Puoliperävaunu tai varsinainen perävaunu henkilö- ja pakettiautoon
 

Tämmönen lakipykälä tulossa voimaan 1.10.2013
Ei muuta kuin villejä visioita vetopöydästä Hiluxin lavalle suunnittelemaan. :D En vaan tiedä minkälaisia (työntö?)jarrulaitteita tuommoiselle on euro-alueella olemassa... vai pitääkö tehdä jenkkityyliin sähköjarruinen peli.

Asiallista !!!!!!!!!!!?! ;)

Sähköjarruthan ois helpoimmat, mutta mitenkäs niissä tuo abs-järjestelmä.. Mahtaakohan niissä olla? Kaiketi nykypäivän perävaunussa pitää olla abs-jarrut että kelpaavat? Jos siis ei ole työntöjarrullinen vaan polkimesta toimiva. Pitääköhän ostaa jenkkilästä ramin perään joku vanha puoliperä joka on otettu käyttöön joskus vuonna x. Eikait sitä lasketa uudeksi kun maahantuodaan Suomeen ja rekisteröidään täälä?

tossa yllä puhutaan vaan henkilö ja paketti autoista. eiköhän toi dodge oo kuorma-auto tai siis kevyt K-A

saahan siihen laittaa vetokoukun keskelle lavaa mutta ongelmaksi tulee työntöjarrun vaatima tila lavalla.
flatbed mallissa olis helpompi toteuttaa
ja kärryn vetoaisaa ei saa ainakaan hyllytavarana , jos on toi alkuperäinen lava, ellei nosta koukkua laitojen yläpuolelle ;)
kyllähän näitä kyseltiin jossain vaiheessa..

ja joko noita sähköjarruja hyväksytään suomessa??

http://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=92654

Joo, arvottii näitä joskus...

Mut hyvä jos toteutuu jotenki järkevästi.

Niinpä tosiaan hoksannutkaan tota. Eikös katsurit näitä kohtele vähä niinku hiluxejakin?? :D

Näissä jenkki pikapeissa on kaiketi ollu ainakin ongelmana vetolaitteiden hyväksyntä jutut ja jarruhommat, juuriki sähköjarrujen osalta.

Nettiautossa oli hiljattain myynnissä se punanen Ford econoline jossa oli mikroautonkuljetus-asuntovaunu-puolikas. Soittelin myyjälle että miten on mahdollista, niin koko putki on tuotu uutena Suomeen joskus 90-alusta ja kun se on aina ollu yhtenä pakettina ja auto on tehty sitä perävaunua varten jne niin se voidaan hyväksyä. Jonku vuosiluvun se sano jostain 2000 alusta jonka jälkeen pitää olla ABS-jarru systeemit jne. Oli kuulemma silti 5 tuntia tehty vuosikatsastusta sille yhdistelmälle. Ja tosiaan se oli myös kevyt k-a.

Tuollaisia sovelluksia: http://owendcollins.com/assets/Neuson%20&%20Owen.jpg

https://www.google.fi/search?q=land+...=1280&safe=off

Siitä vaan sitte kopioimaan :D http://www.youtube.com/watch?v=Py7C-Yefb7A

Mitenkäs noissa jarruissa suhtaudutaan semmoseen, että olis nesteohjatut paineilmajarrut perävaunussa? Joissakin Defendereissähän on semmonen venttiili johon menee jarrunesteen paine ja se ohjaa paineilmajarruja. Autossa olis nestejarrut ja perävaunussa paineilmajarrut. Luultavasti ei kelpaa Suomessa :confused:

Kuinkas tuollaisessa puoliperävaunu+vetokita lavalla-ratkaisuissa toteutetaan nykysäädösten kärryn vetoaisamääräykset?

Luulisi kelpaavan onhan niitä suomessa rakenneltukkin ja myös sellaisia ainakin tradereissa oli, että ilmalle muutettiin taka-akseli suomessa ja edessä oli normaalit neste jarrut jotta saatiin kärryyn ilmajarrut.

Ja tommoista yhdistelmää saa ajaa 18 vuotta täyttänyt ilman ammattipätevyyttä ammatikseen.
Ja yhdellä kurssilla opettaja sanoi että todennäköisesti noi sähköjarrut tulee noihin yleistyyn.

Nykyisillä työntöjarruilla olisi suhteellisen helppo rakentaa, pitäs vaan saada tehtyä "liukupöytä", joka olisi "direktiivin" mukaan hyväksytty, ja sitten vielä se, että pitäisi jostain löytyä taloudellisia paukkuja, että joku tekisi/hyväksyttäisi vetoaisan, joka on esim. 12m pitkä, ja lyhennettävissä.... ja akseleiden kiinnitys mallia 250mm jako.
Tuohon vetoaisaan liittyy jännä ominaisuus; veturin aiheuttamaa kuormitusta vois rajata 1/5? osaan maksimista, toki se on marginaalinen tekijä, onko veturin massat 2,5 vai reilu 30t...

Puoliperävaunussa ei ole vetoaisaa. Eli asiaa ei käsitellä.

Aivan, totta tosiaan.

Itse näkisin, että monilla tuottaa vaikeuksia jo 750 kilon jarruttoman kevytperävaunun asianmukainen käyttö...

Jos johonkin vähän järeämmän perävaunukaluston suuntaan siirrytään kuin tavanomaisella vetokuulalle kytkettävän, tulisi myös jarrut viedä työntöjarrua paremmalle tasolle.

Onneksi "tavikset" ei vetele pahemmin edes niitä 3500 kilon vaunuja vaan tyytyvät siihen halpaan 750 kilon pilipalikärryyn.

Itsellä on jarrullinen Farmi eli Respo keinuteliperäkärry. Minun mielestä vaikka joku 5000 kilon kokonaispainoluokkaan rakennettu kipillä varustettu keinutelikärry vaikka tasaisena lavettina olisi kätevä kunhan jarrut rakennettaisiin rekkatyyliin asianmukaiseksi.

Tässä kanssa ihan mielenkiintoinen yhdistelmä vuodelta 2008 Ahvenanmaalta:
https://dl.dropboxusercontent.com/u/...8/jontikka.jpg

Jos tämä pitää paikkansa, niin on ehkä yksi parhaista asioista pitkään aikaan mitä peräkärryn vetämiseen tulee.. toinen on tämä että saa vetää noita "hanhenkaula"- kärryjä pickupilla.

Pääsee tämäkin maa pikkuhiljaa järkevään touhuun näissä peräkärryasioissa. Ihmeellistä pelleilyä ollut, kun painonjakauman kannalta (= ajoturvallisuuden ja ajokäytöksen) parhaat mahdolliset kärryt on olleet kiellettyjä.

Niinpä ja nämä ns. "vetopainot" eli auton valmistajan sallimat perävaunumassat ovat kärryn pyörien kautta maahan välittyviä massoja eli kytkentämassasta puhutaan.

Eli jos pickupilla on 1000 kg kantavuus ja 2500 kg "kärrypaino", siihen voisi kytkeä ja kuormata täyteen laillisesti puoliperävaunun jossa tulee 1000 kg vetopöydälle ja 2500 kg telille. Kärry jos painaa sen tonnin niin kantavuutta siis 2500 kg, normil-keskiakseli-2500 kg lavettikärryllä ei kantavuutta oo lähellekkään kahta tonnia.

Eli siis puoliperävaunulla vois viedä isompia kuormia kuin nykyisillä keskiakseliperävaunuilla, vaikka vetopainot samat.

Jep. Tuo oma "mettäkone" lavetti on hemmetin hyvä esimerkki siitä miten perseestä tommonen keskiakseli perävaunun kuormaaminen voi olla. Joko täysperä tai puolikas samanlailla kuormattuna niin kummallakaan ei olisi mitään ongelmaa.

Tuo keinuteli ei kyllä tuo ainakaan mitään lisäarvoa näihin painavempiin kärreihin. Päin vastoin se on vielä tarkempi kuormattava.

Ja tuo sähköjarru tms. polkimesta toimiva jarru olisi myös enemän kuin toivottu ominaisuus noin talvikelejä ajatellen.

Todellakin! Tuli viimetalvena juuri todettua työntöjarrullisen kärryn hienous. Ramissa mutikat alla, vauhtia 50 ja semmonen kiva kylätie. Aloin jarrutteleen T-risteykseen ja perässä traileri ja pajero kyytissä. Ramista meni samantien renkaat lukkoon ja kärry vaan työnsi eikä himmannu yhtään. Onneks siitä risteysalueelta löyty sen verran pitoja, että lopulta kuitenki pysähty. :o

Hyvin se ainakin traktorin perävaunuissa toimii!

Omasta mielestä se on aika hyvä myös tavallisella vetokuulalla vedettäessä koska kärry/kuorma ei keiku ja hypi miten sattuu vaikka tie olisi vähän huonompikin. Omassa kärryssä keinutelin lisäksi lehtijouset ja iskarit.

Traktoreissahan painoa saa tulla reilusti aisalle. Minun mielestä runsaampi aisapaino sopisi myös kevyempään käyttöön ainakin siinä tapauksessa jos kärry kytkettäisiin jonkinmoiseen vetokitaan pickupin lavalla. Tällöin myös aisat pitäisi olla vahvempia.

Siitä tilaukseen. Tää pykälähän oli nyt hlöautoihin ja pakuihin, mutta miksei esim ramiin voisi laittaa tommosta vetopöytää vois laittaa ja tommosta kärryä perään. Tosin toi joutsenkaula tarvis olla vähä korkeempi :D

http://www.fifthwheeleurope.eu/en/pr...er-bevf62.html

Löytys niille RAMeillekin silloin järkevä käyttötarkotus!

Omasta mielestä tuo linkin kärry olis parempi korkeammilla renkailla, vaikka jollain Sprinteristä tutuilla 225/70/15 C renkailla.

Meikäläisen suosikkijousituksiin ei kuulu kumivääntöjouset vaikka niissäkin parempia ja huonompia on. Ilmajouset olis tietenki makeet!

Kuseekos tää homma kuitenkin siitä jos kärry käy vain yhteen autoon, tuleeko silloin kallista kärryä hommattua?

Noi linkin takana olevat kärrythän on melkeen kun jotain assemssia johon vaan laitettu joutsenkaula. Yhdessä kuvassa näkyy lavamallin defen perässä ja siinäkin on tuo kaula tosi lähellä lavaa. Ei kärsi vetää paljo muuta kun tasasella tiellä :D

Joka autossa tarvis olla tuo vetopöytä lavalla, 13napanen pistoke ja sinne vedetty jarrupolkimelta signaali. 10senttiä näky olevan vetopäässä säätövaraa. Sinänsä fiksu tuossa kärryssä on se, että sähköjarrujen ohjausboxi on tuola kärryssä ja se haistelee itse vaadittavan jarrutehon kuormituksen mukaan. Autosta tulee vaan pelkkä jarrutuskäsky. Jenkeillähän on niin että autossa on se jarrujen ohjauslaite ja siitä itte manuaalisesti säädetään jarrutusteho.

Kyytiin pari pätkämaasturia ja menoks :cool:

http://www.fifthwheeleurope.eu/data/...030e8990da.JPG

http://www.youtube.com/watch?v=8fSSzuqy6-Q#!
Hyvin suojatut liittimet suolakylvyssä :)

Heti ensimmäinen rajote kärryyn.. Ei saa vetää kuin kesällä kuivalla kelillä :D Vois kuvitella että tohon tulis joku suojakansi päälle vielä. Ei noista Alankomaista tosin tiedä vaikkahan olisivatki noin tyrkyllä tuola alustassa.

En tiedä minkälaisia ohjainlaitteita noilla jenkeillä on, mutta ainakin ainakin ennen olivat lievästi sanottuna "kauniin kesäpäivän avustimia" -> Nuo suomessa käytettävät työntöjarrut toimii huomattavan hyvin; oikein käytettynä ja -huollettuina/kunnossa olessaan
Toki sitten, kun aletaan siittämään yhteen auton tietokonetta/kärryn tietokonetta, niin päästään varmaan parempaan tulokseen.....

Aikanaan traktoreissa oli kärryn jarrut vastaavia, toki vieläkin jotkut, ON/OFF tyypisiä, ja toimii telikärryssä; jos jarrut vain toisessa akselissa!

Vanhemmat rekkakuskit varmaan muistaa ajan ennen kärryn ALP(?) venttiilejä.... nuppi täynnä, kuormain perässä, niin talvikelillä tyhjä kärry oli "heti" poikittain, kun jarruvalot syttyi.... (joissain kärryissä oli isäntälinjan asennuksella oma paineenalennin, ja sen ohitushana...)

p.s aletaan saamaan noista puolikkaan veturi- pik-up: eistakin vähän enemmän DSL- veroja:cool:

Hotellin ikkunan alla on juurikin esimerkki ruotsalaisesta vetopöydällisestä kevytkuorma-autosta. Perävaunua varten paineilmat. Toisenkin vastaavan Ivecon bongannut täällä kukkakauppiaan torikärryn vetäjänä.
Tässäkin asiassa malli tulee Ruotsista?

http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=133053

Tarkemmin kun aamusella tuota katselin, niin siinähän onkin saksalaiset kilvet.

Yks päivä naureskelin töissä saksalaisissa kilvissä olevaa "neljä pyttystä rekkaa". 818 Atego + vasikka (eli keskiakseli peräkärry).

Oli vaikuttavan näköinen lastauslaiturissa. :D Vuoroonsa odotteli scania ja pari turkkilaista 1844 Actrosta perässään 3 akselinen puoliperä.

Toihan on näemmä täkäläisetki direktiivit täyttävä jarrulaite. Oli LED-sensoria ja akselin asentotunnistinta eli kuormantuntevaa anturia... Mitenhän tuo tarkalleen ottaen toimii?

Mikähän se ledi siinä etulaidassa oli? Käsitin että joku merkkiledi vain :confused: Kielitaito kun ei oo paras.. Sen verran aukes että kaiketi kun lähdetään kärryä vetään niin jarrua pitää painaa ensin 3 kertaa että toi järjestelmä aktivoituu tai jotain :D

Juurikin noin. Tuolta löyty näemmä vähä lisätietoo ja tuo toinen video: http://www.fifthwheeleurope.eu/en/pr...ng-system.html

Eli siis täysin itsenäinen/autosta riippumaton järjestelmä. Tunnistaa kuorman ja jarrutusmomentin. Sen kun vaan lyö valotöpselin kiinni niinku ennenki, muuta ei tarvita.

Suht fiksulta vaikuttais toi systeemi, vielä kun noi sähkölaitteet olis niin suojattu ettei ekan talven jälkeen oo hapettunu ja ruostunu pilalle. Tuo kuormantunnistus homma on oikeestaan ihan ehdoton tossa perävaunujarrussa. Jenkkimallin manuaalisäädöllä kun otat täyden kuorman ja unohdat säätääkkin lisää tehoja isommalle niin siinä on hetken ihmeissään kun kärry työntää ihan pirusti :rolleyes:

Tässä oon katellu noita jenkkilän lavettipuolikkaita joita ne vetää fullsize lavureilla. Ovat melkeen järjestään 2.60 leveitä. Ei sitä saisi edes suomen pykälien mukaan vetääkkään, kun se puoliperävaunun leveyshän oli +35senttiä auton leveyteen, mitattuna etuakselin kohdalta. Fullsizet on siinä noin 2metriä leveitä.

Kevyemmissä perävaunuissa taisi olla vielä vähemmän toi leveyden ylitys?

Se ledi kertoo jos järjestelmässä on jotain vikaa, vilkkukoodien muodossa, kuten noissa isoissa kärryissäkin. Noihin jarrupurkkeihin (EBS) voi tehdä ajonvakautuksesta lähtien vaikka millaisia toimintoja, tosin sit tarvitaan jo ilmajousitus :)

edit/ Olikin tuossa Matin laittamassa linkissä tuo vilkkukoodi kerrottu.

Pari-kolme vuotta sitten Porvoon motarilla tuli vastaan yhdistelmä, missä oli uudesta Sprinteristä tehty puolikkaan vetäjä. Kärry oli mittasuhteiltaan autoa vastaava, pituutta ehkä joku 8 metriä. Sprinterissä oli 3 akselia :D Niin ja neukkujen kilvissä oli.

Äsken tuli 8-tiellä vastaan joku isohko paku (kenties Ducato) ja perässä oli varsinainen perävaunu. Veikeen näköinen yhdistelmä. Maatunnusta en kerinny kattoon mut keltapohjaiset kilvet oli.

Onhan noita täysperäkärryjä ollu jo pitkään suomen liikenteessä. Mut noi puolikkaitten systeemit kiinnostas enempi.

Ohan näitä. Säälittävää vaan kun toi kärry painaa 1100kg ja kuormaa saa ottaa vain 2400kg. Vetopituus 10.02m :)

http://gamma.nic.fi/~viliho/rotke/05082011067.jpg

En ole ennen pakun perässä moista kärryä ennen tienpäällä huomannut joten ei ollut edes tiedossa että niitä on kauemminkin saanut käyttää suomessakin.

Eipä tuollaisesta itselle kyllä olis ku haittaa juurikin tuon kärryn suuren omamassan takia (eli vetoauton pienen max vetopainon :( )

Aiemmin noita ei ole saanut vetää kun kuorma-autolla. Tuleva sääntö ilmeisesti sallii tommosen kärryn vetämisen vaikka hiacella..?

Ja tuo kuvan pickis lienee kevy ka....

Ei oo tuota 35 cm leveempi -sääntöä enään nykyään voimassa.

Näin on, kuorma- tai linja-autolla saa vaan vetää toistaseks, lokakuusta eteenpäin myös henkilö- ja pakettiautolla.

Niin en tiedä säännöstä, että pitikö olla oikeen kuorma-auto vai riittääkö kevyt k-a. Oon nähny vedettävän paripyörä paku-Ivecolla samaa kärryä joka kaiketi oli kevyt k-a. Tosin voihan sitä aina vetää, laillisuudesta ei oo tietoo. Matilla tietoa?

Mikä on kevyt-ka? Kuorma-autoja on kahdenlaisia: >3,5-12t eli N2 ja >12t eli N3. Tietysti näiden G-versiot myös. Eli etuveto-Ducato ja pulla-Atego on ihan samanarvoisia tässä mielessä.

Eli siis kevyt k-a N2 riitti vanhalla säännöllä vetämään tota varsinaista perävaunua?

Tuollainen 3akselinen kääntyvällä etuakselilla olisi hieno peli esim oman "bobcatin" siirtelyyn..
ei töyssyt heiluttelisi autoa niin kovin, eikä lastauksessa tarvitsisi laittaa rotia kärryn laidan alle..
ennen vaan tullut haaveiltua tuollaisesta kun tuo vetoauto on hj, niin ei ole ollut mahdollista..

Joo, max. 3,5t O2-luokan täysperävaunu on kelvannu jo pitkään "kevyt-ka":n perään (kuten paaleja kuskaava Ram tuossa ylempänä kuvassa).

Kyllä riitti, mutta k.o yhdistelmälle ei tainnut riittää C1e, vaan piti olla CE, ja tämä on nyt käsittääkseni muuttunut:

Siis Lada Nivalla SAI vetää Kokonaispainoltaan isompaa kärryä Be-kortilla, kuin Noilla vajaa 3500kg omapainoisilla kuorma-autoilla C1e kortilla (toki kokonaispaino jäi yleensä pienemmäksi):cool:

-> mutta nyt k.o sääntö ei liene voimassa C1e:n suhteen? (siis aikanaan C1e:llä ei saanu vetää kärryä, minkä kokonaismassa on suurempi kuin vetoauton kokonaismassa!) siis jotain muutakin positiivista kehitystä on tapahtunut.

Mielenkiinnolla odotan niitä tilanteita, että joku äkkinäinen alkaa peruuttelemaan tuommoista täysperävaunua jossain ylläri paikassa....

Minulla on isompi veneen rovi tuommoisella vankkurikärryllä, ja etuakseli sopii kääntymään n. +-45 astetta, ja aika vekkuli peruuttaa, kun kokemusta ei ole paljoa, toki muutaman vuoden verran ko. kärrystä, ja yleensä peilit eivät suosi tuota 3,5m levyistä kuormaa...

Kortin osalta mulla onkin tuo homma ok, kun armeija tarjos bece-kortin :D Lähinnä tuo bj andyn kommentti sai miettimään, että riittikö tuo n2g rami vetämään tota kärryä.

Tossa kuvan hulcossa pääsi vetopöytä kääntymään vaikka ympäri asti, jarruvaijerit tosin rajottaa. Ramilla tuli monesti tehtyä tukkimiehen käännös ihan vaan huvikseen. Siitä hieno vetää tuo vankkuri ahtaissa paikoissa, että jos auto kääntyy ympäri niin kärrykin tulee. Ja jos auto ei mahdu kerrasta ympäri niin yleensä voi peruuttaa jonku verran jolloin saa auton kääntymään ja taas päästään ympäri.

Vankkurikin ihan mukava, mutta silti laittaisin ramiin sen puoliperän. Äkkiseltään kuitenkin helpompi peruutella ja painoa tulee autonki päälle.

Aika mielekiintoisen näköinen paikka purkaa/lastata pyöröpaaleja.

Siis kuorman pitäisi olla jollain tavalla sidottu....

Yritän etsiä yhden rekisteriotteen kopion, on sitä M1 autoillakin...

Oltiin laittamassa pyöröpaaleja radan kurveihin kun oli asfalttisprintti tossa kylillä. Siks paalikuorman kanssa keskellä kylää. Tossahan on noi näkymättömät sidontaliinat :)

Eh, radan sulku= suljettu alue...

Laitettiin paalit edellisenä iltana joten ei ollu suljettu rata.

Ja sitten pysytään aiheessa.. :)

Joko on jarruista ja puolikkaista tullut jotain lisätietoa???

En tiiä sopiiko aiheeseen kun vetoautona kevytkuorma-auto, mutta laitan kuitenki..

http://www.nettiauto.com/mercedes-benz/sprinter/5965634

Ilmotuksessa kun kerrotaan että perävaunussa on paineilmajarrut niin siitä kiinnostuneena kysyin myyjältä, että minkälaiset jarrut autossa on..

Ja tämä mua kiinnostaiski, että mistä noita venttiilejä saa ja kuka niitä saa asentaa ja mitä maksaa :D

Heppistä kiinnostaa itteäkin et miten toi ilmajarru homma oikeen sit toimii :confused: :confused:

Ja ennenkaikkea saako niitä autoon kuin autoon :eek:

Mites toi varsinaisen perävaunun vetäminen nykyään on, onko toi siis nykyään luvallista laittaa tollanen hulcon täysperä vaikka huoltoauto hj:n perään?

Olis iso peräkärry hankintalistalla ja tollanen hulco rota 2akselisena ainakin mitoiltaan olis hyvä, mutta saako vetää pakulla nykyään?

Saa vetää. Trafi on alkanu änkyttää että ei sais työntöjarrullista täysperää hyväksyä, mutta ainakin jo EU-tyyppihyväksytyt on pakko hyväksyä.

No on toi kans taas touhua, että pitää alkaa yrittää kieltää sellasta mikä muualla Eu:ssa on sallittua. Noi Hulcon kärryt ilmeisesti kelpaa täällä jos kerta on Eu aluella valmistettu ja muuallakin Euroopassa käytössä.

Ilmeisesti trafin änkytys työntöjarruihin ei liity siihen onko vetoauto ha/pa vai ka?

Josko tässäkohtaa olisi Eu jäsenyydestä se hyöty, ettei suomalialainen trafin yli-insinööri pysty noiden tyyppihyväksyttyjen käyttöä täällä kieltämään kun kerta jo kertaalleen Eu:ssa tyyppihyväksyttäessä sallittu.

Miten jarruttaa työntöjarrullinen täysperävaunu, jos aisa on ns. linkussa ja kärry yrittää vetoautosta ohi? Muutoinkin tuollaisen yhdistelmän jarrutuskäyttäytyminen hieman arveluttaa. Siinä kun on keskiakseli- ja puoliperään verrattuna se yksi nivel enemmän.

Jotenkin minusta tuntuu, että oliskohan trafi kerrankin oikeassa ja EU väärässä...

Trafi on väärässä siinä, kun ei se salli sähköjarruja perävaunuihin. Olleet monessa paikassa arkipäivää pyhän ikuisuuden, täällä ne on jotenkin vaaralliset :rolleyes:

Se jarruttaa jo ennenkuin on linkussa. Siis jos ne jarrut on kunnossa.

Entäs jos käykin niin kun mulla joskus, että lähestyin T-risteystä. Risteys oli tosi liukas eikä mullakaan ollu paljo vauhtia. Auton renkaat meni lukkoon ja kärry työnsi takana. Kärry ei tietenkään jarruttanu kun aisaan ei tullu yhtään vastusta. Kärryn jarrut oli silloin kyllä toimivat ettei ollu siitäkään kiinni. Kärryssä pajero kyytillä eli noin 2tonnia kokonaispaino. Rami veturina.

Johtuisiko enemmän siitä jäästä kuin työntöjarrusta? Eiks vika ole tuossa kohtaa ennemminkin tienhoidon kuin kärryn?

Totta.. Mutta tuo perässä tuuppaava kärry vielä melkeinpä tehosti tuota luistoa. Kun ois ollu sähköjarrullinen kärry perässä joka ois jarruttanu samaa tahtia auton kanssa niin se kärry ei ois ainakaan työnnättäny niin pahasti sielä perässä..

Risteysliukkausvaaratilanteesta voidaan käyttää myös sanontoja:

Talvi yllätti autoilijat tahi liukas keli yllätti tiellä liikkujat.

Tienpitäjien lisäksi ainakin osasyyllisiä voivat olla sääennusteen lukijat ja laatijat mikäli eivät ole asetelleet sanojaan sopivan mitäänsanomattomiksi ja mikäli heidän voidaan osoittaa yllyttäneen ja kiihottaneen kuljettajaa käyttämään tilanteen hallintaan sopivaa nopeutta suurempaa.

Myös ilmaston muutos/muuttajat voidaan saattaa vastuulliseksi jos lipeäminen sattuu nimenomaan ilmastonmuutoksen aiheuttamasta liukkaudesta

Minutkin on liukas keli vuosien saatossa usein yllättänyt, on tuurista kiinni jos noista tilanteista jotenkin ehjänä ja muita rusikoimatta selviää. Siksi olen pyrkinyt vaihtamaan tieliikenteessä liian suuresta tilannenopeudesta johtuvan liukastelun pääasiassa mutaisissa tai jäisissä maastoissa, hitaissa nopeuksissa lipeämisiin



Vaan mielenkiintoinen on tämä uusi peräkärryn vetomahdollisuus.

Ei se jarruta sen paremmin sähköjarrullinenkaan jarru jäällä.

ABS kin katoaa jäällä kokonaan... Nää tämmöset on ihan kuskin omissa käsissä..

Oon yhden tapauksen nähnyt sähköjarru kärrystä jossa oli pikaisesti kytkeneet kiiressä (ilmeisesti poikki olleet) johdot väärin päin, että vilkku otti jarruun ja t risteyksessä käännyttäessä oli ruvennut hyppimään traileriperässä vilkun tahtiin ja auto kylkeen ja henkipois..

Omat kokemukset täysperäyhdistelmän kanssa tosta kärryn etuakseli linkussa ilmiöstä on se että tarttis päästää se jarrupedaali ja sais niin perävaunun kuin veturinkin pyörät pyörimään. Sikäli ihan hyvä että työntöjarru ei jarruta aisan ollessa linkussa:D

Toisaalta se virhe on kyllä tapahtunut jo ennen tota linkkaritilannetta, oli se sitten ratin ja penkin välimaastossa, tienhoidossa, kuun asennossa tai jossain muussa.

Vaan on se niinkin, että näille raukoille rajoille jää vielä onnistuneen trailerilainsäädännön jälkeenkin muutama vanhalla rattorilla ylisuurta santakuormaa hämärisä liukkaila vetävä laillinen änkyrä, jolla jarrut on edellisen katastuksen jäljiltä sieltä suloselta viiskytluvulta. Loikkari vain harvemmila.
Montaa ei oo mutta jokunen, jotta olokaahan varppeilanne

Ja pointti oli? Ei tuossa ainakaan ole sähköjarrujen huonoudesta kyse, vaan siitä että joku oli tehnyt hommat päin vittua.. ihan samalla lailla se henki voi lähteä asennusvirheen takia jos asennuksissa sössitään.


Ottaisin ihan ehdottomasti mielummin sähköjarrullisen kärryn kuin työntöjarrullisen. Liukkaassa kelissä voi tosiaan täysin ehjänkin kärryn kanssa käydä niin että kärry ei jarruta käytännössä yhtään, ja puskee yhdistelmän mihin sattuu. Itse olen mm. mennyt uusilla nastarenkailla varustetulla autolla (myös kärryssä oli nastat) 20km/h vauhdista pienessä alamäessä punaisista läpi, kun kärry ei vain suostunut jarruttamaan ja vetoatuon pito ei riittänyt yhdistelmän pysäyttämiseen. Ei siinä muuta auttanut kuin painaa torvea ja toivoa parasta.

Mie oon teht saman paineilmajarrullisel, tosin oransseil valoil...

Kerkes ne kyl vaihtuu vissiin jo vihreiksikin, enneku olin risteyksest läpi.
Joku persiist lyhentynyt Saab tukki liikenteen. :D

Itselle meinannut käydä, että kärry puski autoa tosi liukkaalla mukulakivi alustalla ja ei vauhtia paljon mitään. Liikennevalo vaihtui ja bussi lähti hyökkimään kuin kiihdytyskisassa risteyksestä eteen - oli vaikea saada pysähtymään ennen bussin kylkeä, mutta onneksi risteyksen kohdalla oli pitävämpi kohta ja pysähtyi.

Omasta mielestä hyvä olisi jos työntöjarrulle saataisiin joku professionaalimpi vaihtoehto - miksei jarrut voisi olla kuin oikeissa rekoissa?

Nää vaijerivetoiset kärryt on usein aika jäykkätoimisia ruostuneine vaijereineen, pakkasella sit vielä herkästi jäässäkin. Ei ihme jos meinaa työntää autoa liukkaalla hentoisessa jarrutuksessa. Nestetoimiset työntöjarrut tuntuu eri hyviltä vaijeritoimisiin verrattuna, sellaset sopis tällaseen täysperävaunuun paljon paremmin. Yksakselisen kanssa helpompi elää vaijereillakin, saa helpommin säädettyä eikä oo nii paljoo jumivia osia.

Jos kuljetuksia haluttas tehä kevyemmäl kalustolle, mun mielestä pitäs kuiteskin jarrujen suhteen ottaa mallia järeämmästä kalustosta.

Monesti noilla työntöjarrusilla tai jarruttomilla kärryillä käyttöaste on niin pieni, että ehkä se suojaa onnettomuuksilta ja ei olla liikkeellä yleensä pahimmilla keleillä.

Jos haluttas kevyttä ammattimaiseen kuljettamiseen sopivaa kalustoa, parempi jarru on tervetullut.

Ei kai ketään estä rakentelemasta autoon kompressoria ja jarruventiiliä perävaunulle,aika työlääksi vaan saattaa käydä,eikä ehkä niin halvaksikaan

Millä perusteella nestejarrut aikanaan kiellettiin perävaunuista? Luulis todellakin olevan herkemmät ja tehokkaammat

Ei niitä oo kielletty, ainoastaan auton jarruista tehdyt omavalmisteet ei kelpaa 1.4.2000 uudempaan kärryyn. AL-KO:lla ja Knottilla ainakin on nestejarrullinen työntöpää/jarrut, muutamassa Böckmannin hevoskopissa nähnyt. Ja saapa vielä rumpujen tilalle levyjäkin: http://www.alko.com.au/uploads/2008/...-Brake-ad2.pdf

Mitenhän lie toimii nykyään, ainoot kommentit mitä oon nestetyöntö jarrusista kuullut, et ne nyökkii eikä oikeen kunnolla toimi
vaan onko siinä ollut enemmän veturin käyttäjässä kuin kärryn jarruissa vikaa :confused:

Noista sähköjarruista:
 

Milloin ne on muuttuneet älykkäiksi? siis ainakin tuo minun vetämä jenkkien tekemä venetraileri sähköjarruilla (jotain -80 luvun tuotantoa varmaan) oli aivan toivoton esitys; siinä jarrutus tapahtui jarruvalon johdon sähköllä, ja veti jarruja sitä tiukemmalle mitä pitempään jarrutti-> siis venepäällä jarrutti huomattavan hitaasti, ja jarruvoima oli säädetty(?) niin heikko, että ainakaan laillisesta nopeudesta ei saanut jarruja hiekallakaan suttiin vene päällä. (kokeilin paikallaan polttaa jarruvaloja tovin, ja sitten jalka jarrulla kytkintä ylos-> kärryn renkaat pyöri hiekkakentällä)
Tyhjällä trailerilla kyllä lukitsi jarrut hyvinkin tönköksi.
-> Täysin käsittämätön konstruktio, vähintään kuormituksen mukaan säätyvä pitäisi olla suomen olosuhteissa, ABS:sät lisäksi, niin vois toimiakkin....

Ja aina, tekniikasta riippumatta, kärryn jarruja täytyy huoltaa, ja jokaisessa järjestelmässä on omat huonot puolensa; kuten tuossa työntöjarrussa liukkaalla kelillä, huonosti rasvatun vetopään toimimattomuus raskaasti aisapainoitetussa kärryssä.

Jos peräkärryn jarrut toimisi sähköllä, miten autosta saisi otettua niille luotettavasti ohjauksen, pitäs varmaan olla jotain teollisuusluokan komponentteja ja ei paljon mitään liitoksia... jos kuitenkin kärryn ja auton väliin tulis liitos, kai siinä pitäs olla mukana jotain älyä, joka testaa toimiiko liitos ja ilmoittaa heti jos ei kaikki kohdallaan?

Tästä kaikesta tulee mieleen, eikö peräkärryn jarrut toimisi nesteellä tai paineilmalla toimintavarmemmin kuin sähköllä?

Sähköliittimestä saadaan tehtyä semmonen, että se tarkastaa tiedonkulun. Paineilmasta vähän melkeen saadaan semmonen, tai ainakin siis jos kuski tajuaa vahtia vajuuko paine vai ei... Milläs kytket nesteputken sillain, että sen vaan tökkää siihen eikä tule kuplia?

Peräkärryhän kytketään ja irrotetaan ja mitä helpommin ja varmemmin tän saa tehtyä ilman erikoiskoulutusta, sen parempi.

Vielä ajossa olisi tärkeetä että jarrua voi painaa vähän, paljon, ihan hevonvitusti tai aivan höyhenellä. Jos näiden hyvien lisäksi ois toivoa liittää abs jollain tapaa mukaan, on sähköliitäntä jotakuinkin ainoa. Semmosella saataisiin siirretyksi pyörintäanturien tieto autolle ja autolta vastaavasti halutun jarruvoiman tieto viiveettä kärrylle.

Oliko sulla sitä säätö potikkaa autossa jolla annetaan arvot jarrutus voimalle?

Yks sanoi, et sen kun osaa käyttää niin mailman parhaat jarrut

Oli kuulemma jenkeistä länsirannikolta pikkarinsa hakiessa kiskonut 4000kg traileria (asuntoauto+traileri) koko jenkkien halki itärannikolle palatessaan, eikä ongelmia ollut ollut kunhan joku harvahampainen oli matkalla neuvonut et miten se potikka hänen autossa säädetään oikein

Muistaakseni jotenkin et ensin määriteltiin lukko jarrutus eli jarruvaloa ja sit vaihteella nykäisy jos ei pidä niin lisää nappulasta ja sit kun pitää niin jarru päällä höllättiin, että nahkeesti pyöri ja säätö oli tehty-
nopeasti polkastessa kuulemma lukkoon oli traileri kerrasta napsahtanut
ja rauhallisesti jarruttaessa kuulemma tunti selvästi, et traileri rupesi jarruttamaan, sit kysyin et kuin pitk se viive oli niin sanoi, et jarrua ja trailerissa jarruttaa eli mitään tekemätön, mut huomattavissa


Abs;it kun sekaan sotkisi vois olla helvatin hyvätkin jarrut kun haistelisi hidastuvuudet samaksi autossa ja trailerissa

Ainakin sähköllä toteutettuna liitin pitäs olla paljon fiksumpi kuin vaikkapa ne peräkärryn valoliittimet ja se todellakin tarvis, että siinä kulkis tietoa järjestelmän toiminnasta - pitäskö olla digitaalitekniikalla toteutus? Huonona puolena monimutkaisuus ja sitä kautta vika-alttius.

Tuolla olis jotain näkökulmaa vaikka traktorien perävaunujen jarruihin:
http://www.koneviesti.fi/videot/fi_FI/jarrutesti/

Näin minäkin olen asian ymmärtänyt.


Mitä älyä on rekan peräkärryn ilmajarruissa? Muutakuin että jarrut pamahtaa lukkoon (jos siis toimivat) jos letkut lähtee irti tai paineet katoaa.

Mitä sen kummempaa tarvitsee perävaunun sähköjarruihin? Oikeastaan vieläkin yksinkertaisempana riittäisi, kun kärryn kontrolliyksikkö mikä on autossa ärähtäisi, jos on yhteys kärryyn mennyt poikki. Tietäisi pysähtyä ja tarkistaa missä vika.

Itse näkisin niin päin jos löytyy parempaa tekniikkaa kuten aina joskus tekniikan saralla tapahtuu, sitten se tarvitaan myös raskaammissa ajoneuvoissa!

Pyörää ei kannata keksiä uudestaan jos se on keksitty.

Itsellä on kevyistä perävaunuista oli niissä jarrut tai ei kokemuksena, että autojen ja vaunujen sähköasiat on kerrassa heikossa jamassa. Ainakin huomattavasti parempaa tasoa tarvitaan kuin valojen sähköhommat.

Siitä olen kyllä ihan samaa mieltä, että peräkärryn valoliitin on jonkun tyhjäpäisen insinöörin todellinen aivopieru. Ei niin huonoa liitintä luulisi voivan kehittää vaikka kuinka yrittää :D

onhan noissa kärryn pistokkeissa menty parempaan suuntaan.. henkilöautois tuo 13-napainen lukittuu kyl hyvin ja toimii paljon paremmin kun vanhan ajan 7-napainen. omaa trailerin veturii sekä traileriin on hommattuna jo nuo uudemmat pistokkeet, saa samalla työvaloille ja majakoille virrat samasta pistokkeesta..

ja mitä tulee tuohon sähköjarruihin niin ainakin tohon omaan avalancheen saa hommattua digitaalisen ohjausboxin trailerin jarruille..

Siis muistanko väärin: paineilmajarrullisista menee vain käsijarru päälle, kun paineet katoaa? Ja olikohan niin, että kaikissa kärryissä ei ollut yhdelläkään akselilla seisontajarrua? (taysin ulkomuistista, erityisesti tuo kärryjen osio; taannoin vaan räikkäsin vetävän akselin kellot räikällä "vetoasentoon", romua ei saanut käymään, ja paineilmat hävisi taivaan tuuliin puoliksi puretusta romusta)

Ja tuo "äly" niinkin surkealla tasolla, noissa vanhoissa; jarrupoljin pelkkä hana, tai ainakin siltä tuntuu, ja äly tulee kuljettajasta: painat jarrua niin pitkään että linjassa "sopiva" paine, ja sitten nostat sen verran, että paine ei enää kasva! siis kaikilla pyörillä sama jarrupaine, sitten noissa uudemmissa (olisko jotain -80?) tulee mukaan nuo alpit yms.
Ja tuota sähköjarrujen "älyä" en tiedä, mutta ainakin se jenkki traileri, mitä minä vedin, oli suomiauton perässä seuraavanlainen: kun jarruvalot paloi, niin jarrutti kokoajan voimakkaammin ja voimakkaammin, ja kun löysäsi jalan jarrulta, niin jarrut löysäsi itsestään. Siis vois toimia tosi hyvin, jos kärry painas aina saman verran, ja nimenomaan paljon enemmän kuin veturi, jarrupolkimella jarruttaisi normaaliajossa vain kärryn jarruilla, ja sitten paniikissa painaa pedaalin pohjaan, kärryn jarrut tulisi mukaan muutaman sekunnin viiveellä täysjarrutukseen...:o

Tästä olen aikalailla erimieltä: tuo vanha 7-napainen on todella hyvä liitin periaatteeltaan, MUTTA: perinteisesti se kestää sen reilu 10v, siis pitenpään kun auto on yhdellä omistajalla -> Siis KUKAAN ei halua maksaa siitä liitinparista niin paljoa, että se kannattaisi tehdä kunnolla kunnollisista materiaaleista!
siis jos esim. pistorasia/tulppa maksaa hyllyssä "halpispaskana" 4 euroa, ja laadukkaana 8 euroa, niin 9 ostajaa 10:stä ostaa paskan! ja kalliimman liittimen varaston kierto on silloin 1/10 halpiksesta jne... siitä se valmistuskustannusten vajaan euron ero kertaantuu.

Ja sitten se käyttö: pistorasia auton perässä suola/paskasumussa, ja kun ei haluta ostaa sitä laadukasta, niin paskasumu tunkeentuu liittimeen takapuoleltakin, kun tulee 50 senttiä halvemmaksi tehdä ilman mitään tiivisteitä... ja materiaali on halvinta mahdollista, ja mittatarkkuus on mitä sattuu ja materiaalissa tapahtuu hapettumista/syöpymistä, eikä vähiten sen takia että siellä pistorasiassa on sähköt päällä aina ajattaessa...
ja pistotulpat monesti makaa jossain paskalammikossa ja puhdistetaan jäästä ja paskasta kopistelemalla vetokoukun kylkeen...
Ja sitten niitä psitotulppia/rasioita kytketään yleensä ristiin rastiin miten sattuu, ja vielä väännellään voimalla ylos alas....

Toivottavasti tässä uudempaan vaihdossa ei käy samoin, kuin lokilämppärin liitosjohdossa: UUSI hieno minipistotulppa kestää sisätilan lämppärin kanssa huolellisella käytöllä ehkä 5v, huonolla käytöllä ja tehokkaalla sisätilanlämmittimellä vuoden... Ja se vanha, kaikki merkit ristiin sopiva kesti 30 vuotta, kun pisti semmoiseen asentoon, ettei vesi päässyt täyttämään kannetonta (viimmeistään 15v kohdalla joku yleensä tönäsi lumikolalla tms. läpän rikki..)

Nykykärryissä jarrutieto tulee autosta väylää pitkin jarrujen ohjauspurkille (joka ohjaa myös ilmajousitusta). Toimintoja noihin saa ohjelmoitua vaikka mitä, kuten kaatumisen esto, akselien nosto tiukoissa käännöksissä tai puolikkaassa painonsiirto veturin vetävälle akselille. Sit jos EBS-kaapeli menee poikki tai muuten vaurioituu niin jarrupurkki ottaa ohjauksen jarruvalolta (tällöin kaikki spesiaalit jutut on poissa pelistä). Jos kaikki sähkö katoaa auton ja kärryn väliltä niin sitten on vielä se perinteinen ilmaohjaus jarruventtiileille.

Hienoja laitteita, kuinkanhan monessa vehkeessä on tuollaset käytössä?

tottapuhuen tuohon can ohjaukseen on hyviiä juttuja mutta mutta jos laitetaan tämän päivän yhistelmä+tänään kortin saanut ei ko alan yrittäjä perheestä kotoisin oleva kuski vastaan 75 aloittanut kuski saman ikäisen yhdistelmän kans mitä luuletta kumpi toimii näillä pakkasilla paremmin?

Letkut kun ottaa irti, niin kärryssä menee joka akselilta jarrut päälle (käyttöjarru). Ja niin kauan kun on ilmaa tai siirtoventtiiliä ei paineta on jarrut päällä. Mutta jos jossain on vuoto niin ne jarrutkin aukeaa ajastaan.
Seisontajarrukellot on yleensä parilla akselilla, niitäkin on sellaisia jotka avautuvat kun ilmat katoaa, siksi kärryissä on kiilat mukana. Ja joissain voi seisontajarrun kytkeä ihan kampea kiertämällä jolloin vedetään useamman akselin jarru kiinni (näitä on yleensä vanhemmissa laveteissa).

Nuo muutama tuhat puoliperää mitä on tullut satamassa vedettyä, niin sanoisin että äärimmäisen harvassa on sellaiset jarrut että kun ilmat on poissa niin jarrut aukeaa. Noita ilmoista tyhjiä puolikkaita tulee aika usein vastaan laivoilla mitkä on reissanneet viikon verran etelä- Euroopasta, jarrut on aina päällä kiinniottaessa, mutta happea joutuu antamaan välillä todella pitkään että ne saa auki kun letkut pistää kiinni.

Vanhemmat kärryt (mm. Teljän kuljetuksen paskakasat, vanhin kärry minkä viime vuonna vielä näin oli '89 rekisteröity :D ) on useammin sellaisia, missä jarrut aukeaa ihan miten sattuu, ja vaikka olisi paineet kärryssä eikä ole siirtonappia painettu niin voi olla jarrut silti auki. Samoin noissa kärryissä on usein niin että ilmatankit kun on tyhjät niin jarrut aukeaa.

Hyväkuntoinen täysi (37t) puoliperä + vetomestari (10t) pysyy laivojen jyrkissä välirampeissa paikallaan pelkällä perävaunun seisontajarrulla.


No juu, puhuin lähinnä tuosta itse jarrujärjestelmästä "perinteisiltä osin". Tokihan niissä on muuten sähköliittimiä enemmän kuin tarpeeksi..

Ei meillä ole kuin uusissa vetomestareissa CAN- väyläinen ohjaus veturin/ lisälaitteen älylle, mutta niissäkään ei mene mitään tietoa koneesta eteenpäin puolikkaille, kun ajetaan vain perinteisesti punaisella ja keltaisella letkulla :D

Mä oon taas nykyään 13-napaisen vankkumaton kannattaja, ihan eri tukevasti saa kiinnitettyä kun liitin on kierretty kiinni eikä vaan pistorasia läppä paina sitä vinoon. Ainoo ongelma että se kierrettävä holkki meinaa toisinaan jäätyä.

Nuo täysperäkärrit ja puolikkaat on senverran pro vehkeitä että noiden työntljarrujenkin kanssa pärjää kyllä. Jo se että nuo vaatii sen pikku-eemeli kortin, velvoittaa kuljettajan olemaan jokseenkin kartalla sen asian kanssa mitä koukussa roikkuu. Eikä se linkussa tuleva keskiakseli kärri jarruta sen enempää kuin linkussa tuleva ilmajarrulinenkaan absiton kärri.

Kai tuota trafia joku skalli lobbaa asian tiimoilta, se kun nyt vaan on heiltä pois jos joku ostaa 10000 eeron trailerin ja raahaa romunsa itse eikä joka hommaan tilata autoa KTK:lta.

Mutta jos noita pykäliä vaivautuu lueskelemaan niin huomaa miten eri etujärjestöiden lusikka on ollut jos jossakin sopassa. Jokainen haluaa itse oikeuden milloin millekkin alalle.

Kaikissa uusissa?

Ja tarkalleen ottaen Wabcolla TEBS-E on ollut käytössä heinäkuusta 2007 (eli mihin saa ohjelmoitua ajonvakautusta yms). Edeltävät C ja D elektroniikka on alkaen 01 ja 03.

En tiedä mikä sulla on pointtina tässä postauksessa mutta ittellä ei tulis mieleenkään vaihtaa nykyistä levyjarrullista EBS-yhdistelmää vanhaan rumpujarrulliseen p*skaan. Ja tätä asiaa ei tarvinne selittää kenellekään joka näitä on tottunut käyttämään..

mikäli kyse, vain jarrujen toiminnasta, ni veikkaanpa uuden paketin toimivan paremmin