Tuota en tiedä, kaiketi jos sille kusten lorottaa. Itse olisin hienoa sumua koittanut, toisaalta sumun voisi antaa ilmansuodattimelle jossa paljon pinta-alaa haihtumiselle.
Paras hyöty kai superhienolla sumulla isolle välijäähdyttimelle jossa se höyrystyy ja laskee ahtoilman lämpötilaa?
Pisarat männänpäällä laskee palolämpöä ja tehoa, ahtoilman jäähdytys lisää koneeseen happea ja laskee pakopaine-lämpötilatarvetta kuten toki tiedätkin.
Vesivälijäähy, hiilihappojääkaukalo ja hieno vesiruisku voi tehdä yöstä päivän moottorin tehoille ja sen kestolle.
En oikeastaan tiedä mitä puhun, joskus perehdyin aiheeseen mutta olen unohtanut faktat.

Näistä löytyy toki tietoa kun kuuklettaa.
Voihan sitä akselia vituttaa jos se on toisestapäästä punainen 150000rpm ja toiseenpäähän ruiskitaan vettä?
Mielestäni kone korkkaa kun sen lämpötilankesto ylittyy, tehoa voisi kestää enemmän jos ahtoilma olisi viileämpää, happea enemmän ja pakopainetta ja sen aiheuttamaa lämpöä vähemmän.

Hienot arvot koneesta olit jo kaivanut. Ruiskuennakot yms vaikuttaa rajusti lämpöihin.
Taisin taas neuvoa viisaampaa:o

Joskus pohdin ja laskin noita tavoite tehoja, paineita ja virtausnopeuksia. En ehkä osannut oikein mutta silloin sain jotain mutu tietoa. Jos hakee pelkkää maksimitehoa niin isolla välijäähyllä tilavuus kasvaa ja virtausnopeus hidastuu, silloin virtausvastus pienenee ja vesisuihkulla on aikaa höyrystyä.
Näistä en tainnut löytää tutkittua tietoa mutta aika jonka ilma seikkailee ahtimelta palotilaan on todella pieni, en muista aikoja.

Normaalin ison välijäähyn vesivaippaan kietominen parantaisi sen jäähdytystehoa valtavasti, saati että jäähyn täyttäisi sillä jäällä.Paikallaan ruopiessa välijäähy ei juurikaan siirrä lämpöä.

Ei paljoa, mutta itse yllätyin kun Läjän keulilta cooleria joskus safarilla koitin, lämpötilaero coolerin molemmin puolin oli jo käsin kosketeltavissa merkittävä.

Niinniin, jos baarin ahdoilla ahtolämpö on jo n 120c niin jäähyn tarvisi olla viileä että ahtolämpökin laskisi.
Jos cooleri on 120c niin ahtoilma ei mielestäni voi olennaisesti jäähtyä.
Jäähdytysnesteen lämmöksi 120 on ok ja silloin se siirtää lämpöä tehokkaasti eikä lämpö nouse.
Jos syyläri olisi 150c niin se ei ole siitänyt tarpeeksi lämpöä pois syyläristä ja lämpö on noussut.
Näin siis mielestäni. Toki on parempi että cooleri siirtää edes jotain kuin ilman sitä.
Saa olla erimieltäkin.

http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=143481

Vesiruiskutus ei välttämättä tarvitse yhtään liikkuvaa tai sähköistä osaa. Vesi liikkuu ahtopaineellakin.

Nuo ovat 70-80 luvun ameriikkalaisia virityksiä bensakoneissa. Ilmajäähdytteinen chevrolet corvair kulki bonnevillessä noilla romuilla 285 km/h.

Mäkin muistan lukeneeni ahtimen siiville veden ruiskuttamisesta, kun testasin leikkikompuraa litran limsapulloon niin se teki 15bar suht helposti.
10barista ylöspäin vesi alkaa sumuuntua hyvin, mielestäni on fiksumpaa panostaa vesisumun laatuun(pieneen pisarakokoon) kuin veden määrään. Oikeassa paikassa höyrystyminen sitoo valtavasti lämpöä.
Kerro projektin etenemisestä.
Esim. paineistetulle säiliölle ohjausventtiili 10-15 bar ja ruiskutuksen venttiili ohjaus 1,5 bar.
Pari kolmelitraa minuutissa tai mitä nyt suositellaan niin saattaa mäntä jopa jäädä sulamatta.

Toi haperon kone on aika epäkiitollinen viritettävä kun sen kestäminen on pikemminkin ihme, mersun tekniikassa kaikki työ ei menis hukkaan..
Sohvalta on helppo huudella, hienoa rakentelua!

Mites muuten onko vesisuihkutus kemiallista ahtamista?

Elähän nyt :D Kyllä kun entrasin tuon mitsun padan niin osat oli kyllä sen oloisia että ei ihan pikkupaineilla päästä edes limiteille. Metallinen kannentiiviste ja ehjä moottori niin uskosin että hyvin säädettynä saattaa kestää jopa enemmän kuin vakio. Pajero ahtaa vakioahtimella hukkaportti täysin auki 0.5bar joten kertonee jotain vakioahtimen mitoituksesta... Ja ensin räjäytän tuon 600tkm ajetun mosan ja sitte vasta uus paikalle ;)

Ja tuo ahtimeen veden suihkuttaminen on vähän riskaabelia koska vesi saattaa pisaroitua siipiin jossain tilanteessa joka taas saattaa aiheuttaa kaikenlaisia hassuja värinöitä. Ahtimen siipi pyörii kuitenkin aikas lujaa tilanteista riippuen, jopa 100K rpm. Voit kokeilla ilmiötä hieman korostetusti kun heität reilun tiilen linkoavaan pesukoneeseen.:D

Joo se pisarakoko tarvii saada pieneksi ja syöttö tasaiseksi ,en pissapojalla vettä ahtimeen syöttäisi.
Isoon ilmanputsariin voisin syöttää enemmän vettä kuin ahtimen jälkeen.
Vaikutuksia pitäisi pystyä mittaamaan jollei tiedä asiasta enemmän kuin minä.

Noi värähtelyt oli mulle vaikeita koulussakin, niissä voimat ovat yllättäviä.
Kuten totesin, taidat tietää enemmän kuin minä..

Ehdottomasti, tai vaihtoehtoisesti ahtoilman jäähdytystä/hapen lisäystä.

Kannattaa sitten muistaa, että suolessa on kemiallinen ahtaminen kiellettyä :mad:

Joskus suunnittelin happi pulloa takakonttiin :D
Paljos N2O;ssa on happea se ei käsittääkseni kovin paljoa ollut

joku kertoili/lie valehteli, et agalta sais jätehappea tyyliin tuopullo ja me täytämme, ota kaffet tuolta koneesta vielä päälle :eek:

ei ainoastaan tasapainotus kärsi vaan se vauhti jolla pisara törmää siipeen on suuri.
näin turboja huoltava kaveri kertoi.

Vesiruisku on välijäähdyttimeen verrattava. Jos syötät hapetinta koneeseen, se on kemiallista ahtamista.

Minulta kun katsuri kysy asiasta, sanoin että startti pilotin tapaista ainetta on ja että niin huonosti lähtee muuten pakkasella käyntiin.... Ja en lähtisi ennen turboa työntämään koneeseen mitään. Yksi esim jälkitiputus pisara saa äkkiä pahaa jälkeä aikaan kun osuu kuumaan siipeen. Ite laittanut aina nuo suuttiet mahdollisimman lähelle imusatsia coolerin jälkeen, jotta ei coolerin pinnoille tiivisty vettä.

Mää taas laittaisin ennen cuuleria jossa turbulenttinen virtaus haihduttaa tehokkaasti, ahdinten korjaajat varmaan näkee kaikenlaista. Ajatellaan että kyllä ne siivet sekoittaa pissapojan lorotuksen.
Riipuu kai veden määrästä ja ahtopianeesta(lämpötilasta) paljonko vettää ehtii höyrystyä.
Ehkä tähän aiheeseen kannattaa kysyä ammattilaisten ohjeet, mulla kun on vain mututietoa.

Mites uskoiskohan katsuri ja ennenkaikkea poliisi, että startti apuna happipullo kontissa :D



Miten lie jos suihkuttaisi veden kompressori pesään painetulon juureen eli ahtimesta imariin lähtevään ilmavirtaan siipien jälkeen :confused:
Siinähän se ahtoilma on kaiketi kuumimmillaan vai pisaroituistko se vesi sitten coolerin jälkeen

hehkutulppien tilalle vesi suutinta ei varmaan kannattaisi sovitella ja "mersupilotilla" käynnistys :confused:

Mä vähän veikkaan että jos suihkuttaa vettä muualle kuin suoraan imusarjaan, vesi pisaroituu johonkin ja jossain vaiheessa menee pyttyyn ja aihteuttaa disasterin. Ei se ahtoilman lämpö hirveästi ole korkeampi verrattuna ulkoilmaan, siis coolerin kanssa. Ahtimelta tulevan ilman lämpötilaa en ole mitannut ikinä mutta imusarjasta mitattuna on ollut tavallisessa ajossa noin 20-30*c korkeampi kuin ulkoilma. Vesiruiskutuksen tarkoitushan on vain viilentää palotapahtumaa noin niinkuin pääasiassa. Pakolämmöissä huomaa erittäin radikaalin muutoksen kun vettä työntää koneeseen. Bensakoneissa tapetaan nakutusta ja dieselissä päästään laittamaan niin ikään lisää soppaa ja ilmaa koneen keston kärsimättä..hirveästi :D

Jos on cooleri niin vesiruiskutus siihen ulkopintaan on myös melko tehokas ahtoilman jäähdyttäjä.

Pulling koneissa oli muuten ainakin aikoinaan vesiruiskutus n.200bar paineella suoraan palotilaan käytössä.

Mitenkhän toi metanoli pelaa ton tiiselin jäähyttelyssä ko tollasessa tulppa koneessa sitä käyttävät .jäähyttää vissiin paremmin kun vesi ja ois noita sähkösii suuttimia kin tarjolla enempi, ai niin eikä ruostu venttiilit:D:D .siitähän tulis huima viritys kun ekaks nossil herättelis henkiin ja sit perään metanolii et jäähtys ,vois tulla sellaset avaruus lentäjän fiilikset jossain vaiheessa .

Että semmosta

Eikös metanoli syty puristuksessa?


Kone vois olla ovelan kuuloinen nilkkasuorana kiihdytyksessä ja näköinen kun metanoli rupeaa palamaan ja maasturi lähtee kuin rusakko sähköpaimeneen kustessa :p

Musta voimasavu siihen päälle turbon ujellus 4000rpm;ään asti sen jälkeen metanolia sekaan ja 5000 jälkeen pelkällä metanolilla jonnekkin 10Trpm;än tienoille :eek: :D

Yleensä on vettä ja metanolia suhteessa fiftififti, eli ei pelkällä viinalla :rolleyes:

Pikkasen sivusta seuranneena noista dieseleistä tehoa otettaessa: Jossain pullinki koneessa on varmaan niin suuret paineet(oliko keskipaine diplomaattinen termi) että tuo 200 bar suoraan palotilaan vaatii aikamoista tekniikkaa... ja pelkästään imuventtiilille "normaalia" ahtopainetta vastaan ei kannata yrittää edes "tiputtaa" normi maasturin rengaspaineilla, ei edes tuplapaineilla....

Pekka Herlevin pullinki traktorin moottorissa oli ennen vanhaan paine pesurin pumppu, jolla painettiin vettä koneeseen. :)

Itse tehdyssä imusarjassa oli joka pytylle öljypolttimen suutin, ja vettä työnnettiin niistä läpi koneeseen yhtä paljon kuin dieseliä. Fiksu systeemi, suuttimia löytyy useaa eri kokoa, ja ovat melko halpoja.

Ennen vanhaan = noin 80-luvun lopussa, 90-luvun alussa.

Vettä hapettimena?

Mites jos 50/50 happea ja metanolia?


Ennen kokeilua melkein itte ainakin laittaisin tulipellin hardoksista tai jostain muusta kestävästä, ettei tule musta rauta muniin :o