![]() |
Ilmajousia alle
Jenkeissä näyttää löytyvän näitä palkeita paljon ja halvalla.
http://www.airbagit.com/Air-Springs-...-25-triple.htm http://www.ebay.com/sch/i.html?_saca...inator&_sop=15 Onko näitä offareiden autoihin päätynyt? Halvimmat alle 50€kpl, iskua yli 20cm ja kantaa 1300kg. Eikös tuollaisia kannattaisi suunnitella etupäähän jakarialustaan niin saisi säädettyä korkeuden ja tarvittaessa jousen progressiivisuuden sekä auton asennon. Joystikki kojelautaan jota kääntämällä toisen puolen paine laskee ja säiliöstä painetta toiselle. Voisi jopa pelastaa kaatumisen jos toimisi hyvin? Tekis mieli laittaa hjn lehtijousen ja rungon väliin, saisi pintaherkkyyttä jousitukseen kun on niin jäykkä nypyttäjä kaupunkiajossa. Siihen ei tarvisi kuin jakarit niin vois heittää ne lehdet mettään.. Nuo tarvii yhteyden säiliöön etteivät ole liian progressiiviset, takana rullapalje toimii hyvin mutta edessä ilman pitää liikkua säiliöön varsinkin jos ne laittaa lisäjousiksi. Vaikkaan että niissä on liikerataa enemmänkin jos akseli vetää jousta ristiriipunnassa. Mielipiteitä? |
Itseä kiinnostas LN170 Hiluxin apujousiksi taakse jotta saisi säädettävyyttä erilaisille kuormituksille. Samalla pystys huolehtii siitä, että jää joustovaraa ja vähentäisi näin autoon tulevia rasituksia.
|
Mulla takana toimii tosi hyvin yksi rullapalje jossa iskua jotain 35cm. Se keventää ja herkistää hyvin.
Takapää on kuormatta niin kevyt että tarvii herkkyyttä ilmajouseenkin. n 500kg uskallan laittaa kantoa vahvistetulle banjollekin ja iso paineenrajoitin pitää voimat kurissa. Takana on tilaa rullapalkeelle mutta edessä ei, kyllä noita makaroita laitetaan takajousien alle pelkillä laipoilla lehtiin kiinni. Jos noita tilataan kerralla useammat tai joku yrittäjä tuo niin hinnat alle 200€ pari. |
Onnistuskohan laittaminen pohjaanlyöntikumin tilalle?
|
Noiden kaksipalkeisten minimimitta on n 7cm eli onnistuu. Siksi ne olis helpot laittaa, toisissa on sisällä se pohjauskumikin.
|
Alko kiinnostaan jos tekis kokonaan ilmajousi alustan hj seen :o mieleståni ei aivan mahditon ajatus ????
|
Jos jotakuta arvelluttaa palkeiden kesto, niin tossa on puukotettu Scanian tukiakselin nostopalje, mallia rulla. Helpomminhan siitä tietty terävä tikku menee läpi kun siel on painetta, mutta ei nuo ihan rimpulaa matskua ole. Ja jos on hieman ylimitoitettu niin pienemmällä paineella saadaan sama ajotaso (vrt. pienempi palje suurempi paine) jolloin kumi joustaa enemmän.
http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=143533 |
Lainaus:
Iskarit varmaan tarvii ollat paremmat kun lehtijouset ei tarvi ollenkaan. Kestävyydestä ajattelen että etupään kun pudottaa metrin kalliolta niin paineet voi käydä muutamassakymmenessä baarissa ja virittäisin virtaavan paineenrajoitusventtiilin lähelle jousta. Muutenkin joku 6kg sammuttimen säiliö jousen yhteyteen vähentäisi progressiivisuutta ja alusta olisi notkeampi. Mä oon tehny pirusti töitä lehtijousien kanssa ja noiden ilmajousien laitto olis naurettavan helppoa. Lehtiä ei saa millään hyviksi ja akselin liikkeet on hankalia. |
Joskus (melkein aina kohdalla) nepannut rulla paljetta ja piru et se kuulostaa ohuelta :eek:
Sinään ilma-alustan teko ei olisi hankalaa, vaan ne kepit ja risut itteä ainakin huolettaisi Kaveri katsastusinsinööri uhkasi, että katsastaa mulle hydrauli-hydraulikierrejousi alustan jos sellaisen teen :D Eli sylkky tolpaksi ja kierrejousi toiseen sylkkyyn takakontissa, ne letkulla yhteen ja tasonsäätö öljyä lisäämällä |
mulla on taka-askelilla telipussi jotain 30-80cm on nostorajat...
Hyvin pelaa ja paineen säätimellä säätö. Ja siis keskeellä akselia. |
ite en olisi huolissani pussien kestävyydest, varsinki jos k autosta, ja mikäli meinaa paineen rikkovan pudotessa, ni ei hajoa pussit ei niin paljoo nouse paineet, mikäli läheskään oikean lainen rajoventtiili.
suikkaan meinaan joskus laittaa pussit kulmiin, kunhan saa joskus muuten valmiiks. pussien kytkennöistä ei vielä suunnitelmi, mutta jonkun näköinen korkeuden säätö tulee. |
Mites se tuo ilma alusta ois järkevin toteuttaa hojoon ? Hdj tai patrol etujakarit ja takajakarit sitte ilmapusseille pedit jja kompura tars olla riittävä tietysti. Mites tuo pussien ohjaus ? Ja paine säiliöitä riittävästi ?
|
Eikös se melkein hodari varsia pyydä eteen, takana voisi toimia minimissään ilman säiliöö leikkikompurallakin. Takapää kun on kevyt ja putoilee vaan perässä kun etupää määrää kallistuksia.
Etupää voi vaatia molemmillepuolille ne omat säiliöt että joustaa tarpeeksi, lisäks se paineenrajoitusventtiili jos hypitään rajummin, ehkä sopivalla säiliöllä ei tarvi sitäkään. Etujousiin tekisin kallistuksen joko mekaniisella tai sähköventtiileillä ja joysticillä. Jos laittaa sähköventtiilit niin takapääkin voisi toimia säiliön kautta nopeammin, Noi etuset tarvisi kuitenkin omat "välisäiliöt" todennäköisesti. Yksi isompi säiliö esim 10bar säädölle, siitä takajousille yhteinen paine yhdellä ventiilillä ja paineen rajoituksella ja eteen venttiileiltä paine jousille ja välisäiliöille. Paineenlaskuun kaikille omat sähköventtiilit. Lopulta kaikki sais säädettyä halutessaan joyticillä ja kummenellä venttiilillä. noita pieniä ilmanpaineventtiileitä löyty 3,5€ kpl netistä, esin spelektroniikalla kans paljon aosia ja mikrokytkin joysticceja. Suoraan rungonalla voi olla hiukasti sisäänjoutoa mutta kunhan kosla laskee leimakorkeuteen eli normaalipohkaukseen niin käyttökorkeus voisi olla suurempi. Mullakin jo 6cm korinkorotusta ja silti onnistuisi. |
ei taia toimia takapää jos laittaa yhteisellä linjalla mikään ei estä kallistumasta kun paine karkaa toiseen pussiin
|
Nii jossa pelkissä ilmoissa käy niin, mulla kun menossa vasta ilmat lehtien kavereina.
Pian senkin huomais miten ne toimiis eli ei. |
Lainaus:
|
Mulla on FJ:ssä 120:n Cruiserin pussit takana omalla viritelmällä korvaten omat kierrejouset ja hyvin toiminut reilun vuoden nyt ongelmitta. ARB:n kompura tekee painetta, pussien putkien päissä on ARB:n magneettiventtiilit kummallakin oma. Noitten jälkeen menee linjat yhteen ja linjassa painemittari, sen jälkeen ylös-alas pneumatiikkahanikka, mistä heräte kompuralle jos nostaa ylöspäin. Mitään säiliöitä ei ole. Iskareina Bilstein 5100-sarjaa.
Eli maantiellä ajellessa pussit on erillään ja kallistelu pysyy kurissa. Venttiilit auki paine pääsee paine pussista toiseen, millä saa akselin joustamaan vapaasti. Pussi liikkuu n. 13-40 cm välillä muistaakseni (kasassa - kaikki ulkona). Tien päällä mukavan ja sopivan progressiivinen jousitus. Sattui tulemaan kerralla hyvä vaikka ei oikein ollut tietoa miten käyttääntyy ilman 120:ssä olevaa säiliötä. Putket on niin ohutta pilliä (3/16") että arvelin että säiliötilavuus ei töyssyn kohdalla kerkiä vaikuttamaan mitään ja ehkäpä näin onkin. Edit: Jos jotakuta kiinnostaa niin painetta pusseissa mulla n. 4.8 bar kun tyhjiltään ajelee, vaunu persiissä n. 100 kg aisapainolla n. 5.5 bar. |
Itellä on ollu Bertassa jo usean vuoden, en kyllä muista enää että monta, takailmajouset ja ne on toteutettu orkkis norrilla ja paksusta jousi latasta tehdyillä tractionbaareilla. Pussit on samassa piirissä 6 millin putken perässä ja kompurana tällähetkellä joku pikku 220 v päpätin säiliöllä ja rajakytkimellä. Tason säätö on sähkö venoilla ja automatiikkakin siinä oli mutta säätötanko on ollunna puoltoista vuotta irti iun kukaan ei oo joutanu sitä korjaamaan. Seuraavaksi laitan sen mikrokytkimen suoraan toiseen iskariin niin jää muutama osa pois.
|
reagoiko liika herkästi jos anturi iskarissa, silloin se koittaa korjata kaikki iskut mitkä tulee siihen pyärään, kun taas jos se on keskellä ni se puolittaa iskut ja kallistukset.
ja tarviiko sitä anturia ainaki itellä suht samat painot autossa kokoajan eli tietty paine piirissä riittäis vakiona, mutta silti lisäks laittaisin venttiilin jolla nostaa, tai laskea painetta |
Nii tai tarkennetaan että se on puoliautomaatti eli kun painaa napista niin säätää tason kohdalleen. Automaatti vaatisi jonkun elkkuwelhon vääntämään nopeustiedon tms.
Toisaalta joku käsijarrun vapautuskin saattaisi toimia riittävän hyvänä herätteenä ja sitten se nappi päälle.Ja on tuossa sitten käsiajokin joka on nyt käytössä. Vaan on se noissa kärrihommissa hemmetin hyvä. Agadoksen saa perään senkun peruuttaa kuulan kohalleen ja nostaa koukun kiinni. Jää kaikki normi ähellykset pois. Kompuroista sen verran että noiden lelu kompuroiden elinikä on vaihellu viikosta vuoteen. Ne on vaan niin paskoja esityksiä kun niissä ei ole oikeaa mäntää vaan se on semmonen lätkä siinä kiertokangen nokassa. Viimeisen yrityksen palautin bilistemaan kun sattu tuo nykyinen kohalle. Sekin maksoi 79 egeä ja siinä tuli viimeistelynaulain mukana... |
Automaattisessa tasonsäädössä toimii hyvin vaikka Scanian hytin tasoventtiili. Mä olen ottanut talteen pari kappaletta tohon Dodgen tulevaan ilmajousitukseen.
Ja jos haluaa mahdollisuuuden vaihtoehtoiseen tasoon, niin akselin ja venttiilin väliseen tankoon ilmasylinteri jota ohjataan solkulla tai mekaanisella venttiilillä. Sylinterin iskun pituus = ajotason muutos. |
Kyllä nuo ilmat ovat nykyaikaa ja offareille sopivat osat yleistyvät.
Mulla siis toi "tein ihan ite" rullapalje lehtijousien kaverina keskellä ja sen kantava pinta tais olla n. D 18cm Ilman painetta perä on n 5cm normaalia alempana ja 2,5 bar tais jo venyttää jousia ulospäin n 30 cm ylempänä. Iso pitkäliikeinen rullapalje toimii tosi herkästi takapäässä enkä ole siitä mitään vikaa löytänyt. Vaatii tolkuttoman paljon asennustilaa mutta toimii hyvin lehtijousien kaverina. Ei toimi nollapaineella kun alkaa hietämään mutta 0,5 bar riittää normaaliin ajokorkeuteen. Palje nousisi varmaan vielä 10cm mutta kardaanin liuku pohjaa eikä silloin voi antaa monoa kärrylle. Kartaanin kulmat sallisi hurjempiakin korotuksia ja liukua jatkamalla siitä voisi olla joskus apua. Takapuskuria voisi nostaa 50cm suosta tunkattavaksi. Edessäkin noi palkeiden 25cm iskunpituudet olisi tarpeen vain tunkin alle tarjoamisessa tai vinssin kaivamisessa. Tai tuplanilviänen voisi kestää vetääkin max kulmilla. Mua houkuttaa etuakselilla asennonsäätö mahdollisuus kun en oikein haluaisi kääntää koslaa. Lehtijousien ja uusien iskarien lisänä ne ei juurikaan heikentäisi hallittavuutta mutta jos vivusta voisi lisätä painetta asennon korjaukseen niin voisi välttää kaadon ja viedä jo narua tueksi. Etujousien maantieherkkyys voisi samalla nousta uusiin ulottuvuuksiin kun noi lehdet on melko tökkivät. Toisaalta takajousien toiminnassa miettisin antaako ilma siellä apua. Vieterin liikerata on pitkä ja yksi palje keskellä ei rajoittasi niiden liikettä? |
Lainaus:
Kai ne lehdet silti rauhoittaa menoa mutta jos takana on jousitettua massaa vaikka 600kg niin edessä tuplasti. Ei tuntunut kiikerältä tai oikeastaan ei huomannut mitään, jos se ulosjoustava pyörä menee 8cm ulompana ja sisäänjoustava samoin niin ei sitä mistään huomaa. Etupää vetää ja taka tulee perässä. Toki jos jää mahasta kiinni niin taka-akselin nostolla voi saada vähän liikettä ja pudota kiven päältä. Ei ne mekavinssiä silti korvaa. Silloin perä meni jo 20cm normaalia korkeammalla ja piti varoa kartaanin pohjausta. Jos olisi pitkävartiset jakarit, pitkäliukuinen kartaani ja hyvät pitkät iskarit niin amerikan korkeuksiin pääsisi ihan toimivista korkeuksista tarvittaessa. |
Alkoi itseäkin kiinnostamaan noi. Suikkaan on joskus tulossa kierteet, mutta samalla vaivalla vois pistääkin ilmat.
Miten noiden toiminta päivittäisessä käytössä ja talvisin? Raskaammassa kalustossa ne järeämmät taitaa toimia ihan ok. Näitä taas ei suositella talvikäyttöön ja ei tieliikenteeseen jostain syystä. http://www.ilmajouset.fi/index.php?page=tuotteet Mites konttorilla suhtaudutaan tollasiin esim. airbagista tilattuihin tai vastaaviin? |
Ei kai talvikäytössä oo mitään ihmeellistä, ei mulla ainakaan ole ollut mitään ongelmaa. Ei laske paineet, senku vaan ajelee.
Onpa suolaisen hintaisia settejä tuolla ilmajouset.fi:ssä ja ilmeisesti laatu sen verran heikkoa että ei venttiilit, kompura tai joku kestä pakkasta kunnolla. Kiertäisin kaukaa ko. firman. Pusseille ei muuta vaatimusta kun että ovat tieliikennekäyttöön tarkoitettuja ja kantavuus riittää. En laittais mitään tönkköjä makkarapalkeita vaan rullapalkeet ehdottomasti. Lantikan pussitkaan ei oo mitenkään ylihintaisia, esim: http://www.paddockspares.com/rkb1012...449-clips.html Orfivarusteen Tumpillahan oli Suzukissa tollaset joskus vajaa 10 vuotta sitten jo. Kenellähän lie kyseinen Suikkeli nyt...? |
Lainaus:
http://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=62974 |
Lainaus:
|
Noita kapempiakin rullia tai pitkäiskuisia makkaroita löytyy kohtuuhinnoissa monenlaisia. Sitä makkaran tönkistelyä voi kai saada säädettyä sillä välisäiliöllä. Eihän se käytännöllistä ole jos on 4 välisäilöö ja pääsäiliö.
Jos nyt lähden tuohon lehtijousikeulaan vielä ilmaa lisäämään niin jakareihin vaihto on aika lähellä. Tractionbar ei kestä tai osuu öljypohjaan, käännetyt jouset tarvis pidemmän kartaaninliu-un, joustot on surkeat ja maantiellä vehje nyökkii kaikki montut. Jonkinlainen vaihtoehto soalle, jakarialusta ja rullapalkeet. Olis hieno päästää testaamaan täysilmaHJ. Ei kai se huonommaksi voisi muuttua? Taka-akseli toimis nykyiselläänkin hyvin, pyytääkö se etupäähän muutoksia? |
terve.millanen tuon lantikan pussin alapään kiinnitys on kun ei kuvasta selvinnyt.onkos kantavuudesta hajua?
|
Lainaus:
https://www.google.fi/search?q=Dunlo...h=661#imgdii=_ mitat ja kantavuuskin löytynee googlella, mut en löytäny vielä. Toi vois olla ihan hyvä ilmapussi joka nurkkaan omassakin kiulussa. |
http://stores.ebay.co.uk/Car-Parts-A...=p4634.c0.m322 tuolta selailin niin 75 punnalla sais parin mitkä menis ittelle, tosta rangen pussista en kyl löytäny kuvaa mistä tajuis,tai lähinnä tulee mieleen et on vaan kolossaan alapää.
|
Olenkos ymmärtänyt oikein jos asentas ilma-apujouset vaikka siihen pohjaanlyöntikumien kohdalle molemmin puolin, varsinkin jos antaa tulla jousiin progressiivisuutta reiluhkosti pidättäytyen maltillisessa ilmasäiliötilavuudessa tai peräti ilman ilmasäiliötä, vähentäisikö nämä hyvin myös korkean auton kallistelua maantieajossa?
|
Lainaus:
|
Lainaus:
Lisäksi ehkä aika puhdas paineilma on parempi kuin paljon kosteutta sisältävä ja epämääräinen. |
Noilla ilmamäärillä riittää normikompuran tuotokset eli mitäön kuivaimia ei tarvi. Eikä kyllä miun mielestä mittareitakaan. Tulee vaan liikaa tavaraa ja liitoksia.
Toisaalta takapiirin mittarilla voi vaikka arpoa sopivaa peräkärrin aisapainoa. Jos sinne laittaa paineensäätimet joka säkille niin nehän oikein pyrkii kaatamaan laitteen kallistuksessa... Eli eteen omat venat per säkki ja taakse yhteinen ja välivena jos tarvii. Ja offiia varten voi eteenkin laittaa välilinjan ja siihen sulkuventtilin. |
Kerro sit mitä meinaat laittaa ja miksi, voidaan pohtia hyötyjä ja haittoja.
Onko sulla lehtijouset ja soa? Mielestäni ne voisi rauhoittua kun makkarapalje jäykistyy nopeasti sisäänjoustossa. Maastossa paineet vois poistaa ettei joustot rajoitu, ikäänkuin paineilma kallistuksen rajoitin? Toimisikoko ristiin kytketyt hydesylkyt kallistuksenvkaajina sopivalla ohjauksella? |
Lainaus:
Entäs jos laittaisi ne säätimet ristiin eli haistelisi kallistuksen kevennyksen puolelta, että painetta tarttee lisää ja lisäisi sitä sinne kallistuksen puolelle :confused: Ohitus tai etenkin väistö tilanteessa tosin vois olla aika kiinnostava ja nousta alusta ylös :D |
ja kun se toinen punnertaa lisää ylös, ni puottaa toiselta puolelta kaikki paineet pois ja sillon taas lisää sinne toiselle puolelle lisää, teoriassa toimii käytäntö voi olla mielenkiintoinen
|
Lainaus:
Kun panostan paineilmaan kuitenkin, tuntus, että aika matala kynnys olisi ilmapalkeille, joilla nostaisin perän aina vakioasentoon kuormasta riippumatta. Tällä ei siis ajeta off roadia vaan hoidellaan käytännön asioita vaihtelevissa olosuhteissa. Tavalliset lehtijouset takana. Eteen ei tässä vaiheessa ole tulossa muita muutoksia kuin korkeintaan parempaa iskaria. |
Lainaus:
Joku tämmönen setti: http://www.perneaer.com/wp-content/u...2010/04/fp.gif Uudempaan 06-> Hiluxiin sais ihan mallikohtaisiakin sarjoja: http://www.driveriteair.com/catalog/...02.013475-153/ |
Kannattaa tehdä ero paineensäätimen ja tasonsäätimen välille.
Kallistukseen ajettaessa tasonsäätö periaatteessa pyrkii kääntämään akselit suoraan autoon nähden mutta käytännössä taitaa olla sen verta verkkainen toiminnaltaan että kerkeää kallistus jäädä taakse ennekuin tasonsäätö on jotain vaikuttanut. Ja toisaalta jos tasonsäätö toimii tarpeeksi vikkelästi niin sitten jo epätasaisessa maastossa ajaminen kerkeää vaikuttaa pussin ilmamäärään. Käytännössä perinteistäkään tasonsäätöä ei pystyisi pitämään maastossa toiminnassa, esimerkkinä se että pysäköit auton vähän kekolleen, tasonsäätö alkaa rukata paineita ja sitten kun lähtee liikkeelle niin ilmamäärät pusseissa ois mitä sattuu. Maastokäytössä tasonsäädön haistelija pitäsi olla keskellä akselia ja säädön pitäisi tapahtua ilmamäärä huomoiden jotta epätasaisella alustalla eri puolille ei menisi eri määrää ilmaa. käytännön toteutus taitaa sitten olla sen verta sähköinen että ei tuu toteutuun ihan äkkiä :D Vai löytyykö markkinoilta venttiileitä jotka osaa homman? Käytön helppous löytyisi ehkä lukittavasta tasonsäädöstä, eli ennen maastoon menoa venttiilit kiinni jolloin tasot ei sekoitu. Saman asian voi sitten hoitaa laittamalla pyöreän vesivaa'an sopivaan kohtaan ja manuaallisesti hanapelillä sihtaa asennon kohdalleen ja jossain kohti käy vilkaseen korkeutta. |
Lainaus:
Ainakin ite käsittänyt niin, että tasonsäätö kattelee raskaissa, et auto on suorassa ja paineen säädin sit tasailee säkkien paineita ettei auto ole kallellaan ajokorkeuteen nähden tai akselien paineissa ole eroja Esim. ilma-alustainen mersu suhistelee alustaa kun kuormaa siirtelee sisällä puolelta toiselle, mut korkeus ei muutu samalla kun tason säätö hiihtää sitä edestakaisin Sitä en tiedä miten tason säädössä on viive tehty, mutta monessa tason säätö tekee ylimääräisen liikkeen kyseisen viiveen takia eli kun kuormaa vedetään korin edestä niin perä käy alhaalla ja kun kuorma on jo ulkona perä käy ylempänä, monissa jopa pysähtyy ylös pieneksi hetkeksi ja laskee sitten normaali tasoon |
Lainaus:
|
Tasonsäätö se siellä suhistelee, jos toisella puolella on enemmän kuormaa niin sillon siellä täytyy olla kovempi painekkin jotta auto on vaaterissa. Tasonsäätö siis hoitaa homman myös sivusuuntaan.
Paineella ei siis ole väliä korkeuden suhteen, vakiokuormalla pussissa oleva ilmamäärä ratkaisee korkeuden. Viive on järjestelmästä riippuen rakennettu ominaisuus, kun tehdään pienillä putkilla niin ei sieltä kovin suuria ilmamääriä kerralla liikutella. Sähköohjatuilla härpättimillä voidaan tähänkin sitten vaikuttaa eri tavalla mutta jos pitäydytään ihan mekaanisissa tähän hätään :) |
Tuossa tasoventtiili mekaaniseen järjestelmään. Alemmasta nipasta paine sisään, ja ylemmistä pusseille. Liikevaraakin on melko hyvin, normikäytössä riittänee hyvin. Asennuksessa tosin pitää huomioida että jos pussit vuotaa tyhjäks niin tuo vipu ei pääse menemään yli liikevaransa.
http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=144087 http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=144088 |
Eikös ton saa säädettyä varren pituudella sopivaks iskunpituudelle?
Mielenkiintoista kun en noista mitään tiedä. |
ilmajouset
Moi onks toi säädin scanian hytista ,aika tutun näkoinen ,mulla olis volvon hytin säätöventiili ja kaksi ilmatyynya jousilla,jos kenellekan tarvetta
|
Lainaus:
Hintahan se muitakin kiinnostaa :) |
ilmatyynyt ja tasosääto volvosta
semmoiset olis http://forums.offipalsta.com/albumpi...?dl=1387379825 mitat olis 330-410 mm,max paine 10 bar ,voi käyttä ilman jousiaka,jos ei mahtu
|
ilmatyynyt
Moi, tänän ajanpuutesta pistin scanian käyman ja katoin niita tasosäätimia,on niita kaksi siellä,kuvat saa profiilista,otin vivusta pienen pallonivelen auki ja liikutin kädella sita säätomõtika,see nosta tai laske paineita molemmin tyynyihin samanaikasesti,elika semmosta mahdolisuuta pole että yhtesta toisen,offikäyton autossa pida asenta kas oikea ja vasen,eten tai taakse ,tai ristin,jos käyttäis sitä painepalloa sitten ehkä sais yhtesta tyynysta toisen painet liikuman
|
Näitä ilmajousirakennelmia on tehty enemmän 10v. sitten, en ole löytänyt päivityksiä miten ovat toimineet.
Mulla on ollut joku ihme hinku jakarituentaan mutta eihän siitä välttämättä ole mitään hyötyä käyttis-offiautossa. En ole koskaan päässyt ristiriipuntaan mutta kaveri pääsi joustoissa jumiin, silloin lukot päällä raksahti murros mutta ei jakarit olisi paljoa auttanut. Auto on jämäkkä kaupunkiajettava jopa ilman vakaajatankoja ja yksi hyvä vaihtoehto voisi olla etulehtijousien kevennys ilmalla. Palkeet toimisi hyvin mutta ne tarvii liikaa tilaa, olen päätymässä taas pellepeloton kokeiluun ja jos löydän esim. 80x300mm ilmasylkyt niin laittaisin ne iskarien kavereiksi. Ilmasylkky vuotaa reilusti mutta voisiko sitä tiivistää jäykällä öljyllä? 80mm männällä saisi 5bar paineella n.250kg työntöä joka herkistäisi jousitusta olennaisesti, tuo kaupunkiajon häiritsevä nyökkiminen voisi rauhoittua. Takapää on jo hyvä eikä sieltä kuulu mitään vaikka ajaisi mihin hyppyriin. Ilmajousi on herkkä tuo ajomukavuutta. Hydesylkyt olis tiiviimpiä mutta painaa turhan paljon. Joku oli joskus laittanut ilmatikut etujousien kavereiks ja ne toimi. maksaa liikaa eli ei käy. Kiinasta sais 80x300mm ilmasylkkyjä 30$ kpl mutta rahti 3xenemmän. Soa on joustava hjn keulassa mutta en ole päässyt vertaamaan sitä omaani joka on täysin kaupunkiajettava ilman vakaajia , ei siis tarvi olla tien tukkona. Ilmasylkyillä jousitusta ja auton korkeutta voisi säätää tarpeen mukaan ja aina voisi palata lehtijousien varaan ja ajaa vakaasti. Sylkyn hajoaminen ei katkaisisi matkaa. Onko tässäkin jotain mitä en osaa ottaa huomioon? |
Jos se ilmasylinteri vuotaa, niin siinä on kyl tiivisteet rikki. 12 vuotta touhusin edellisessä duunissa ilmasylinterien kanssa eikä ne saanu vuotaa.
|
Kiitos tiedosta, olen siis nähnyt vain viallisia?
Vai toimitko joidenkin pro sylkkyjen kanssa? |
Tavallisia teollisuuden käytössä olevia, mm AVS ja Pimatic merkkisiä.
|
No wtf. Laita ilmaiskarit niin tulee iskariremppa tehtyä samalla.
|
No kumma kyllä parhaat ideat tulee silloin kun ei ole yhtään rahaa.
Mulla siis aina nollabujetti :( |
No laita ostoilmoitus johonkin karvanaamari palstalle tms. Luulisi että noita oisi jääny jollekkin nurkkiin kuleksimaan.
Nuo sylinterit on tuskin kovin pitkäikäisiä koska auton jousi liikkuu kokoajan ja rivakammalla nopeudella jos sitä vertaa vaikka johonkin teollisuus käikäleeseen. E. Ja noista palkeista. Miten nii ne tarvii liikaa tilaa? Ei sinne mitään kuorma-auton säkkejä voi laittaa muutenkaan kun siinä on sama vaikutus kuin jos laittaisit jotkut Sisun jousipakat. Miulla on Bertassa 8 tuuman kolme kurttuset pussit ja ne on aavistuksen liian jäykät. Eli normikäytössä siellä on n. 2 baaria painetta. Jotkut 6 tuumaset oisivat sopivammat. Ja joku oli palstalla askarrellu semmoset läjään ja ne taisi maksaa jossain 50 euron hujakoilla per kipale. Taakse ne mahtuu varmasti lähes heittämällä joko akselin päälle tai sitten jousipakan päälle toinen akselin eteen ja toinen taakse sijoitettuna. Tai miten ny tulekaan mieleen ne asentaa. |
Noku palje on helposti sen 16cm leveä ja tarvii sit 18cm tilaa.
Kun ei ole soaa niin jousipedistä runkoon on min. n7cm. johon palje voisi mahtua. Tietty siinä rungonalla ei tarvi yhtäpaljon iskua kuin ulompana, täytyy vielä tutkia noita palkeita kun toimisivat luotettavammin. Ilmasylkyllä iskua saisi helposti 30cm mikä on palkeelle jo paljon. Pitäisi oikein mitata paljonko rungonalla tarvitaan iskua parempaan ristiriipuntaan. Sylkky toimisi paremmin kallistuksissa joissa pitkä palje pullistelisi mutkalle. Miksi se sylkky ei kestäisi jatkuvaa pientä liikettä? Varsinkin jos siellä on hiukan öljyä joka voitelisi. Toisaalta kilometrejä tulee ehkä 5tkm vuodessa ja maantiellä keula saisi ollakin pienillä paineilla alempana. Ne tynnyrijoustot on mielessä ja muutenkin kumma tarve kokeilla kaikkea mikä ei ehkä toimi:o Jos tekisi soan ja keventäisi jousia niin palje sopisi hienosti mutta silloin tarvisi varmaan teettää suorat jouset. Joustot voisi parantua olennaisesti. Hyvä kuitenkin saada mielipiteitä asiasta. |
omassa samulaissa rajoitettu joustoja, kun en halunnu rälläköidä kaaria isommiks 31sillä kumeilla pienen tynnyrin verran joustaa, eli noin80cm, enkä tarvitse yhtään lisää, mutta kukin tyylillään ja tarpeidensa mukaan auton rakentaa.
kierteytyksen mukana alusta nous 6cm, enkä yhtään lisää nosta, nyt kaarien isonnuksen yhteydessä luultavasti lasken pari senttiä, noin lyhkäsellä akselivälillä ei mun mielestä tynnyrijoustoja tarvitse, eikä mahan allekkaan lisää kaipaa |
En mä keksi syytä miksi se sylinteri ei toimisi. Teollisuuskäytössä säätöventtiili tekee jatkuvaa edestakaista liikettä 24/7. Haponkestävä männänvarsi (tai kovakromattu) ja haitarikumi tai vastaava järjestely suojaamaan männänvarren pyyhkijää, hyvin maalattu tai pinnoitettu ulkokuori sylinteriin sekä puhdasta ilmaa järjestelmään niin miksei se toimisi?
|
en saa nyt nimeä mieleeni, mut promodi bj missä oli ilmasylinterit, joissa meni letkut männän molemmin puolin yhteen, ei siis ollu kytketty erilliseen säiliöön, vaan sylkyn nipat yhdistetty, toimi ainaki sivusta katsottuna hyvin
|
Tuo ilmasylkky olisi niin pirun helppo laittaa kiinni, siksikin se houkuttaa.
Sitä saisi pienellä säiliöllä melkein vakiovoimaisen. Ei ne tynnyrijoustot mitenkään pakolliset ole mutta maastorenkaiden 2m raideleveydellä vois onnistua. Eniten ne voi auttaa jousien herkistäjinä jolloin maantieajettavuus paranis. Harmi vaan että noi laatusylkyt ei ole ilmaisia, jos jostain löytyy halvat aihiot niin voisin testata. 80mm mäntä sopis mulle ja niitä vois ajaa suuremmillakin paineilla jos ne on kytketty säiliöön eikä paine nouse sisäänjoustoissa. Esim. jousia purkamalla vakiokorkeus 3cm alemmas ja ilmalla takaisin ylös. Ei mitään pelkkä norra ja ilmajousi vaan pieni kevennys. Laittaisin paineistuksen säiliöstä leikkikompuralla ja kojelautaan nappi tyhjennyssolenoidille. Jos kallistelut hirvittää niin paineet sais pois hätäkytkimestä tms. Eihän tuo viritys maalta merelle veisi mutta mielenkiintoinen kokeilu kuitenkin. |
Marjoniemen Jannella oli ainakin punaisessa BJ:ssä joskus ilmasylintereitä vähän siellä sun täällä, ellen aivan väärin muista. Toiminnasta ei mitään käsitystä.
|
Jos jollain on takapihalla lavallinen tarpeettomia 80mm sylkkyjä 300-400mm iskulla niin kiinnostaisi:)
100mm voisi just mahtua kans ja 62millistäkin voi kokeilla jos halvalla saa. |
Lainaus:
|
Kun mulla on koria korotettu 6cm niin runkoa mahtuisi ehkä muuttamaan 10cm korkeammalle.
Rungon korjaushitsaukset on hyväksytty mutta saako muotoa muuttaa? Tekisi akselinpäälle lisää tilaa ja sinne sopisi tämä: http://www.airbagit.com/Air-Springs-...aga-2200-2.htm Saisi 25cm iskua joka riittäisi ihan varmasti. Toisaalta jos puran korinkorotuksen niin pitäisikö suunata soaan vai korottaa jousien korvia. Jouset olis hyvä saada pois akselin alta.. Hitto kun se soa houkuttaa, en edes kääntäisi perää jos saisin pysymään kohtuukorkeudella. Joku varmaan vaihtaisi taotut 7cm korottavat jouset tavallisiin väsyneisiin. Mulle kyllä korotusta leimatessa sanottiin ettei niiden korkeutta mistään tiedä eikä mitattu mitään, totesi että hyvin tehty ja leima lappuun. En hae ylikorkeaa mutta ajossa jouset kuoleentuisi kun niitä keventää. Jos tekisin eteen soan niin en tarvisi ilmakevennystä jollei jouset kuole täysin. Taakse olis suorat jouset jo olemassa. Etuvakaajatangon aion pitää käytössä irroitettavana ja voisin jopa tehdä sille jäykemmän korvikkeen jos herkennän jousia. Käyttöauton offistus on haastava yhtälö. Hyvät pitkäiskuiset iskarit antaisi kuitenkin varaa alustan herkistykseen. Soa olisi käytännössä ilmainen ja satasella saisi eteen toiset kaasuiskarit jotka auttaisivat jousituksen herkistymiseen ja ajovakauteen. Jäykempi vakaaja pikakiinnityksellä voisi pitää maantieajettavuuden kunnossa maasto-ominaisuuksien parantuessa.? Ehkä niitä ilmajousia ei edes tarvisi vaan pehmeämmät pohjauskumit? |
No mie voisin vaihtaa kyllä omat väsähtäneet 61:sen etupakat kippurampiin.
|
Joo arvelinkin ettei noita kippuroita romuihin tarvis heittää.
Pitäis tokipäästä ajamaan soaa niin tietäisi enemmän. En kai oikeasti lähde sellaista muuttamaan. Yksi haoittapuoli soassa voisi olla että kevennetyt jouset pohjaisi rajummin. Tolla nykyisellä voi ottaa vauhtia ja jollei tractionbar osuisi öljypohjaan niin se menisi suht hyvin. |
Lainaus:
|
Lainaus:
Noita on selattu jo kymmeniä vaihtoehtoja ja menee sekaisin.. |
Lainaus:
Noita on selattu jo kymmeniä vaihtoehtoja ja menee sekaisin.. http://www.kmwperformance.com/products/airbags/4 Tuolta päästään 10" iskuun |
Mites kestääkö tollasia pultata kahta yhteen ja vaikka välikappaleesta ilma sisään :confused:
|
Lainaus:
Ilmasylkyllä ei olisi sitä ongelmaa ja iskua sais vaikka 60cm. Jos 10" isku ei riitä niin jotain ilmatikkuja harkintaan. Mulle kelpais sellaiset halvat ja hyvät.. |
ilmajouset
Moi,eikos pienempia hydraulisylindereita sais paineilmalla toimiman
|
Varmaan saisi ,se oli kans mielessä. Silloin painetta vois olla enemmän ja 50-60mm mäntä riittäis.
Ne on pidempiä ja painavia, tarvii nyt katsella mitä löytyy. Ei ne ihan pakolliset ole mutta kiinnostava kokeilu. Paksu männänvarsikaan ei haittaa kun käyttää vain nostoon. Ehkä 50x300-400 sylkky menis.. 15bar 50mm sylkkyyn painais 300kg. Säiliö ja letkut pitäis olla sit järeämpiä eikä sisätiloissa. Lelupumputkin tekee 18bar mutta hitaasti. Hydesylkkyjä vois löytyä helpommin. |
ilmajouset
Miksi 50-60 mäntä,varsi vois olla 15 mm ja mäntä 35 -40mm vaikka ohuemmatki sopiis,ja eikos saa niita kauppakassissa kanna
|
Kun sitä painetta on vaikeampi tuottaa yli 20bar.
Ehkä pienenmpi riittäis mutta isompi varmemmin. 35mm 15 bar työntää 150kg. |
tiiä sitte käytännössä, mutta hytiika sylinteri vaatii enemmän painetta jo itsensä liikuttamiseen, enkä kyllä keksi miks käyttää hytikka osia, kun ilmalle on omansakki.toisaalta hytiika osat kestää mekaanisesti enemmän.
onko hintaeroa miten? paljonko tulee painetta, jos sylinterin täyttöpaine vaikka 15bar ja se painetaan väkisin vaikka 2/3sisään? |
Hydeosia vois löytää käytettynä helpommin?
Tarkoitus olisi käyttää säiliöä sopivan progressiivisuuden saamiseksi. Hydesylkkyyn ei varmaa saisi liikaa painetta ilmalla vaikka säiliöä ei olisikaan eikä sylkkyä ihan pohjaan ole tarkoitus ajaa. |
ilmajouset
Moi,hyvää joulua kaikkille,mut mun mielipide olis jos sais hydro ja paineilma yhtistettya korkeapainen säiliön kautta,sitten hytista sais ohjata kaikkia sylindereita eriksen ,eri asia varmaasti paljonko sellaisen systeemin rakentaminen tule maksaamaan ,samoin olis mahdollista laitta 2 kompura,niin kuin monella viron vehkeissa on tehtya,samalla nee toimis iskunvaimennimeilla ja niitä sais käyttä korin oikaisun hankaloissa tilanteissa,samoin on mönkijan vinsseja käytetty korin noston tai laskemisen ,sorry jos olen väärassa:)
|
Mulla olis kyllä hydepumppu hyllyssä, ja ilmastoinnin kompurasta sais kytkimen. Silti systeemistä tulee turhan monimutkainen ja tietää ongelmia.
Lähtökohtana, leikkikompurallaa ilmaa nostoon ja vaikka hanalla pois. Mahdollisimman yksinkertaista. Joku releen sähkövika vielä kaataisi auton itsestään.. Tää juttu jää harkintaan mutta jos vastaan tulee sopivat hydesylkyt ja esim. mäntätoiminen ilmastoinninkompura niin niillä voisi saada 20bar paineet suht helposti. Paineilman ei tarvis olla öljytöntäkään. Siihen mulla olis jo lamellikompura. Kaikea pitää kokoeilla mutta usein suunnitelmat monimutkaistuu liikaa ja sit ne ei toimi. Tolla ilmastoinnin kompuralla sais luotettavasti paineen ja venttiilistä pois. Tuottokin varmaan 10x leikkikompuran verran. Hydesylkky mahdollistaisi jousituksen säädön, katkaisemalla virtaus säiliöön jäykistäisi jousia ja mahdollistaisi kovemmat pomput. Silloin lehtiä voisi keventää ja pääsisi lähemmäs soa joustoa säiliöyhteys auki. Letkut tarvisi sit olla vahvempia kans. |
ilmajouset
sillavaihessa nee lehtijouset pitaisivat vain aksuloita paikallaas,hytikka ja muu hoitais asia
|
http://www.overdrive.fi/forum/viewtopic.php?f=9&t=129 tuolta löytyy aiheesta muutama sivu joulu lukemista:D
|
Lainaus:
Sehän ois helppoa kun hyde sylintereitä käyttäisi 200bar;in letkut passaa suoraan eikä ole edes kalliita Kompuraan pitäsi sovite, mutta monessa hanassa on vaan kierre reikä mihin tarkoituksen mukainen sovite sit tulee ja osaan ei edes letku/putki liitin edes passaa ilman sovitetta |
Täälläki jo tais vilahtaa hetkellisesti, mutta eikö tosiaan kukaan oo laitellu ihan tavallisia ilmaiskareita omien lisäks? Ois helppoo, nopeeta ja yksinkertasta. Vois toimia jopa offroad-käytössä oman aikansa. Kokemuksia? Hinnatkaan ei aivan päätä huimaavia ole, ainakaan asennuksen helppouteen suhteutettuna.
Omaan HJ:hin ois tarkotus laitella ilmat jossain välissä talven aikana taakse lehtien lisäks, kohan on tallissa sellanen hetki että sopii touhuumaan. Sinne oli taakse orkkiksien tilalle laitettu uudet Vallilan jouset, jotka alle 15tkm venäjällä ajelun jälkeen vastaa loppuunajettua orkkista. Tällä miun kikattimella ei siellä mettäneuvoksen puolella juurikaan ajella, mutta röykkysiä teitä senkin edestä. Ilmaiskarissa tulis kevennyksen lisäks samalla lisäiskunvaimennusta omien, täysin riittämättömien kaveriks. Yhet ooppelin ilmaiskarit odottaa jo pöydällä asennusta, mistähän lienee omegasta tai rekordista? Jossain sellasissa niitä on kait ollu. Jotain tällasia siis tarkotan... http://www.drmadhog.fi/catalog/produ...7feac2ca904f2c |
Olihan OKA66 aka Kössi Kenguru aka Voodoo Jeep nimimerkillä LJ70:ssä Monroen ilmaiskarit.
Siitä oli joku rakentelutopiccikin olemassa. |
...mielessä pienesti päissään pyöriny hydesylkky iskarin tilalle, männän taakse paine jolla korkeus kohilleen ja varren puolen nipasta letku ylös ja vaimennuksen säätö virtausta kuristamal... tiiä sit miten toimis?
|
Lainaus:
Paineakku sopivalla vasta paineella siihen varren puolen letkuun niin ei tartte kuristella kun molemmilla puolilla mäntää olisi painetta? |
Joo, hyviä ajatuksia. Hydesylkyn paluupuoli voisi olla öljyssä yhteydessä paineakkuun.
Säädettävyys esim. johonkin offikrossin pomppuihin paranisi, tosin voima tarvisi rajoittaa että kiinnitykset kestää. Hydeosia kyllä löytyy jokalähtöön, saisi varmaan sähköisesti säädettävän kuristuksenkin mulkattua jostain. Hydeletkuja löytyy hyllystä 50m eli vain päitä pitäisi prässäillä. Haluaisin iskua kuitenkin n 30cm ettei pohjaa missään tilanteessa, ilmaiskarit ei taida sellaisia antaa ja hinta on mulle liikaa. Taas etsitään romukasaratkaisua nollabudjetilla. Hydesylkyn vahvuus ei olisi ollenkaan huono asia ja asiallisesti tehtynä ja dokumentoituna pitäisi kelvata konttorillakin käyttöautossa. Lehtiä ei voi paljoa purkaa tai tulee leimalla sanomista eli yksi lehti pois ja latien lyhennys voisi toimia, plussana uudet norrat ja jämäkät siteet sekä ylimitoitetut riiput uusilla muovipuslilla + hyvät iskarit voisi sallia kevennyksen. Oikeasti en halua heikentää maantieajoturvallisuutta eli muutokset sen mukaan. Kun tähänasti olen ajanut ilman etuvakaajaakin niin pieni jousikevennys ja hydesylkkyapu vaimennuksella tuoreen kaasuiskarin kanssa ei varmaan heikentäisi ajettavuutta kun suunnittelen tekeväni vakaajaan pikakiinnityksen ja mitoitan sen maantieajoon. Eli vakaaja saa rajoittaa ulosjoustoa reilusti. Tänään olin ajoissa vakaajien kanssa enkä huomannut niistä olevan mitään haittaa kun olen ne tuunannut ulosjoustoa salliviksi. Vakaaja saisi olla vaikka puolta jäykempi jos se olisi pikakiinnitteinen. Tätä täytyy tuumailla, hydepumpun käyttö on tarpeettoman monimutkaista mutta paineilma ja hydevaimennus vielä yksinkertaista. Se 20bar paineilmaa vaan voi olla hidasta tuottaa halvalla. |
Lainaus:
|
Tarviihan se kuristuksen, mutta silläkin voisi olla paineenrajoitin ettei hypyissä mitään katkea.
Mulla riitäisi sisäänjoustossa vaimennus kun on se iskarikin ja lehdet vaimentaa. Ulosjoustossa saisi vaikka "kavitoida" tai olla suuntaventtiili. |
Lainaus:
Pitää kans muistaa auton paino päällä ja varren tuoma tilan muutos Jos auton nostamiseen tarvitaan vaikka 15bar ja varren puolella on letku ilmaan niin sylinteri pitenee vapaasti hypyssä, mutta jos varren puolella on vaikka 5 bar niin sylinteri pitenee rauhallisemmin kunnes molemmilla puolilla on samanverran painetta ja sopivasti kaikki mitoitettuna ei sylinterin mäntä pohjaa ulos joustossa |
Paineilmalla noi ei voi toimia, liikaa joustoa. Kuristettu hydis käy mun järkeen tai järjettömyyteen?
Lisäksi pneumatiikka vain n 20% jousituksesta, mielestäni tuo vaatisi metrin halkaisijan sylinteriin että progressiivisuus riittäisi paine-erolla. Toki joku voi laskea? |
Lainaus:
Arvelin vaan et saattais tollain toimiakkin paineilmalla, kun käsittääkseni hihnakuljettimissa ilmaohjaus toimii pudottamalla vasta painetta jolloin sylinterin pituus muuttuu mutta kuristettu hydis tosiaan toimii varmasti koska normaali iskun vaimennin on hydrauli sylinteri jossa männässä reikä, mutta sitä en muista et miten se varren tilavuus ero kompensoitiin |
Hyde sylintereillä ja systeemillä tulee äkkiä sama juttu vastaan kuin liian isoilla ilmapalkeilla eli eli tulee jäykkä. Ja jos sylinterilla laittaa varren puolelle paineakun niin mistäs tulee toiselle puolelle korvausöljy?
Ja miten sana hydrauliika mahtuu lauseeseen jossa mainitaan nolla budjetti?:D:D 50 metriä äx paksuista letkua on se halvin osa koko kasassa. Joka sylinteriin kun laittaa pari kulmaa,holkit,ja päät ja venat lisäksi kaikkine nippoineen niin tonni on pieni raha. Jos hyde jousitusta meinaa niin sitten tommonen 2 toiminen sylinteri kannattaa kytkeä niin että molemmat puolet on samaa piiriä ja molempien puolien ulos virtaavaa öljyä kuristetaan vastusvastaventtilillä niin sillä saa sen vaimennuksen säädettyä mieleisekseen. Projeksteista löytyy D-Max topicci missä oli hyde jousitus rakenteilla, miten lie edistyny. Vaan jos jatketaan pohdiskelua niin mitenköhän toimisi vesi-glygoli seos.? Eli normi hyde sylinterit iskareiden, lisäksi, joku vaikka vanha painepesuri tms.tekemään painetta. Joku kalvopaisunta-astia paine akuksi, ja letkut sillä hyde letkulla. 40 mm männän pinta-ala on jotain 12 cm2 ja 50 mm 18cm2 eli nuo kertaa paine = nostovoima. Eli paineet pysyy kymmenissä kiloissa ja ropelihattu päässä...:D |
Lainaus:
Mut se vaahto?:D:D:D:rolleyes::rolleyes::rolleyes: ÄÄNIÄ talle, ja ropelihattuun kierroksia... Edittiä: Millanen syylari tarttis olla ku kesällä jousitus keittäis??? |
Sivu luotu: 14:57 (GMT +2). |