Korin pohjatyöt?
 

Tuossa nyt värkännyt tuota jeepin koria jokusia iltoja ja pajalla poikien kanssa mietitty vähän pohjien tekoon järjestystä.
Mitenkän on kun nyt tinailen noita peltien saumoja mutta en tee sitä tinalla kaikki kohtia.
Vaan tarkoitus olisi myöskin kitata esimerkiksi noi pistehitsi kohdat.
Kannattaako maalata ennen kittiä sinkillä pohjat.
Vai laitanko kittiä suoraan paljaalle pellille?

Itse ajattelin kyllä maalata sinkillä nyt tinauksen jälkeen
Sitten kittaus pohjamaalaus ja pinta!

Kuinka hyvin tuo kitti suojaa ruosteelta paljaalla pellillä?

Rovereissa ainakin pahimmat ruostumiset näyttäis olevan niissä kohdissa missä on alunperin korikittiä...liekö huonolaatuista kittiä sitten tehtaalla laitettu :p ....mutta itse ens vetäny hitsuuttelujen jälkeen kylmäsinkin ja vasta sitten kittiä jos on tarvinnut.....joku muu voi olla toista mieltä. :rolleyes:

Ite oon taas vetänyt kitit suoraan pelloille ja olettanut saavani maksimaalisen tartunnan näin. Tinallahan pitäs turata mutta bilteman superhypermetallitäytteellä olen turannut mitä on tarvinut.

Meinasikko jättää pelkän kitin varaan koko ruostesuojaksen vai mitä.... jos päälle tulee asialliset maalit niin on ihan sama onko alla suoraan kitti vai maali, kunhan muistaa ettei kosteutta pääse yhtään ennen siltä suojaavaa maalikerrosta.
Ja suoraan sinkkimaalin tai happomaalin päälle ei kannata kitata.

Ei jää pelkän kitin varaan. Tulee pohjat ja pinnat.
Mutta juuri siitä kavereiden kanssa pajalla keskusteltiin että maalaanko ennen kittausta vai vasta kittauksen jälkeen.

Miksi ei voi laittaa sinkkiä kitin alle?

Kostumaan ei pitäisi päästä kun on samassa tilassa kokoajan ennen maalausta.
Tuo maalaamo on tuossa seinän/oven takana toisella puolella :)

ensin pohjamaali sitte kitti.
perusteluna on, että jos kittiin tulee halkeama, ni alla on maali, ettei vesi pääse peltiin asti ja mätäne niin helposti.
ja sit kun on paklattu, ni pohjamaali uudestaan, että yhtenäinen pinta, siis jos tehdään hyvää

Tälleen teollisuusmaalarina sanoisin että eka se sinkki ja sit kitti. Öljynporaus lautoille menevät osat Pitää tehdä tuossa järjestyksessä. Ja ei kannata pelätä pensselin käyttöä niissä sauma kohdissa, tulee parempi tunkeuma. ;) eli ekaksi pesselillä sinkkiä ja sit yli ruiskutus.

Kitissä kannattaa sitten otta vielä sellainen asia huomioon että on sellaista mikä on kuivuttuaan elastista. Kovaksi kuivuva kitti toden näköisesti halkeaa ajan saatossa tärinästä.

Teollisuuspuolen maalareita meilläkin on tuossa pintakäsittelyn puolella... Ja meiltä lähtevät on RR-Tuotteita :)
Mut joo itse ei oo paljoo tarvinnut ruiskutella kunhan katselen perään ja esitä pyyntöjä että toi ja toi lähtee huomenna...

Mut asiaan juuri sen lohkeemis vaaran takia kaikki saumat tinataan ekaks sitten tosiaan teollisuuspuolen sinkkiä reilulla kädellä sitten karkeeks hionta ja paklaus sitten pohjat viimme tarkistus ja uretaanit pintaan.
Ei tästä näyttely autoo tehdä joten teollisuuspinta käy

Eli tuo toinen kylki on tinattu noin suurin piirtein siihen nyt sinkkiä niskaan ja sitten kittaus..

Siistiä jälkeä.

Kyselin asiasta yheltä automaalarilta ja sano et ehdottomasti ensin pohjamaali koska jos maaliin tulee pieniki vekki nii kitti/pakkeli imasee ittensä täyteen kosteutta ja alkaa ruostumaan altapäin. Ilman nosteus jo tekee tommosen ikävän homman

no no,pääosin pohjamaalien päälle ei saa kitata.happovärejäkin taitaa olla tasan yhellävalmistajalla minkä päälle saa kitata.

kukas sen kieltää, mä käytän ainaki omia maaleja mistä olen maksanu:)
kaikki mitä me on tehty, ni ensin maali ja sit kitti, ja paremmin ovat kestäny, ku ne joissa pakkeli suoraan pellille ja sit vasta pohjamaali, jus siks, ettei kosteus pääse pellille pakkelin läpi/halkeamista.
mutta kukin tyylillä

Puhutaan vaan maaleista ja pakkeleista kuin ne olisi aina samoja. Epoksia,happoa,sinkkiä yms.yms. kittejäkin on vaan vettä imevää huokosta versiota... :rolleyes: Maalaamotkin 80% vetää kitit pellin päälle suoraan mutta nehän tekee vaan paskaa jälkeä nopeasti ja rahaa tulee.. . Ite joskus guuglettelin ( suosittelen ) tätä maali vs kitti juttua ja totesin että on selkeästi on 2 eri koulukuntaa. Ne jotka maalin sutii ensin väittelee mikä maali sinne alle kuuluu. Joskus tavannut itsekkin ruostetta lohjenneen kitin alta kun se on ollut paljaalla pellillä. Syytä en voi kerto onko jopa hiottu vesissä nämä kitit vai kosteata ollut muuten vaan. Mutta jokainen ostaa omat maalit ja kitit ja tinat ja käyttää niitä kuten lystää. Veikkaan että tämä on niitä asiota joista KESKUSTELLAAN ( ei väitellä :) ) maailman loppuun asti. Hyvää vappua kanssa kittaajille ja maalaajille. http://www.automaalit.net/WebRoot/Ga...t_net_2011.pdf itse menen liki tämän mukaan.

Siis jos pellit hitsataan piste/pätkä hitsillä, ja vedetään kitti päälle, niin kaikki edellytykset ruosteelle: Pikkasen palanutta maalia -> happoa, sopivan ahdas rako-> imaisee kapillaarilla mahdollisen vesihelmen tms. ja sitten vielä huokoinen kitti, joka imee kosteutta. Happea tuonne saumaan pääsee heikonlaisesti, mutta kun alkaa ruostumaan, niin senverran turpoaa (oliko 7x) että alkaa happikin päästä pakkelin ja pellin yhtymäkohtaan!

Siis Sauma pitää takapuolelta suoja kosteudelta, ja (ennenkaikkea?) hapelta, ettei ala ruostumaan takaapäin. pelkkä kosteus ei ruostuta, siihen tarvitaan happea kyytipojaksi.

Ja nuo Offshore- pinnoitukset on aikalailla eri juttuja, kuin auton pintapellit. (toki yhteneväisyyksiä on....)

Se heikkous on AINA se takana oleva hitsisauma jos muovimateriaaleilla mennään näissä korikorjauksissa.

täysin samoilla linjoilla eli kittihän pehmittää lähes kaikki maalit joten ekaksi kitti ja sen jälkeen maalit.tälleen kännyllä kirjoitellen en jaksa koko toimivaa reseptiä kirjoitella.
näin koulussa opetettiin ja edelleen näin teen.kokemusta on ehkä n. 100-150 auton maalaamisesta+pienet paikkaukset päälle

eli oikeita aineita oikeaan paikkaan, jos kerta pakkeli pehmentää maalin ni silloinhan on käytetty väärää maalia, eihän siihen pakkelin päällekkään laiteta pohjamaaliks peltikattomaalia, vaan semmoista maalia joka on tarkoitettu siihen hommaan.
en muista mitä maaleja ollaan käytetty, mutta ei ole koskaan ollu ongelmaa, että olis pohjamaali pehmenny pakkelin alta niin, että siitä olis ollu haittaa, tai sen olis edes jotenki huomannu. mutta esim samulaissa pakkeli, kun on haljennu ni ei ole ruostunu pelti sieltä alta, paitsi niistä kohdista, miihin oli korjauksen yhteydessä lätkästy pakkelit suoraan pellin päälle, oli pakkelin alta havaittavissa alkavaa ruostumista. ja maaleina käytetty ihan perus automaaleja ja sitä en tiedä olisko ohjeiden mukaan "saanu" laittaa pakkelin alle.
ja jos ne kerta pehmenee siellä alla, ni onko faktatietoa kuinka paljon ne pehmenee todellisuudessa ja eikö muka kuivu/kovetu uudestaan?

Itselleni maalari neuvoi laittamaan pakkeloitaviin kohtiin epoksi pohjamaalia alle, muistaakseni oli ppg delfleet jotain raskaankaluston tavaraa.

Joo korjauksestahan tulee tekee sen sitten kitillä tai tinalla korroosion kannalta yhtäheikko kun sen heikoin kohta ja pääsääntöisesti se on takapuoli joita on koteloissa lähes mahdoton suojata takapuolelta.
Joo kotelosuoja auttaa mutta periaate tasolla.

Mun tapauksessa vedän korikittiä kaikki mahdolliset saumat takapuolella ja alustassa.
ulkopuolelle tulee tinat sitten sinkkiepoksi sitten kittaus (koska en jaksa kaikki pistehisejä tinata) seuraavaks laitetaan varmaan teknoplast3 pohjiin ja teknodur50 pintaan.
Ei sillä näyttely pintaa tee mutta kestää se nyt korrosioo kuitenkin ja mulle on halvin mahdollinen kun niitä on pajalla.
Eikä tosta ole tarkoitus tehdäkkään täysin suorakylkistä kun pitää päästä kuitenkin rymisteleen mettääkin...
Toivottavasti toi tina kuitenkin kestää paremmin kun kitti lohkeematta niin ei olis kaikki ihan turhaa

Uskoisin, kun huolellisesti tekee, niin riittävän hyvää offikäyttöön tulee. Jotkut aineet ovat varmasti toisia parempia. Oma harjoitustyö pakkeloinnin ja maalauksen alalla näytti ihan kohtuulliselta kymmenen vuotta. Siinä sentään tehtiin kaikki tässäkin mainitut virheet. Nyt 16 vuotta myöhemmin on taas pakko tehdä peltitöitä. Ikuista ei vanhasta (tai uudestakaan) raudasta saa, jos sitä meinaa ympäri vuoden käyttää.

ainakaan teknoksen sinkki epoksi ei mun mielest pysy hyvin kiinni ellei pintaa ole puhallettu.
jos vaan hiottu ni irtoo tosi pienestä kolauksesta.

ja sinkin päälle en kyllä kittais, varsinki pelkkä sinkki kuuluu suihkuttaa todella ohuelti. jos paksu kerros ni ei meinaa pysyy maalit päällä.

Mä en ihan hirveesti luota noihin sinkkimaaleihin. Yksikomponenttiset käsittelyt ei vain tahdo olla ikinä toimivia korroosiosuojauksessa ja päällemaalatessa on aina riski että pehmenee/kiehuu ja pilaa kaiken. Mieluiten vedän puhelletulle tai muuten puhtaalle pinnalle epoksipohjat, sitten kitti / korimassa ja uudelleen pohjat ja pintamaali (uretaani yleensä). Siis kun taitoa ei riittävästi ole niin paremman (kestävämmän) lopputuloksen saa kun tekee yksinkertaisesti ja perusvarmasti ilman kikkailuja ja järjen kanssa.

Kotelorakenteet yleensä käsittelen sisältä jos. mahd. rakennusvaiheessa maalaamalla, kun kyseessä on joku irto-osa joka on tehty irrallaan (kynnyskotelo, palkki jne.) jolloin kasattaessa pistehitsaamalla kohdat sitten palavat valitettavasti. Sinkitystä pellistä koetan ainakin osan rakenteista tehdä, se tuo vähän ikää lisää. Paikat joihin ei saa suojausta, koetetaan ruiskuttaa kotelomassalla tai vastaavalla, siis koskee yleensä siis koteloiden sisäpuolia, kun korjataan autossa kiinni olevia rakenteita. Ei oo helppoa tietä kestävään rakenteeseen ja aina jää ruostepesiä ja riskipaikkoja.

TT

Tinaus taitaa olla paras vaihtoehto jos tekee ns. ikuista. Pakkeli sitten suoraan paljaalle pellille niin pysyy kiinni niin hyvin kuin mahdollista.

tinasauma on vaan vittumainen kun "turpoo" ja tulee sitten vuosien päästä näkyviin.
ja jos limisauma eikä kokonaan hitsattu kiinni nii sitä pohjustuainetta pääsee sitte sinne väliin ja ruostuttaa.

itte en tinaa käytä ellei ole jotain selkeää muotovirhettä,muuten hitsailen pintapellit tigillä pikkupätkissä, oikeestaan vaan sulattamalla.

ei vetele niin kun migillä ja vähemmän hiottavaa ja täysin tiivis sauma,
mutta onnistuu hyvin vaan jos sovitteen täydelliset eikä yhtään ilmarakoa.

tinasauma kyllä kestää eikä turpoa,ne pohjustejäämät pitää poistaa,se on se pohjuste mikä nousee maalista esiin jollei sitä pese pois. katsos vaikka jotain 30-60 lukusta metsäraatoa missä käytetty tinaa niin tinatut kohdat on ne mikä viimisenä on virheettömät.

Siis kestää kyllä se tinaus. Mutta kyllä se tinattu kohta vaan näkyy sieltä maalin alta kun oikeesta kohdasta kattoo.

Mikä idea siinä on, että happomaalia vedetään vaan harso eikä edes yhtä tasaisesti peittävää kerrosta? Jotenkin tuntuu järjen vastaiselta, että se harso peittää vaan osan puhtaasta pellistä...

Mikäli joutuu hitsaamaan migillä kohtaa johon on joskus laitettu koritinaa niin millä tinan saa parhaiten pois?

Mistään mitään tiedä mutta eikös happomaalilla ole vähän sama vaikutus kun sinkkimaalilla eli tehdä "kalvaaninen"erotus siihen suojaksi. Mutta en tiedä miksi pitäisi vain harsottaa?
Pitääpä kysäistä teknoksen mieheltä kun teen maalitilauksen pajalle.

En oo varsinaisesti specialisti näissä hommissa vaikka meillä maalausta onkin =) heh
onneks toi teollisuuspuoli on vähän eri maailmaa ja osittain sen taikia Jeeppiin siltäpuolelta pohja ja pinnat nyt tulee toinen on se kustannus kun ei maksa maalit mulle mitään firma saa tukea sen varran mun harrastusta...

Tina on pehmeetä, joten paikasta riippuen soveltuvia poistovälineitä on esim. lamellilaikka, hiekkapuhallus, kuumailmapuhallin, toho, viila jne.

Eipä sais hioa!
 

Vanhan mallin hyvässä tinassa on lyijjyä joka on raskasmetalli. Sitä ei sais hioa ollenkaan.
Ainoat turvalliset poistamistavat on tinaviila (raspi) tai sulattamalla se pois niin ei leijju pölynä ilmassa eikä mene henkeen.

Vaan kaikkihan sitä hioo millä vaan jos eteen tulee. Jos hiot niin KÄYTÄ hengitysuojainta ja aja katsojat pois tallista.

t. Ismo Ämmä

Minä olen ottanut koritinaa pois pistämällä niin kuumaksi, että melkein valuu. Sitten kaapimalla puisella lastalla mikä on kastettu steariiniin. Loput lähtee vaikka rälläkkään kiinnitettävällä "piikkisialla". Lamellilaikalla on tina myös tykännyt irrota.

Tinaamisessa ja tinan poistossa hyvä ilmanvaihto ja "tissiliivi" naamaan.:D On meinaan aika myrkkyä.
Joskus kauan sitten tuli vahingossa(lue humalassa)hengitettyä tinahöyryjä. Joitakin päiviä tinaamisen jälkeen huomasin osassa kynsiä sellaisen viivan, jotka lähtivät pois sitä mukaa kun kynnet kasvoivat. En ole varma johtuiko se tinaamisesta, mutta sellainen mielikuva minulle on jäänyt:):eek:

Kai tänne pitää omakin mielipide laittaa kun näkemyksiä tuntuu olevan.

Kun hain viimeksi maalit automaalikaupasta huom! automaalikaupasta ei maalikaupasta tahi muusta sellaisesta niin kysyin heiltä kyseisen maalin käyttötavat. Kuinka ja miten mihinkin väliin kitti tulee. Noudatan tässä valmistajan edustajan ohjetta, en omaa kokemusta kun ne palkalliset autovärjäykset on jo 80-luvulta. Aineet ei ole enää samoja kuin silloin ja luotan, että se mitä valmistaja suosittelee tänään toimii enkä sekoittele oman pääni mukaan sekaan tärpättiä enkä tervaa enkä kittiä jos ei valmistajan ohjeissa niin kerrota. Pohja-, täyttö- ja pintamaali oli saman valmistajan ja niin oli kittikin. Tässä järjestelmässä kittaus tulee pohjamaalin päälle. Voi olla, että jollain muulla maaleilla tulisi alle. Yleensä aineet toimii parhaiten kuten valmistaja suosittelee, eikä niin kuin vuosikymmeniä sitten on opetettu (varmasti toimii niinkin jos ei ole mikään siitä asti muuttunut). Eilen maalattu maali on jo maalattu ja huomisen maalille on eri ohjeet kuin tänään. Muutoksia tulee pikkuhiljaa ja maalaajien kannattaa muuttua mukana. Kitti siis siihen väliin mihin se parhaiten sopii ei välttämättä sinne minne sen itsepintaisesti haluaa.

Pölynpoistovarustus on kätevä keksintö kulmahiomakoneella hiottaessa mutta ei sekään kaikkea lyijypölyä ime joten kannatta suojautua ja minimoida sen koritinan hionta ainakin pölyävästi.

Kävin tänään automaalikaupassa, jossa myyjä on kokenut automaalari. Kertoili, että esim. SEM:n järjestelmässä kitti tulee alle, sitten happomaalia peittävä ohut kerros ja lopuks hiontaväri ja pintamaali. K2:n maaleissa happo tulee peltiä vasten ja sen päälle kitti, hiontaväri, pintaväri.

Kertoili, että jos haluaa tosi hyvän, niin vetää (aineiden yhteensopivuus ja valmistajan suositukset huomioiden) hapon pohjalle, sitten epoksiväri, kitti, hiontaväri ja pintaväri. Jonkun rahamiehen työkoneen olivat tälleen maalanneet, kun piti saada kestämään vähintään kymmenen vuotta ruosteettomana.

Kysyin tänään myös tästä happomaalista, niin jos valmistaja suosittaa harsoa, niin se tarkoittaa ohutta peittävää kerrosta, joka saa kuultaa läpi. Tarkoitus on sulkea pellin pinta. Kuulemma jos autoon tulee naarmu joka menee peltiin asti, niin happomaali estää, ettei ruoste pääse "matoina" etenemään muualle ja jostain syystä se ohut kerros toimii paremmin kuin paksu, jos valmistaja näin on ilmoittanut.

Joo perustuen kaiketi siihen, että "paksumpi" kerros mahdollisesti lohkeaa helpommin eli harsottamalla saadaan tuossa tapauksessa parempi hankauksen kesto.

Sama homma vähän alumiinin kanssa siinäkin pohja harsotetaan ensin jotta saisi paremman tartunnunan sitten väli ja pintamaalille....
Tai kun maalataan sinkittyä siinä kanssa sama homma tosin kuumasinkittyähän pitäisi päästä maalaamaan muutaman päivän päästä sinkityksestä ja kosteutta ei saa olla sitten yhtään...
Sinkistä nousee kosteus toooosi helposti kuplina pintaan...

Mutta joo pikkasen kiireitä pajalla uusien hommien kanssa niin ei ole kerennyt tekemään jeeppiä yhtään mutta ens viikolla vois olla taas mahiksia...

Sitten jos ja kun kittiä joutuu käyttämään, mitä laatua kannattaa hankkia. Omat kokemukset yli kymmenen vuoden takaa. Silloinkin biltemalainen taisi olla aika kuraa... Jos seuraavaksi vaikka jotain hyvää.

Joo en oo kanssa tän kanssa kerennyt painimaan kun muka kiireitä töissä.
Pikkusen saanut tinailtua toista kylkee ja metrin verran helmaa tinailematta.

Mutta juu tuo kitti laatu kiinnostaa itseäkin.
Saan helpoiten itse wurtin kautta heidän tavaraa mutta ei ole kokemusta käytöstä tai kestävyydestä.
Olisko noista ns elastisista kiteistä mihkään?

Mulle suositteli paikallinen automaalikauppias Car Systemin kittiä (tuon näköinen purkki http://www.varitikka.fi/kuvat/tuote12.jpg) ja vaikuttaa kyllä tosi hyvältä. Pariin kohtaan tuli koitettua eka motonetista ostettua Paklan kittiä ja se oli niin paksua tavaraa, että levittäminen oli tuskaa ja hiominen vielä tuskaisempaa. Oli kuin kiveä olisi jyystänyt ja kitattu kohta jäi kumpareeksi kun ympäriltä lähti vaan matskua. Ero noiden kittien käytössä on kuin yö ja päivä. Vastaavia on varmaan montaa muutakin merkkiä, tuskin oikeassa automaalikaupassa huonoja kittejä edes on myynnissä.

Kyl sanoisin että tässä vika on ollu hiojassa eikä kitissä ;):D
Jos suoraa pintaa haluaa niin pitää olla hyvä hiontatuki ja hioa ristiin viistoon.

Joo kyllä mulla on useampi hiontatuki, pisin metrinen kahdella kahvalla ja ristiin viistoon juurikin hionut kasikymppisellä. Sen kyllä vaan huomaa, kun vaihtaa kittimerkkiä paskasta parempaan, että mikä ero siinä levityksessä ja hionnassa on. Ite oon tykästynyt nyt siihen, että kasikymppisellä oikasen ja sitten naarmut kitillä tasaseks ja hionta 240->360. Tollasella kakkakitillä ei tuppaa saamaan noita naarmuja millään pinnan tasoon, vaan kittiä tulee väkisin paksumpi kerros ja sitten ei meinaa millään 240 enää toimia.

Ne kitit, joita on tullut kokeiltua on aika hyvin hioutunut kun olen laittanut helpis sähköllä toimivaan epäkeskohiomakoneeseen karkean hiomapaperin tai rälläkällä ja jollain sopivalla laikalla muotoillut muotoja.

Yksi kikka, josta ei ole vielä pitkältä aikaa kokemusta, että olenkin laittanut joihinkin kohtiin Wurthin polymeerimassaa. Oliko nyt joku oven kulma, jossa tavalliset kitit ei meinannu pysyy kiinni ja vaati kuitenkin pientä tasoittamista ja tuntui, että minun tarkoituksessa polymeerimassa on kanssa ihan varteenotettava vaihtoehto...

Tällä tyylillä teet vaan turhaa työtä paljon ja lopputuloksesta tulee huono niinkuin itsekkin oot huomannu.
80 oikeestaan vaan suurimmat rosot pois, jos vetää 80 suoraan pinnan tasalle niin jää monttu kitin kohdalle. Aina pitää jättää työstövaraa kitissä seuraavalle eli hionommalle paperille ja 360/400 sitten loppu suoristus ja reunojen tasoitus. Ei ole mitään järkeä kitata ja kitata, ja sen jälkeen hioa kitti pölynä lattialle.
Ja paljon pystyy estämään turhaa työtä kun käyttää hyvää lastaa kun kittaa, eikä vedä turhaa kakkua siihen kitattavaan kohtaan.

Mä ajattelin tehdä nyt näin hdj korin kanssa.

1. hiekkapuhallus koko koriin

2. maalaus teknodur primer 5

3. Rustekorjaukset ja mahdolliset tinaukset.

4. pohjamaalaus korjattuihin kohtiin.

5. kittaus ja hionta.

6. pohja uusiksi tarvittaviin paikkoihin

7 pintamaali teknodur 0150

Tiedä sit kuinka vituiks menee :D

Ihan pinnan tasoon en ole 80:llä hionut, vaan koittanut jättää sen sentin reunuksen leveyssuunnassa vanhan pinnan ympärille ja sitten kitannut naarmut piiloon ja hionut hienommalla silleen, että lopuksikin olisi se sentin siirtymä, eli ei suoraa reunaan kitissä ja vanhassa kohdassa. Koitin aiemmin tuota mainitsemaasi, että otan vähemmän 80:llä ja enemmän hienommilla, mutta jostain syystä kädellä koko pintaa koittaen en saanut yhtä tasaista lopputulosta aikaiseksi, vaan se pinta alkaa aaltoilla. Koitin sekä käsituella että 150mm paineilmaepäkeskolla. Vaatisi varmaan enemmänkin harjoittelua. Kittilastoina isoissa oikasuissa tuntuu toimivan hyvin raksapuolen pakkelilastat 500mm asti, pienemmissä ne autopuolen omat.

Tuolla on mun mielestä hyvin kerrottu pohjatöistä ja maalauksesta ja tuolta olen koittanut apinoida asioita: http://www.torinoproject.com/tech/to...aintwork_4.htm Oikeasta reunasta Paintingin alta aukeaa vaikka mitä lisäsivuja asiaan.

hiekkapuhallus koko koriin niin vetelee ne pellit sen verran et kitattavaa löytyy reilusti :D

Yritetään varovasti :D uskon että onnistun kohtalaisesti siinä hommassa. jos menee vituiks ni ruiskukittiä vaan sit :D

saattaa mennä sellaseks perunasäkiks ettei sitä usko ittekkää :D

mihkä käyttöön tollanen aseton ohenne on?

Komppaan tätä mulla oli ilmeisesti puhallettu aikaisemmin kun oli kittiä sitten sen verran.

Mutta kyllä pitäis onnistua paineet niin alas kun mahd. ja todella viistosta puhaltaa pieniä aloja kerrallaan.

Kyllä määkin vedin tosta kitit pois ja teräsrakeella vielä.
Tosin ei kyllä ihan ovia ja nokkapeltejä vedelty kokonaan vain reunoilta ne oli vieä hyvässä kuosissa ja selvis hiomalla.

Mä olen pitänyt hiekkapuhallusta fiksuna siellä missä on ruostetta tai muuten jotain epämääräistä, joka on irtoamassa. Jos ruostetta ei ole, riittäs varmaan hionta vaikka vesihiomapaperilla ja siihen sitten päälle Teknodur pintamaali.

http://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=109440

Tuolla jokunen kuva ku sain nyt puhalluksen ja pohjat vedettyä niskaan. Eli minkään asteista vetelyä ei ilmennyt puhaltaessa ei edes kattoon. pienellä paineella ja viistossa niinkuin täälläkin jo sanottiin. Aikaa meni n.6h ja hiekkaa 840kg. maalipinnan alta löytyi hyvinkin paljon sellaisia 6-12mm kokoisia ruosteen alkuja jotka ilman puhallusta olis sinne jäännyt. Tosin tää on joskus saanut näköjään pikku peräpusun ku löytyi koritinaa ja taka kyljet oli oijottu kitillä. Voin suositella kyllä tota koko korin puhallusta kun tekee sen järkipäässä ja malttaen niin ei siinä vetelyjä tapahdu. ja löysä kattopeltikin tuli kimmoisammaksi ei enää plompsu :D

Siis "kynnen" kokoisia ruosteita lähes virheettämän maalin alla?
 

Useimmiten:

Siis tuo ruoste on tulosta siitä, että raudan pinnalla on yhtäaika happea (siis ilmaa) ja esim. kosteutta tms. ja rauta yhtyy happeen....

Siis jokaisessa, myös "piiloruosteessa", jossa pohjustus on toiminut niin hyvin, että ei ole alkanut kuplimaan; ruostuminen alkaa siitä, että joko pinnoitteessa (maalissa) on reikä, taikka sitten pohjassa, siis pellissä on reikä....

Ulkona topiikista; vedenestävä vaseliini on kokemukseni mukaan aika hyvää pinnoitetta piilossa...

Ja yhtä pihalla topiikista: eikös se toimi samalla lailla näkyvissäkin:)