Kas olet Bridgeportin löytäny :D. Rupee oleen jo riittävä moottori 19 jalkaseen. Kaveri ajo tollasella 23 jalkaseen argokattiin kiinnitettynä 12bar.

Alkaa termistö olla sellaista, että ymmärrys kärsii....
 

Siis lieneekö tarkoituskin?

Mutta Muille veneileville Offipalstalaisille:

Tuossa on pari juttua, mitä en ymmärrä....

1. Lainaus:
""""Nyt pitäisi löytää putkellinen potkuri vahvalla keulanosteella suunnilleen 14.5 x 28" kokoisena"""""""""

Putkellinen potkuri: Lienee kyse siitä, että pakokaasut poistuu potkurin navan kautta? Näin tekee yli 95% viimmeisen 40 vuoden aikana valmistetuista perämoottoreista?

Mutta mitä tarkoittaa: """potkuri vahvalla keulanosteella""""
Onko tuo sama asia, kuin potkurin lavan jättöreunan muokkaus?

2. lainaus
"""""Kas olet Bridgeportin löytäny :D. Rupee oleen jo riittävä moottori 19 jalkaseen. Kaveri ajo tollasella 23 jalkaseen argokattiin kiinnitettynä 12bar.""""

Tuo 12bar on minulle outo termi veneilyssä, ja varsinkin kun? arvattavasti puhutaan nopeudesta?



Mutta kaikesta huolimatta!


Hyvää ja turvallista veneilykesää kaikille.


p.s chevy 307 sb OMC makeavesi marinoimana, OMC 800 ns. sähköperällä, lähtee kohta vedenvaraan 7 metrisen lasikuituisen matkaveneen avotilan/kuomun patjojen alla...

Aika kivasti vastaa kaasuun, mutta tuon -70 luvun alun 7 metrinen liukuva, reilu 1000 kg matkavene, missä keulakajuutassa reilusti 2 metriset makuupaikat; siis ilman trimmejä (ei edes vetolaitteen trimmiä, ei edes välillisesti, ns kipin keskeytystä) on aika huolella ajettava,
varsinkin aallokossa, jos vertaa 40-50 vuotta uudempiin veneisiin...

Ihmettelin samaa :confused: .... Vai tarkoitetaanko siinä mahdollisesti potkurin lapojen nousukulmaa? Esim. ProPulsellahan on noita säädettäviä "rusetteja" ja muistaakseni paljon eri kokoja.
Aprikoin myös, että oliko nyt joku ihmepotkuri kyseessä joka on putkessa, mutta varmaan tarkoitettiin tuota, että siellä on pakokaasukanavat keskellä.

12bar kuulostaa enempi musiikkitermiltä :D (blues) tai sitten mulla on mennyt ihan ohi vaikka veneillyt erikokoisilla moottori- ja purjeveneillä merellä ja sisävesillä vuosikymmeniä.
Tuskin ahtopaineestakaan on kyse :rolleyes:

Voi pojat pojat :D.

Kautta aikain ennen GPS- aikaa veneen nopeutta on mitattu veneen ja veden liikkeiden välisen nopeuseron tuottamalla paineella. Yleisesti peräpeiliin pistetään putki josta vedetään letku painemittarille. Venekäytössä painemittarissa on paine konvertoitu nopeudeksi, mutta kun noiden venekäyttöön tehtyjen painemittareiden asteikot loppuu 50 solmuun niin kilpaveneissä noiden tilalla on käytetty puhdasta painemittaria.

12bar vastaa muistaakseni noin 100 solmua.

No ilmankos sitten on mennyt ohi, kun ei ole kilpaveneessä edes istunut et olis nähny kojelaudassa pelkän painemittarin :D

Onks toi potkurin keulanostekin joku kilpavenetermi? :confused:

Vai tytöt tms.?
 

Yleensä nuo putket, jolla mitattiin nopeutta ennen gps:ää, oli alipainetoimisia.
Ja muutama vuosikymmen tuossa välissä oli noita "juoksupyöriä", siis pieniä koteloituja "siipirattaita"

Minunkin veneessä oli tuo "pitout " tms. putki, joka oli vedenpinnan alla peräpeilissä.
Ja mittarina alipainemittari, jolla mitattiin tuon letkun alipainetta.

En tiedä, paljonko alipainetta oli 15 - taikka 25 solmun kohdalla....

Mutta jos H&K kertoo, että asteikko loppuu 50 solmun kohdalla:
siis alipaine muodostuu niin suureksi, että vesi alkaa höyrystyä/kiehua, ja alipaine ei kasva, vaikka nopeus kasvaa...

Mutta:

Maksimi alipaine (käytännössä) on juurikin tuo 1 bar; niin kyse lienee ylipaineessta:
mutta tuo
""""""""12bar vastaa muistaakseni noin 100 solmua""""""""


p.s 100 solmua on muistaakseni noin 185 km/h?

Kuulostaa uskomattomalta; jo sillä perusteella, että 12 bar (noin 12 kg/cm2) on 6 kertaa niin suuri, kuin auton renkaan paine....

Todennäköisesti mittaavat patopainetta, eli pitot-putken kärjen painetta, joka lisääntyy nopeuden kasvaessa. Paine lisääntyy suhteessa 1/2 * tiheys * v^2, eli tässä tapauksessa 500 * v^2 missä v on nopeus m/s.
Jos ajelet 10 m/s, paine kasvaa 500 x 100 = 50 000 Pa eli 0.5 bar.
Jos ajelet 49 m/s eli 176.4 km/h, paine kasvaa 500 x 49^2 = 1.2 MPa eli 12 bar.

Noi veneen nopeusmittarit päättynee 50 solmun kohdalla siksi, että aika harva tehdasvene kulki sitä kovempaa. Ainakaan ennen kuin gps alkoi tulla markkinoille. En yhtäkkiä muista törmänneeni alipaineella toimivaan systeemiin. Yleensä ainakin pienemmissä paateissa peräpeilissä erillinen anturi mittaamassa painetta. Jossain perävetolaitteen etureunassa voi olla myös kanava paineen mittaukseen.

Jep, merimaili on 1,852 km, ja 1 solmu eli merimailia tunnissa on 1,852 km/h.

Epäilisin jollain olevan nyt pilkkuvihreen, nuo esillä olevat painelukemat kuulostavat todella isoilta. Esimerkiksi omissa hommissa tuolla ilmailussa nopeutta mitataan edelleenkin pitot-putkella ja sehän kertoo vain paineesta.

Näissä linjoissa ei todellakaan ole tuollaisia paineita vaikka ajetaan jo oikeasti kovaa. Pelkästään yleisilmailukoneissa hyvinkin yleiset noin 100kt ympärillä pyörivät nopeudet räjäyttäisivät moisilla painelukemilla mittarit ja linjastot.
Ihan kouriintuntuvana kokeiluna esimerkiksi jo alle 50kt nopeusnäytön saa esiin kun "huokaisee" pitot-putken suuntaan ilman että huulet edes ovat kiinni putkessa.

Sanoisin että oikeasti pyöritään suuremmillakin nopeuksilla muutamassa psi:ssä, maksimissaan. (1psi = 0,07bar, noin)

Olisko noissa esitetyissä laskelmissa eksynyt mukaan jotain pinta-ala juttuja, en lähde matematiikasta kiistelemään kun en ole kummoinenkaan laskukone.

Mitattavan aineen ominaisuudet varmasti mutkistaa asioita. Ilma puristuu, vesi ei. Jos ämpärillä yrittää vettä ottaa 7 solmussa, niin se hajoaa kappaleiksi. Aika erilailla käyttäytyy kuin ilma.

No jos veden tiheys on noin 1000-kertainen ilmaan verrattuna, se luonnollisesti tuottaa hiukan suurempia paineita kuin mitä lentsikan pitot-putkessa nähdään.

Lavan jättöreunan kulma ja lavan muoto vaikuttaa potkurin keulanosteeseen, enkä tuolla tarkoita kuppausta.

Tuo nopeuden mittaaminen veden paineesta on vieläkin käytössä uusissa perämoottoreissa. Vaihteistokotelon etulaidassa on noin 2mm reikä mistä ottaa paineen. Enään ei paineletkua viedä mittareille saakka vaan paineanturi on moottorikopan sisällä.

Eilen tuli vene taas katsastettua tälle kaudelle ja tarra liimattu. Vielä on vähän laittoa ja siivousta edessä ja tavaroiden vientiä, mm. astiat ja petivaatteet...

1: putkellinen potkuri tosiaan tarkoittaa semmoista potkuria jossa pakokaasut poistuvat potkurin keskiön lävitse.
Cleaver ja chopper potkurit on ns. putkettomia potkureita joissa pakokaasu poistuu potkurikeskiön ulkopuolelta.
Ja se tuli viime kesänä todettua että cleaverit ja chopperit on omalta osalta koitettu. Oman teorian mukaan lavan tai veteen osuvien lapojen pinta-alan ylittäessä evän pinta-alan alkaa meno olemaan mielenkiintoista.
https://youtu.be/iXZ9MpaPxik
Putkellisissa potkureissa lapojen pinta-ala jää pienemmäksi joten riski hallinnan menettämiseen on ainakin teoriassa pienempi.
Voi myös johtua siitä että cleaver ja chopper potkurit ovat pinta-asennus potkureita jolloin potkuriakseli on vedenpinnan yläpuolella, tässä veneessä ei vain pinta-asennus potkuri tunnu toimivan koska potkuri ei jaksa enää "tunkata" keulaa ylös, johtunee veneen valmistajan virheellisestä muotista jossa kölilinja taittaa peräpäässä alaspäin tarkoittaen sitä että pitkällä vesilinjalla muoto painaa keulaa alaspäin.
Putkelliset potkurit ovat miellyttävämpiä ajaa ja testien perusteella ovat osoittautuneet myös nopeammiksi.

2: En ole pivot mittaria koskaan käyttänyt, aina ollut GPS nopeusmittari.
Ainoa painemittari mikä kojetaulusta löytyy on lohkon yläpäästä mitattu lohkon vedenpaine.

Mutta yli 70 solmua tuolla on viime kesänä ajettu, saa nähdä mennäänkö tänä kesänä lujempaa vai ei.

"Normi" veneilyssä potkuri kokonaan vedessä 99.9% ajasta...
 

Ei tietoa tuosta sinun "kilpaveneestä" eikä sen moottorista, puhumattakaan muista teknillisistä yksityiskohdista...

Tuossa videosta näytti siltä, että tosiaankin tuo potkurin, evän ja ilmanvastuksen yhdistelmä ylitti rungon ja veden välisen "pidon-"?

Ja onko tuo knaapin yläpuolella pyörivä "pilvi" koneen keittämää vettä?
(Pintavetopotkureilla, taikka puolikkailla sellaisilla, jäähdytysvesi otetaan potkuriakselin tasalta, tai alapuolelta evästä tms.

P.S vesi on kovaa, jos siihen joutuu tutustumaan "maantienopeuksissa"

p.s.s Minullakin veneilyssä potkuri alkoi haromaan ilmaa; Lyötiin reilu 20v sitten veto kaljasta, että kumpi pyörii paikallaan nopeammin:
Minun ylipainoinen, syvällä v-pohjalla oleva -70 luvun alun 5,5 metrinen HT (maritim 550)

Vai pikkasen viritetty, uudempi, ja tehokaampi urheiluauto:

Autoa ei kellotettu, kun kuski kellotti pari kierrosta Maritimin kartturin paikalla.... Ja potkuri oli 14"x14" alumiinia, ja -70 luvun omc stendrive 800 sähköperä- vetolaitteessa aina pakokaasut tulee potkurin takapuolelle...

Kyllä se on vain vauhdin hidastumisesta aiheutunut vesiläikkä, nämähän on raakavesijäähdytettyjä eikä tässä koneessa ole mitään termareita alunperinkään.
Kone on Mercury Bridgeport 2.4 EFI eli 2-tahtinen V6 moottori josta irtoaa 240 hp.
CLE alavaihteistossa on terävä torpedon kärki ja jäähdytysvesi otetaan kärjen alapuolelta vesipumpulle.
Välihuomiona mainittakoon että terävä torpedon kärki ei toimi halutulla tavalla ns. uppoasennuksissa vaan se enemmänkin hidastaa vauhtia.

Paatti rikattu ja katsastettu maanantaina :) meni vasta viime perjantaina mereen, kun lavettikuljetuksen sai tänä vuonna vasta melko myöhään.

Busterin laitoinkin jo myyntiin pari viikkoa sitten, kun muorin mökille tuli pienempi alupaatti eivätkä tartte noin isoa kun M siellä.