Etelässähän ny taitaa olla jo aikalailla lunta, täällä sitä on ajankohtaan nähden vähän ja on pohjia myöten vielä pakkashöttöä. Myöskin katon laskennallinen lumikuorma suunniteltaessa taloa riippuu rakennuspaikasta, samoin kuin routalaskelmatkin.

Keli kun lauhtuu suojasääksi, ilman suhteellinen kosteus pienenee mutta absoluuttinen vesihoyryn määrä ilmassa kasvaa. Lumi eristävänä materiaalina pysyy vielä kylmänä ja sitoo ihan kondenssikosteutta lumihangen huokosilmasta. Siitä painon nousu, vaikkei sataisikaan.

Oleellinen arvo katon kestävyyttä ajatellen on lumen vesiarvo, se kertoo paljonko se lumi katolla painaa eikä välitä siitä kuinka paksulti sitä on. Pitäs löytyä elyn sivuilta.

Onko joku mankeloinut 5x70 suuruusluokan lattaa kotikonstein? Vanteen levikkeet tarvis. Prässiin ajattelin tehdä minimankelin mutta meneekö ikä ja terveys veivatessa?

No entäpä nämä visaiset kysymykset?
Tulihan tuossa muutama hyvä pointti jo asiaan liittyen.

On nähty ja koettu lumikuorman tähden romahtanut isäukon maatalon katto. Viisaiden ja oppineiden ihmisten tutkimusten mukaan sen katolla olevan lumen massa ei lisäänny suojasäillä, tiiviimmäksi se toki muuttuu.

Nyt siis yksi lumikuormasta romahtanut katto on selvästi olemassa. Toistaiseksi aika pienellä prosentilla siis..

Jatkokysymystä pukkaa: Entäs seinien lumeaminen. Itse lumean röttelön seinävieret kyllä. Ja siitäpä saa pari naapuria ja kylänmiestä aiheen torua minua. Että talos märkänee, kun noin teet.. Ja loppuun oma tähänastinen mielipide: Ei märkäne talo tällä konstilla.

Märättääkö muut talojansa, vai eikö ne tosiaan lumeamalla siten tee?

Mulla on sellainen testi menossa kun taloa kuivattelen lämmittämällä, rupeaa lämmöt olee 30 asteessa vaihteeksi, meinasin jos lumet valahtaisi katolta alas paremmin, näen sen lähipäivinä.

Ehkä se lumi on yksi muuttuja siinä seinän vierellä. Tuli mieleen auttaako talon purujen ja villojen kuivumiseen jos lämmitän sitä nupit kaakossa ja puhallan jollain kunnon ylipaineen vähän kuin auton lämmitys?

Tällaisia mielessä kun jonkin verta hajua ja haju käsittääkseni loppuis jos tarpeeksi kuivaa.

https://yle.fi/uutiset/3-5496356

Jotkut näyttää olevan erimieltä lumen painosta. No, ei insnööritkään ole aina oikeassa...

Se tuo lumen pudottaminen on vähän niinkuin öljynvaihto,ei välttämättä tarvitse vaihtaa mutta kannattaako ottaa riskiä. Sama kuin kotivakuutus. Kyllä kun laittaa metrin välein nelosparruja pystyyn niin ei tipu laipio sisään. Sitten vaikuttaa sekin onko iso talo ja miten on väliseinät tehty. Jos väliseinät ei kanna ja rupeaa talo olemaan isohko niin kyllä ristikot on tiukilla. Mutta jokainen tekee itse päätökset omista asumuksista,vuokra asumisessa pääsee helpommalla.

No. Outoa, että pysyyvät pystyssä tönöt. Tiputtaapa lumia eli ei. Tämä taitaakin olla semmosia uskon asioita, toinen uskoo että kestää, toinen taas pelkää ettei kestä. Ei siinä mtn, pikaisen mietinnän tuloksena kumpikin voittaa. Romahtaneitten kattojen määrää tuijottaen kummankin talo pysyy pystyssä.

En minäkään tarvi puottaa katolta lumia on toistaiseksi kestänyt. Mut mulla ei oo isoa kattoa,vain 550m2. Tosin kattoristikko kestää 60t painoa.

http://www.ym.fi/download/noname/%7B...6BC7%7D/115621

Tuommoisen löysin inttervepistä. Näkyy löytyvän samalta saitilta myös ajankohtaista tietoutta katolle halajaville.

http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/90/rokd2/tanaan_fi.html siitä lumikuormaa kartalta

Joo, katotaan miten käy, kestääkö varastojen / tallin katto, talon katto on tasakatto, mutta pitäis olla kyllä riittävä isommalle lumikuormalle mitä siellä nyt on. Yli 40 vuotta jo kuitenkin kestäny lumet.

Tuota mä yritin kyllä kanssa änkyttää, että lumikuorman paino ei muutu mutta se menee kasaan. Eli samassa käsityksessä olen minäkin kuin tuo ylen uutinen.

Toki sitten metri tollasta kasaanpainunutta lunta painaa pirusti enemmän kuin metri puuterilunta, ja tollasen helvetinmoisen kerroksen kasaanpainunutta lunta tähden se faijankin katto sitten antautui. Kattopintoina karkea onduline levy, muutenhan ne lumet olisi valahtaneet suojien aikaan alas sieltä mutta nyt siis hirttivät oikein kunnolla kiinni. Rakennus on vuodelta 1883 että mahdollisesti orkkis katon tukirakenteet antoi vimosen silauksen yhtälölle. Eihän tuo rakennus ole verrattavissa mihinkään vähääkään modernimpaan pytinkiin jossa kunnon kattotuolit, että ei silleen ehkä relevanttia tietoa tuo kirjoitukseni.

No ennen kevään suojia lumet pois seinältä ja muutenkin aurinko kyllä kuivaa.
Yhdellä kaverilla on painuma katossa edellisen lumitalven jäljiltä.

Yleisellä tasolla jos energiaa riittää kollektiiviseen valittamiseen siitä jos tiellä on toinenkin sentti lunta, tai ladut on tekemättä vielä 9 kahvitunnin aikaan, niin ihmetetyttää miten voi olla kunnia asia että talon, joka on suurimmalle osalle elämän kallein investointi, katolle saa kertyä
mahdollisimman paljon lunta.

Se romahdus on vain se yksi skenaario, juurikin vuotamiset, ym.ns hitaat vauriot on paljon todennäköisempiä. Eli vaikka se että keväällä huomaa että piipun juuressa on katossa läikkä, ja materiaali turlvoksisfa...

Mutta jokainen tavallaan, eikä oo pakko jos ei taho. Eikä joka talvi edes tarpeen.

Ehkä se katto kestää lumikuorman mutta kattoläpiviennit ei välttämättä, samoin tikkaat saattaa tulla lumien mukana maahan ellei asialle tee jotain ennakkoon.

No nyt kun mainitsit tuon toisen lumisentin.
On se hyvä juttu tämä teitten/katujen talvikunnossapidon kilpailutus. Halvin voittaa ja sillä ei ole sitten tarvittavia vehkeitä siihen hommaan. Tälläkin kylällä on vaan parilla urakoitsijalla semmoiset lingot, että pystyy linkoamaan ihan huoletta talojen välissä olevat kadut ok kuntoon. Kelalinko+siinä semmoinen torvi, että pystyy sijoittamaan lumen just eikä sinnepäin haluamaansa paikkaan.
Sitten tämä takalevyllä putsaava vetää jo alkutalvesta lähtien kahden auton levyisen tien yhden auton levyiseksi, koska ei poloisella ole vehkeitä. Eikä ehkä kiinnostustakaan. Ja eipä paljon polanne kulu, kuten ei sitten se lanan teräkään. Keväällä kyllä näkee, kuka on tehnyt talvella työnsä. Sen toisen jäljiltä olevaan sohjoon hlö-autoa ei kannata tyrkätä. Risteykset pistetään myös puoliksi tukkoon heti, kun saa raavittua lunta vähän kasaan. Vaikka siinä risteyksissä olisi pääsääntöisesti tilaa työntää kunnan omistamalle pientareelle.
Harmikseni omaa tienootani hoitaa tämä jälkimmäinen. Mahtaakohan edes hävettää oman työn paska jälki? Pitäis joskus ihan kysyä.
Vittuillessani putsaan oman tontin osuuden perästä käveltävällä lingolla ikäänkuin vihjeeksi, missä se viitta nyt oikein onkaan. Mullapa on joutenta aikaa tehdä moista, ja onpahan yksi paikka missä voi autot sivuuttaa toisensa..

Mun mielestä taas Porvoon nurkilla, olkoot nyt sitten Askolaa tai entistä Porvoon maalaiskuntaa, on sentään jonkinmoista talvikunnossapitoa. Ristus kun meinaa itku tulla joka kerta kun tonne Helsinkiin joutuu talvella ajelemaan, ihan käsittämättömän ala-arvoista se teiden liippaus siellä. Keskustan kahdesta parkkipaikastakin on toinen tuupattu täyteen lunta, kyllä landepaukkua v*tuttaa kun sinne joutuu :D

Eilen oli kyllä poikkeuksellisesti aika miehekkäästi lunta pikkuväylillä kauttaaltaan kun Pukkilassa käväsin aamupäivästä. Yleensä on latu paremmin auki versus kehä kolmosen sisäpuoli...

Tarkoititko, että koko katto kestää 60 tonnia lumikuormaa?

Jos tarkoitit, niin kannattaisi mennä näistäpuolin katsomaan, paljonko lunta todellisuudessa on.


Siitä olen yhträmieltä monen kirjoittajan kanssa, että kyllä katto kestää isonkin lumikuorman;
JOS se on suunniteltu ja tehty oikein. Oulussa, vaikka rannikolla, käytetään 200 kg/m2 lumikuormaa suunnitelmissa.

Mutta: se suunnittelu ja tekeminen:
- yhtenä vuonna Oulussa oli tarkastettu 3 rakennuksen itsetehdyt kattotuolit;
Yhdet oli suunniteltu ja tehty oikein, toiset oli suunniteltu väärin, ja kolmannet oli suunniteltu oikein, mutta isäntä oli vähän suunnitellut uusiksi tehdessä, että sai enemmän tilaa keskelle.

Omassa talossani yläkertaan oli alettu rakentamaan huoneita, ja sahattu moottorisahalla muutama haitolla oleva tuki pois. (vahvistin kattatuolit heti ostettuani talon)

Ihmeen hyvin kestää nuo vanhat kattorakenteet; monessa navetassa ja ladossa itse tehdyt kattotuolit näyttää huomattavan köykäsiltä, mutta ovat pysyneet pystyssä vuosikymmeniä.

Ja sitten tuo kattorakenteen painuminen: Normaalisti kattotuolit painuu jonkin verran ihan sallituilla kuormituksilla, huomaa kyllä jos jossain kohtaa kantava seinä tukee kattotuoleja ja jossain kohtaa ei, toki kattotuolitkin muuttuu siinä kohtaan. (siis näkee, kun katsoo harjaa pitkin)

Minulle tulee taloon kattotuolit n. 9,5 metrin tukivälillä, ja yläkerta varauksen takia välikatosta tulee aika paksu, kattotuolin alapaarre 446mm ja siihen muut mukaan, niin ollaan yli 600mm paksuudessa.
-> kävis mielessä, että eiköhän vähän köykäsemmät kestäisi, varsinkin kun noita ristikoita tulee parrasaukon molemmille puolin 3kpl toisiinsa kiinni.

Yks kattoristikko kestää 60t ja niitä on 4kpl. Ja seinät kantaa myös osansa.

Mutta olihan sulla neliöitä 550 ja varmaan on ristikoiden välillä jotain kantavaa materiaalia? Joka saattaa olla kantavuuden äärirajoilla

Etelä-Saimaa...

Ja tästä maistuikin kuva mieleen edelliseltä lumitalvelta kun reitin varrella on tönö josta kuisti pyörähti kokonaan naamalleen lumen painosta.

Menin pudottamaan kuistin katolta lunta ja siitä uskaltauduin lumiesteen kohdalta kiivetä talon katolle.

Laitoin lämpöpumpun puhaltelee täysillä, olohuoneessa joku 32 astetta, sen kohdalta lumi valahti vähitellen maahan eilen. Toiselta puolen odottelen tänään lumen putoamista.

Lumen pudottelu käsipelin katolta tuntuu hankalalta varsinkin kun huomioidaan, että varmaan aika pieni osa kansalaisista osaa pudotustouhuja turvallisesti. Pinta-ala, jota kerralla on tuntunut luontevalta vaikka Masi kolalapiolla pudottaa tällä lumimäärällä on niin pieni, ettei voi isompia urakointeja harkita.

Näistä mieleen tulee mitä jos rakentaa jonkinmoisen ilmakanavan katon alle ja siitä puhaltaisi pari kertaa talvessa katon alaosan lämpimäksi?

Edellisen talon katolta pudottelin lunta tasa 2 kertaa 18 vuoden asumisaikana. Katto oli tiilikate ja ei kovin jyrkkä ja talo yhdessä tasossa, eli homma oli aika helppoa eikä putoamista tarvinnu pelätä. Kuvat on helmikuulta 2010.

Lunta oli sitten pudotuksen jälkeen melkein räystäisiin asti, hervoton homma oli etupihan puolelta sitten se kivikovakis pakkautunut lumi lohkoa ja tuuppia kauemmaks.

Miksi teet vaikeimman kautta?
 

Toimi samoin kuin palokunnat tai vpk:t lumenpudotuksessa.
Harjalta yli molemista päistä maahan ylettyvä naru johon on liitetty harjan levyinen paksu rakennusmuovi joka on sivulappeen pituinen.
Ja ei kun kahteen henkilöön sahaamaan narua katon pinta pitkin. Lumet tulee nopeesti yhtenä patjana.

Juu tää oli ex-kortteerin katto, ei tartte enää pudotella tuolla. Mutta jollekkin muulle hyvä vinkki. Mulla on nykyisin "pahamaineinen" tasakatto, mutta uskoisin että lumikuormamitoitukset on näissä laskettu yläkanttiin...