Ostakaa sopivan tehoinen nestejäähdytteinen diesel agregaatti ja lämmitykseksi vesikiertoinen keskuslämmitys. Laittakaa agregaatin ylävesiletkuun y-haara ja lisäksi toinen noin 75-80 asteinen termostaatti. Ohjatkaa tämän matalamman lämpötilan jäähdytys kiertämään keskuslämmityksen käyttövesi tai aurinkolämpö kierukan kautta. Nyt teillä on halpa ja helppo tapa ottaa agregaatin lämpö talteen. 👍

No, osan lämmöstä saisi tuolleen talteen mutta aika paljon menisi vielä harakoille pakokaasujen mukana.

Patteriverkoston neste voisi kiertää suoraan moottorissa.
Patteriverkostosta tulisi viileää vettä moottorille ja
moottorista kuuma vesi menisi patteriverkoston menopuolelle.
Pakokaasut n. 400°C voi laittaa menemään öljykattilan palotilaan.

20kW sähkötehon dieselgeneraattori tuottaisi täydellä teholla lämpötehoa noin 40kW.
Jos tuollaisen saisi ohjattua käymään pienemmillä tehoilla kohtuullisella hyötysuhteella, niin
sähkön hinnan ja lämmitystarpeen ohjaamana käyntiajat voisivat olla jo kohtuullisen pitkiä.
Tämän kokoluokan generaattorit ovat kai kuitenkin yleensä ilmajäähdytteisiä.

Hyötysuhde on yli 80% varsinkin jos agregaatti käy sisätiloissa ja pakokaasut poistuu esimerkiksi savupiipun kautta/

Jossain kaustisen suunnilla?
Käytiin isän kanssa semmosta koeajamassa, ajatuksena oli tehdä siitä tekniikasta genu

Melekosen laiska se oli mutta ihan asiallisesti tehty

Tammikuun pörssihinta jäi itselläni keskiarvoon 9.33snt/kWh, sisältäen 0.5snt marginaalin.:)

Aika iso vaikutus pörssisähkön hintaan tuolla Olkiluoto kolmosen huoltoseisokilla. Arvioisin sen olevan n. 5 centin luokkaa. Ennen seisokkia hinnat alle 5 centtiä ja nyt päälle 10 centtiä. Sama vaikutus oli havaittavissa silloin kun alkoi tuottaa sähköä, hinnat putosi.

https://yle.fi/a/74-20077424
Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä ei halua arvioida,
kuinka suuria vaikutuksia huoltokatkolla voi olla sähkön hintaan.
”Tällaiset valtavat huoltotyömaat suunnitellaan niin, että
ne menevät Ruotsin ydinvoimalaitosten huoltojen kanssa peräkkäin.
Tämä huolto oli ikään kuin mahdollista saada maaliskuulle.”

Hymyillen, Leskelä kertoi tuollaisen selityksen.
Olisi kiva nähdä se hymyilyn taustalla oleva excel-laskelma, jossa
sähköasiakkailta perittävät lisämiljoonat on arvioitu.
Energiavirasto on tietysti täysin kädetön taas tämänkin asian anlyysissä ja
pitää taustatiedot liikesalaisuuksien varjolla pimennossa.

Ruotsalaiset ovat sentään sen verran suoraselkäisiä, että
tekevät huollot kesän tuulisina aikoina.

Kun muistaa, että suomessa on viisi ydinvoimayksikköä ja tämä viides OL3 on niistä uusin, niin sillä nyt sattuu siunaantumaan "vapaana oleva ajankohta."

OL1 lähtee huoltoon huhtikuussa ja siintä perään toukokuussa OL2.

Loviisan yksiköt on sitten syksyllä.

Mikä olisi vaikutus, jos laitettaisiin useampi yksikkö yhtäaikaa seis? Toivotaan tuulista ja kylmää kesää, ettei jäähdytykset jne nosta sähkön kulutusta ja hintaa?

Jos tuo esittämäsi aikataulu on totta, niin
kesällä on halpaa sähköä, kun kaikki ydinvoimayksiköt on käytössä, tuulee,
aurinko paistaa, ei tarvitse lämmittää eikä valaista ja tehtaatkin seisoo.

Niitä pohjoismaiden ydinvoimayksiköitä huoltavat Leskelän mukaan samat työporukat, eli
suomen yksiköt huolletaan lämmityskaudella ja Ruotsin yksiköt kesällä.
Kesällä pari ydinvoimayksikköä voisi hyvinkin seistä, eikä olisi vaikutusta mihinkään.

Ongelma näiden huoltoaikojen valinnassa on se, että
niitä päätöksiä tehtäessä kenelläkään päättäjällä
ei ole intressiä tavoitella edullisia sähkön hintoja,
päin vastoin suuri kiusaus hakea mahdollisimman paljon lisätuottoja noillakin päätöksillä.

Nuo huoltoajankohdat on olleet noin vuosikymmeniä. Ihan hirveästi ei silloin ole ollut pörssisähkökäyttäjiä joiden kiusaksi tuo on noin tehty.

Kesällä en ole huomannut, että esimerkikisi teräs-, paperitehtaat seisoisi koko kesää taikka yleisesti sen kummemmin muutenkaan pitkiä aikoja. Kannattaa katsoa paljonko teollisuus vie siintä sähköstä. Porvoon jalostamon seisokit on taasen rytmitetty ositain voimalaitoksisien huolloista johtuen keväälle. Tämäkin työmaa kysyy niitä samoja asentajia jne kuin ydinvoimalat.

Ja löytyy myös ihan faktaa siintä paljonko asteen nousu kesällä NOSTAA sähkönkulutusta, kun ei tarvitse lämmittää, mutta hyvin monissa paikoissa tarvitaan viilennystä. Kesäkuukaudet ei ole likikään niin pieniä kulutukseltaan kuin ajatellaan.

Ruotsin ydinvoimaloiden huollot ei taida kaikki osua kesälle kuitenkaan. Lisäksi hyvin monet yksiköistä on todella pitkissä "huolloissa" ja talvikuukausina. Ja melko harvassa taitaa olla hetket, että onnistuvat saamaan kaikki toiminta kuntoiseksi yhtä aikaa..

OL3:n "ongelmia" voi ihmetellä täällä, mutta kannattaa ihan suomen kielisistäkin uutisista hakea esimerkiksi "ruotsi ydinvoimalat huoltokatkot" niin näkee mihin tilanteeseen ovat saattaneet (armeijan lisäksi) ydinvoimalansa.

Pörssisähkön hinnan muodostus on oma juttunsa ja ei ihan kyllä seuraa sitä logiikkaa millä sen toivoisi tulevan. Ja tähän on hiljalleen herätty.