![]() |
Kuorma-autojen vetotavoista..
Pölliautojen tuskaa tuolla huonoilla metsäteillä seuranneena ihmettelen miksi rekoissa ei käytetä vetävää etuakselia? Teliveto alkaa olla jo lähes kaikissa, mutta sen ongelma on huono eteneminen ilman kuormaa. Hieman painoa kun ottaa niin puskee.
Jos sen vetävän taka-akselin siirtäis eteen niin luulis menevän tyhjänä ja täytenä, lisäksi ohjautuis paremmin. Elikkä vetotapa4x4+2. |
Liikaa painoa ja liian kallis.
|
Itse ajan kasivetosta viis akselista hiab(fassi 1500) autoo, aivan järettömän hyvä peli menee. Toki eihän sillä rahtia paljoo ajeta.
http://forums.offipalsta.com/album.p...ctureid=118702 |
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Onhan ainakin Mannilla nesteveto etuakselilla, se on ainakin kevyempi kun normi vetävä akseli.
|
Dolicapilla ainakin 6x6 volvoja krazin renkailla.
Lehtijuttu pdf muodossa. http://www.metsatrans.com/Lehdet/200...tkaanlahes.pdf |
Meitillä on paloautona neliveto Scania ja parempaa laitetta saa hakea. Jatkuva nelikko on ihan saakelin hyvä ja helppo ajettava kelissä kuin kelissä.Vaan Köyhässä Suomaliassa on totuttu liukastelemaan nostoteliautoilla siinä missä muualla vedetään asvaltillakin tandemilla...
|
Lainaus:
on kyl ruma ku perkele. oikee irvikuva maasto kuorkista :) "hyvi" näyttäs kestävän nyky värkit vennään maata rungon ammattimaisista hitsauksista päätellen :D ja muuteki oli iha yhtä rupsahtaneen näkönen ku turakkie mettä pelit et sen puolee vois luulla et tuol vaik pölliä hinailee metästä iha hyvin? :D |
On niitä läpivetäviä,eli vetää etupää ja takana teli,noissa hommissa pitää ottaa akselipainot huomioon,ja tänäpäivänä kun ajetaan kuutio hinnalla niin kaikki ylimääränen pois että saadaan hyötykuormaa mahdollisimman paljon.
|
Läpivetävähän tarkoittaa rakennetta jossa teliakselille menee veto etummaisen perän läpi. Ylivetävässä takemmalle menee oma kardaani etumman akselin yli. Kaikilla pyörillä raapiva on sitten jokapyörävetoinen. ;)
|
Muutama vuosi sitten kävin työhommissa paikallisella Cat purkaamolla ja silloin juuri tuotiin pohjoisista purkuun joku Cat pillari. Uudehko 6x6 Scania muistaakseni veti lavettia ja oli melko uskottavan näköinen yhdistelmä :) joku Rovaniemeläinen nimi oli veturin kyljessä.
Tätä samaa 6x4 vs 6x6, kyselin tukkikuskeilta aiemmin niin 6x6 veturin kulutuksen suurentuminen on liikaa kun kilometrejä tulee kuitenkin asfaltilla eniten, lisäksi runkoa joutuu nostamaan ylöspäin vetävän etuakselin johdosta jolloin kuormatila pienenee vastaavasti. On siis halvempaa laittaa kuskit repimään ketjuja vetäviin kun laittaa etupyörät vetämään :) |
Juu nii o,ja sit on perissä kertojaa ja ja ja,,,
|
Kannattavuus ja kustannus,siinä raamit.
|
Lainaus:
|
Lainaus:
Laitetaan nyt edes yksi kuva ettei ole ihan kuiva topiikki:) http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=118176 |
Lainaus:
|
Lainaus:
|
6x6 Zetros sietää 9000 kG / taka-akseli eli 18000 kG
http://www.special-trucks.eu/webspec...e_daten_en.pdf |
Lainaus:
kyseisen auton kesärenkaaksi mainittiin :Michelinin 395/85 R 20 palakuviorengas. Esim tuolta:https://www.rehvipartner.ee/Renkaat/...ja_bussi/d2f2f löytyy renkaan kantavuusindeksiksi 168 ja STRON mukaan 168 tarkoittaa 5600 kg kantavuutta/rengas. |
Kauan sitten laitettiin 4x4 Mersuun 385/65 R22.5 vetokuviolliset Yksikköpyörät paripyörien tilalle niin kokonaispaino laski roimasti...
|
Yksikkö pyörillä akseli painot jää usein pienemmäksi, kuin paripyörillä. 9 tonnia akselille on vähän köyhä paino, kuskille tulee nälkä niillä kuormilla :D
Krazin pallopyörillä (käytetään niitä myös Uraleissakin) on kantavuutta 4000 tai 6000 kg/kpl. Riippuu renkaan mallista, eli paljonko kudoksia. Suomen armeijan renkaissa on tuo pienempi kantavuus. |
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Lainaus:
https://www.youtube.com/watch?v=ZjGVDIT3Lg8 |
Ja pari lisää.
https://www.youtube.com/watch?v=n3MVC6bp0wI https://www.youtube.com/watch?v=w7Qo2mOSA7A Kuten kuvasta näkyy tuonne nyt olisi turhaa lähtiä yrittämään tavallisella napaperäisellä telivedolla. Ei suomessa mettätiet sentään vielä tuolla mallin ole. |
Ei ole turhaan mursketta tielle laitettu
|
Hienosti näyttää etenevän. Täällä meidän savotoilla on joillakin urakoitsijoilla "mettäauto" erikseen jolla haetaan kuorma paremman tien varteen, kärryt vaihdetaan ja nuppi lastataan, eli näissä "maantieautoissa" ole mitään hydrauliikkaa ym. telivetoja (kevyt). Täällä kuljetusmatkat on pitkiä.
Tällaiseen systeemiin tuollainen 6x6 olis varmaan oiva peli. |
Mites onko kukaan kuullut enempää siitä hydraulisesta etuvedosta jossa on se pipari navassa ja rullakärkiset männät pyörittää sitä piparia?
Monessa paikassa se olisi poikaa vaihtolava vehkeissä, niillä kun tuppaa jäämään välillä jumiin ihan sorallekkin ilman lavaa :mad: |
On niitä joillakin kuulemma puuautoissakin. Jostain volvosta, missä tuo hydraulinen etuveto oli, kertovan jutun luin jostain lehdestä.
Näillä korkeuksilla tosin vähemmän näkyy noita eksoottisempia kun hyötykuorma pitää maksimoida. Volvolla kuulemma niuhoja kun eivät myyneet nostotelistä akseliperää puuautoon :D |
Lainaus:
|
Joku kyseli noista painoista: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130407
-> Laahaavalle akselille siis 10 t, ja vetävälle 11,5 t (en tiedä, onko voimassa) ja sitten kun niitä akseleita aletaan kasailemaan toistensa lähelle (teleiksi), niin ei tuonkaan vertaa... Täällä on yksi n. vm. ?2000? 8x8 MAN (muistaakseni taka-telinnostolla:rolleyes:) vaihtolavalaitteilla ja aika isolla nosturilla. (kuskannut/nostellut mm. minun romuja) Kantavuutta ei ole kovinkaan paljon, ja koneenkuljetus lavan yläpinta "korkealla" Mutta aika hyvä etenemään, ja ei kovinkaan kankea. vamistajan akselipainot oli aika suuret, suuruusluokkaa 10t etuakselit ja 15 tonnia taka-akselit. p.s tuokin on jäänyt kiinni, ja silloin kuulemma tarvittiin isompaa apua... Mutta: Onko nykyään taas siirrytty planeetattomiin periin? aikanaan kun asiasta kysyin/asiaan törmäsin, niin vastaus oli "tässä on tikkuperä, ei kestä rytkäyttää!!!" toki onhan tuo napaplaneetalla oleva perä varmaan pikkasen raskaampi, ja syö tehoa, mutta eikö esim. tuossa DOLICAP- veturissa ole tikkuperät takana? |
Napaperät nuissa on, akseliperäsen napa muistuttaa täyskevennettyä akselia maasturissa, aika selvästi erotettavissa kaikissa kuorkeissa ellei ole napakuppia kuten jenkeissä.
Dolicapin autoissa taitaa olla ihan volvon oma vetävä akseli, jutun mukaan dumpperin 6 tai 9 vaihteinen laatikko. Saman laitteen 2 nopeuksinen jakolaatikko on myös aika matala, saattaa semmonenkin nuista löytyä. Hydraulisia napavetojakin on, esim Poclainilla. https://www.youtube.com/watch?v=aJuNcpEmb30 Eikai nuihin akseliperäsiin sen koommin olla siirtymässä, riippuu vähän auton hankkijasta onko polttoainetalous vai etenemiskyky liukkaalla ja pehmeällä oleellisempi asia. |
Lainaus:
http://www.gmccckw.nl/images/kardantypes.jpg |
Sisulla oli jo 60-luvun lopulla tarjota hydr vetävä etuakseli tukki peräkärryyn. Tai voihan niitä Nemoja laittaa vaikka joka kärryn pyörään :)
Veturina oli M-sarjalainen (niittikoppi), jossa oli nokkapumppu. |
Eli alkuperäiseen kysymykseen pohdintoja..
Ei sen paino varmaan paljoa muutu (4x4+2 vs. 6x4) jakolaatikkoahan siinä ei välttämättä edes tarvi, kun joissakin laatikkomalleissa se etuveto lähtee laatikon kyljestä parilla hammaspyörällä. Huonosti pystyy vertailemaan valmistajien sivuilta painoja eri varustuksista johtuen. Auton korkeushan ei välttämättä muutu kuin ohjaamon kohdalta, eli ei vaikutusta kuormatilaan ja Scaniallakin näkyi saava 3 eri ohjaamo korkeutta. Hydraulimoottoreilla ajonopeus jää niin pieneksi. Apuahan niistä varmaan on. |
Kyllä se nousee koko auto jos sinne vetävä etunen tungetaan alle, tarttee sen moottorin alle tilaa ettei banjo nappaa kiinni. Runko kun on suora niin luonnollisesti kuormatila nousee saman verran kuin hytti. Scaniassa on jakolaatikko, joko jatkuvalla vedolla tai kytkettävällä. Se, plus etukardaani painaa jo jonkin verran. Missä nyky kuorma-auton laatikossa on etuveto ilman erillistä jakista?
Nykyisillä painoilla jos vielä haluaa sen niin pitää olla neliakselinenkin, ja telivetoinen. |
Lainaus:
Samaan aikaan mitä nujuat yhtä kuormaa jostain suonsilmästä,nostoteliukko on ajanu jo kaks reissua paremmilta paikoilta tehtaalle. |
etuveto
Lainaus:
|
just luin jostain lehdestä ni volvoon hydrauliveto etuakseliin tuo painoa lisää 550kg ja toimii kolmeenkympin vauhtiin asti, eli ei kantavuuteen suurta vaikutusta, mutta auttaa pirusti
|
Yleensä mitä ollut vaihtolava kuorma-autolla jumissa niin joko ronskimpi kaveri työntänyt tai vaikka pikku autolla ja narulla saanut liikkeelle, eli se hyde etuveto on varmasti yllättävän hyödyllinen
Ja sit kun on ollut jumissa niin on oltu niin, ettei nelikko olisi mitään auttanut. Ketju paripyörien välistä puuhun ja lukko päällä kiskomalla takaisin kovalle :D |
Ite muistelen, jotta kaverin tilalta lihakarjaa hakeneessa puolikkaanvetäjässä olis edessä ollu erillisjousitettu, vetävä akseli. Auto muuten oli kermeedeksen tuotos, mutta en oo ennen moista etuakselia nähny.
|
Lainaus:
Ei oo tainnut erillisjousitettua akselistoa olla kuin nytten volvossa ja sitä ennen hollmingisssa,ja ne ei ole vetäviä |
Se voi olla, et oli jäykkäkäkin, en tutkinu sen tarkemmin. Mieleen vaan painu, kun vetarit pyöri näkösällä.
|
Lainaus:
|
Sama juttu kun ei raaskita ostaa napaperäistä. Normaaliperänen vetää esim hangessa ja mudassa silleen nykimällä ja menee helposti tikut poikki. Sama liikkewllelähdössä suurella kuormalla napaperänen lähtee hiljaa hiertämällä ku taas tikkuperänen potkasee sutimaan. Muttakun se napaperänen maksaa ja vie sen litran enemmän satasella nii kannattaa kuovittaa.... :D
|
Lainaus:
|
Sivu luotu: 19:46 (GMT +2). |