Tallin runkorakenne ja kuori pohdintaan
 

Noniin, uuteen taloon on muutettu ja suurin osa tavaroista on jo purettu muuttolaatikoista. Lauantaina tuli testattua Kulmakorven ajopäivää ensimmäisen kerran niin että kaiken pystyi pakkaamaan etukäteen autoon, lastaamaan auton trailerille ja lähtemään matkaan 20 min ennen ajojen alkamista. On tässä puolensa että kalusto on omassa pihassa, vaikkakin remontin tekeminen ei kyllä houkuta pohjolan tallissa. Sulo Vilen iski ja ostin saksinosturin kun kerran halvalla sai, joten tulipa samalla päätös autonosturin tyypppin.

https://lh6.googleusercontent.com/-m...allipohja6.png

Tallin pohja ja mitat (12,5 x 8 x 4,5m) alkaa olemaan aika selkeänä mielessä, joten seuraavaksi pitäisi alkaa miettimään runkorakennetta ja pinnoitusta. Onko mielipiteitä vaihtoehdoista:

1. pitkästä tavarasta tekeminen
2. liimapuupalkkirunko ja uretaani/-villaelementtiseinillä
3. teräsrunko ja uretaani/-villaelementtiseinillä
4. valmishallipaketit
5. harkko (lämpöharkko, valuharkko tai kevytsoraharkko)
6. joku muu

Tallin tekemiseen tulen käyttämään ammattilaista tai useamapaa, joten kustannuksissa ei voi säästää rajattomasti itse tekemällä.

Jos loytyy valmispakettina niin säästää varmaan pirusti työmieskuluissa.Toi rakentaminen on niin hiton kallista.
Mut päivittele tätä topiccia mitä ikinä teetkin, saa sitten itekin ideoita/tietoa.

Ykköstä ja kolmosta on tullut kokeiltua. Edellinen talo ja autotalli on ykköstä ja nykyinen uuden tallin rakennusprojekti on kolmosta. Siinä on lupa vielä auki, eli hommat jatkuu ja vapaa-ajan ongelmia ei isommin siis edelleenkään ole. Sitä on tehty periaatteella mahdollisimman paljon omana työnä ja silloin kun muilta töiltä ehtii. Siksi se kai on niin pitkään kestänytkin... :eek::(

Ei se kolmonen mitenkään ongelmaton ja yksinkertainen ole sekään - tulee monenlaista materiaalien toisiinsa liittämisen juttua pohdittavaksi ja toteutettavaksi. Ykkönen olisi helpompi siinä mielessä, että on eri materiaaleja vähemmän ja hommat suoraviivaisempia. Kolmosessa on erilaisia liitoksia eri materiaalien välillä ja niiden ratkaisuja, rakennusfysiikan detaljeja enemmän kuin ykkösessä. Teetin kuitenkin suunnitelmat teräsrungosta elementein. Tuttu rakennusmestari omine tuttuineen suunnittelivat ja oma tytär sitten viimeisteli jonkin verran lujuuslaskelmia. Jos nyt aloittaisin sen uudestaan, niin aika tiukka pohdinta olisi vaihtoehtojen 1-3 välillä. Nyt sain sen verran hyvät kaupat elementeistä, että kannatti kolmonen tehdä. Jos pitäisi ostaa ykköslaadun uudet elementit, niin tekisin ennemmin ykkösen, jos omaa puutavaraa saa vielä käyttää runkorakenteissa (mikä lie tilanne nykyisin?).

Paikalla rahtisahattu puutavara pitäisi kai riittää oman käytön runkorakenteisiin vielä vai onko jo sekin mahdollisuus mennyt? Ajoin omaa projektia aloittaessa omasta metsästä kasan tukkeja pihaan ja sahattiin ne sitten siinä kenttäsirkkelillä. Runkotavaraa ei tehty teräsrungosta johtuen kuin varastoparven lattialankut, mutta silti noin 50-60 kiintoa tukkia sahattiin 2 ja puoli päivää. Tehtaalaiset kattoristokot laitoin. Ostin teräsrungon pystytettynä tutulta pajalta, joka taitaa homman. Laitoin siihen sitten 150mm elementit pintaan ja vähän Lammi-valuharkoilla valuseinää jatkoksi, kun oli pidemmän palokeston vaativaa tilaa rakennuksen yhdessä nurkassa (30kW kattilan tila yms.).

Tästä seinäelementtejä
 

http://www.nettikone.com/muu-merkki/...mentti/1156225

http://www.nettikone.com/muu-merkki/edulliset/795780

ja valmis hallikin http://agrimarket.mederra.com/files/...1339141266.pdf

http://www.supitalorakennus.fi/tuote...yttoon/hallit/

Ei käy enää sellaisenaan kantaviin rakenteisiin, tarttee olla leimattua puuta.

Pääsi yksi kantamaton väliseinä unohtumaan, mikä jakaa rakennuksen kahteen osaan, lämmin verstas ja kylmä varasto. Siinä on kutosen lankusta runko ja menihän niitä siihen 14m matkalle muutama. Väliseinässä on lämpimälle puolelle pintana tupla-kipsilevy (N alla ja EK päällä) ja varaston puoli on käytettyä kattopeltiä.

5.

http://www.hplush.fi/siporexharkko

Noista tein itse. Tuon helpompaa materiaalia tuskin onkaan. 300*200*600 harkosta tuli pohjan kooksi 10,2*7,2m, ei tarvinut turhaan leikellä harkkoja, sen kun liimaili kasaan. Pinnoittaa voi sitten millä vain, rappaus, laudoitus, pelti... Ei tosin tarvi ensimmäisenä tehdä sitäkään. Nuo sisäseinät väliseinälaatasta 600*600*100.
Tuohon tuli yläpohja tehtyä myös samasta materiaalista:

http://www.hplush.fi/tasoelementti

Sai näppärästi yläpohjasta romun keräys paikan.

Eli seinä ja yläpohja toimii kokonaan eristeenä ja yksiaineisena ei pitäisi olla ongelmia kosteuden kanssa.

5. Kivee, harkkoo riittävän paksua jos ei ole eristettä välissä.
 

Eli ääni 5:lle.

Ja sit seuraava muutoksen aihe.....jota kannattaa harkita.
Jos rakennuksen maksimikorkeutta ei ole rajattu.....niin tee rakennuksesta riittävän korkea.
Kattotuolien puolesta parven katto reilusti yli seisomakorkeuden.
Rakennusmääräys on kai jotain seuraavaa.....parvitilan katon keskiarvokorkeus saa olla kai 160cm. Voi olla jotain muutakin.
Eli tee feikkikatto jolla määräys täyttyy. Lopputarkastuksen jälkeen pudotat feikkikaton alas jolloin saat reilun seisomakorkeuden.
Eli väliin jäävä hyväksikäytettävä ullakon välitila on vain lopputarkastuksen yhteydessä "hieman" korkeampi.

No mitenkäs se harkko nyt pääsikin unohtumaan vaihtoehdoista. Lämpöharkkoja olin ajatellut yhdeksi päävaihtoehdoista kun aloin koko juttua suunnittelemaan. Näillä rakentaminen on aika nopeata ja heti hyvin kuumuutta ja kosteutta kestävää. Rakentamisen nopeus tarkoittaa pienempiä työvoimakustannuksia. Lisäsin sen nyt viidenneksi vaihtoehdoksi koska kumpikin viitosta äänestänyt ehdotti harkkoja.

Katon tekee maassa perustusten päällä. Sitten alle valmiit seinäelementit. Nopeaa ja jos vierasta työvoimaa niin vähentää merkittävästi telinetöiden yms. tarvetta. Toki omassakin työssä tarvii lain kirjainta noudattaa rakennusaikaisen puotoamissuojauksen yms suhteen, mutta eikö se maantapa ole hieman "oikaista"...
http://www.lapwall.fi/kohteet/tehtaantie-seinajoki

Mites ihan teräsrunko jollain rytöksi/uretaani elementeillä, nostimen kiskon kuormat ois helpompi hoitaa ja noita viron pojat tekee etullisesti, rumiahan ne on mutta tekee ulkopuolelle vaikka puu verhouksen

Näin kannattee tehhä jos vaan tontilla piisaa tila. Pikkune ajoneuvonosturi (30-50tm) on piisalle koko katon nostoon kerralla. Ristikot saapi nakella paikollesa vaikka raktorin etukuormaajalla.

mitä kustansi suurinpiirtein tarvikkeet?

Ai niinkuin tuolleen. Piti olla 100 tonninen, kun oli tuota matkaa.
Rakennusala on 80m2.

http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=169610

Pellit vielä, jos nostopiste harjalta, niin vain harjapelti jää laitettavaksi ylhäällä.

Vaakapaneloinnissa yleensä jätetään 2-3 kierrosta paneelia välistä elementin & katon saumasta.

Ois laitettu huippuimurikin jo maassa, ei saatu imuria eika pelteja ajoissa!:cool:
Oli kiire saaha lammot sisalle ja lattiabetoni sitoutumaan.

Noin 11500€

Rakennesuunnittelijaa etsimässä
 

Vähän on tätä asiaa saatu eteenpäin, ja tällä hetkellä olen kallistumassa valueristeharkkojen käyttämiseen tallin seinissä. Ajatuksena on että näillä saa kohtuullisen nopeasti seinää hyvillä lämpöarvoilla, ja maallikon silmissä raudoitettu betoni seinissä takaa että lopputulos on tukeva. Nyt tarvii sitten alkaa tekemään rakennesuunnittelua rakennuslupaa varten.

Onko palstalaisissa rakennesuunnittelua/pääsuunnittelua tekeviä henkilöitä? Tai omakohtaisia suosituksia kuka voisi tehdä maksua vastaan? Ottakaa yhteyttä privalla, sähköpostilla jouni.ilomaki;)gmail.com tai puhelimella 050-5457475.

Jos teet vaikka esim. Lammin valuharkosta tallin, niin kannattaa valita sellainen suunnittelija, joka on aikaisemminkin niitä tehnyt...
Käy jaot kohdilleen, eikä tarvitse niin paljon leikellä harkkoja.
Kivethän ei hirmu "kalliita" ole, mutta betonia kuluu reilusti ja perustukset pitää olla kohtuu järeät.
Ja kaikista ylimääräisestä hommista kertyy hyvin äkkiä iso summa ja kallein yksittäinen homma näistä on seinien rappaus.
( Ulkopuolelta, kun se on ainakin syytä tehdä )

Muutamia ajatuksia,
Ikkunoiden aukkoja ei kannata tehdä millintarkasti, kun pitää karmin väliin mahtua hiukan eristettäkin. ( itsellä tuli liian tiukat välit )
Ja noiden nosto-ovien kohdalla kannattaa miettiä miten ei synny kylmäsiltaa...
Ja sitten, kun joskus tulee tarve kiinnittää jotakin seinään niin aina tarvitsee iskuporakoneen ja imurin ettei joka paikka ole pölyssä...
( Tämä välillä kehtuuttaa, ainakin talossa... )

Jos lompakko kestää, niin anna mennä vaan! ;)

Sellanen tuli mieleen että kandeisko laittaa sprinklerit kattoon varuiksi? Ei maksais hirveitä jos tekee epävirallisen ja antaa mielenrauhaa kummasti. Mulle tuli ed paikkaan pari suutinta kattoon (n. 50m2) tilaan. Vakuutusyhtiölle tms. En maininnut asiasta mitn....

-sami-

x2

Sopivat jaot helpottaa huomattavasti ladontaa ja aukkojen tekoa, kun jää epämääräisistä pituuksista katkottujen harkkojen muotittaminen vähemmälle. Materiaali leikkautuu kyllä sinänsä timanttilaikalla helposti, mutta osuva jako helpottaa niin paljon, että siihen kannattaa panostaa. Hyvä suunnittelija laskee erilaisten harkkojen menekitkin valmiiksi, niin tulee heti suunnilleen oikea määrä osaharkkoja, aukkoharkkoja, kulmaharkoja ja suoria.

Ja kannatta vaatia suunnittelijalta kunnon määritykset myös pystyraudoituksesta. Suunnittelijat osaavat kyllä määritellä vaakaraudoituksen, kun se on kevytsoraharkoista tutua hommaa, mutta pystyraudat jää joskus miettimättä. Pystyraudoitustakin tarvitaan, jos on korkeampi seinä. Lammin suunnitteluohjeissa se kuitenkin mainitaan.

Valua tehdessä kannattaa olla hyvin notkistettu kura ja jättää vibran käyttö mahdollisimman vähiin. Vibraa ei tarvitse paljon valussa käyttää ja sekin pitää olla se ihan pienin malli. Notkea kura menee kyllä niihin kiviin, kunhan kivet on kostutettu hyvin ennen valua. Lätäköitä ei kuitenkaan saa edellisen valupinnan päälle jäädä. Korkeaa seinää ei voi valaa kerralla, kun harkot ei alareunassa kestä betonin painetta.

Harkot ei ole mitään perinteisen betonin tapaan kestävää kovaa tavaraa, vaan sellaisesta maakosteasta massasta muottiin puristettuja ja itse asiassa aika heikkoja. Minulla meni muutama harkko halki aukon reunoista, mutta tuennat piti sen verran, ettei seinä auennut ja kura valunut pihamaalle ja lattialle. Aukon reunat pitää tukea hyvin, koska se aukkoharkko on kaikkein heikoin kestoltaan. Tein kakkosnelosesta sopivat pätkät aukon sisä- ja ulkoreunaan ja laitoin laudanpätkät yhdistämään ne joka toisen harkon kohdalta. Silloin harkon halkaisua yrittävä voima välittyy vedoksi niihin lautoihin ja harkot pysyvät kiinni.

Tosiaan ammattimiehet hommiin jos ei itse aikomusta tehdä ja nimen omaan kyseisen valuharkon kanssa aikaisemminkin touhunneet. Säästää paljon jos vain osaavat hommansa.

Ja kannattaa melkein seinän sisään tulevat sähkörasioiden putket laittaa tuplana, ettei käy kuten minulle ja osa putkista tukossa betonin ansiosta... vaikka oli hyvin laitettu.

Ookko laskenu paljo tulee hintaa harkoista vs. pitkä tavara vai oliko tässä nyt budjetilla mitään merkitystä?
Pintarappaus on kallista harkossa jos vieraalla teettää.

Itte kyllä tekisin pitkästä puusta 8" pystyrunko. Puu ulkoverhous ja kipsi sisäpintaan.

Saksiristikoilla yläpohja niin saa huonekorkeutta keskelle halvalla.

Missä kohtaa on muuttunut säännökset ettei omasta puusta ja omalla tontilla rahtisahatusta leimaamattomasta saa tehdä kantavia?

Ei kai tää ois pitäny mihkään muuttua, tääläpäin on kyllä kenttäsahuri joka saa lätkästä leimat sahaaminsa puihin.

Kannatettava ajatus
 

Sprinklerit (normi vesipaineella, ei korkeapaineella toimivia) on hyvä ja suositeltava ratkaisu tallissakin eikä ole kovin kalliskaan tuon kokoiseen tilaan :cool: