Paljonko arvioisitte sopivaksi hinnaksi jos puolituttukaveri tulis mun tallille hitsaamaan omasta autostaan ruostepaikan? Hintaan sisältyis kunnolliset työkalut, tekninen neuvonanto, tarvittavat pellit, 2K maali, kotelomassa yms tarvikkeet.

Näin
 

Esmes

Mikähän meininki jos kytkee itsesäätyvää lämpökaapelia suoraan aurinkopaneelien tasavirtaan?

https://www.meyervastus.fi/tuotteet/...uvat-kaapelit/

Todennut, että tuhannen watin lämpövastuksia on helppo kytkeä paneeleihin jos tuhat wattia tulee 230 voltilla.

Itsesäätyvää kaapelia voisi ujuttaa vaikka kellarin hiekkalattiaan ja siihen suoraan paneelia. Miksei myös saunan vesiastiaan yms.

Onnistuu, jos vain ohmit osuvat kohdalleen ja jos rajoitinmekanismi kestää tasavirtaa (ei ala toimimaan hitsauslaitteena). Jälkimmäinen tulee kysymykseen lähinnä silloin, jos paneeleita on useampia.

Pelkkä vastus suoraan paneeliin kytkettynä lämpiää kunnolla vain silloin, kun paneeli tuottaa oleellisesti täydet tehot. Jos laitat lataussäätimen väliin, silloin käyttöalue jonkin verran laajenee, mutta hinta nousee. Tuossa on siis suoritettava optimointia sen suhteen, ostaako enemmän paneeleita vai säätimen.

En ihan täysin jyvällä ole itsesäätyvän kaapelin toimintaperiaatteesta ja liittyykö siihen epäkohtia.

Tavallinen vastus on ihmeen paneeliyhteensopiva. Nyt menossa koe miten käyttäytyy vastuksessa Tigo optimoijilla varustetut paneelit. Tigot inisee kun optimoijat tekee jotain.

Lähinnä tehon liika vaihtelu ollut haaste ja tavallinen termari ei tykkää tasavirrasta. Nyt on 8 paneelia kytketty kahtena neljän paneelin sarjana vastukseen ja tutkin onko siitä iloa näin syksyllä.

Lattialämmitys- tai sulatuskaapeli voisi olla hyvä lisä touhuun jos se lämpeää hillitysti ja voi ujuttaa erilaisiin paikkoihin.

Joskus esimerkiksi aseiden lisävarusteiden ruuveissa on tahnamaista kierrelukitetta. Ei siis kovettuvaa liimaa, vaan sellaista joka kestää aukaista ja kiinnittää uudelleen. Heikko lukite, mutta kuitenkin pitää senverran ettei itsekseen ruuvit aukea.
Mitä se on ja mistä saa?

Ettei olisi vain matalalujuista lukitetta? Loctite 225 tms?

Hakusanalla "preapplied thread locker" ja ensimmäinen hakutulos https://www.assemblymag.com/articles...-thread-locker

Tldr, joko se on kemiallista joka on yhtä kertakäyttöistä kuin purkista annosteltavat, tai mekaaninen eli nylonia eli samaa kuin nylock muttereissakin. Voi olla aika vaikea tehdä kotikonstein.

Hydraulikkapumppujen ja -moottorien korjauksissa käytetään yleisesti Loctite 243 lukitetta näissä tarkoituksissa.

Varmaan ne kuitenkin ovat matalalujuuksista tahnamaista liimaa joka kovettuu kun pultti väännetään paikalleen.
Tuo loctite 225 voisi olla sopivaa. Tuollaista normaalilujuista kuten 243 minulla on, mutta kun kyse todella pienistä ruuveista alumiinissa, niin en uskalla sitä käyttää ettei jää liian tiukkaan. Tuota heikompaa vain on todella huonosti tarjolla verkkokaupoissa.

243 on turhan tiukkaa tavaraa M4 kierteillekkin. Jos vaikkapa Kuusiokoloavain alle 6mm hyvälaatuinenkin kanta korkkaa herkästi vaikka kierrettä ei kovinkaan syvästi olisi.

Ja minulla on nyt kyse paljon pienemmistä. Tuumakokoisia enkä nyt muista mitä, mutta varmaan 2-3mm välillä kierre. Kanta on vieläpä ruuvin sisällä eli todella pieni, pienin mitä yleisimmistä työkalusarjoista löytyy.

Locktite 222 voisi olla sopivaa - "Especially suited to small thread sizes" sanovat Henkelin sivuilla. Olen tuota käyttänyt mm. auton jarru- ja alustaosien kierteissä lähinnä pienenä varmistuksena ja kierteen korroosion suojana kohteissa, jossa ei varsinaisesti tarvita mitään kierrelukitetta. On mukavampi seuraavalla kerralla avata, kun ei ole liitos ruosteessa.

Jos ei oikein minkäänlaista varsinaista lukitusta kaipaa, vaan enemmänkin "tahmeutta" kierteeseen, niin miten olisi vaikkapa Hylomar M tai joku muu vastaava "non curing" tasotiivisteliima?

Kahden millin ruuviin varmasti riittää EriKeeper tai muu maitoliima.

Mihin asti 0,8mm umpilangassa riittää ominaisuudet? 200A invertteri, 75/25 kaasu. Nyt on 0,6mm lankaa ja melko onnettomasti hitsaa 3mm terästä, niin mietin että otanko lisäksi 0,8 vai 1mm lankaa.

Kattoppa ensin että minkälaisille langoille se syöttölaite on. Kai tuo 3 mm pelli jäis kiinni tuolla 0.8 langalla jos saa jättää ilmaraon?

Perinteisellä MIGillä menee 0,6mm langalla ihan hyvin 3mm ja omasta mielestäni piisaa 5mm asti. En toki ymmärrä MIG-inverttereistä mitään, mutta tuskin ne ainakaan huonompia on. Eikös tuo 200A konekkin ole vielä ihan valovirtapeli?

Mikä on "perinteinen" MIG? On valovirta, Esab Caddymig C200. Langansyöttö tuossa on maksimissaan 12m/min, ja tuolla ei saa 0,6mm langalla kuin n. 100A virtaa. Jännitettä saa enemmän kuin tarpeeksi.

Saa olla aika hurjat langansyöttönopeudet jos meinaat että 5mm kamaa voi hitsata edes etäisesti hyvin :confused:

Jos nyt 0,6mm lanka käy auttamattomasti pieneksi, 1,0 lienee hyvä vaihtoehto
 

Tuo 12m/min on aika nopea langansyöttö; 200 mm sekunnissa.....

Ja jos hitsaa "melko onnettomasti" 3mm terästä 0,6 mm langalla, kun virtaa ei saa kuin 100 A....

Niin onko "normiharrastajan" termistö eri tasolla? vai voisko tuo sinun mig olla rikki?

En nyt ymmärrä mikä kohta tuossa on epäselvä mielestäsi? Migissäni ei ole mielestäni mikään rikki. Ammatikseni olen hitsari mutta siitä on vuosia kun olen viimeksi näin mopokoneilla hitsannut niin koitan nyt arpoa kumpi on käyttööni sopivampi lanka, 0.8 vai 1mm. Millin langalla olen joskus hitsannut 10mm terästä mutta siitä en taaskaan muista yhtään miten se toimi ~2-3mm vahvuuksilla.

Millisellä langalla voi alkaa tulemaan virtarajat vastaa pikku koneissa. Jos ei ole erikseen langan koon valintaa, voi hitsausominaisuudet olla sovitettu 0,8mm langalle, jolloin kone saattaa antaa säätää isommalle virralle ja jopa yrittää toimia siellä, mutta todellisuudessa ei vain virtarajat riitä 1mm langalla.

Tuo 0,6mm lanka taas on lähes aina yhtä tappelua ja niin löysää että menee pienimmästäkin tökkäyksestä mutkalle linerin sisällä.

Minulla on 180 A koneessa 0.8 lanka, joka toimii siinä hyvin. Joskus kokeilin kääntää lankapyörät toisin päin ja laittaa siihen sopivan millisen langan, mutta käyttökelpoinen säätöalue kävi sen verran kapeaksi (toimi vain kaarijännitteen yläpäässä), että vaihdoin takaisin. Millinen lankakela tuli poltettua loppuun isommassa koneessa (320 A).

MIG kone, missä on perinteinen muuntaja? Kai? :D
Niin kuin sanoin niin en niin täydellisesti asiaa ymmärrä jos puhutaan MIG invertteristä VS tuo Esab OrigoMig C151 mikä itselläni on. Siihen verrattuna tuo C200 on jo aika paljon kovempi vehje.

Itselläni ei ole 0,6mm langasta pahaa sanottavaa, mutta voi johtua osin siitäkin, että omassa koneessa ei edes riitä virta paksumpaan tavaraan oli lanka mikä tahansa.

Vanne, mistähän löytyisi uudet, tai edes ehjät..?

https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=237665
Koko 12" keskireikä pitää käydä mittaamassa mutta isompi mitä yleisissä kevytkärryn vanteissa, pultinreiät samaten paljon pienemmät n.10mm ja jako hätäsesti mitaten 102mm. Kärry tehty -72 eli jostain 60-70 taitteesta ehkä löytynyt..?

Sen verran ruostuneet, ettei välttämättä kauheasti kehtaa lastia laittaa, tosin kärryn kokonaispaino 400kg josta omapaino syö 120kg pois. Ja riippuen mitä perävaunukirja (joo, tuli sekin kaikkien alkuperäisten papereiden mukana) sanoo mitä sai vetää, joku Opel salli enää 250kg lastin kun muihin kirjattuihiin sen "täydet" 280kg...

Mulla 2 kpl muuli 500 vannetta.nekin kyllä vaatiin puhalluksen ja maalia.