampaa ja kalliimpaa kuin vielä vuosi-pari sitten.


Ns. 49-51% jako on kannattava etenkin jos suunnittelee ostavansa nyt edullisen asunto-osakkeen ja myöhemmin kalliimman kiinteistön. Itse olemme etsineet taloa pääkaupunkiseudulta ja harmittaa että tuli ostettua nykyinen kämppä 50-50. Varainsiirtovero on euroissa mitattuna hävyttömän iso tälläisestä kuplahintaisesta ;) talosta.

Jako ehdottomasti yllä mainitusti, tällä taktiikalla käsittääkseni kuluu vain 51% osuuden ostaneen ensiasunnonosto -etuus, jolloin seuraavan kämpän kohdalla voi kääntää suhteen toisin päin.

Kylläpäs on lainojen myöntämisessä tapahtunut suuria muutoksia, vielä rapia vuosi sitten ollut puhettakaan etteikö tuollaista 100k lainaa olisi saanut, ennemmin kysyttiin riittääkö moinen.:D

Nojoo, saattaa pienehkön lainan saaminen onnistua helpollakin, mutta täällä päin tuolla rahalla ei saa edes tonttia. Eli ainakin suurvelalliseksi aikoville asiat on tehty huomattavasti vaikeammaksi.

Aikanaan kun Espoon puolelta vuonna 96 muutettiin tänne "maalle" haja-asutusalueelle, niin kustannukset oli ja on OK -talossa käsittääkseni vieläkin pienemmät kuin jos olisi rivarin tai osakkeen ostanut metropolialueelta (HKI/ESPOO/VANTAA). Samalla hinnalla kun sai täältä Nurmijärveltä omakotitalon isolla tontilla. (tai näähän on tiloja haja-alueella kun ei ole kuin yleiskaava).

Oma vesi (porakaivo), jätehuolto tietysti maksaa erikseen (lokakaivo ja roskis).

Varaavalla takalla ja ilmalämpöpumpulla säästyy lämmityskustannuksissa kun on suorasähkölämmitys.

Tosta asuntolainasta kannattaa muistaa, että asuntolainan koroista saatava verovähennys pieneni ja oliko niin, että sekin lysti loppuu jossain vaiheessa...

Kyllä pitkässä juoksussa oma tupa on kaiketi edelleen vuokrakämppää edullisempi vaihtoehto. Vai onko tilanne jotenkin muuttunut ? Jos miettii lainojen korot, pankkien marginaalit, asuntojen hinnat, lainojen verovähennykset, mitä muuta ?

Ainakin omasta mielestä tää liiteri tässä pk:seudun kehityskunnissa tuli paljon halvemmaksi kun muut vaihtoehdot.
Siis purkukuntoinen talo itse rempattuna ja rakennettu uusi autotalli.
Olihan siinä 3-5v rojekti, nyt jos vähän vaatimattomammin kelpaa asua niin ei tarvii 20v tehdä suurempaa. rahaa ei mene ihan 200e kk tai no netin kanssa menee hilkun yli.
(50m kuitu)

versus että maksaisin kaupungissa vuokraa kaksiosta n800e kk yksityisillä markkinoilla, siihen pitäs vielä vuokrata talli jostain että voi harrastella.

sehän tässä on, kun molemmissa hyvät ja huonot puolensa (vuokralla asuessa vs. omakotitalossa asumisessa)

tällä hetkellä ajatus on se, että mahdolliset työt jatkuvat mahdollisesti urakan loppuun asti eli 6.5v vielä. mistäs sitäkään koskaan tietää...
sekä se, että asunto olisi myytävä poies n. 5-10v päästä. tietysti sitten ei jos asunto miellyttää ja löytyy uutta työtä alueelta.

Omakotitalossa huimimman nousun on tehnyt sähkömittarin vaihto etäluettavaan jolloin sähkönkulutus on liki tuplaantunut, kyllä vituttaa koska edellisen asukkaan sähkönkulutus oli yksi käytetyistä ostokriteereistä ja sen lukeman pienentämiseen tuli käytettyä koko kesä aikaa ja rahaa. Lokakuussa vaihtui mittari etäluettavaan ja sen myötä kasvoi sähkönkulutus sekä jonkinmoinen kyrpä otsaan.

miten se etäluettava vaikuttaa kulutukseen? vai tarkoitatko talven laskuja...

Mie oon joskus ihmetelly näitä vanhoja taloja missä menee 6000 kWh ja sylillinen puita kerran viikossa, liekkö mittareissa jotain häikkää ?

Huomattu myös täällä... Ja samalla sähköyhtiöllä oma verkko, jonka siirtomaksukin melkeen puolet siit laskusta (viimesin n. 300€)... Ja isomuuntamo linnuntietä pitkin mentynä n. 900m päässä... Jakaja sit taas 300m päässä vastaavaa kautta mentäessä.

Vanhalla mitttarilla sähkölaskut noin 100€:a pienmmät ja virrankulutus vähentynyt siitä. Vanhan mittarin aikaan tallissä lämppärin puhallin (voimavirtaa söi) oli päivät päällä melkeen sen 8tuntia ja nyt uuden aikaan sitä ei oo ennään... kattilan vedin pihalle, kun tuos toissa talvena putkivuodon takia jäi korjaaminen putkistolle ja nesteen laitto sitten... Eli pelkät vedet ni hajotti lämmittimen kennon ja ehkä kattilan... Nyt tallissa ei oo talvella pahemmin toimintaa, kun ukkokin hukkas työkinttaat (autokorjaamoa piti siin ja pääs eläkeelle siis)... Nyt satunnaisesti IKH:n pö-puhallin tunnin päällä et pahin kylmä häipyy ja tarkenee... Ulkona jotain -30 pakkkast ja tallissa -5 - -7 sit vastaavast... Ei paljoa tarvi lämmitellä. Johon tulee keväällä korjaust, ja kesällä ku lämpöeristystä parannellaan ja levytetään tiilipinnat piiloon...

Ihmettelen kanssa tätä. Ettei nyt olis vaan se harha kun ennen oli arviolaskut ja jos ne oli pienemmät ja kulutus suurempi kuin edellisellä, viimeinen tasauslasku sitten taas vastaavasti isompi.

Reaaliakainen mittarin luku tekee sen, että talviaikaan kun menee enemmän sähköä on sähkölaskukin suurempi, kesällä pienempi. Noin niin ku karkeasti kun tasauslaskua ei enää tule.

Se tuon muutoksen yhteydessä kyllä kerrotaan....

EDIT: ja ne vuotuisat kilowattitunnit voi kyllä tarkistaa ja laskea voimassaolleen tariffin mukaan ja jos on väärin niin sitten vaan puhelin käteen ja soittoa sähköyhtiölle.

Ei siinä mitään harhamielikuvaa ole kun kulutukset on merkattu ylös joka kuukausi.

Tuossa remppaa tehessä ehottelin sähkärille että mitä jos vaihtaisi taulun ja mittarin kun oli samaa mallia millä jeesuskin sähkönsä mittaili. Vastaus oli että anna olla vanha niin pitkään kun se vaan siinä saa olla , ja perustelu oli se että mittarit laiskistuu vanhetessaan. No ny on etäluettava ja harmi kyllä, kulutus ei muuttunu juurikaan.

Mutta yksi asia unohtuu monelta omakotitaloa haluavalta ja se on se että kaikki ne hommat mitkä maksaa joko vastikkeessa tai vuokrassa,pitääkin tehä itse. Eli kaikki rempat ja ripsaukset,lumityöt ym... Eli vasaran on syytä pysyä näpissä edes jollain tapaa.

Eihän toi mittarin vaihto nyt voi kulutukseen vaikuttaa...:)? Onhan toi etäluettava mittari siitä hyvä että mitään helvetin isoa tasarilaskua ei enää tule koska näin on yleensä käynyt vaan maksat joka laskulla sen mitä kulutat ja piste! Jos tuntuu talviaikaan laskut isolle niin lisää puuta uuniin ja pitää tallit ja varastot kylminä...

Ja sulla on mustaa valkoisella edellisen asukkaan kulutuksesta tasauslasku mukaanlukien, että näet paljonko vuosikulutus on ollut?

Ja sinun sähkösopimuksessa on samat tariffihinnat siirrolle ja sähkölle?

Onko etäluettava mittari ollut jo vuoden että voit verrata noita? Koska kuten sanoin, kuukausimaksut on ihan eri tuossa etäluettavassa kuin vanhassa tasauslaskusysteemissä.

Tietysti sähkön käytössä voi olla eroja ja suorasähköllä pakkaspäivien määrässä, mutta ei pelkästään ton etäluettavan takia pitäisi kokonaissumma nousta jos kulutetut kWH;t ja tariffi on sama. Oli miten oli, niin jos ihmetyttää, kannattaa soittaa sähköyhtiöön ja selvittää asia.

Olen kuullut tätä tarinaa, että vanhat sähkömittarit ikääntyessään "hidastuu". Tiedä sitten pitääkö tuo paikkansa vai onko urbaanilegendaa.

Juurikin näin, netistä pääsee katselemaan päivä kulutuksia ja näin olen saanut jopa menemään vähemmän ku ennen :)
Itse ilmoitin jo ennen etäluettavaa lukeman joka kuukausi.

Urbaanilegendat syntyy taasen ku mittarit vaihtuu :)

Nuo todella vanhat mekaaniset laitteet saattaa hiukka hidastua, mutta eipä niin paljon, että sillä tiliä pääsisi tekemään.

no nämä nyt on tiedossa ku on sitä tullut koti puolessa tullut maaseudulla asuttua. on ollut aina jotain tekemistä, toisin kuin täällä betonilähiössä...
tietysti joitakin asioita kannattaa teettää ns. ammattilaisella, ettei tee ite lisää vahinkoa vahingossa.

Voihan sitä edelleenkin maksaa tasaerän joka kuukausi, niin ei tule yllättävän isoja sähkölaskuja näin talviaikaan...
Näin ainakin meillä vaikka on etäluettava mittari...

Mut toisaalta omassa torpassa voi jättää kaikki ei kiireelliset roikkumaan hamaan tulevaisuuteen :-)

Energiayhtiön mielipide asiaan oli juurikin se että vanhat mittarit hidastuu iän myötä, toisinsanoen edellinen asukas on selvinnyt melko pienillä sähkölaskuilla ottaen huomioon että sukat miltei pyöri jaloissa talvella, nykyisin kyllä tarkenee kun tuli kesällä lisäeristyksiä laitettua, oispa tämän tiennyt taloa ostaessa.
Kannattaa pitää mielessä kun taloa ostaa onko vielä vanha mittari vai uusi!

Ja miettiä sillee oikeesti miten vähän sitä sähköä voi vaan kulua. Maalämpöpumppu ottaa 4 kw:tä käydessään joten jotain se vie sekin.

Itteeni ärsyttää kun sähkön siirtomaksu taitaa olla jo ite kulutettua sähköä isompi. Siirtomaksua kun ei voi kilpailuttaa, sitä tarjoilee monopolityyliin kuka nyt sillä alueella sähköä jakeleekin. Energiamarkkinavirasto valvoo mitä valvoo että hinta olis kohtuullinen, tai pitäis valvoa, ehkä enemmänkin valvoo sitä että siirtohinnat on samankaltaisia eri sähköyhtiöiden kesken.

Mittarin kävivät vaihtamassa etäluettavaksi meilläkin viime kesänä, en oo ite bongannu vielä että enemmän laskis kun vanha 50+ vuotias edeltäjänsä. Talvella sähköä kuluu tietty selvästi kesää enemmän kaikennäköiseen, vaikka lämmitys hoituukin pelletillä.

En asuis kyllä ite vuokralla hetkeekään jos ei ihan pakko olis, enkä kerros- tai rivitalossakaan vaikka omistusasunto oliskin. Kyllä oma talo yhtään kunnollisen kokoisella tontilla (>1000 m2) on vaan jotakin. Tänki torpan (rintamamiestyyppinen, n. 110 m2 lämmintä + kellarissa "auto"talli) hinnalla ei sais edes yksiötä Helsingin keskustan läheisyydestä, ainakaan sillä hintaa mitä 8 vuotta sitten maksettiin tästä.

Vanha talo on mukava kunhan totuttautuu ajatukseen että mikään ei oo niin justiinsa viimeisen päälle kunnossa ja kliiniä, lattiat ja seinät on ja saa olla vähän vinossa jne. Laittelee pikkuhiljaa kuntoon sitten kun jaksaa ja viittii.

Pitää muistaa tuossa sähkönkulutuksessa että ei voi verrata edellisen asukkaan lukemiin.
Kulutukseen vaikuttaa niin paljon asumistottumukset, huonelämpö, puunpoltto, saunominen jne...

Tän vuoden loppuun mennessä käytännössä kaikissa taloissa on noi uudet mittarit, jotain ihan mummonmökkejä jää vanhoilla.

Juu. Ei oikein voi verrata. Toiset asuu 25 C lämpötilassa ja toiset kituu 18 C:ssä. Eroa syntyy.

noi siirtomaksut vetää lähiaikoina oikeinkin vakaviks, jahka alkavat piilottaa noita kaapeleita enempi maahan... nostanevat jopa 80% siirtomaksuja olin kuulevinani uutisista...

nimim. 28000 KWh / vuos :eek:


silti, ei oo okt n voittanutta

Perkule peräkärry täytee akkuja ja voimalan portille ostamaan sähköä suoraan, ilman siirtoa ?

Meidän kahden hengen vuosikulutus oli ensimmäisen vuoden aikana sama kuin edellisellä yksin asuneella mummolla, tai itse asiassa vähemmän kun silloinen vuokralainen maksoi oman kulutuksensa.Voishan tuon mittarin tarkistuttaa hintaan 210 eur.

ainiinku, wanhaa warastoa ? eiku omaa pikkusta henkkoht ydinvoimalaa suunnittelen...

Ja pittä esim ilmanvaihdon pois päältä säästömielessä... Sitten jos voi vielä vedenkulutusta verrata, niin voi vähän haarukoida, kuinka iso ero lämpimän veden kulutuksessa. Silläkin tulee nimittäin melkoinen ero sähkökulutukseen, jos vesi lämpeää sähköllä.

No ei kait sitä voi siirtoa velottaa jos ite kulettaa ?

juu, kukin koettaa säästää tavallaan. Ilmanvaihdon poiskytkemistä mun on vaikea ymmärtää. Tahallaan homehduttaa talonsa ja asuu myrkyllisessä huoneilmassa. Säästää ittensä hengiltä.:o ilmanvaihdon lämmöntalteenotto huolehtii säästöistä ja suodattimet puhdistaa ilmaa. Hiilidioksidipitoisuus laskee vain vaihtamalla ilmaa. Jos ei vielä ole lämmöntalteenottoa, niin se kannattaa asentaa ihan heti.

X2

Yli satavuotiaassa talossa ilman mittavampia lisäeristeitä maalämmöllä kulutus 525 kilowattia viime kuussa.. Neliöitä on reilu sata ja ilmaa lasketaan hormia pitkin surutta ulos (räppänä AINA auki).. Ei saa pullossa asua..

Rahaksi muutettuna tuo on jotain 60€ luokkaa.. Vuokralla suorasähkörivarissa meni 900 kw kuukaudessa ja kämppä oli kolmasosan kokoinen..

Maalämpö on persiistä (sanoo ne joilla ei sitä oo ) :D

Neliötä tuplaten, painovoimainen ilmastointi, maalämpö, lisätty villaa seiniin ja välipohjaan, vettä 4 kuutiota kuukaudessa, kaikki sähköt 2860 kWh joulu-tammikuu (siis kuukausi)

X3

meillä joulukuu 2012 noin 4100 KWh joka jakaantuu aika tasan päivä / yö kulutukseen, 2 aikuista

neliöitä n. 430 joista puolet täysin lämpimiä, puolet tallitilaa joka n. 10 astetta tai jopa hiukan alle

suorasähkö + 2 x ilp + lto + 2 tulisijaa


aikamoisia eroja huomaan -09 - 12 kulutuksissa,

2012 noin 30800
2011 noin 26300
2010 noin 34500
2009 noin 32300

käytöksissä ei isoja eroja, enempi tulee varmaankin ulkolämmöistä ...

Tarkistappa jollain keinoin, että se maalämpöpumppu toimii varmasti oikein. Tuosta tuli vaan mieleen, kun yksi kylmäkoneurakoitsija aikoinaan oli käynyt samanlaisesta syystä katsomasta yhtä konetta ja siinä oli jonkun häiriön takia varalla olevat sähkövastukset lämmittäneet vettä koko ajan... Kulutuskin oli just sen mukainen sitten.

Itsellä esim joulukuun kulutus n. 3200 kWh, josta n. 500 päiväsähköä. Lämmintä pinta-alaa yhdessä kerroksessa n. 230 m2. Varaava sähkölämmitys ja yksi ilp. Vettä kuluu noin 5 m3/kk.

EDIT: Se painovoimainen ilmanvaihto toimii sitten ihan liian tehokkaasti kovilla pakkasilla jos säädelty suunnilleen sopivaksi lämpimämmällä. Siinä on sellainen perustavaa laatua oleva ongelma, että silloin kun ilmanvaihtoa olisi järkevää vähentää, eli kovilla pakkasilla, se toimii tosi tehokkaasti ja sitten taas lämpimillä keleillä, jolloin ilmanvaihtoa voisi lisätä, se ei toimi juuri ollenkaan. Siispä seuraavaksi koneellisen ilmanvaihdon rakentamiseen. :)

Tää on just se kettumainen homma. Paikallinen sähköyhtiö tarjoaa ensin loppuvuodesta 2 vuoden sopimusta kiinteillä edullisilla sähkönhinnoilla. Ja sitten, kas, kun vuosi on vaihtunut niin tammikuussa tulee kirje, että yleisen tilanteen ym. shaibaa... nostavat siirtomaksuja x%.

Tehnyt saman tempun jo pari kertaa. Ja mitäänhän et voi oikein tehdä, jos otat sähkön muualta, maksat ton siirtomaksun kuitenkin.....

Itse olen saanut sähkönkulutusta tiputettua useamman mWh. En muista tarkkoja lukuja, enkä nyt löydä sähkölaskua. Mutta joku 23000 kWh -> 20000 kWh.

Suurimpana syynä led-lamput. Muijan hankkimat valaisimet olohuoneessa ja keittiössä veivät ennen yhteensä 250W. 2 kpl 5x25W hehkulamppuja. Ne palaa yleensä aina iltaisin. Nyt tilalla on 3W ledejä, eli 2x5x3W=30W. Vanhemman pojan huoneessa on nyt 4x3W smd ledejä, aivan pirun kirkkaita. :eek: Entinen 60w hehku oli kuin hiilikellari siihen verrattuna. Nuo ledit vastaa 100 watin hehkulamppua. 20w loisteputki ei pärjää yhtään niille.

Ja kaikki nämä halpoja, ebaysta hankittuja kiinan ledejä.

Lattia lämmityksen kanssa pelaamalla tietysti olen saanut säästöä. Mutta meillä ei palella, se on sääntö. :) Ja tietysti takkaa poltan aina kun on kylmä keli.

Itsellä 135 neliön uudehko okt poistoilmalämpöpumpulla (Nibe Fighter) ja 3 tonnin Nunnauunilla sekä erillinen n. 40 neliön vanhempi talli ilmalämpöpumpulla, ja tähän saakka ollu aina alle 20 000 kWh / vuosi. Sähköä ei meidän talossa kukaan varsinaisesti yritä säästää..:rolleyes:. Kesällä vielä käynnissä ilmalämpöpumppu mikä pitää tuvan viileänä niin että koirakin viihtyy.

Toi kivikasa lämpeää noin kolmen päivän välein (kovilla pakkasilla joka toinen päivä), ja se auttaa aika hyvin tota PILP:iä saamaan lämpöä talteen.

Ongelma on talvella kosteus. Toi poistoilmaläpöpumppu kun tarvitsee tietyn määrän poistettavaa huoneilmaa, josta kompura voi hakata lämmön vesipataan. Tämä aiheutta sen että pakkasilla kämppä kuivaa niin ettei uskalla sohvalle situa kun tietää että saa jumalattomia sähköiskuja kun johonkin koskee...:D Toissatalvena ostin sisäilman kosteusmittari, joka vilkutti näytöllä " -- % ", kun ei ollut kosteutta mitä mitata!:confused:

Tähän avuksi suurin UFO-mallinen kostutin. Lisäksi pyykit kuivurin sijasta aina sisälle telineeseen kuivumaan, ja saunan ja suihkun ovet levälleen aina iltapesujen jälkeen. Näillä konsteilla kosteuden on nyt saanut pysymään jossain 30 % kinkamilla.

Ja tietysti toi kämpässä alipaineen pitävä pumppu pitää kääntää eri säädölle (tai avata ikkuna) kun lämmittää kiuasta / takkaa.

Kohtuu edullista asumista.
 

Jos kehtaa tehdä polttopuita.
Pohjakerros 120m3: Talvella lämöt noin 15-18. Autotalli/työtila, lämmönjakohuone ja 25m3 toimisto.
Asuinkerros 120m3: Normilämmöissä talvella 23-24. Varaava takka ja puilla lämmitettävä saunan kiuas. Talvella takassa palaa pesällinen päivässä ja sauna lämpenee suunnilleen joka toinen päivä. Polttopuuta menee vuodessa 5-6m3.
Lämmitysmuotona kaukolämpö jota kuluu lämpötiloista riippuen 8500-10000kWh/vuoisi ja sähköä menee kulutuksesta riippuen 3500-4000kWh/vuosi.

2012 lukemat:
Kaukolämpö 8559kWh, sähkö 3675kWh. Yhteensä noin 12500kWh.
+ vesi/jätevesi, jätehuolto, kiinteistövero, laajakaista, ja remontointi kulut.

Eli menee suunnilleen samoihin kuin normi kerrostalo kolmion yhtiövastike.

Ja se kaikkein paras.
Omakotitakossa päätät itse omista remonteista toisin kuin taloyhtiössä, joissa taloyhtiön hallitus yleensä tekee ratkaisut hätiköiden ja isännöitsijän painostuksesta joka on maasutettu remontti firmojen toimesta.

Uusi okt, 122 neliötä, Rovaniemellä. Maalämpö porakaivosta, koneellinen ilmanvaihto patterilla ja vesikiertonen lattialämmitys. Sähkönkulutus 1.11-31.12 931kWh, puhallusvillat tuli välikatolle perjantaina ennen joulua, sisälämpötila ollu koko ajan n.21. Saunassa käyään vähintään kolme kertaa viikossa. Valaistus toteutettu epäsuorasti ledinauhoilla ja loput sitten ledipolttimoilla ja ledipaneeleilla. Minusta ei kovin paha kulutus noin niinku äkikseltään. Maalämmön kustannuksen: Niben pumppu 5400€, iv-kone 2000€ (toki tässä ilmastointi jos sattuu kuuma kesä), porakaivo 180m 3600€, lattialämmitys 500€ itte tehtynä ja toki muuta hilipettä 2000€.

Uusi vai vanha mittari???

Mukava ku ihmiset ei meinaa uskoa, ihan uusi suoraan hyllystä eikä edes minkään ebay-n kiinahyllystä :D
http://www.kotinet.com/ari.leskinen/Koppi/mlp5.jpg

Mittarin hintakin oli noin puolen vuoden lämmitykset näemmä..

täällä neliöitä n.190 yhteensä kahdessa kerroksessa.. sähköä meni viime vuonna n.9000kwh. tölli lämpenee pääasiassa puilla ja sähköä menee lattialämpöihin. tänä vuonna menee varmaan vähemmän sähköä kun valaistus on vaihdettu ledeihin ja noita sähkövimputtimia on uusittu.

puita menee vuodessa talvesta riippuen n.10 mottia niillä hintaa n.350ekua.

mutta joka tapauksessa kaikkine kuluineen huomattavasti halvempaa asumista mitä oli ennen 62 neliön omistus kerrostalokämpässä:)

Nii siis pelkkä lämmityksen osuus on tuo mainittu??? Lattia vai patteri verkko. Mikä ja minkä tehoinen pumppu???

Itelle on kulutus puonnu melkein kolmannekseen maalämmön myötä. Ja pumppu 1240:nen Nibe.

Pelkkä lämmitys ja kuuma käyttövesi siis eli pumpun käyttämä sähkö. Tuvassa (n35 neliöö) on lattialämitys, muualla patterit. 1245-8R Nibe.. Kauppasivat 6 kw pumppua ja ostin 8:n ihmettelyistä huolimatta..

Ei kaduta vaikka kulutus on vain kasvanut :) Entinen lämmitys kun oli puukattila vapaakierrolla ilman varaajaa.. Illalla +25 aamulla +16..

Jostain syystä nuo kauppiaat tarjoo liian pientä konetta. Meitsillekkin tarjottiin 6 kw :n konetta ja soitto tekniseen tukeen antoi minimiksi 8 Kw:tä. Ostin 10 kilowottisen. Hintaero ei kumminkaan ollu merkittävä.

Millä säädät tuon lattialämmitykselle menevän vedenlämpötilan vai ei millään???

Mullon pelkästään hanat siinä piirissä haarotettuna päälinjoista, termostaatteja tarjosivat mutta vedin lattiaputket ihan ulkoseinien hirsiä pitkin niin halusin jatkuvan virtauksen sinne.. Hyvin on pelannu ihan noillakin vaikka alkuun vähä eppäiliin..

Mulla kauppias oli psykolookinen, 6kw koneella hinta päättyi simo vaatehuoneelta hei 990 €uroon sopivasti alle tasatuhansien.. Isommalla koneella meni seuraavalle tonnille mutta tuossa kohassa kyllä säästäminen vituttaa loppuelämän..

OKT Espoossa 136 m2 + 26 m2 lämmin autotalli/varasto, vuosimalli on 2000. Lämmityksen hoitaa ilmalämpöpumppu, varaava takka ja pieneltä osin alakerran varaavat lattialämmitykset. Noi jälkimmäiset on tosi pienellä, eli siinä mukavuusrajoilla. Autotallissa on varaava lattialämmitys ja varastossa pieni sähköpatteri, lämmöt noissa tiloissa 10 asteen paikkeilla. Koko viime vuoden kulutus oli 12744 kWh, mikä ei mielestäni ole paha lukema. Sisällä lämpötila on ollut siinä 20 asteen paikkeilla. Suurin yksittäinen säästökohde meillä olisi teinien suihkussa käynti, hiuksia ei kuulemma saa pestyä alle 15 minuutin ;)

edit: Niin ja LTO tietty on talosssa, jälkilämmitys on säädetty n. 16 asteeseen. Aikaisemmin olikin jo puhetta ilmanvaihdon tärkeydestä ja se on totisinta totta, ilman pitää vaihtua jottei paikat mätäne käsiin. Sekin on aikanaan nähty yhden asunnon osalta.

Meitsillä on keittiössä sama systeemi. Siihen tarjottiin omaa suntti systeemiä mikä oisi maksanu jotain käsittämätöntä niin ajattelin että kokeillaan edes ilman ja hyvin tuntuu pelaavan.

Niin, joo, kulut jäi ynnäämättä:
-lämmitykseen menee n. 5 tonnia pellettiä eli n. 1300 €/vuosi
-sähköä kulunut n. 7000 kWh vuodessa (kellarin "mukavuus"lattialämpö imee 400W, eikä paljoo pidä taukoa kesälläkään), jääkaappi on vanha ja toista autoa lämmitetään talvisin joka päivä roikalla sisätilanlämppäri täysillä. N. 900 €/vuosi
-vesimaksuihin menee n. 30 €/kk eli 350 €/vuosi
-L&T:lle roskiksen tyhjentämisestä vajaat 200 €/vuosi (tyhjennys joka toinen viikko)
-kotivakuutus n. 300 €/vuosi
-kiinteistövero vajaat 200 €/vuosi
Eli pakolliset vuotuiset kulut n. 3250 €/vuosi eli n. 270 €/kk 5-henkisellä perheellä. Lainaa tietysti lyhennettävä lisäks mitä kohtuudella pystyy.

Suihkusta pois letkun/suuttimen pijike ni vähenee veen kans lotraus :D

Neliöitä joku vajaat 200 ja sähkölämmitys öljytäytteisillä pattereilla plus kylppärissä lattialämmitys sekä olohuoneessa ilimalämpöpumppu. Olen alkanu viime vuosina tekemään klapeja urakalla, löytyy varaava takka, leivinuuni, liesi sekä sauna. Sähköpattereita oon vääntäny pienelle tai sitten kokonaan pois päältä ja ilppiä pidän päällä vain kun lämpimämpää kuin -10. Talo on vuojelta 1984, jonkin sortin pakettitalo. Puolitoista kerrosta, lämpö ei sitten millään liiku alakerrasta yläkertaa, portaiden puolessa välissä huomaa "tulpan" :)

Ilmanvaihtona on poisto kosteistatiloista ja keittiöstä ilmanvaihtoputkea pitki katolle, jossa on imuri aina päällä pienellä teholla. Keittiöstä löytyy myös painovoimainen poisto tiilihormista katolle.

Autotalli ja varasto löytyy, mutta autotallissa ei oo lämpöi päällä ja varastossa on +15 astetta. Kolme pakastinta löytyy myös, vanhin vuojelta 1984 ja ei muutkaan ole varmasti 90-lukua uuvempia :)

Tarkoitus olisi hommata vielä olkkariin valurautainen takka, jolla saisi tilan nopeasti lämpimäksi.

http://tnsp.org/~schimanski/foorumi/kulutus2012.jpg

Laitetaan nää minunkin tiedot tänne.

-n 150 m² lämmitettyä alaa
-kaikkialla sähköinen lattialämmitys, vain keittiön laattalattiassa hiukan lämpimämmällä, muualla rajoilla
-ylhäällä takka
-alakerrassa puusauna
-tehokas ilmanvaihdon lämmöntalteenotto pyörivällä lämmönsiirtimellä
-perheessä normaalit kodinkoneet, pakastin ihan uusi a++, kuivausrumpu, pyykkikone käy 3 kertaa/viikko, aspe ehkä 4 krt
-2 teiniä, toinen tyttö:D, hiukset tarvii kuutiokaupalla vettä:D
-puuta menee mottikaupalla koska usein sauna päällä ovet auki jolloin lämmitetään puulla koko kämppää
-tietokoneet ja telkkari päällä melkein 24/7
-ledivaloja sisällä, tunnistinvalaisimet ulkona
-uutena tulokkaana ladattava sähköauto, latailee usein sen 6-10 kWh päivässä
-sähköä meni viime vuonna 16600 kWh, tänä vuonna menee enemmän tuon sähkökulkineen takia

-niin ja sitten mulla on vielä Enston energiamonitori, jolla näen kätevästi sekä veden että sähkön kulutuksen

Energiansäästötoimina vielä edessä:
-lisää ledivaloja
-uusi jääkaappi
-uusi pesukone ( nykyinen on 13-vuotias)
-ulko-oven karmien tiivistys
-sitten joskus voi olla edessä lisää villaa ullakolle, mutta ne ei paljoa säästä, maksavat ehkä tuusan.

itellä on nää kustannukset seuraavasti
sähkö kuukaudessa 48 € + tallin sähköt 120 €
vesi lasku on vuodessa 230 €
kiinteistö vero 1100 € vuos
vakuutukset 987 € vuos
puuta noin 25-35 kuutiota maksu naapurin isännälle apuna heinä ja rehun teko aikaan ja samalla maksetaan linkous talvella
remonttiin tänä vuonna 5000€

talon koka 175/165 neliötä
erillinen talli 450 neliöta ja pienempi talli 45 neliötä + tähän vielä 800 neliän avokatos + pienempi 150 neliön avokatos

ostin kun halvalla sain pikkusen on viikoilla kun on syönyt kaura puuroo niin mietityttänyt että onko tämä kaikki tämän arvosta :D

Jos siulla on Toyota tai Patrolli, niin menöö sähköä jo perus peltihommiin varmaan 2000kwh vuodessa;). Meillä talo+talli= n.200 neliötä ja jotain puuhataan tallissa koko ajan, uunia lämmitetään millon kerkiää ja sähköä palaa 20000kwh vuodessa,,,ja kun en oo raaskinu lakanoita liata niin 6 henkinen perhe,,,pyörii koneet koko ajan:D.

Vähän olen tässä ihmetellyt tuota puun kulutusta. Mökki lämpiää tuolla edullisella öljyllä, mutta kaksoispesäkattilassa voi poltella puuta. Ja sitä muuten kuluu.

Hormi on auki aina, eikä siellä ole mitään luukkuja. Ei voikaan olla kun öljypoltin pöhisee samaan rööriin. Hyvä asia on, että samasta kattilasta lämpö menee vesikiertoon ja käyttöveteen, polttoaineesta huolimatta. Tämän huomaa selvästi kun polttaa puuta, lämmin vesi muuttuu hanassa kuumaksi ja patterit hohkaa ihan eri tavalla.

Pakkaspäivänä menee helposti n.100 litraa puuta. Tämän tiedän, koska haen 25 litran ämpäreillä puita. Ne on aika tiukkaan ladottu kun olen aika laiska kävelemään.

Ihmeellistä tässä on se, että löysin koivupilkkeelle lämpöarvoja 1500-1700 kWh/pinokuutio lähteestä riippuen. Tosin märempi puu voi tarkoittaa tuohon -30% ja tämä vuosi on ollut huono kuivumisen suhteen. Jos nyt en ihan hukassa ole, niin tuo sata litraa sisältää vähimmillänkin ~ 105 kWh lämpöenergiaa. Eli teoriatasolla 8kW sähkölämmitin pyörisi tuolla 13,125 tuntia?

Näyttäisi tuohon polttamiseen menevän sellaisen ~4 tuntia, jonka jälkeen öljylämmitys alkaa taas tohisemaan. Hyötysuhde puulle olisi tästä arveltuna ~0,305? Tosin esim. piippu lämpiää aika kivasti ja voisi kuvitella lämmön siirtyvän sisä- ja ulkoilmaan vielä pari tuntia polttamisen jälkeen?

Onko mitään ajatuksia tai vastaavia kokemuksia lajista?

Yksi asioista mitkä itsellä on mielessä kun kämppää tässä kahtelen on se että kuinka paljon polttoainekulut muuttuu kun asunto paikka vaihtaa.
Kaukana asuminen ei välttämättä tule halvemmaksi kokonaisuutena jos siirtyilyt lasketaan mukaan. Lisäksi autossa istuessakin kello käy kokoajan.

Ja se pa:n hintakaan ei varmaan tule tippumaan ihan äkkiä..

Enkä nyt tarkoita tällä sitä että pitäis siinä kerrostaloyksiössä kaikkien kököttää. ;)

Tässä kun on ollut myös noita valoilla ja koneiden uusimisella saatuja säästöjä lueteltuna, niin seuraava kannattaa huomioida varsinkin jos sähköllä lämmittää. Se kaikki säästetty sähkö on sitten lisänä lämmöntarpeeseen. Eli jos lämpökin on tuotettu sähköllä, niin säästö on talvella +/- nolla. Toki kesällä säästää ja ei turha kulutus lämmitä taloa. Vaan tuota kannattaa silti miettiä jos/kun takaisinmaksuaikoja laskee...

Hyötysuhde kaksoispesäkattilassa on toisinaan hyvinkin kehnonlainen. Meillä oli Jämän kaksoispesäkattila vuodelta 1960, asensin siihen puupuolen luukkuun tuon samaisen pellettipolttimen mikä on nyt 2006 asennetussa Tulimax PEL20 -kattilassa. Mittailin savukaasun lämpötiloja hormin lähdöstä, Jämässä ne pyöri jossain 280°C-300°C nurkilla, Tulimaxilla 120°C-170°C välillä riippuen kattilan tuhkaisuudesta. Eli puolet enemmän saa lämpöä noukittua talteen uudella kattilalla. Öljyä paloikin Jämän kanssa n. 3500 l/vuosi :eek:, siksipä jotain piti tehdä. Pellettisysteemit on maksaaneet jo itsensä takaisin vuosia sitten.

Eli et voi laskea koivupilkkeen lämpöarvoja suoraan, koska hyötysuhde on varmastikin kaukana 100%:sta. Tuolla pellettipolttimella ja uudella kattilalla asentaja mittaili jotain 91-92 %:n hyötysuhteita.

Noiden vanhojen kaksoispesäkeittimien hyötysyhde puulla, on todellla heikko versus uusiin.
Jos se öljyllä on 20kw kuivalla puulla14kw. Mulla ainakin rööri hohkaa punasella tuolla pimeässä pakkas yössä, ottashan se tiilipiippu niistä osan talteen. (happo hormi pihalla)
Siksi suunnitellu alapalokattilaa ja sille kaveriksi vilppä.
Tosin talliinhan nää on tulossa mutta kuitenkin, lämpökanaalin ajattelin vetää taloon sitten ku systeemi toimii.

Nyt menee se 16000kw vuodessa jossa siis 125m2 asuintalo ja 86m2 talli
Talossa takka, puukiuas ja ilppi vm 51 rintsikka vähän laajennettuna.

Tähän sellainen säästövinkki, joka puolittaa nuo roskakulut, säästää ympäristöä ja tuottaa puutarhaan arvokasta lannoitetta: kompostointi. Rakensin naapurin kanssa yhteisen kompostin (ruostumatonta lautaa, maalattua sinkittyä peltia ja styroksit väliin, tilavuus 2 m3)

Kunnalta anoin luvan harventaa roskiksen tyhjennysvälin 1 kuukauteen ja siten sain kulut puoleen. Nyt on jo useammalta vuodelta kertynyt todellista teholannoitetta useampi kuutio. Ihan pientä kompostia ei kannata laittaa jos siihen meinaa saada mahtumaan kaikki kahvinpurut, kuivat leivät, ruoanlaiton ylijäämät jne.

Kompostoinnin vaikutus on monella tavalla positiivinen, todellinen win-win-win-win:D. Joskus tuo tosin täytyy tyhjentää, mutta sitten vaan talikon kanssa heilumaan hengityssuojain päässä. Kaksi kertaa vuodessa riittää.

Tuo pitää paikkansa. Aikanaan kun kohkattiin hehkulamppukieltoa, joka sitten tulikin voimaan, arvioitiin ihan samaa. Tuttuni, Aallon proffa, laski että n. 70% hehkulampun lämmöstä saadaan lämmitykseen. On vaan melko huono lämmityslaite tuo hehkulamppu, joten kannattaa sittenkin panostaa valaistuksen energiatehokkuuteen. Toki noiden ledien takaisinmaksuajat ovat pitkiä, mutta kyllä oikeanlaiset hyvälaatuiset ledit sitten kestävätkin. Niiden ainoa todellinen uhka tuntuu olevan perheeseen sijoittunut liian innokas trendisisustaja, joka saneeraa ne pois katosta kesken käyttöiän parhaimman vaiheen ne kun on kuulemma sisustukseen sopimattomia :D:D

Onko ne leditkään sitten loppupeleissä kalliita ku ei mene ostamaan Suomesta, katteet ku tuppaa olemaan luokkaa 300-400%..
Ite tilasin Kiinasta ja Hongkongista kaikki ledituotteet. 3x3W Gu10 kantaset himmennettävät polttimot, hintaa jäi n.4,5€ kappaleelle siihen, että oli postilaatikossa, muita hehkulampun korvaajia, ledinauhaa karkiasti heitettynä 30m, suurin osa 14W/m, muuntajia kymmenkunta, nämä tuli ehkä kolmasosan maksamaan mitä olisi tullut Suomesta ostettuna. Ja sitten, Suomalaisten kauppiaiden törkeyden huippu, ledipaneelit. 30x30 paneeleilla oli pyynti järjestään 120€/kpl, tuolla rahalla sai Kiinasta 5 kappaletta kotiin toimitettuna juurikin samoja paneeleita.
Eli pikkusen ku viittii panostaa tuotteiden ettimiseen niin säästö on taattu.

polttoainetta autoissa menee kuiteski ja talvella mieluummin ajan esim. 10-20km kuin nykyinen lyhin reitti n. 3,2km suuntaansa.
mutta työn puolestakaan en halua muuttaa taaskaan sitten 30-40km päähän.

ja noilla ledi lampuilla tms. säästää varmaan jotakin, uudemmilla kodinkoneilla, sisälämpötila joku 20-22 ja säästää. kompostoinnista sen verran, että tällä hetkellä tarjotaan koiralle kaikki ylijäämä/pilalle mennyt ruoka. jos ei hänelle kelpaa ni olkoon syömättä ja sitten laitetaan roskiin, mutta näin käy hyvin harvoin.

ja jos omistaa tallin... pitää siellä lämmityksellä jonkin -5 astetta vaikka ja sitten lämmittää tarvittaessa löpölämppärillä tms. mahdollisuuksien mukaan (huom. ilmanvaihto), tietty eriasia jos "asuu" siellä...

Nii ja korot pitää laskea niihin käyttömenoihin kun ne joutuu maksamaan siitä hyvästä että saa asua siinä pankin kämpässä.