Rakennuksen eristämisestä kysymys !
 

Eli kysymys olis tämmönen:

Tyhjilleen jääneestä navetasta löytyy(seinien sisältä) vanha karja keittiö joka on eristetty muusta navetaasta valkosella kivitiilellä ja sisäpuoli laatoitettu.

Nyt olis tarkootus tehdä tähän tilaan toimisto tilassa on lämpö lattia mutta seinissä ei siis ole kun tiili ja laatta sisäpuolella (joten eristää hiukan huonosti kylmyyttä kun kylmillään olevan navetan sisällä on) Ajattelin laittaa 10cm villaa eristeeksi seiniin mutta kummalle puolelle tiiltä sisä vaiko ulkopuolelle ja mihin kohtaan muovi vaiko ei mihinkään?

1. Sisältä ulospäin: kyprok,muovi,villa,laatta,tiili
2. Sisältä ulospäin: laatta,tiili,villa,tuulensuojalevy

tämä tiili kuutio on siis navetan sisällä erillinen huone. mielellään laittaisin villan sisä puolelle saisin vanhat laattaseinät tällä samalla piiloon mutta onko kosteuden kannalta huono ratkaisu ja jos tähän päädyn olisiko muovi hyvä jättää pois välistä ?

Tästä ei mitään asuin tilaa olla tekemässä joten järki pitäs pysyä mukana tämmöstä vanhaa tilaa muuteltaessa mutta kumminkin mielellään niin tekis ettei heti ensi kesänä kasva sieni seinän välissä.

EN OLE rakentaja enkä rakennusinsinööri, mutta itse laittaisin sisäpuolelle jos ne tiilet pitää kerta saada piiloon.
Gyproc,tervapahvi,villa,tuuletusrako,laatta,tiili. (niin ei homehdu)
Muovia ei oo pakko käyttää, voi laittaa myös tervapahvia.
Villan ja laatan/tiiliseinän väliin ois hyvä jäädä riittävä tuuletusrako (ja sen pitää päästä myös tuulettumaan!) niin ei ole kastepiste villaa vasten.

Niin ja pääasiassa se lämpö karkaa ylöspäin, meinasitko kattoa eristää?

Kosteusteknillisesti pitää toimia...
 

Mullakaan ei ole lauta-asennuspuolen kouluja takana, mutta kosteuden liikkumista on tullut seurailtua....

Siis rakenne pitää olla sellainen, että kosteus ei pääse tiivistymään minnekkään:

Siis jos nyt lasitettu laatta, niin siihen tökkää kosteus! (okei, saumoista pääsee tiiliseinään)

Jos hyvän haluat, niin laatat pois, ja siihen sitten koolaus ja villat, ja kyprokin alle höyrysulkumuovi. (tervapahvi päästää kosteuden läpi)
ja muista teipata saumat hyvin.

Ja sitten ilmanvaihto, vähintään painovoimainen, siis esim. 100mm putki katonläpi ulos, ja korvausilmaa ovenalta/räppänästä "niukanlaisesti"
Ja tuo ulosmenevä putki pitää lämpöeristää kylmissä tiloissa.
Ja pistä semmoseen paikkaan/siten, että jos jostain syystä valuu vettä, niin valuu paikkaan, missä ei aiheuta vahinkoa!!!

Eihän tuota tiilikojua ole ulkopuolelta maalattu millään "muovimaalilla"?

Ja siis minulla ei ole pätevyyttä suunnitella k.o rakenteita.

Joskus nähnyt eristettävä sisähuoneen proppaamalla 2x2";sta tässä tapauksessa laatoitukseen ja sen päälle villoille rimat poikittain joihin villat tulee villaruuveilla kiinni sisäseinä oli tuettu kattoon ja lattiaan sekä levytetty. Muuta siinä ei kuulemma ollut eikä tullut. Sisäseinä oli tuettu kattoon ja lattiaan koska villan päälle sitä ei voi suoraan laittaa.

Tervapaperia tai muovia ei kaiketi tarvitse koska niiden tarkoitus on eristää villa vedolta ja sisällä ei kaiketi hirveämmin tuule.

Tärkein olisi kaiketi se villa pitää irti kylmästä seinästä, mutta varmaankin finnfoamilla tekisin
villaa helpompi ei vaati tuki rimoitusta eikä imevettä niin herkästi. ja kestää levyttää päälle läpiruuveilla.

Ja alkuperäiseen seinään voisi piikata tai porata alas ja ylös tarpeeksi suuria reikiä jotta ilma kiertää ja väli kuivuu.

Ei ole ulkopuolta käsitelty millään.

-Katto menee reunoihin asti ja harvan laudoituksen päällä on muovi jonka päällä puhallusvilla tämän takia tuuletus raon järjestäminen laatan ja villan väliin katonkautta ei onnistu muuten kun piikkaamalla tiiliä irti sieltä täältä ylä kautta tuulettuvaksi ei saa järkevästi tehtyä. myöskin tuommonen 5cm tuuletusraon jättäminen laatan ja villan väliin pienentäisi tilaa joten ei tunnu ainakaan tällä hetkellä järkevältä.

Finfoami olisi varmaan hyvä mutta nostaa hintaa senverta reippaasti ettei tule kyseeseen tämmöisessä pikku budjetin toimistossa.

Kertysköhän tuonne kosteutta liiaksi jos tosiaan tuon laatan hakkais irti tiilestä ja sitten tiiltä vasten villa sen päälle muovi ja kyprokki ?
luulisi jotta tiili kyllä päästää läpi kosteuden ja kuivuu tarvittavasti.



Jos taas laittaisin ulkopuolelle villan tiiltä vasten onko turhaa yrittää pelkällä 10cm villamäärällä lisätä lämpöeristystä kun tuo tiiliseinä itsessään imee lämpöä ja lisää lämmitys tarvetta ?
Yli 10cm villamäärä taas lisää tämmöisen harvakseltaan käytössäolevan tilan rakennuskuluja radikaalisti suhteessa käyttöarvoon.

Siis jos on sisältäpäin kyprokki ja höyrynsulku, niin ei sinne mitään tuuletusrakoja tarvita (minun mielestä)
Ja tuo tiiliseinäkin toimii lisälämmoneristeenä, ja kun tiiviisti tukittu esi. palonkestävällä uretaanilla kaikki reiät ja raot, niin 100x parempi paloturvallisuuden kannalta, kuin navetan puolelta "tuulettuva/pölyyntyvä" palosola.

Ja käypänen ratkaisu on laittaa tuo villa ulkopuolelle, ja siihen tuulensuoja/ tai normaali kyprokki päälle. (silloin ei mitään muoveja)
Ja tuo huolesi tuon tiiliseinän lämmittämisestä/ lisääntyneestä lämmöntarpeesta on aiheeton, sillä senhän tarvii lämmittää vain kerran, siis jos jatkuvasti lämmöt samassa. (tilanne aivan toinen, jos lämpöjä ei pidetä jatkuvasti päällä)

Kyllä sen muovin tarkoitus on pitää lämpimän sisäilman kosteus pois seinän rakenteista. Lämmin ilmahan sitoo kosteutta enämpi kuin kylmä joten kun ilma rakenteessa jäähtyy tarpeeksi niin kosteus sitten tiivistyy ja kastelee paikat. Tässä tapauksessa kuvittelisin kosteuden tiivistyvän kaakeli/kiviseinän ja villan väliin --> villat märkinä.

Siksihän se villa sen 2x2;sen verran irti siitä kaakeli/kiviseinästä pitäisi tullakkin ja tuuletetuksi se väli, että pääsee kuivumaan.

Siis tuolla höyrynsululla ehkäistään tuo kosteuden pääsy rakenteisiin. siis helpompi ja paloturvallisempi ennaltaehkäistä, kuin että aletaan hoitamaan seurauksia (siis varmistamaan että se kosteus pääsee myös pois)

Mielestäni höyrysulkumuovi kuuluu puurunkoiseen, villalla eristettyyn rakenteeseen.

Ennen kun taloja lämmitettiin kakluuneilla yms. niin taloissa oli todella tehokas alipainetoiminen rakenteiden suojaus-> siis jatkuvasti kuivaa ulkoilmaa imettiin seinien ja lattioiden läpi sisälle, ja kun ilma rakenteessa lämpeni sisäänpäin tullessa, niin toi kosteuden mukanaan sisälle, josta pirtin uuni sitten poisti sen pihalle.

Ok, ei riitä pelkästään se väli, vaan pitää huolehtia sen välin tuuletuksesta. Muuten kosteus tivistyy mahollisesti kylmään seinään, valuu vetenä alas ja siitä lattiaa pitkin villoihin tahi alajuoksuun..

toimiskohan tommonen rivinteeraus ratkaisu, mikä vanhojen rintamamiestalojen kellareissa on. eli ilmarako ja tiilellä syrjäkivimuuraus. kai sen vois myös peltirungolla ja urtsilla tehä.

Kertyis, ei missään nimessä villoja tiili- tai betoniseinää vasten. Tarvii aina tuuletusraon väliin tuli sitten sisä- tai ulkopuolelle.
Homerakenteita on jo riittävästi.

Minä laittaisin tuollaiseen paikkaan alumiinipintaisen pu-eristeen. Sen kun huolellisesti asentaa, niin on automaattisesti höyrytiivis. En jaksa uskoa, että riittävää tuuletusta saa tuollaisessa paikassa villan ja tiilen väliin, että kondenssiriskiä ei olisi.

Nämä lisäeristämiset on vaikeita juttuja kun niitä tehään mutu tuntumalla "niinku aina ennenki tehty" ilman minkäänlaista käsitystä rakennusfysiikasta.

Nykytietämyksen mukaan on olemassa yksi ja tärkein asia: tiiveys.
Elikkä ilman liike sisältä ulospäin on minimoitava höyrysululla. Paras siihen on sellainen materiaali mikä ei päästä ilmaa eristeeseen yhtään = käytännössä muovi.
Tervapaperit ja muut ns. hengittävät toimivat auttavasti mutta päästävät selvästi enemmän ilmaa eristeeseen eli ovat suuremman riskin tuotteita.

Kun mennään tilanteeseen, että huoneilma liikkuu sisältä ulospäin niin silloin eristeeseen tulee aina kastepiste ja pidemmän päälle se homehtuu.
Siksi nykyrakentamisessa estetään tämä ilman liike kahdella tärkeällä asialla, jotka molemmat pitää olla kunnossa muuten homma ei skulaa.
1. Tehdään mahdollisimman tiivis hyörynsulku
2. Koneellinen ilmanvaihto, joka tekee talon hieman alipaineiseksi.
Syy alipaineeseen on yksinkertainen. Jos ja kun höyrynsulussa on vuotokohta niin ilman liike on ulkoa sisäänpäin eikä kastepistettä synny.
Ensimmäiset jo hieman paksummin eristetyt muovihöyrysulku talot märkänee käsiin kun niissä ei ole koneellista ilmanvaihtoa = talo on likimain aina ylipaineinen => ilman liike rakenteeseen => kosteusongelma.
Lisäksi silloin kun niitä ensimmäisiä "muovitaloja" tehtiin niin höyrysulun tiiveyteen ei likimainkaan kiinnitetty niin paljoa huomiota kuin nykyään. Jäi paljon vuotokohtia.

Hyvin tiiviiksi tehty rakenne toki toimii ilman sitä alipaineistustakin mutta silloin ollaan ns. yhden kortin varassa jos höyrysulussa onkin se reikä.

Minä jos eristäisin tuollaista casea tekisin ilman muuta 1. vaihtoehdon rakenteen. Kiinnittäisin huomiota katon ja seinien höyrysulun liitoksen tiiviyteen sekä tietysti tiiviyteen kokonaisuudessa.
Laatat kannattaisi poistaa tiilipinnalle jos tulee pieni ilmavuoto niin kivi tasaa kosteuden tehokkaasti.
Ilmarako tiilen ja eristeen välissä on mielestäni tarpeeton.
Jos ilma liikkuu rakenteeseen päin niin kastepiste on silloinkin josssain eristeen sisässä.

Toki nämä pinnoitetut "vintti-iitat" jne on myös toimivia mutta aika kalliita. Saumojen tiiveys sielläkin tärkeää.

Monenlaista vastausta satelee :)
Tällä hetkellä kumminkin tuo eskimon mielipide tuntuu järkevimmältä luulusin myös että se kastepiste on höyrysulun pettäessä jossain villan seassa heti kyprokin jälkeen.

tässä kuutiossa yksi seinä on navetan ulkoseinä ja siihen en puutu jää laatalle ja siellä on sitten ulospäinmentäessä tiiltä ja todennäkösesti jonkinmoista eristeharkkoa mutta kattoon vaihdan uuden kyprokin niin sinne on helppo vetää uusi muovi jonka saa teipattua tiiviisti näihin 3 seinään olisiko tämä ratkaisu sitten täysin susi jos tuon villan tiileen laittaa kiinni kyllähän tuommoinen tiiliseinä haihduttaa varmastikkin kun kelit lämpenee kosteuden poijes.


Yx mikä tuli vielä mieleen jotta annan olla pelkän tiilen ilman eristettä sivuille ollenkaan kuinkahan pahasti tässä menettää lämmityskuluissa jos puhutaan kumminkin vaan tämmösestä 4x6m tilasta joka ei korkeudeltaan varmaan 2,4m ylitä.
Ei ainakaan kosteus pääse tekemään hallaa missään piilossa :)

Palaa taas tuo ulkopuolelle eriste väkisin mieleen tiiliseinän kun ulkopuolelta koolais villa jaolla ja villa tiileen suoraa kiinni tähän tuulensuoja vielä päälle niin miksikäs tämä ei toimis ainakin helppo olis irrottaa tuulensuoja seinästä ja tarkistaa vaikka talven jälkeen miltä villat näyttää sisällehän ei varmaan ongelma ulkopuolelta leviäis vaikka sitä syntyskin.

ja tuolla navetan puolella varmaan ongelmia löytys riittämiin (niinkun jokasessa vanhassa navetassa) jos sisäseinistä filmivaneria repis irti kun lehmät montakytä vuotta siellä hönkiny nii siellä pikku sieni ei missään tunnu :)

Hieman vaan mietityttää onko tästä villasta tiilen ulkopuolella suurtakaan merkitystä vaikka tiileen kiinni vetäskin ? Navetassa ei kumminkaan sisällä tuule jotta tuulensuojalevykään ei olis muuten tarpeellinen mutta eristää sekin varmaan vähän eikä hiiret varastas villoja niin helposti ?

Kyllä itse tekisin kuten perus tiilitalotkin eli ulkoapäin katsottuna tiili-tuuletus rako(min 50mm) -tuulensuoja-Villa-höyrynsulku-cyproc. Ja offareissa tais olla enempi asiaan perehtyneitä tuolla offaritkin eri alojen ammattilaisia viesti ketjussa.

Perus tiilitaloissa on lähtökohta hieman erilainen. Tiili on vaan koristeena kuvaamallasi rakenteella tässä minun bunkkerissa tiiliseinä kantaa myös sisäkattoa joten alhaalta ylös tuulettuvaksi tätä ei saa kuten tiilitaloissa on tapana tehdä.

Ja navetan ulkoseinähän on tältä osin 1955 tehty (joka jää yhdeksi seinistä) mutta lattialämmöt sun muut tiiliseinät karjakeittiöön tehty 1995 joten ei tässä mitään ikuista rakennelmaa nyt edes pyritä tekemään kunhan kohtuu vaivalla saisin tuohon järkevän toimiston jossa sillontällön tulis värkkäiltyä ja sais työvaatteita säilytettyä.

Jos ei tuo mihinkään suomela lehteen tai vastaavan oo menossa eikä tarkotus ole tulitöitä tehdä niin vetäisin finfoamin suoraan laatan päälle ja saumat huolellisesti urtsulla, pintaan halpa lateksi jos ei väri miellytä, näin itä Suomesta :-)

Niin, suurin osa näistä "tiilitaloista" ovat vain puurunkoisia ja tiiliverhoiltuja. se ulkopuolen tiili ei eristä siinä tapauksessa lämpöä. On myös tiilirunkoisia taloja, joissa tiiliverhous, mutta voi se olla puuverhouskin.


Periaatteessa tässä navettacasessa kannattaisi eristää ulkopuolelta. Näin tehtäessä sisäpuolella oleva tiili varaa lämpöä ja ulkopuolen villa estää lämmön karkaamisen. Tällä tavoin on vanhan hirsitalon ulkoseinien lisälämmöneristyskin neuvottu toteuttamaan. Rakenteet toimivat täysin oikein kyös ilman mitään muoveja, ilmansulku vain hyvin tehtynä. Silloin ei voi sitten kylläkään käyttää mineraalieristeitä, koska ne eivät toimi ilman sitä muovia. Yök, kokeilkaa laittaa muovipussi tiiviisti päähän ja hengittää, ei muuten onnistu kunnolla.

Omalle kohdalle sattuessa varmaan purkaisin sen vanhan katon pois ja sit tiilien sisäpuolelle uus puurunko ja siittä kattorakenne niin et tiilien ja eristeen välistä tuulettuu ylös.

Puhallusvillat on helppo ottaa talteen ja käyttää uudelleen eli kulutkaan ei liiemmin kasva.
Oman työn osuus tietysti kasvaa paljonkin mutta toisaalta se ei maksa mitään...

Tässä hyvä esimerkki taas aiheesta kun ei edes haluta ymmärtää rakenteista vaan räkytetään mitä sylki suuhun tuo.

Oli se mikä tahansa eriste niin edelleen se kastepiste sinne syntyy jos sinne pääsee virtaamaan kosteaa sisäilmaa. Ihan sama oliko ekovillaa, lasia vai kiveä.
Joku huonommin eristävä huokoisempi eriste voi kuivahtaa jos sinne kosteutta kertyy.
Siksi nämä ekovilla hömppäukot sitä paperia siellä käyttää kun saadaan muka hengittävä talo.
Saadaan asiasta mitään tietävälle maallikolle mielenyhtymä siitä, että seinä kuivaa kun siellä liikkuu ilma.
Lopputulos senkin eristeen kanssa olisi parempi jos käytetään muovia => vähemmän kuivatettavaa kosteutta.

Seinärakenne tulisi kuivaa höyrynsulun molemmilta puolilta. Siksi ulkoverhouksissa käytetään nykyään reilua ilmarakoa ennen ulkoverhousta.

Toseksi ulkoverhous paasee paremmin kuivamaan kun ilma virtaa molemmin puolin.
Reilu tuuletusrako palvelee siis seinäeristettä ja ulkoverhousta.

Hyvä riskirakenne saadaan kun jätetään vuotava höyrynsulku ja olematon ilmarako ulkoverhouksen ja eristeen väliin. Kostunut eriste ei pääse kuivamaan eikä se ulkoverhouskaan. Sehän saa ihan suoraan vettä päälle.

Tuo Calmarin ajatus nopeasta eristämisestä ei itseasiassa ole huono. Finfoam on varmasti tiivis ja eristää riittävästi. Uretaanilla saa tilkittyä visun rakenteen nopsaan.

Edit. Niin ja ilmanvaihto tehdään hallitusti sitä tarkoitusta varten tehdyillä järjestelmillä. Ei rakenteiden läpi. Joko painovoimaisena vanhoissa tai koneella uusissa. Uusissa lämmöntelteenotto on pakollinen niin painovoimainen ei (onneksi) enää onnistu.

Tämäntyyppisiä tullut muutama nähtyä ja toteutettu niin et tuo foami on liimattu laattalaastilla tuohon tiilen päälle. Ajatus kai ollut ettei sinne jäisi yhtään ilmatilaa.

Kaipa ne hyvin on toimineet ja ainakin se yksi mitä tullut läheltä seurattua on pysynyt ihan terveen näköisenä. On joku vanha punatiilinen aittarakennus alunperin.

Eipä ollut kutterinlastutalossakaan muovia, eikä ongelmia. Selluvillaan ei tule kastepistettä, sillä on kyky tasata kosteusvaihteluita. Tätä ominaisuutta ei ole mineraalivilloilla, jotka eivät ime vettä. Eskimolle, en ole hömppämies :-) Rakenusfysiikkaa on tullut opiskeltua, rkm amk paprut löytyy. Villojen kanssa on tullut pulattua enemän ja vähemmän, arvaat varmaan, että en kannata muovilla vuorattua mineraalivillataloa:-)
Kuinkakohan monessa rakennuksessa ilman- tai höyrynsulku on ehyt niinkuin se on tarkoitettu? Sähkömies laittaa omat rasiansa ja sivaltaa puukolla kunnon ruksin, eipä niitä usein mitän teippailla. Tai onko necasiallisesti teipattu saumoista ja millä teipillä? Olen kuulut kirvesmihestä, joka sanoi, ettei tehdä pullotaloa ja teki puukolla pitkiä viiltoja yläpohjan höyrynsulkuun. Onneksi nykyään käytetään ristiinkoolausta niin saa sähkäri ym laittaa tekniikkaansa puhkomatta mitään ylimäräistä


Uretanieriteellä tuon toimiston eristyksen voi tehdä sisäpuolelta, eikä tila pienenekään silä tavoin eristettäessä.

Jos sinne tulee toimisto, niin eihän sellasessa yleensä koko aikaa olla, silloinhan olisi yksi vaihtoehto nostaa lämmitysjärjestelmän teho sellaiseksi, että sen saisi halutessaan äkkiä lämpöiseksi. Näin ei lämpöeristyksen tarvisi olla kummoinen.

Voimavirtatöpseli sinne ja siitä lämmittimet aluksi vaikka pienellä työmaakeskuksella eri vaiheista.

Itse olen tykännyt säteilylämmittimistä täydentämään muuta lämmitystä silloin kun tarvitaan nopeaa täsmälämpöä.

Eri juttu sitten jos joku rupeaa tuommoisessa tilassa asumaan.

Tuo finmfoam rupes kyllä nyt kiinnostamaan. Tuohan ei ole edes pahan hintasta ja villaan erona jää sisärungon tekeminen pois kun saa suoraa liimata vaikka tuohon laatta seinään !
Eristys ominaisuudet tuolla taitanee olla ainakin yhtä hyvät kun saman paksusella villalla ?


Joku ehdotti katon pois purkamista ja sisä rungon tekemistä tämä tuntuu järjettömältä koska mitäs minä sitten teen edes niillä tiiliseinillä samallahan minä nekin puran ja teen koko kämpän uusiksi lämpölattian päälle ilman kostuvia tiiliä tuulensuojalevyhän tässä sitten kelpaisi ulkovuoraukseksi kun toisen rakennuksen sisään tulee ei tarvitsisi tuuletusrakoja mihkään ;)
Tämä toki olisi takuulla paras ratkaisu mutta haen nyt hieman yksinkertaisempaa ja halvempaa toteutusta joka toimisi ja finfoam näyttäs tällä hetkellä olevan paras tähän niin kauan kun joku senkin tyrmää :)


Tuo viimenen jätetään nykynen tiiliseinä ilman eristeitä ja nostetaan lämpö silloin kun sitä tarvitaan on käynyt mielessä mutta jo valmiina olevan lämpölattian saa tällöin unohtaa ja tuo tarve käytölle tulee todennäkösesti aina yllättäin jotta hetken joutuis viileämmässä värjöttelemään. Tosin säteily lämmittimillä tästäkin pääsisi lämpö tulisi välittömästi.

Tasan tarkkaan tulee selluvillaankin kastepiste kuten jopa umpihirteenkin, eri asia miten se kosteus sinne sitten pääsee ja kuivuu.

Tasan tarkkaan tulee selluvillaankin kastepiste kuten jopa umpihirteenkin, eri asia miten se kosteus sinne sitten pääsee ja kuivuu.

Tätäkö tarkoitit? http://www.finnfoam.fi/index.php?pag...a2463ad1114104

Entäs miten tälläinen toimisi suoraan tiilenpäälle lätkäistynä?

http://www.taloon.com/polyuretaanier...n_suosituimmat

Juurikin näin.
Tämä "hengittävä" ilmansuluksi kerrottu paperinomainen kalvo toimii nippanappa just sen selluvillan kanssa kun se kosteus pääsee siinä kuivamaan. Toisinsanoen se on niin harvaa, että ilma liikkuu eristeessä paremmin kuin kivi-tai lasivillassa.
TM:n rakennusmaailmassa oli vasta testattu näitä eristeitä. Pitääpä kaivella lehti taas käsiin...

Vanhoissa kutterinpurutaloissa on just sama ilmiö kuin siinä selluvillassa, että se ehkä kuivaa kun sinne kosteus pääsee varsinkin sen aikaisilla eristevahvuuksilla (100-150mm) ja käytettiinhän niissäkin pinkopahvia tms.
Paljonhan niissäkin on nykyään kosteusongelmia.
Ei pidä niitä verrata missään muodossa nykyisiin eristevahvuuksiin kun ollaan aivan eri svääreissä.

Minä en kyllä keksi mitään perustetta työntää yhtään kosteaa sisäilmaa siihen eristeeseen kuivaa se sitten siellä tai ei.

Minäkin vähän hämmennän ...

Eikös nää ilman- ja höyrynsulku periaatteet mee yksinkertaisesti näin : Lämpimästä lähdettäessä rakenne harvenee ulkopintaan päin ?

Eli tyyliin : Kyproc > 50mm villa > ilman-höyrynsulku > varsinainen eriste > tuulensuoja > tuuletusrako > ulkopinta

Eli tässä navettahommassa parasta olis tuo Finnfoami , koska siitä saa tehtyä ilmatiiviin rakenteen, hyvällä lämmöneristävyydellä pienellä eristevahvuudella .
Ja sitähän myydään jopa kakkos´laatua ...olikoos se ny Jämijärvellä tai jossakin ...

Nää on vaikeita juttuja ...siks asunkin massiivihirsitalossa , tiivistykööt kosteudet seinässä mihkä haluavat :)

tämmostä --> http://www.taloon.com/finnfoam-fl-30...n_suosituimmat

Tuo toinen SPU ANSELMI toimisi myös varmaan mutta neliöhinta kasvaa puolella tuohon Finnfoamiin verrattuna

Eikös tuo puolipontattu Finnfoam toimisi ilman mitään uretaaneja välissä kun vaan tiiviisti pontit asentais vastakkain ja tarvittaessa joku samanmoinen liima väliin millä levytkin seinään laatan päälle kiinnittäis ?
ja kuinkas mielestänne kannattais katon muovi laittaa kun sen uusin pitäiskö se ensin vetää reunoilta hieman seinille laattaan kiinni ja tämän jälkeen foam levyt painaa katto muovia vasten ylös lopuksi muovin päälle gyprok levy ?

Viisaita neuvoja alkuperäiseen ongelmaan.

Ja muuhun spekulaatioon, niin itsekkin omaan kohtuu tuoreen RI koulutuksen (pari vuotta ammatissa), ja pari tiivistettyä teesiä on jääny opinnoista ylitse muiden (erityisesti uusissa rakenteissa):
- rakennus ei hengitä, se vain vuotaa, ilmanvaihto pitää olla hallittua.
- kosteus minimiin rakenteiden eristeistä, eli lämpimälle puolelle aina höyrynsulku.

Kyllä nuo tervapaperihehkutukset, ja kosteuden tasoittumiset eristeen sisällä kovasti ihmetystä herättää... Työkseni suunnittelen ok-taloja, ja , ja jos ei erikseen pyydetä niin aina hs-muovi, oli seinässä mineraali-, kivi, tai selluvilla.

Jos "vastaava mestari" on muutakin kuin nimi paperissa, ja asiansa osaava, niin näitä ei tapahdu, vaan hän ohjaa rakentajaa/rakennuttajaa näissä, ja korostaa tiiveyden merkitystä. Rakentajan pöljyyttä säästää muutama satanen (tai tonni pari) 150t€ kokonaisuudessa. Ja onneksi nämä on vain niitä räikeimpiä poikkeuksia.

En minäkään passiivitalon fani ole, mutta tekniikka kehittyy myös rakentamisessa, ei tälläkään alalla kannata historiaan liikaa rakastua...

Eihän tässä uudisrakennuksen ulkoseinää olla eristämässä
 

Tätä keskustelua kun lukee niin neuvoista 90% koskee normi talon eristämistä ja kun kyse on rakenne joka ei ole suoraan ulkoilman kanssa tekemisissä vaan siellä on jo eräänlainen tuuletusrako seinien ulkopuolella -> siis se navetan sisätila varsinaista ulkoseinää vasten, niin vähemmällä vaivalla pääsee kun eristää seinän sisäpuolelta finfoamilla tms ja päälle gyproc jos siistin haluaa ja pitää sisätilassa jonkinlaista (pientäkin) peruslämpöä silloin kun tiloissa ei oleskella niin pysyy sisäilma kuivana eikä tule kosteusongelmaakaan vaikka lämpö välillä nostettas korkeammaksikin silloin kun tilaa käytetään. :eek:

Olisko siinä mahdollista napauttaa muutama tiili ylhäältä ja alhaalta pois tuuletuksen saamiseksi? ja finfoamilla eristämällä ei tartte tuulen suojaa eikä höyryn sulkua kunhan eristää tarkasti uretaanilla ja mielellään vaikka folio tai ilmastointi teippi saumoihin.ja sit jos vielä varmistaa ilmastointi putkella tulo ja poisto ilman.

-Kyllähän se paperikin pitää ILMATIIVIIKSI saaha, KOSTEUS on se mitä paperi päästää läpi.
-Selluvilla on homeen esto aineella käsiteltyä PUUTA, siksi se myös siirtää kosteutta. Mineraalivilla on KIVEÄ tai LASIA jolla on huono kosteuden siirtokyky.
-Seinän rakenne paperilla tehdyllä ILMANSULULLA täytyy hengittää ulos asti, kun eristevahvuus kasvaa ei mineraalivillan kosteudensiirtokyky riitä. Ja kun niistä ei täysin tiivitä saa, mineraalivilla ei toimi paksuissa eristevahvuuksissa(lämmin ilma virtaa eristeeseen-->kosteus tiivistyy).

Minähän en näistä asioista teoriatasolla mitään tiedä, mutta parhaimman tuntuiset (siis sisäilman laadullisesti) on ollut vanhat kivijallalla seisovat puulämmitteiset hirsirakennukset. Ei varmastikaan ole energiatehokkaita, mutta mukava niissä on aikaa vietää... Sori taas OT...

Ihan hyvä täsmennys. Tottakai rakenne voidaan ilmansulkupaperillakin tehdä, mutta ei sille montaa järkevää käyttöpaikkaa löydy. Tämä toki minun mielipide. Ja juurikin noitten selluvilllan kanssa yleensä käytetään, mutta useimmiten sen käyttö johtuu juuri noista muovipussi-talo-mielikuvista (näin ainakin mitä itelle on vastaan tullut). Esim. ekovillan miehet puhu alan messuilla muovipussiteoriaa mutteivat kuitenkaan pystyneet sitä järkevästi perustelemaan... Ja tuossa viimeisessä osassahan me ollaan täysin samoilla linjoilla. Se kosteus eristetilassa on aina huono juttu. Kuiva rakenne on hyvä rakenne.

Jotkuthan pelkää muovien kestoa iän myötä, mutta samalleenhan me voidaan pelätä sen homeenestoaineen haihtumisen puolesta, jolloin ne puupohjaiset eristeet alkaa homehtumaan hanakasti. Kukaan ei tiedä missä kunnossa nämä nykyiset muovit on 50v päästä, tai miten paljo siitä homeenestoaineesta on haihtunut taivaalle (toivottavasti ei oo "hengitelly" huoneilmaan).

Niin, eikö se ole parempi että se seinän (edit:tai katon) kautta kosteus poistuu, jos ilmanvaihto ei pelaa/riitä? Muovilla se menee mihin? Ruoteisiin(edit: koolauksiin)?

Täällähän alkaa olla foorumi kasassa taas aiheesta.
Mitä ei offipalstalta löydy niin sitä ei tartte :)

Tuo "hengittävyys" on aika tiukassa monella jantterilla.
Varsikin niillä, jotka aiheesta vähiten ymmärtävät tahtoo vuotavia mökkejä.
Toinen koulukunta on nämä "Talotohtori Kailat" ja muut kumppanit, jotka tekis vielä sahanmuhataloja rossipohjalle.

Ei ne nyt kovin järeitä myrkkyjä ole ;)

Miten se sinne ruoteisiin pääsis? Vai ajattelitko et muovit olis pelkästään seinissä??

Juurikin samaa mieltä
 

Hyvää näissä hirsirakennuksissa on vielä sekin, että ne ovat hyväkuntoisina ja terveinä pystyssä vielä silloinkin kun umpitiiviiksi nykyisin rakennettavat omakotitalot on aikaa sitten laho/homevaurioiden takia purettu :mad::rolleyes:

Kait se johonkin kosteus tiivistyy? (Nythän oli tilanne että jos ei ilmanvaihto pelaa/riitä ja talossa on eläviä olentoja)

Toi muovihan kiertää niin seinät kuin katonkin. Eli periaatteessa se sit tiivistyis seinälevyihin ja sisäkattoon. Käytännössä varmaan kuitenkin vaatekaappeihin ja kankaisiin huonekaluihin....

No joo, tottakai se on katossakin(korjasin aikaisempaa postausta) :)

Kannattaa pitää mielessä, että tämä rakennelma on kokonaan vanhan navetan sisällä eli jos tarkkoja ollaan niin kosteus voi tuolla tiivistyä vähän miten sattuu. Navetat tuppaa olemaan kosteita. Itse olen tässä vuosien mittaan oppinut, että teorian ja käytännön sotkeminen pitää tehdä varovaisesti, pelkoa näyttämättä. Minkälainen elinkaari lienee tavoitteena tässä tapauksessa....kannattaako miten paljon panostaa.

Juu navetathan on kosteita takuu varmasti rakenteiltaa kun lehmät honkiny useamman kymmenen vuotta jotta täysin terveitä seiniä tuskin yhdestäkään yli 20v vanhasta navetasta löytyy mutta kylmilläänhän tämä nyt on joten tuskin kosteusprosentti enää samaa luokkaa on kun elikoitten kanssa.

Rakennelma on tosiaan kylmän navetan sisällä joten edellinen kirjoittaja on varmaankin oikeassa että olosuhteet ovat erilaiset kun ulkoilmassa olevalla rakenuksella.

Finnfoamia kaikki vielä tähän asti ovat puoltaneet niin todennäkösesti sillä mennään. tiiliä tuskin kannattaa irroittaa niinkun joku tuossa aiemmin ehdotti kun foami ymmärtääkseni pitää saada tiiviisti kivi tai laattaseinää vasten.

Odotettua elinikää rakennukselle on tässä vaiheessa paha sanoa mutta 10v satunnaisessa toimistokäytössä on varmasti ainakin riittävän pitkä aika mutta viidessä vuodessa en toivoisi jotta seinissä olisi sisällepäin näkyviä ja hajua aiheuttavia sieniä.
Eli mahdollisimman edullisesti tehdään enkä tässä tilassa oikeen monta tuntia viikottain käytä. Jos hinta nousee yli 1000e rupean miettimään tuolle betoniluolalle jotain muuta käyttöä.

Moro.

Meigä teki tuonne navetan kellariin vanhan lantalan tilalle fysioterapeutille vastaanottotilan siten, että lätkäsin betoniseinälle sellasen kipsilevyuretaanilevyn, jossa on oliko siinä 30 vai 40mm urtsia ja siinä päällä kipsilevy. Saneerauslaastilla kakkaroita seinälle, levy siihen lämps ja muutamalla ropulla kiinni. Päälle voi maalata sitten jollain kosteentilan maalilla, joka toimii riittävänä höyrynsulkuna. Tiivis, tasainen, helppo ja kestävä.

Ollut nyt käytössä n. 5 vuotta eikä ole onkelmia ainakaan vielä näkyvillä. Tilassa lattialämmitys ja lämpötilana lompsaa kirpaisevan korkeat lukemat. Lämpö karkaa välipohjan läpi seuraavaan kerrokseen, joka ei tässä tapauksessa haittaa. Tän fysioterapiatilan ulkopuolella kellarissa ei ole lämmin, joten eristys lienee eristävä;).

Peukalosääntöhän noissa on, että tiivis pinta lämpöselle puolelle ja siitä harvenee ulospäin mennessä.

Ilmanvaihtona mulla tuolla on koneellinen poisto muuhun kellaritilaan ja korvausilma tulee terapiahuoneen ulko-oven räppänästä.