OT:
Paljonko painaaa telat ja pyörät yhteensä?
Pitäis lähtee hakemaan sellasia.

On tää Jurvan vekotin kyllä tyylikäs laite!

Sanovat telan painavan 150kg, en oo punninnu. Tuommonen teli pyörineen arviolta 25-30kg.
Kemistäkö meinaat lähtä hakemaan?

Joo sinne olis tarkotus su-ma välisenä yönä lähteä tuuppaamaan.

mistähän päin kemiä nuita telastoja saa. saisko yhteys tietoja ja hintaa

2 telaa, ja niihin pyöräjutskat painaa 400kg.

Laurilan romu, Topparit oy

Torniontie 8, 94450 KEMINMAA
Puhelin (016)280370 GSM 0400-892953

Pari sataa pyysivät joku viikko sitten.

onko sillä mitää merkitystä että kummassa päässä vetopyörät on?

Kai sillä on kun ne tuonne etteen niin monesa tehastekosesa laitteesa on laitettu. Toimisko alusta pidon ja joustojen kannalta paremmin ku telaa ei vedetä kireällä alustaa vasten. Jos taas alusta ei elä ollenkaan niin liekkö sitten mitään väliä?

m4a8cs
 

Latukoneissa on takana vetorullat,ainaskin saksalaisissa .

tarkemmin ku ajattellee nii se voi hyvinki olla mahollista. oisko sulla tai kellää ylimääräsenä kestävää jakolaatikkoa ja kohtuu hintasena?

pitäs osia haalia kasaan että voi alottaa saman tyyppistä telakonetta mutta
aluksi pelkällä etuvaunulla.

etuveto koska...
 

Jossain foorumilla pohdittiin myös tätä vetotapaa ja lopputulema oli että tela pysyy paremmin päällä kun se pidetään yläpuolelta kireällä. Maatavastenhan ei niin väliä vaikka hieman löysällä onkin, tuskin se sieltä pois pomppaa.

Toisaalta, mikäs sen telan siellä yläpuolella kampeaa pois paikaltaan? Vrt. kanto/kivi kääntäessä siellä alapuolella...:confused:

Jostain syystä silti nasut ja bankut on etuvetoja. Noissa rautatelasissa vehkeissä ei vissiin oo sit väliä mistäpäin se veto tulee...

Villi veikkaus: siinä jakolaatikossa nyt vaan sattuu olemaan toinen lähtö eteenpäin ja toinen taaksepäin(takavaunulle) :confused: :D

Vetopyörän ollessa edessä ja telan vähänkään löysällä suurin osa väännöstä kohistuu takakääntöpyörälle, eikä niinkään telalle. Vetopyörä takana kirjaimellisesti vetää telaa taakse ja ylöspäin.

Ainoastaan raskaammissa laitteissa on hyötyä pitää vetopyörät takana. Eron huomaa tosi äkkiä ku siirtää kaivinkonetta jossa on tela/t liian löysällä.

Pohjan pellittäminen alotettu.
http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=78704

Tuossa muuten videopätkää yhenlaisesta koneesta. Tuommonen on ollu vähän itelläkin ajatus tehä tuohon takavaunuun.

http://www.youtube.com/watch?v=-KvVF...eature=related

on kyllä pirun siistiä jäläkeä. paljoko kokonais leveys?

Onkos pehmeällä liikuttaessa merkitystä kummassa päässä veto on?
Muistelen että kaivurilla liikuttaessa se menisi pehmeällä paremmin toisin päin mutta kummin päin?

Veto edessä vai takana?
 

No jokatapauksessa sitä telaa vedetään kokoajan, kun se on maatavasten.
Oliskohan tuo veto bankussa etupäässä sen takia, että saadaan maavaraa
ja ei tarvi käyttää kovin suuria vetopyöriä? kun tuo vetopyörä
on hivenen korkeammaala?

Noita hj-60 lyhyenpuolen takavetareita hyväksikäyttäen saa pomminkestävän,
ja suht kapean akselin. ja kun vielä siihen lisätään vapaastipyörivä etuperä,
niin alkaa jo olla perä kasassa.
kääntöjarryt saa sepitettyä hj-60 etujarrulevyistä ja satuloista.

Ja kun taittaa telan toiseenpäähänkin "vetopyörän", niin sinnekkin saa muka-vasti toiset levyt ja satulat, jos meinaa kovaan käyttöön.

p.s tuo takimmainen keppilaatikko melko lujilla, jos pukkaat siihen kytkinakselista kaiken mb:n dieselin väännön automaatista 1:llä tai pakilla.

Minkä vahavuset vetoakselit hj:ssa on? Nuo pankun vetoakselit on jonku 35-40mm halakasijaltaan.
Noissa bankun perissä on yli 6 välitys, ja vielä nuin pienet vetopyörät niin en usko että monesti tullee tilannetta jossa joudutaan ottamaan automaatin ykkösellä kaikki voima koneesta. Tuommosesa tilanteesa voi vielä säästää laatikkua kun laittaa jakolaatikolta pienenpuolen päälle. Aika näyttää mikä paikka kestää ja mikä pettää. Väittäsin että kartaanit tästä eka antautuu.

Akseleista
 

On tuo hj:n vetari pikkasen köykäsempi:(, booreista noin 33mm ja
itse akseli vielä pikkasen ohuempi ohuimmasta kohtaan.
Toki tuo hj:n perä on täyskevennetty, siis vetoakseli ei kannata
rengasta.

Taannnoin sähkölaitoksella oli "Bombi" l. bambardier(?) ja siinä oli nuo
vetoakselit ainainen ongelma, "parhaalla" reissulla tais mennä 2 poikki:(
Mutta kaikestapäätellen täysin eri kuin bankku.

Tuo bankun berä on varmaan numero 1., onko tuon perän yhdeydessä
ohjaus, siis semmonen ohjausakselin sisäänmeno jolla saadaan pyrittämällä säädettyä suoraan telojen pyörintänopeutta ilman jarruja?
Jossain näin kerran kuvan tuommosen tela-akseli rakenteesta, en vaan muista
missä häristimessä moinen on.

-----> Oli jossain uudemmassa, ei ainakaan 202 bankussa (katselin varaosaluettelosta ja aiemmilta sivuilta)

Ja tuo jälkimmäinen keppivaihteinen aski kestää "varmasti", mutta
jos väärinkäytettynä; siis tuo keppilaatikko jollain muulla vaihteella kuin
suoralla (4.?), esim 3. ja jakis nopealla ja kunnolla voimaa automaatin 1.llä
kiinnijuuttuneen irroituksessa, niin silloin voi tulla romua.
tuosta sinun laatikosta en tiedä, mutta w124 laatikossa ykkönen muistaakseni
yli 4 ja momentinmuuntimelta vienä n. 2 kerroin, niin automaatista tulee
vajaa 10x enemmän vääntöä kuin tuosta dsl:stä:eek:

Noilla välityksillä, siis automaatilla ja 6. perällä ja vielä jakis välissä tuo
keppivaihteinen aski voi varmaan olla aina suurimmalla(-siis suoralla):o
Toki ahtaassa paikassa tuo ylimääräinen laatikko voi olla kiva:rolleyes:

Tuossa sinun kokoonpanossa tuo kytkin akseli on suoraan autommaatin
ulostulossa, ja siis automaattilaatikon Häntä toimii kytkinakselin nokan
laakerina. normaalistihan se on laakeroitu kampiakselin päähän.
nyt jos jokin pääsee elämään, tai jopa alkujaan väärässä linjassa, niin
kytkinakseli pääsee/joutuu kieroon ja hampaat eivät enää ole kohdallaan.
Siis hammaskosketus toispuoleinen, eli vetää vaan toisella hampaan päällä!

Aikanaan kuulin yhdestä rangesta, jossa kytkinakselissa ei kästänyt hampaat,
oli seppä vaihtanut siihen pösön? pari litraisen dieselin, ja nimenomaan
kytkinakseli ei ollut suorassa (adabteri heitti) ja ainakin parista akselista
hammaspyörän takapään hampaat murtu palasiksi.

Oletko päässyt ottamaan tyypit? on varmaan kiva kapine.

Moottori/automaatti paketti on kymityynyjen varasa niinku jakolaatikko/laatikko pakettikin, että kyllä siinä jonkuverran on elämistä. Tuosa on kuitenkin tuo mersun kardaanin päästä tuo kumivälikytkin vähän joustamasa.

Tuo on jeepin 3 lovinen aski ja kolomonen suora. Alaspäin on ainakin vaihtoehtoja. Pitemmillä välityksillä saattas kyllä loppua kesken nuo mersun reilut 80 hevosta. Palijonkohan on muuten tehoa volvon b20 tai b22 koneissa?

En oo vielä päässy tyypittää, tälle viikkua pitäs tulla joensuusta trukkiukolta orbitrooli rattipaketti. ois evväät koota tää ajokuntoon. Venehommat vie nyt ajan mutta jospa kesän mittaan tai syksyllä viimestään.

Aina tuota samaa teoriaa viljellään, että tuplalaatikossa pitäisi ajaa isoimmalla vaihteella. Kuitenkin riivasin Hiluxista rakennettua tuplalaatikko viritystä monta vuotta ilman mitään ongelmia. Suoraa vaihdetta en taaemmasta käyttänyt varmaan koskaan, vaan aina ajoin sillä vaihteella millä voimansiirto helpoimmin pyöri. Jotenkin tuntuu, että kierrokset ei ainakaan huononna laatikon kestoa. Käytännössä taaemmassa 1. tai 2. ja etummaisessa 1. tai 2. Ei tuo taaempi loota mennyt miksikään ja sama laatikko on nykyään V8:sin takana saamassa lisää pieksäntää.

Jos jossain tulee romua se on voimalinjan päässä. Tässä kokoonpanossa suurin voima tulee vetarille, mutta noilla paksuuksilla tuskin tulee ongelmia. Karpiola tekee sitten vahvemman vetarin, jos nykyiset ei riitä. Seuraavana linjassa on perämurikka ja vasta sitten kardaani. Kardaanit pettää kyllä usein, mutta ei ne välttämättä kovin järeitä olekaan.

Tuosta tuplalaatikosta sanoisin, että niitä ei kannata jättää kumityynyn varaa. Pääsevät liikkumaan uskomattoman paljon ja värinä&hakkaus on taattu. Laalaa oli joskus tehnyt tuplalaatikon siten, että laatikoiden välille tuli yhtenäinen tukikehikko ja kytkinakselin kohdille tukilaakeri. Se viritys kai kesti ajaa ihan kierroksilla maantiellä.

Kardaanien kestoa epäilen lähinnä siksi kun olen niitä itse lyhentänyt ja tuo takemman kartaanin kaksoisnivelmurikka on itse hitsattu kasaan.