Mikä olis hyvä puulämmityskattila?
 

Täällä palstalla todennäköisesti pyörii muitakin puulämmittäjiä sekä alan ammattilaisia, joten kuulostellaas raatilaisten mielipiteitä:) Kämppä on noin 120 neliöinen rintamamiestalo, vesikiertoisella patterilämmityksellä, varaaja on muutaman vuoden vanha 2000l akvaterm, kattilana joku -80 luvun yläpalokattila. Kattila olis tarkotus vaihtaa nykyaikasempaan ja laittaa rinnalle joku muu lämmönlähde, esim. vilppi. Kysymys kuuluukin että mikä olis hinta laatu suhteeltaan sekä käytettävyydeltään paras vaihtoehto puukattilaksi?

Mielestäni paras tekniikka puun polton saralla tulee Itävallasta.
Kattilana voisi esimerkisi olla http://www.solarbiox.fi/puukaasutusk...-15-40-kw.html

Tommonen käänteispalokattila miulla on ollu ittellänikin mielessä

Mulla on ittellä vanha Jäspin ecopuu 45:nen ja 3300 litran varaaja. Asiansa sekin ajaa.
Reilu parin vuoden kokemus aiheesta.

Paljonko tuollanen Herz maksaa?

Mulla talossa vuosimallia -79 Arituotteen alapalokattila joka kytketty n 4000L varaajaan. Nykyisin tuo kattila tunnetaan Arimax 35 merkinnällä. Haponkestävä pesä ja edelleen käytössä, täytyy sanoa että ennen osattiin. Eli taloa on vuodesta -80 lämmitetty pelkästään tuolla ja polttoaineena on käytetty koivuhaloista purkujätteeseen. Viimeiset parivuotta lämmittänyt ilmaisenergialla, siis rakennustyömailta saatavalla purkulankulla ja laudalla. Kovimpien pakkasten aikaan lataillut koivulla tai sekapuulla.

Nyt uuteen talliin tein uuden kattilahuoneen ja vermeet. Kattilaksi tuli Arimaxin 60 ja varaajiksi 1500l ja 3000l pytyt. Miksi näin. No talviaikaan kun tarvitaan lämpöä on varaajat kytketty sarjaan. Kesällä kun lämmön tarve rajoittuu lähinnä käyttöveteen on kattilan perässä vain 1500l. Lisäksi pikkuvaraajassa on aurinkokierukka jolla pyritään korvaamaan kokonaan kesä lämmitys puilla. Lisäksi tein kattilaan etulämmityksen. Eli kylmä vesi menee ensin piippuu savukaasuja vastavirtaan ja sieltä sitten kattiilaan. Piippu luonnollisesti happoterästä ja piipun alapäässä hyvät vesitykset ettei kondenssi vesi jää piipun pohjalle.
Tällä viritelmällä otetaan talteen loput karkaavat lämmöt ja saadaan kohennettu hyötysuhdetta kummasti ;)

Alapalokattila siksi että sisään mahtuu reilu kottikärryllinen puita jolloin lisäämis tarvetta ei ole. Lämmittämiseen kuluu aikaa vain latauksen verran eli noin 10min. Sitten joka toinen viikko tuhkat pois johon aikaa menee noin 5min.
Kesäisin keväisin ja syksyisin lämmitys väli noin 2-3 vrk ja talvisin sitten päivittäin.
Tuli kyllä katsottu muitakin merkkejä kuten Veto mutta sattui olemaan sopivasti tuollainen Arimax.

Ja sähkövastukset ehdottomasti kunnolliset että voi olla rauhassa reisussa.

Tälläisillä eväillä mennään.

Jos puukattilassa tarvitaan lambada-anturikin, niin jättäsin ihan suosiolla liikkeeseen.:)

Lamdalla saadaan optimoitua palamistapahtuma täydellisesti ;)

Ei tästä ny niin kauan ole kun autojen kanssa oli sama meininki...

parempi se lambaada siinä kattilassa on verrattuna nykyseen kun kyttää koko ajan mitä pannuhuoneessa tapahtuu ja kääntelee vähän väliä hanoja ja vetoja eri asentoihin että sais palamisen optimoituu, siltikin tuntuu että lämmittää enemmän harakoita kun varaajaa

Itse ostin Veda 35M-kattilan viime talvena. Kertaakaan ei kyllä ole vielä ehditty kunnolla lämmittää, kun on vielä projekti vaiheessa.
Tähän mennessä vaikuttaa kyllä asialliselta ja hinta oli kohtuullinen. Itsellä yksi merkittävä tekijä oli se, että 70cm kalikat mahtuvat luukusta sisään, kun kilpailijoilla tuntui rajoittuvan 55-60 senttiin. Pesä on muutenkin varsin reilu ja tavoittelin vaivatonta lämmitystä ja helppoa huollettavuutta.
Lisäksi en halunnut imuria hormiin, vaan puhaltimen kattilaan. Tiedä sitten, onko merkitystä, mutta ainakin on hyvin käsillä.
Kätisyydet, vesiyhteiden paikat ja hormiyhteen paikan sai omien toiveiden mukaisiksi.

Miinusta tähän mennessä ainoastaan siitä, että kattilan mukana pitäisi tulla kunnolliset tukijalat, jolla sen saisi korkeammalle. Nyt on (ohjeen mukaisesti) asennettu n 20cm lattiasta, mutta saisi olla vieläkin korkeammalla. Ei vaan enää ole helpolla muutettavissa.

Ei miulla Portterissa eikä Patrollissa ole vieläkään, tiiä mite hyvi kiekus jos olis ?:D

Seoksen säätöönhän se lambda on näissä tarkotettu. Ilman seoksen säätöä menee halot harakoille ja piippu nokeen.

Autoissakin se on ihan kiva olla, voi tankata mitä bensaa sattuu ja säädin säätää jäännöshapen mukaan seoksen kohilleen.

Ainahan sitä voi kitistä ja valittaa vääryyksistä, jos ei ymmärrä miten joku vehje toimii ja mikä siinä oli olennaista ja mikä imagomarkkinointia.

Pikkasen taidan ottaa takapakkia, mutta en paljoo:) tällästä oon nyt kattellu http://www.hemeltron.fi/attack-dpx-3...lokattila.html tuostakin on olemassa lambda versio mutta hinta hyppää heti melkein 2t€, mutta kyllä miun mielestä tollasessa aparaatissa saa ja pitää olla jonkin verran "omaa älyä" joka hoitaa tuota palamista. Kommentoikaa ja korjatkaa jos olen ihan hakoteillä:D

Ei palamisilmoja kyllä tarvitse koko aikaa hieroa. Kun kerran löytää asetukset kohdilleen niin ei niitä tarvi säätää. Toki jos polttoaineen laatu vaihtelee tuoreesta haavasta kuivaan koivuun niin joutuu hieman passaileen, mutta silloin ei paljoa lambaatat auta. Ollaan jo mettässä muutenkin.

Kattilan toimintaan vaikuttaa paljoa veto. Eli jos on luonnonvedolla toimiva, niin piipun mitta ja poikkipinta-ala. Useasti piippu liian lyhyt ja ahdas, jolloin ensiö ja toisioilman säädöllä ei ole paljoa apua jos ei kertakaikkiaan vedä kunnolla. Silloin apuna savukaasu imuri. Tai sitten polttoilmapuhallin.

Jos savukaasujen lämpötila menee yli 300C niin silloin ollaan jo liian kovalla vedolla. Ja jos kattila vetää jo huonosti ja edelleen liian korkeat palamiskaasut niin lämmönsiirtopintaa on liian vähän.

Ja ainoa äly mitä mielestäni kattilasta pitää olla on kattilatermostaatti, ohjaamaan pakkokiertopumppua. Senkin voi jättää pois kun tekee kerralla isoilla putkilla jolloin menee luonnon kierrolla.

Eniten kattilan hyötysuhteeseen kuitenkin vaikuttaa puun sisältämä energiamäärä ja kattilan lämmönsiirtopinta-ala. Ja kun puu kuivaa ja sen saa palamaan hyvin, ilman että savukaasun lämpö on korkealla niin silloin ollaan oikeilla jäljillä.

Minä en kyllä saa sisäistettyä mitä tällä lambada-anturalla voitetaan tällaisessa sovelluksessa.

Sillä säädettäneen paloilman määrää, jonka säätöön riittää "pakokaasun" lämpötilan mittaaminen.
Ei taida puun poltossa ylimäärä hapen kanssa tulla mitään ongelmaa....?

Liian kuumaa pakokaasua => vähennetään ilman "vedon" määrää

Taitaa olla markkinamiesten vouhotusta.

Omassa kattilassa kun nuohouksen jälkeen säätää pakokaasut about 200 asteeseen niin samalla ilman määrällä ne hivuttautuvat pikkuhiljaa korkamammaksi kun konvektori karstoittuu.
Toki polttoaineen laatu ja kosteus vaikuttaa asiaan.

Eipä siitä liikahapesta ihmeemmin haittaa ole, mutta liian vähästäpä on.

Ajatus siis lambdapohjasessa säädössä on jättää jonkinverran jäännöshappea ja ennenkaikkea välttää tilannetta jossa lambda mittaa tasan nollan verran happea pakokaasuista.

Miten tämä sitten saavutetaan lämpötilaa tarkkailemalla?

Voishan sitä myös mitata häkää, mutta ne anturit on kalliimpia ja herkempiä kuumalle joten pitäis tehä jäähdytetty sivuhaara mittaukselle.

Jos mennään taas pelkän lambda-arvon perusteella ilman pakolämpöjen tarkkailua menee homma taas hyötysuhde päässä metsään.
Pakolämmöt nousee joka lämmityskerralla nuohouksen jälkeen kun konvektori alkaa karstoittua. Ainakin omassa kattilassa.
Silloin pitää pienentää polttoilman määrää jotta pakolämmöt ei karkaa liikaa.

Käsittääkseni palkän lambda-arvon perusteella ei siis voida sanoa pelaako kattila optimi hyötysuhteella.

Paras tilannehan olisi, että pakolämmöt olisi mahdollisimman pienet mutta silloin tulee ongelmia vedon ja kosteuden kanssa.
Jostain lähteestä olen antanut itselle ymmärtää että noin 180-200 astatta olisi hyvä lämpö.
Siinä pyrin pitämään oman systeemin lämmöt.

Siis vissiin pitäisi tarkkailla molempia jos halutaan vimosen päälle hyvä lopputulos.

Silleinhän nuo sähkösäätöiset kattilat ymmärtääkseni toimivat, eli perusmittauksena on pakokaasunlämpö ja latausvedenlämpö ja optimoinnissa käytetään lambdaa. Tuo latauslämpö on kanssa aika olennaisessa osassa tuohon hyvään palamiseen, tullut vaan huomattua että tälläsessä täysmanuaalisessa versiossa pitää avata latausventtiili oikeeseen aikaan että tuli palaa tasaisesti ja tähän miulle onkin moni putkari suositellu ihka oikeeta latausasemaa joka sekoittaa kattilalle tulevaa vettä lämpimämmäksi.

Se miksi itte oon kanssa ruvennu kattelemaan noita tsekki, polakki, jne maalaisia kattiloita on hyvinkin yksinkertainen, näillä mailla on ollut jo pitkään lakeja ja määräyksiä puunpolttamisesta mikä on pakottanut kattilanvalmistajat kehitystyöhön. Suomessa näitä määräyksiä vasta suunitellaan, eli kotimainen kehitystyö on vasta heräilemässä ja eikös se näin ole että mitä puhtaammin ne puut palaa siellä kattilassa sen paremmin energia saadaan talteen:)

Jatetaampas vielä ripittäytymistä:D

Yks tärkee ominaisuus koko lämmitys systeemissä pitäis olla myös se että siellä pannu huoneessa ei tartte käydä kun max. kerran päivässä eikä siellä tartte viettää aikaa tunteja kerralla. Eli kattilassa pitäis olla varastopesä mikä riittää lämmittämään varaajan kuumaksi saakka. Saman asian takia meinaan laittaa kattilan rinnalle vilpin varaajaan sähkövastukset ja joskus tulevaisuudessa aurinkokeräimet näillä on tarkoituksena vähentää työtä sekä antaa se vapaus että kämpän voi jättää talvellakin viikoksi tai pariksi oman onnensa nojaan, plus kevät kesä syksy akselilla puilla lämmittäminen jäis minimiin kohtuullisella sähkölaskulla.

Joo kokonaishyötysuhde on tärkee tavote kuin myös karstattomuus ja vedenkeräämättömyys ja käytön helppous :)

Onneks säädettäviä asioita on muitakin kun polton seossuhde. Mieleen tulee ainakin veden pumppausnopeus ja shuntin sekotussuhde näin ihan äkkiä.

Hyvää säätöä varten tarvitaan siis lämpömittareita vedelle ennen ja jälkeen, palokaasuille ja ehkä jopa palotilaan. Tän lisäks palamisen täydellisyyttä on hyvä mitata lambdalla tai häkäanturilla, joista lambda on halvempi kiitos massatuotantomäärien.

Ja joo, keskisen euroopan vehkeet irrottaa puumäärästä olennaisesti paremmin energiat veteen koska niillä lakisääteiset vaatimukset on tiukemmat.

Kierosti tää meilläpäin näyttäytyy takkameiningeissä siten että vanhoissa takoissa palaminen yleensä on hyvää (jos osaa käyttää) ja uudemmissa ihan mitä sattuu koska niitä ei oo suunniteltu lämmitettäväks vaan fiilistelykäyttöön. Nyt sitten takkavalmistajat on ihan mukamas pulassa kun uhataan laittaa jotain vaatimuksia hyvälaatusesta palamisesta.

Meillä on Jäspin ecopuu 45:nen ja Laddomatin latauspumppu. Hyvä kattila ainakin omasta mielestä. Valmistus vissiin lopetettu. Helppo käyttää ja puhdistaa. Hyvin harvoin tuosta tarvitsee säätää palamisilmaa. Minä en ainakaan osaa kaivata tuohon enää mitään lambdaa. Puhtaalla kattilalla olen ainakin yrittänyt pitää savukaasujen lämpötilan noin 170 asteessa, ei ainakaan sen alle. Tuo latauspumppu on kyllä ehdoton varuste. Yläpalokattilaa en laittaisi.

Ootko pellettiä miettiny? Minoon poltellu nappulaa reilut 6 vuotta ja kovin tyytyväinen ollut. Helppoo ja halpaa (kulutus n. 5 tonnia/vuosi hatarassa rintamamiestalossa). Riittää että käy pannuhuoneessa kerran 2 viikossa jos ei oo mitään tilapäistä hämminkiä syötössä (purua tms.). Laitteistona Tulimax PEL20 ja Värmebaronen Viking Bio (nykyisin nimeltään Oilon BioPro).

Onko tuo Viking pelannut ihan moitteetta?


Huomioikaan kattiloissa, että keski-euroopassa on jo päästöasioihin kiinnitetty huomiota, joten niiden kattilat polttaa takuulla puhtaasti. Tosin yksinkertaisuus on valttia. Itse suosittelen euro-lambda-käänteispalokattilan korvikkeeksi ihan ehtaa kotimaista etupesää kaasutukseen ja hyvä kattila perään jos on intoa vähän kolistella puiden ja tuhkien kanssa. Kattiloista kyllä Veto on ihan häntäpään tuote ja Arimaxia näistä yleisimmistä kehuisin kovasti.

TT

Hyvin on pelannut. Mitä nyt peltisiä arinoita on pari mennyt/palanut ja puhallusputki myös paloi puhki. Alkuperäinen oli pellistä pyöräytetty, tilalle tuli 3 mm:n rosteritötterö, nyt kestää. Arinan designiä on myös muutettu jossain vaiheessa, nyt ei mene halki niinkuin eka versio.

Perusasiat pitää ilman muuta olla kunnossa ja siihen kuuluu latausautomatiikka.

Vapaalla kierrolla ja muilla systeemeillä ei varmasti saa niin tasaista lämpöä kattilaan että se pelaisi kunnolla.

Automatiikkahan kierrättää kattilan sisällä vettä ja kun se on tarpeeksi lämmintä niin sitten vasta aletaan lataamaan varaajaa.
Jos siellä ei kierrä vesi niin silloin vesi on kerrostunutta.

Enkä kyllä ymmärrä tuota jeesustelua eurooppalaisten kattiloiden paremmuudesta.
Jos suomalaisilla kattiloilla päästään yli 90 pinnan hyötysuhteeseen niin siitä on enää huono parantaa.

Jatketaampa monologia.
Mietin kuumeisesti tätä lambada-perustaista säätöä ja mitä etuja sillä saavutetaan niin en kyllä keksi mitään.

Elikkäs ala-/käänteispalokattilassahan puu kaasutetaan varastopesässä happivajaana palamisena josta kaasut johdetaan palopesään.
Palopesässä lisätään sekaan reilusti lisää happea (sekundääri-ilma) niin saadaan täydellisempi palaminen ja korkea palolämpötila (=hyötysuhde).

Jos jo suunnittelupöydällä säädetään kanavien koot niin, että palopesässä palaminen jättää aina ylijäämähappea suotta me tätä lambda-arvoa edes tutkitaan.
Siis aina ja kaikissa olosuhteissa saadaan poltettua kaikki palava.

Muistetaan, että tässä puhutaan kohtuu yksinkertaisesta tekniikasta.
Tietysti ymmärrän markkinamiesten tuskan kun pitäisi erottua massasta niin näitä hilavitkuttimia silloin sinne viritellään :)

Pienpoltossahan on valtavasti haasteita, enkä nyt tarkoita bitumin polttamista ;-)

Euroopan suunnan määräyksissä puhutaan hiukkasten vähentämisestä sekä typpiyhdisteiden saamisesta kuriin. Pienissä, <250-500 kw kattiloissa vain on niin pirusti haasteita, että polttotekniikan hallinta on haastavaa.

Lambdalla saadaan sädetyksi muka sopivaksi hapen ylimäärä palokanavaan. Varmasti moni kotimainen lämmittäjä polttaa liian kovalla hapella, koska silloin pesässä on kovin roihu ja lämpöä tulee. Mutta typen oksidien suhtaan happiylijäämä ei saisi olla yli 20%, muuten syntyy liiallisessa määrin typen yhdisteitä. Tässä lienee siis koko jutun EU-pointti.

No, pienissä kattiloissa polttoaine ja palotapahtuma ovat teorereettisesti tutkittuna ja käytännössäkin varsin epätasainen tapahtuma, verrattuna megaluokan kattiloihin. Siksi pidän pikkukattiloiden hipo-säätöjä humpuukina. Polttoaine on epätasalaatuista ja -kokoista, ja se tuo ongelmia palotapahtuman optimointiin. Syöttö on epätasaista jne. Siinäpä pulmaa kerrakseen saadakseen täydellisen palamisen.

Pannaan siis pökköä pesään niin kuin ennenkin, pääasia on että tulee lämmintä kotimaisella ja uusiutuvalla...

Ja muistakaa, että jos hormissa on kovinkin hyvä veto ja "rehentelette" sillä että kattila polttaa niin hyvin että tuhkaa ei tule lainkaan - niin se tuhka menee takuulla piipusta pihalle. Tuhka on jäännös, jota ei voi taikoa olemattomiin hyvälläkään kattilalla! Etenkin turvetta poltettaessa näitä juttuja kuulee ja ihan hymyilyttää välillä, mutta naapureita ei sitten niinkään ;-)

TT

kertokaapas viisaammat tuollaisen arimaxin 240 kattilan säätöön niksejä.. eli ensiö ja toisio luukkujen säätöihin liittyen.. ei oikein kunnolla löydy valmistajan sivuiltakaan ohjeita..

http://195.67.82.150/ariterm/Arimax%20240%20130212.pdf

Vedonsäätimen asettelu:
1. Vedonsäätimen vipu asetetaan kohtisuoraan ylös kattilan ollessa kylmä
2. Ketjun pituus asetellaan siten, että ensiöilmaluukku on n. 45 mm raollaan säätimen ollessa
keskiasennossa
3. Tarkempi säätö tehdään kattilan ollessa käyttölämpötilassa siten, että ensiöilmaluukku
sulkeutuu kattilaveden ollessa n 85…90°C Vetoa rajoitetaan tarvittaessa savupellillä.
Suositeltava veto on savusolassa n. 1,5 mm vp.

Eikös tuossa ola kaikki tarvittava?

hmm onkos tuossa nyt jottain toisioilmasta???

Puuta kun poltetaan, niin siihen tarvitaan vähintään ensiö- ja toisiopuhaltimet, savukaasuimuri ja näille ohjaukset, mm. lambda, alipaine, lämpötiloja yms.

Olen käynyt mittailemassa häkäarvoja perus puukattiloista, ja kyllä häkää menee taivaalla, toisin sanoen palava ja energiaa sisältävä kaasu menee harakoille. Monestikkaan näissä perus puukattiloissa ei ole kunnollista toisio ilman hallintaa ja näin polttoaineesta menee osa raakana piipusta pihalle.

Elikkä vaikka palaminen näyttäisi hyvälle ja veto oilsi kova, voi olla että taivaalle menee iso osa energiasta joka olisi automatiikalla hyödynnettävissä.

Toinen asia näissä kattiloiden hyötysyhde ja hoitamisen helppous asiassa on kattilan puhdistus. Keski-eurooppalaiset valmistaja käyttävät automaattista konvektio-osan puhdistusta, ja näin voi lämmön siityminen veteen toteutua parhaalla hyötysuhteella koko ajan.

Minulla on pieni epäilys kotimaisten kattiloiden hyötysuhteista... Voi olla, että luvattu lähes 90% hyötysuhde on sitä myyntimiesten puhetta. Onko joku oikeasti mitannut oman kattilansa hyötysuhteen? Ei varmaankaan moni. Halkoa vaan lykätään pesään, ja luetaan tyyppikilvestä että hyvä on hyötysuhde.

Kuitenkin kaikki asiat optimoimalla voisi se puun kulutus todellisuudessa pudota ainakin 25%. Joka tarkoittaa sitä, että vuodessa halkojen käsittely vähenee monella kuutiolla.

Paljon en näiden päälle ymmärrä mutta missä kohtaa yläpalokattilaan syötetään toisioilmaa?
Käsittääkseni palamisilma-aukko on se mistä tämä keksintö saa tarvitsemansa ilman.
Kattilan veden lämpötila määrää liekin koon.

Alapaloinen on jo asia erikseen.

Oska80 on high-end miehiä tällä saralla. Ei se mökin lämmittäminen ole oikeesti noin vaikeaa.

Jos puhutaan kattilat perinteinen yläpalo esim. 70% ja hifialapalodigitaali seittemällä moottorilla 90% niin tavan talon vuosittaisessa puun kulutuksessa se on muuan kuutio puita. Euroissa useita tonneja. Lisäksi perus kattila on paaaaljon yksinkertaisempi keksintö kuin nämä digitaalivermeet => vähempi korjuuta.
Allekirjoittaneen kohdalla pari tankkia löpöä tilheen ja muuan työliike koneen perseessä kuittaa huonomman kattilan :D

Tieten jos pitää kiinni vihreistä arvoista niin eihän se raha ratkaise....

no mikäs tuossa puunsyöttöluukussa oleva räppänä sitten on??? alimmassa on ketjulla ensiöilma ja keskimmäisessä sitten??? kun kyllä siinä räppänä on ja siinä säätöruuvi..

12. Vetoläppä ???

Edit: pohdin pienessä mielessäni tämän olemassaoloa ja keksin sille omasta mielestä oivan tarkoituksen.
Elikkä kun palamisilma-aukko sulkeentuu liian kuuman veden takia niin palaminen(=veto) jatkuu pienellä liekillä.
Kun taas palamisilma aukeaa niin palaminen jatkuu täydellä teholla eikä kattila pukkaa savuja pirttiin.
Vedon piippuun pitää siis säilyä tietenkin vaikka tehoja rajoitetaankin.

niin ja tuo alempi on myös vetoläppä nimellä tuolla :D

juu, ks.edit.
Onko järkeenkäypä selitys?

niin totta kyllä.. tullu seurattua nuita savukaasujen lämpöjä niin käy melekein 350 asteessa välillä jos on nuinkin isollaan mitä ohjeet kertoo.. sittenku lyö pienemmälleen ja ylempää isommalleen niin pysyy alle kolmen sadan.. vähän hakuammuntaa tuon kattilan säädöt kun ei edellinen omistaja enää ollut kertomassa.. tosin oli selvästi kitupolttaja kun hormista irtos 130 litraa pikeä sen jäljiltä :D

Vähän korkeanpuoleiset lämmöt. Pari satkua mää oon pyrkinyt pitämään. Toki on alapalokattila niin en oo varma vertailukelpoisuudesta.

Kitutuli kattilahan se ei ole eli väärällä käytöllä on saatu paljon pikeä.

Onhan siinä riittävä varaaja perässä?

Nostellaas tätä vähän.. Mitä käänteispalokattilaa suosittelette? Pannuhuone on niin perhanan pieni että maks syvyys 115cm. Attacia himoitsin mutta ei mahdu.

Varaaja talossa 1500 + talli 1000litraa 200-250neliötä on lämmiteltävää.

Maga pannua olen kattonu ja Atmosta. Ehdotuksia ja tietenkin kokemuksia?:)

Mitä mietä arvovaltainen raati on pystyisikö pientalossa kattilan ylimitoittamisella tuoda puulämmittämiseen kätevyyttä Termax Natura 80 kattilassa puupesän tilavuus olisi 465 litraa ja metriset halot mahdollisia?

http://www.termax.fi/easydata/custom...ilat_suomi.pdf

Mietin minkälainen systeemi pitäisi olla jos haluaisi, että puuta lisätään mahdollisimman harvoin ja toiminta olisi lisäyksien välillä automaattista. Omassa ajatuksenkulussa tuollainen vähän isompi kattila olisi kylmänä aikana kätevä ja lämpimämmät kelit menisi ilmalämpöpumpuilla.

Jorma Piisiselläkin kuulemma on :D
http://www.termax.fi/fi/lammitysratk.../termax_natura

Minun mielestä hommassa olisi sellainen järki, että siinä olisi monellekin rahanarvoista työtä kotiolosuhteissa kun ei tarvitsisi ostaa öljyä. Jos puun lisäysvälin saisi harvaksi, ei tarvitsisi kotona silti liikaa päivystää.

Ymmärtääkseni nämä uudet käänteispalopannut aika pitkään niitä halkoja imeskelee vaikka ei niin "yli" mitottaisikaan... ei tarvi asua pannuhuoneessa niinkuin vanhan jämän yp pannun kanssa..:D

Juuri tämän rauhallisen palamisen takia mieleen tulis, että puita voisi tankata enempi kerralla. Kun itse olin "talkkarina" nuorena poikana sukulaisten maatilalla ja hakkeen tankkaaminen ei ollut niin koneistettua kuin nykyjään, kyllä kylmällä piti rivakasti tankata, että poltettavaa riittää.

Nyt tuumin, että vastaavanlainen puiden tankkaus voisi nykykattiloilla onnistua vähän pienemmässäkin mittakaavassa kun kerran niihin voi laittaa puoli kuutiota metrisistä puutavaraa.

Jos puita menis 20 kuutiota vuodessa ja niit laittas vaikka 1/4 kuutiota kerralla puukattilaan, kattila pitäs tankata silloin 4x20 eli 80 kertaa jos ne olis samassa tiiviydessä siellä kuin pinossakin.

Jos tarve olis vain 10 kuutiota, kattilassa oliskin 1/2 kuutiota kerralla, vain 20 tankkausta.

Totta toinenkin puoli.... minkä kokoista varaajaa meinasit kattilalla lämmittää? Jos miettii tuota puolen.kuution pesätilavuutta niin varaajan täytyy olla suht iso ottaakseen lämmön vastaan..

Multa oma kohde kattilalle puuttuu ja itse laitan puita saunan kiukaaseen, mutta mielelläni osallistun kaikkeen ideointiin, jotta asiat kehittyy.

Varaajan koko on itselle hiukan arvoitus - kaipa se pitäisi olla sen verta, että pesällisen voi polttaa. Tässä mun ajattelutavas puulämmitys laitettas tulille kun lämmöntarve suurta ja jos vaikka remonttitalli järjestelmässä ja glykolit mukana, järjestelmä sopisi myös siihen jos talliin tarviikin saada kunnolla lämpöä ja kattilassa paukkua nopeaan lämmitykseen.

Laiskalle nykyihmiselle sopisi kuitenkin, että mukana on lämpöpumppua ja vasta kun ilma kylmenee puulämmitykselle järkeväksi, sitten puulämmityspuuhiin. Toisaalta riittävät varaajat mahdollistaisi lämpimillä ilmoilla pesällisen polton harvaksetaan.

http://www.puulakeus.net/docs/109-Tg...lopullinen.pdf

Pientalojen (alle 200 m2) lämmityk- sessä pilkelämmitys on varsin vähätöinen ja taloudellinen ratkaisu, kun laitevalinnat ja mitoitus ovat oikeat. Tavoitteena lämmityksessä on, että pienellä pakkasella riittää yhden pesällisen polttaminen joka toinen päivä. Tämä joustavuus vastaa likimain ruuvisyöttöisen sto- keripolttimen (jossa on 500 l:n siilo) käyttömukavuutta.

Pilkelämmityksen yhteydessä käytetään aina varaajaa. Varaajan minimikoon voi laskea huoneiston neliömäärästä kaavalla neliömäärää x 10 + 500 l, kun lämmin käyttövesi tuotetaan varaajan kautta. Esimerkiksi 200 neliön huoneistossa varaajan minimi koko on 200x10 + 500 l = 2500 litraa. Kattila valitaan niin, että yhdellä tulipesällisellä varaajan lämpö saadaan nostettua kokonaisuudessaan lä- helle sataa astetta. Tämä edellyttää kattilan puutilalta 170–300 litran vetoisuutta ja 35–60 kW:n tehoa.

Itsellä lämmitettävänä aina talo+ lämmin verstas/talli. Talli on aina +19c. Pannu on talossa, olis voinu laittaa verstaallekin.mutta siitä olisi koitunut ainainen kina kuka lähtee toiseen rakennukseen lisäämään puita. Polttopuita menee tänä talvena noin 35 pinokuutiota. Jotain n.50kw pata on hakusessa mutta tosin pannuhuone on niin pieni että syvyyden puolesta ei kauhean iso kärsi olla...

Mites jos antas olla sen talon pannuhuoneen nykysellään ja isännän iso pannu oliskin tallin yhteydessä?

Sekin olisi vaihtoehto, pajalla on tähän asti ollut toinen pannu kun ei ollut aluksi talon kans samassa, eli hormikin olisi valmiina. Nyt kuitenkin lämpiää samalla pannulla. Taidan kuitenkin laittaa talon päähän uuden pannun niin säästyy enemmän tilaa harrastamiseen:D Ja voin samalla laittaa vanhaan hormiin kunnon savuimurin hitsausta ajatellen:rolleyes:

Tuommonen jäspi econature on itsellä, syvyys 1160mm.

http://kaukora.fi/puulammitys/jaspi-econature-40

Vanha Jäspi tai oikeastaan jämä on itsellä nykyään ja kestäviä ovat ainakin ennen olleet.

Mitä olet tykännyt jäspin käänteispalokattilasta? Onko ollut aiemmin joku muu, johon voisi verrata puun kulutusta?

Minulla on ollut jo montavuotta pannunvaihto suunnitteilla kun entinen on -79 jämä mihin sopii kaljatölkin mittaiset puut.Pitäis löytää joku mihin menis 50-60cm puut mutta semmoista on vaikea löytää.Virossa on halpoja pannuja tosin valurautaisia mutta ikuisia.

Meillä kans olis keväällä pannunvaihto. Nykynen alapaloinen Etna vm. -91 ja varaajana jo yhdestä tulipalosta selvinny 2 kuution varaaja vm. -85.

Vaikea vaan päättää mitä laittaa. Pannuhuoneen koko rajoittaa varaajan 1,5 kuution kokoon, ainakin Akvatermin valikoimista. Pannuks suunnitteilla Aritermin 240. Huonoa siinä on yläpaloisuus, mutta kun ei tunnu löytyvän alapaloista mikä mahtuis. Kovasti kiehtois tollanen lambdaohjattu käänteispalokattila http://www.lvi-viro.fi/vigas-kaanteispalokattilat En ole vaan vielä mittaillu mahtuuko tollanenkaan, ku ei oikeen tunnu löytyvän ulkomittoja noista.

Vigasta löytyi melko paljon tarinaa puulämmitys keskustelufoorumila. Asennuksesta, käytöstä ja puhdistuksesta.

Tässä linkki mittoihin vigas kattiloista http://www.heatingzen.eu/fotky6716/Vigas_technical.JPG

Olen ollut tyytyväinen. Valittiin juuri pienen kokonsa takia ja on pienistä Suomalaisista ehkäpä halvin. Ainut miinus on ne toisiopalokanavien peltilipareet joista osa oli jo uutena melko tiukkoja. Pikkasen nokea ja lämpö hiukan vääntelee ni olleet joskus jumissa kun nuohousta aloittanut. Tämä asennettiin uuteen taloon muutama vuosi sitten ni ei pysty vertaamaan mihinkään. Puuta menee näillä keleillä pesällinen-pari, kahden-kolmen päivän välein, riippuen puulajista ja laadusta sekä lämpimän veden käytöstä.

Kuinka noissa käänteispalokattiloissa pystyy polttamaan muovi yms. jätettä mitä kertyy kaikenmoisista pakkauksista?

Ei sitä mikään estä kunhan ei laita liikaa kerrallaan.

Hyvä tietää. Semmonen on tulossa. Määränä on ostoskassillinen sillon tällön.

Hyvin pystyy.
Itse ootan, että pannu on kunnolla kuumunut niin palaa hienosti puun seassa.
Laitan kaupan kassi kerrallaan heti kun sopii puiden päälle niin se palaa hiljaa siinä puiden kanssa.
Poltan kaikki palavat jätteet mitä kotoa tulee.
Folio-pahvi pakkauksia ei kannata työntää.

Jos on paperi/pahvi painotteista niin tuhkaa saa olla ahneemmiin poistamassa.

Jäspin Ecopuu 45 pannu ajossa.