Noista valoista ajelijan ajatusta sivuten, nosturin etupuolelle esim. loisteputki konehuonetta kohti suunnattuna ja sama koskee ihan lattiaremonttipistettäkin jossain määrin. Korkeus jotain 2.5-3m
silleesti ettei konepelti varjosta mutta niin ylös ettei tillota jatkuvasti silmään.

Sähköt katonrajasta alaslaskettuna jotteivät haittaa kalusteasennuksia lopun ikää.

Edelliset kommentit uuden korjaamon vioista kärsineen havaintojen pohjalta.

Joo kyllä mä suosittelen pinta-asennusta myös. Toi ylänurkassa kiertävä arina ja siitä alaspäin pistoina tulevat JAPP-putkella suojatut kaapelit on kätevä ja nopee ja joustava tapa hoitaa kaikki. Tee niin :) Jappikanki kiinnitetään seinään ruuvattavilla klipseillä joita voi laittaa kolmesta useampaan ja yks kanki kolmen metrin perusmittasena tai vähän lyhennettynä tuo sähköt arinalta melko hyvälle korkeudelle.

En ite nää mitään syytä miks autotallirakennuksessa olis töpseleitä mitenkään kovin alhaalla. Kuka sitä nyt kyyrystellä haluaa... Kaikki pöydätkin on seisomakorkeudella käytettäviä eli varmaan 1000 tai 1100 korkeita.

Valokytkimistä vähäsen... Kun sulla on kaks ovea, niin laita ihmeessä 6-kytkimet molemmille oville jokaista ovelta käytettävää valoa varten. Käytäväkytkennän nimellä kulkee. Seittemänlankasessa ohjauskaapelissa saat kolmelle valolle saman sulakkeen takana ja siitä sitten jakorasioilta ite valaisimille.

Eikös tällaisissa tiloissa ole minimi asennuskorkeuskin määritelty kuten kosteissa tiloissa?

Uusista tiedä mutta lattiassakin noita nähnyt autokorjaamoissa, joissaoin on taas vastaavasti noita hissejä kun roikkuvat katosta jne virityksiä.

Peltikatto päällä
 

Seuraava milestone saavutettu, nyt on peltikatto päällä. Eilen illalla sain pääty- ja harjalistat paikalleen, sopivasti juuri ennen kuin tuuli alkoi yltymään ja syyssateet alkamaan. Ruuveja täytyy käydä vielä vähän lisäämässä levyihin kunhan poutaantuu kun ihan joka riviä en viitsinyt otsalampun valossa kiinnittää. Tikapuut ei ihan ylety räystäälle asti, joten Jeeppiä, styrox-paaleja ja itsetehtyä jakkaraa on hyödynnetty katolle kiipeämiseen työturvallisuutta kunnioittaen. :D

Runkokatselmus tuli myös tehtyä viime viikolla ilman huomautuksia. Nyt täytyisi alkaa sitten valmistautumaan puhallusvillan asentamiseen seiniin ja yläpohjaan, ja tehdä sisäkaton höyrysulut ja koolaukset. Perhanan talitintit meinaavat käydä nokkimassa jo asennetut levyvillat pesätarvikkeeksi. Turha kuvitella saavansa talipalloja tänä vuonna. :mad:

https://lh3.googleusercontent.com/-R...022_181635.jpg

Seuraavaan talliprojektiin tulee tiheät metalliverkot räystäiden alle kun oravat näyttää mieltyneen villoihin. Siis siihen seinän jatkoksi kattotuolien väliin. Verkkoa siksi että ilma vaihtuu välikatossa

Tähänkin on tulossa kunhan ehtii.

Pitää jättää välittömään läheisyyteen pihan puolelle kuivaan paikkaan pesänrakennus villaa, niin josko sit sais asennetut olla rauhassa. Ja vaikka hiukan sapuskaa viereen houkuttimeksi, jos sit tajuisivat siitä ottaa matskua pesään. :)

Ei se villan tarjoaminen auta. Talitintit on ihan perhanan uteliaita otuksia ja kokeilevat nokkien kaikkea mahdollista. Pahvilaatikot, pehmeät eristeet, kovat palovillat, aluskatten alapinta, traktorin penkin pehmusteet, solukumiset putkieristeet, ..., kaikki nokitaan.

Talititntit muodostavat parvia näin syksyn aikana ja liikkuvat sitten isomalla porukalla. Parvi etsii sieltä tallityömaalta tähän aikaan vuodesta syötävää ja kaivelevat sitä löytäkseen kaiken irtoavan. Sinänsä luonnollista käytöstä, koska ötökkien talvehtivat toukkakotelot, hämähäkit, kuolemaan vetäytyneet lentävät öttiäiset yms. on puissa kaarnan rakosissa ja irtonaisen kuoren alla piilossa.

Ruokaa tarjoamalla voisivat jättää tallin hetkeksi rauhaan, mutta se houkuttelee paikalle lisää tinttejä ja ikävästi myös oravia. Sitten kun kaikki ei mahdukaan talipallolle, muu porukka nyppii taas sitä tallia.

Oravat on sitten kyllä yksiä piruja villatilaan päästyään. Yhtään yli 22-25mm rakoa ei saisi missään olla, jos siihen raon luokse pääsee kiipeämään. Luulin, ettei peltiä pitkin pääse, mutta enpäs ajatellut, että oli jatkojohto pistorasialta maahan. No siitä 3x1.5mm2 kumikaapelia pitkin ylös ja hyppy ilmanvaihtoventtiilille ja sieltä sitten kaivamaan sisäänpääsyreittiä. Jos siis jostakin rakenteista roikkuu jatkoroikka, kannattaa roikkaan laittaa vaikka isosta kanisterista tehty kartiokas kaulus esteeksi.

Tuohon orava/lintu jutskaan seuraava vinkki. Eikä sitten ole viherpiipertäjille.
Otetaan sopiva sokerin pala mihin asennetaan 20-30cm pitkät metalliset puikot ja toiseen päähän sopiva määrä sähköjohtoa missä sukopistoke päässä. Asennetaan 4x50 yleisruuvilla sopivaan paikkaan ja sitten ei ole enään yläpohjaan pyrkiviä ötököitä...

Ei jatkoon.

Omalla tallityömaalla oli tänään tasoitushommia. Eilen ajetut kasettikuormat 0-16 mursketta tuli tasattua pihalle. Nuorempi tytärkin kävi liippaamassa valmetilla pihan pintaa.

Katto on lopulta valmis. Kaikki ruuvit kiinnitetty ja syntyneet naarmut paikattu maalilla. Räystäskourut saa jäädä kevväämmälle ja en tiedä pitäiskö jotain lumiesteitä tuonne vielä laittaa jossain vaiheessa. Katolla näkyy vielä vanhat vinssin köydet joista pidempi on viritetty harjan yli ja toinen lyhyempi kiinnitetty lenkillä pidempään. Nämä ovat toimineet turvavälineenä ja ylösnousemuksen avustajana. Harjan suuntaisesti kulkevaan köyteen saa myös turvavaljaat kiinni silloin kun niille on tarvetta.

Myöskin kattotuolien kyljissä olevat tervapaperit on niitattu kiinni ja kattoon tulevat höyrynsulkumuovi kiinnitetty. Kyllä Jeeppi on kätevä asennusteline, ja vielä kätevämpi olisi jos jaksaisi laittaa riittävän pitkän vanerin katolle niin että konepellin kohdalla pysyisi myös seisomaan. Nyt joutuu aina kääntämään auton kun haluaa päästä seinänvierustaan asti. Eipä silti, isosta ovesta pääsee näppärästi ulos ja pihassa mahtuu hyvin kääntämään, joten ei tuo ole oikeasti iso ongelma. Seuraavaksi sitten sisäkaton koolausta tekemään ja sitten puhallusvillaa tilaamaan.

https://lh3.googleusercontent.com/-V...025_093507.jpg
https://lh3.googleusercontent.com/-u...025_112701.jpg

Hyvältä näyttää. Mulla tuli just tänään kattopellit pihaan. Jospa ensvkonloppuna saatais asennustalkoot pystyyn. Koolaa katto vähän paksummalla laudalla mielummin kuin normi koolausrimalla...saat enemmän pelivaraa levyn kiinnitykselle :)

100x22 laudalla on koolaus tulossa.

Nyt kun on katto pään päällä niin kiire tallin kanssa on vähän laantunut. Pariin viikkoon en ole juuri tehnyt homima tallilla arki-iltoina vaan pelkästään viikonloppuisin. Tuskailin tuon sisäkaton koolauksen kanssa, kun 480 pitkää lautaa on aika hankala pitää yhdellä kädellä katossa paikallaan ja toisella kädellä naulata sitä. Metodina käytin alkuun sopivan pituista kakkosnelosta jolla pystyy kiilaamaa laudan kattotuolien ja Jeepin katon väliin. Puolessa välissä kattoa keksin sitten että laudan saa pidettyä katossa kun laittaa laudan pätkän puristimella kiinni jo katossa oleviin lautoihin. Kyllä moni asia on helpompaa jos joskus vielä toisen tallin rakentaa kun jipot on tiedossa alusta lähtien.

Seuraavaksi:
-Täytyy miettiä läpiviennit ilmanvaihdolle, sähköjohdoille ja vesiposteille. Vedänkö jäteilman katolle vaiko seinästä läpi?
-Puhallusvillan tilaaminen. Jos ostaa villat asennettuna niin se on melkein 800 euroa halvempi kuin että ottaisin säkkitoimitettuna pihaan. Asentaisiko itse vai ottaisiko tämän avaimet käteen? :D
-Nosto-ovia ei voi asentaa ennen kuin seinien puhallusvilla on kuivunut. Täytyy siis kehittää muovista väliaikaiset ovet niin että tallin saa lämpimäksi kuivauksen ajaksi.
-Vesi-ilmalämpöpumpulle pitää suunnitella paikka niin että läpivienti osuu oikeaan kohtaan. Harmi että tätä ei saa käyttöön ennen kuin talliinsaa vähintääkin ryhmäkeskuksen asennettua - joka onnistuu tietenkin vasta kuivatuksen jälkeen.


https://lh3.googleusercontent.com/-J...108_125138.jpg

https://lh3.googleusercontent.com/-s...108_140853.jpg

Tuleeko sulle minkä verran sähköjohtoja sisäkattoon? Aika useinhan kattokoolaukset nykyisin tehdään ristikkäin kahteen tasoon, niin että asennuskaapeli on helppo pujotella väleistä.. puuta menee tuplamäärä, mutta helpottaa monia asioita. :)

Eikös tuolla mene MMJ laudan ja muovin välissä sivusuunnassa, lautojen välissä pituussuunnassa?

Mieti valaisinten kiinnitys nyt, kun katto on vielä auki. Jos tarvitsee kiinnityksiä varten tukia, niin on hyvä tilaisuus laittaa ne.

Lautarenki oli minullakin kattoa koolatessa käytössä. Korvasin vinkan kiinteällä haarukalla, jossa oli koolingin paksuinen laudan pätkä ja sen päällä ohut vesivanerin pala, kantit pyöreiksi hiottuna. Siitä tuli kannatushaarukka, joka otti tukea reunimmaisesta laudasta. Haarukka oli sen verran pieni, että rengin sai välistä pois, kun käänsi sen ruodelaudan suuntaan.

Etäisyystulkkina en sitä renkiä käyttänyt, vaan merkkasin jaon ennalta kattoristikoihin leveällä mustalla tussilla, mikä näkyi muovin läpi. Minulla on katossa leveyttä vähän yli 14m. Jakotulkkia käyttäessä pitää huomata tehdä ajoittain täsmäytysmittauksia, ettei rintama lähde sortamaan kertautuvien virheiden vuoksi.

Laitoin hitsauskäryjä ja maalihuuruja varten erikseen poiston. Se on IV-konetta tehokkaampi. Putki nousee keskeltä katolle ja harjapellin sivusta kattopellistä ulos. Toimii hyvin myös painovoimaisena ilmanvaihtona, kun putkessa tulee suoraa nousua noin 4m.

Kylmässä tilassa putki pitää eristää kunnolla, ettei ala kerätä kondenssia sisäpintaan. Myös se katon yläpuolinen osa pitää olla lämpöeristetty.

Perusilmanvaihtoon tulee vielä käytetty IV-kone, 90-luvun lopun Vallox. Koneen poistopuhaltimen ohjaus tulee menemään vaihtoreleen kautta, jolloin poistoa hoitaa joko IV-kone tai se käryimuri. IV-koneen raitis ja ilmeisesti myös jäteilma tulee menemään seinästä läpi.

Puhallusvilla asennettu
 

Laitetaanpa taas päivitystä. Olen jatkanut lusmuilua, eli tehnyt hommia vain viikonloppuisin. Ja kun melkein joka viikonloppu on jotain menoa niin yhden päivän viikossa on tullut tehtyä. Sipoon Puhallusvillan kaverit sensijaan eivät lusmuilleet kun kävivät ruiskuttamassa Termex-puhallusvillat seiniin ja yläpohjaan. Villaa meni yhteensä 69 m3, ja kuutisen tuntia pari ukkoa puuhastelivat sen kanssa. Kummallinen laji tuo villoittaminen kun se on asennettuna huomattavasti halvempaa kuin että olisi tilannut villat pihaan ja itse levyttänyt ja puhaltanut.

https://lh3.googleusercontent.com/-m...118_081230.jpg
Selluvilla kiinnittyy seinään kun villan seassa ruiskutetaan vettä ja liimaa

https://lh3.googleusercontent.com/-D...118_120305.jpg
Seinä on hiottu rungon tasolle n. 80 cm leveällä telalla joka on kiinnitetetty porakoneeseen. Ylimääräiset villat imuroidaan lattialta ja ruiskutetaan yläpohjaan.

https://lh3.googleusercontent.com/-i...118_131600.jpg
Yläpohjassa n. 45 cm villaa. Myös yläpohjassa käytettiin vettä ja liimaa, jonka pitäisi estää villan painuminen. Oli kuulemma vähän ahdasta tuolla. :D

https://lh3.googleusercontent.com/-u...129_132246.jpg
Lämmitin tallia viikon verran auton sisältilanlämmittimellä ja kuivasin samalla kosteutta ilmankuivaimella. 2 kW Calix jaksoi nostaa lämmön reilu 10 asteeseen ja kosteus laski tuona aikana 70% tietämille. Ovet on peitetty väliaikaisesti pressuilla että lämmin ilma ei lähde heti pihalle. Lämmitys on nyt pois, ja laitan varmaan päälle vasta kun saan VILPin paikalleen ja lattian lämpimäksi. Kuivaamisen jäkeen vuorossa on sitten höyrunsulkumuovin asentaminen. Muovi on 3 m leveää, joten yhdellä vedolla ei pääse ylhäältä alas asti. Pähkäilin asiaa ja lopulta laitoin muovit pystysuuntaisesti. Sillä tavalla muovien saumat saa osumaan runkotolppien kohdalle, ja se puristuu mukavasti kipsilevyn ja tolpan väliin. Ja saumat tietysti teipataan.

https://picasaweb.google.com/1025043...jaluolaMancave

Terve! Näköjään noita halliprojekteja muillakin, omani tuntuu olevan ns. "iäisyysprojekti" vaan ensi kesänä pitäisi saada aikaiseksi lattiavalu, ruisku-uretaani "seiniin/kattoon" ja ovi. Itse tykästyin tuohon "hangaari"-lookkiin, vähän niinkuin WW2, puuttuu vain aito Willys!

Hauskan näköinen kaarihalli, ja syntyy taatusti nopeammin kuin tälläinen pitkästä tehty. Tänne ei tuollaista kyllä olisi saanut tehdä, vaikka ei olla kaava-alueella. Tiedätkö jo paljon tuo ruisku-uretaani maksaa noin suunnilleen?

Mitenkäs nuo kipsilevyn saumat..? En ole ikinä kitannut sellaisia, mutta kittaamiseen näytetään suosittavan reunaohennettuja levyjä ja paperinauhaa. Palstallakin aihetta käsitelty joitakin vuosia sitten -> http://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=92044 . Nyt kuitenkin tehdään tallia eikä näyttelytilaa, niin helpommalla tekisi mieli päästä. Jos laitan levyjä ilman reunaohennusta, niin saako niistä saumoista yhtään järkevän näköisiä liippaamalla päälle kittiä ilman isompia valmisteluita? Jos joku saumoista repeää niin se ole iso juttu, mutta jos jokainen kittaus pettää niin sitten sitä ei tietenkään kannata tehdä. Seinään tulee tuplalevyt, joten kuvittelisin että saumat eivät pääse juuri elämään.

Reunaohennettuun kipsilevyyn verrattuna suorareunaisten levyjen ja päätysaumojen saumaus on haastavampaa. Suorareunaisia levyjä käytetään yleensä autotalleissa, varastoissa tai halleissa, joissa saumaa ei yleensä tasoiteta.

Ylläoleva teksti on linkistä:
http://www.rakentaja.fi/artikkelit/1...ka_saumaus.htm

Entäs jos vaan maalaat ne levyt. Tahtoo olla että niiden saumojen kittaamiseen menee aloittelijalla iäisyys ja 2 viikkoa. Lämpötilan vaihtelu tahtoo rasittaa ja kun ei tuossa hallissa oo oikeen väliseiniäkään jotka jäykistäs. Jos sitte paistaa pahasti silmään niin jos on ohennetut reunat niin kittiä ja saumanauhaa ja kittiä. Kaikki kolme vaihetta kerrasta. Jos ei oo ohennettu niin ovat puukolla vähä loiventaneet ensin reunaa ja sitte sama operaatio. Tästäkin on varmaan monta eri tyyliä.

Jos kuitenkin ovien reunassa olevat levyt sitte vahvistaisit semmoisella kulmapellillä

Omassa autotallissa on tasapaksut kipsilevyt ilman mitään kittauksia ja hyvältä näyttää, mitä niitä tallissa turhaan alkaa hieromaan.

Oon ihan samaa mieltä. Vittuako niitä paklaamaan ku tallista on kyse.

+1
Tallissa välttää hyvin ilman kittaamista, jos vaikka vaan maalaa seinät niin ei haittaa ruuvit näkysällä. Tallista kuitenkin kun on kyse niin harvemmin siellä yhtä puhdasta on kuin asuinrakennuksessa :D

Tietysti jos haluat saumata seinät, niin ottaa ne reunaohennetut levyt, helpottaa hommaa kummasti. Kunnollinen saumanauha ja kitti niin ei mene puolta vuotta näpertäessä :D

Kittaamatta
 

+2

Kun sinne tallin seinälle tulee kaikennäköistä koukkua, hyllyä yms niin on hemmetin mukava kun ei tartte sitä runkotolppaa hakea vaan sen näkee heti.

Terve! Pari vuotta sitten kun kyselin niin tuohon omaan halliini 5cm paksu ruisku-uretaani olisi ollut n.3.5tonnia "avaimet käteen" (ruiskutettavia neliöitä silloin joku 153m2, nyt niitä on 200m2) eli ei se halpaa tule olemaan vaan tuohon "puoliputkeen" on vaikea kuvitella muutakaan.

Joo, eiköhän unohdeta se kittaaminen ja tehdä ei-reunaohennetuilla levyillä. Mitenkäs sitten nurkat ja seinän ja katon liitos, pitäiskö sinne laittaa kitti, akryylimassa vai mitä?

Massa on ihan hyvä nurkkiin.

Makeen näköinen kieltämättä. Myydäänkö tuollaisia jossain ihan "hyllytavarana" vai onko spesiaalinpaa tilauskamaa?

Terve! Ei se nyt ihan hyllykamaa ole, tekevät mittatilaustyönä asiakkaan perustuksille. Harmi kun en ollut paikalla kun tuo pystytettiin, oltiin rouvan ja pystykorvan kanssa vuosittaisella kanalintumetsästysreissulla viikon verran Taivalkoskella juuri kriittiseen ajankohtaan viime vuonna. Vaan minulla oli "pehtoori" valvomassa hommia ja kehui kyllä meininkiä miten tuo homma hoitui. Noita toimijoita on useampia vaan itse päädyin tuohon Suomen Teräskate Oy:n toimitukseen ihan referenssien pohjalta (tekevät käsittääkseni etupäässä isompia juttuja vaan onnistuu tuommoinen pienempikin ihan näppärästi).

Näin ajattelinkin homman olevan mutta täytyi tarkistaa :)

Kun siististi tekee, eikä kolhi levyjä ja tekee tasaiset saumat (levyt linjassa), niin kittaamaton on monessa paikassa paremman näköinen kuin "sinne päin" kitattu ja jollakin mattaa kiiltävämmällä päälle maalattu.

Liikuntavarasta riippuen on paloakryyliä tai -silikonia tullut käytettyä palo-osastoitujen tilojen saumauksissa. Kaksinkertaisessa kipsilevytyksessä myös kipsilaastia alemman kerroksen sauman täyttämiseen, jos on reunaohennettuja levyjä. Kipsilaasti on nopeasti jäykistyvä ja halpa täyte reunaohennettuun levyyn, tosin karkea, eli mieluummin välitäyttöön.

Nostetaas tätäkin jos vaikka olis jotakin uutta kiinnostavaa ehditty kehitellä:)

On taas vähän edistytty. Syksyn/alkutalven jatkuvat sateet alkoi ärsyttämään kun tuulensuojalevyt kastuivat pahasti ja saumoista pääsi vesi sisään villoihin päätyseinällä. Tarkoitus on laittaa julkisivulaudoitus pintaan vasta keväällä kun lämpötilat on taas plussalla että laudat voi maalata pihalla. Kun tuli todettua että räystäät eivät yksinään riitä seinien suojaksi niin ajattelin laittaa koolaukset paikalleen ja pressut siihen pintaan.

Julkisivun ja tuulensuojalevyjen väliin tarvitaan tuuletusrako, ja vastaava mestari sai ylipuhuttua että ristiinkoolaus on hyvä vaihtoehto. Pintaan tulee vaakapaneelit, joten pelkkä pystykoolaus olisi ollut myös mahdollinen. Pelkkä pystykoolaus tekee kuitenkin sen että ikkunoiden ja ovien kohdalle syntyy umpinaisempia paikkoja jossa ilma ei vaihdu yhtä hyvin. Viereisten seinien välille syntyy tuulella myös paine-eroja joka voi edesauttaa että tuuli puskee raoista sisään. Näillä perusteilla päätin sitten että haluan ristiinkoolauksen, jossa alempi (22 mm, k900) lauta on vaakatasossa ja päällimmäinen (32 mm, k600) lauta pystyssä.

No eipä siinä vielä kaikki, kun halusin vielä varmistaa että tuulensuojalevyjen saumoista ei vuosien saatossa ala puhuri puskemaan sisään. Levyjen pystysaumat olisi ollut helppo varmistaa pelkällä pystykoolauksella, mutta ristiinkoolauksella ei mennyt niin helpoksi. Päätin sitten että leikkaan 9 mm vanerista 80 mm leveitä suikaleita jotka naulaan levyjen saumoihin. Vanerit jäävät tietysti sitten pystykoolauksen alle piiloon, mutta vanerin ja laudan väliin jää sopiva 13 mm rako.

Koolausten lisäksi väsäsin väliaikaisen telineen VILPille tallin eteläpäätyyn parista kevytsoraharkosta. Täytyy vaihtaa se tukevampaan ensi kesänä, mutta jospa tuo tuossa pysyisi tämän talven.

https://lh3.googleusercontent.com/-G...220_153332.jpg

Sitten kun lisäkastuminen oli estetty niin tein joitakin viiltoja höyrynsulkukun ja viritin puhaltimen kuivaamaan seinää sisäpuolelta. Vajaa viikon puhaltelun jälkeen pinnat tuntui kuivalta ja väliaikainen lämmitys voitiin taas kytkeä pois päältä. Kunhan saan kipsilevyt oviaukkojen ympärille niin meinasin sitten asentaa nosto-ovet ja sähkökeskuksen. Sen jälkeen pitäisi saada lattialämmitys päälle.

https://lh3.googleusercontent.com/--...229_124521.jpg

Tänään sitten tuli kipsilevyjä. Suorien levyjen (ei reunaohennettu) saaminen ei ollutkaan niin helppoa. Gyprocilla on hinnastossa mutta EK:ta ei ole varastossa. Eivätkä lähteneet tekemään näin pientä tilausta minulle. Knaufin kautta onneksi sitten sai tilauksen sisään. Välikätenä oleva K-rauta oli tilannut tietenkin väärän kokoista levyä, mutta kuorma-auto saatiin käännytettyä takaisin tehtaalle ennen kuin pääsi tänne Etelä-Suomeen. Yksi kuorma-auto kävi eilen pihassa kääntymässä ja toteamassa että ei mahdu nostamaan levyjä talliin. Tänään uusi yritys, ja "iso" talli alkoi tuntua varsin pieneltä pilkin kanssa heiluessa.

https://lh3.googleusercontent.com/-f...229_113104.jpg

Useamman yrityksen ja temppuilun jälkeen levyt saatiin kuitenkin haluttuun paikkaan. Siinä nyt sitten on melkein 5 tonnia kipsilevyä siististi pinossa.

https://lh3.googleusercontent.com/-O...229_124450.jpg

Ai niin, unohtui vielä äskeisestä että kävin tänään ostamassa Torista bongatun ilmanvaihtokoneen. Käyttämätön Valloxin 90 SE ristivastavirta-kone DC-moottorisilla puhaltimilla. Vähän huonommallakin olisi varmaan selvinnyt, mutta kun koittaa käytettynä löytää niin se on sattumasta kiinni millaisia koneita tulee vastaan.

https://lh3.googleusercontent.com/-z...229_200723.jpg

Onko lämpöpumppua tarkoitus käyttää siinä tilapäisalustalla? Jos, niin kannatta varmistaa jollakin sen paikallaan pysyminen. Laite tärisee hieman käydessään ja alusta voi painua epätasaisesti sen tärinän johdosta.

On tarkoitus käyttää tämä lopputalvi ja kevät. Kyllä nuo harkot laitteen kantaa, mutta lähinnä huoli on että jos joku tönäisee VILPiä päädystä niin dominopalikat voivat kaatua alta kun siinä ei ole mitään diagonaaleja. Täytyy tehdä jonkinlaiset reevaukset tuohon niin että rakenne tulee vähän tukevammaksi. Jäädyttämälläkin siitä tulee tukeva, mutta se vahvistus ei kestä lämpöasteita.

Mulla on "vuokrata" levyhissi jos tarviit. ;-)

Mites kuivuri on toiminut?

-sami-

Jos se levyhissi nostaa 4,5 metrin korkeuteen niin kaupat tuli. :) Kuivuri pöhisee tyytyväisenä talon rossipohjassa. N. 10 astetta ja 70% kosteutta ollut syksyn-alkutalven taso. Ei haittais vaikka vähän matalammaksi sais, mutta huomattavasti parempi kuin se 99% kosteus mitä oli kesän ajan.

Toisen päädyn levytys on valmis, joten nyt pääsi isoa ovea asentamaan. Pikkuisen vilpoista oli eilen 20 asteen pakkasessa ruuvailla noita saranoita yms.

https://lh3.googleusercontent.com/-d...107_122200.jpg

Piti oikeen tarkistaa nostokorkeus. Mutta vajaaksi jää, nostaa vain 3,35m. Mut ehkä siihen sais jonku jatkon väsättyä? Tuu hakee jos haluut testaa.

-sami-

Rattorin kärryllä olen levyhissiä käytelly ku loppuu korkeus kesken :D

Samoten kerran tuppisovitteisella 502 vallulla olis nosteltu kattopeltejä vaan eipä yltäny.. Piti ajaa 502 telivelsakärryyn ja sitten ylti :D

Levytin katon 4.7m korkeuteen kokonaan traktorin kärryn päältä. Aisan tukijalan alla on pumppukärryt, millä siirreltiin kärryä niin, että toinen ohjaa pumpparilla ja toinen tuuppaa kärryn pyörän yläreunasta ohjaajan eli ajattajan ohjeiden mukaan. Siirtoon piti olla apulainen, kun se on 6:n tonnin telikärry ja hiukan raskas siirtää, vaikka teli onkin kiinnitetty etupästä ylös, eli vain kaksi rengasta on lattiaa vasten. Suoraan sitä veti pumppukärrylläkin, mutta kännöksissä ei voima riittänyt.

Kärryn päällä on lankusta tehty taso n. 2x5.5 metriä. Siinä oli hyvin tilaa työskennellä. Levyt nostettiin lankkutasolle vinoa mäkeä pitkin, jossa oli kakkosneloset runkona ja vinoina liukupintoina. Niiden päällä oli sileästä vesivanerista ja topparilaudasta (alareunassa) tehty kelkka. Veivattava venevinssi nosti ja laski kelkkaa.

Vielä noista johtojen vedoista piti kysellä mielipiteitä. Jos laitan johdot kiertämään katon rajassa josta sitten alumiiniputkessa alas... Niin kannattaisiko laittaa johdot tikashyllyyn, johtokanavaan, lankahyllyyn vaiko niputanko ne jotenkin muuten? Laittaisinko paineilmaverkoston samaan pakettiin? Paineilmaputket pitäisi laittaa kuitenkin vähän vinoon niin että vesi ei jää seisomaan sinne.

Ääni kanavalle. Siisti, ja johdot ym pysyy suojissa siisteinä, kanava "pestävissä" ulkopuolelta kohtuu vaivoin, hyllyt ja ritilät ei.

Noitahan on muovisinakin, varmaan edukkaampiakin.

Meillä on sähkärit käyttäneet paljon tuota lankahyllyä mielestäni aika järkevä paketti. jos vähääkään enemmin johtoja kulkee, omaan halliin laitoin kans pintavetona mutta kun vaan yksittäisiä vetoja niin 16mm sähköputki ja siihen kiinnikkeet pinta asennuksena seinälle samoin kattoon loisteputkien väliin ja sellainen huomio tehtiin että nykyiset led valaisimet on aika tehokkaat tuli laitettua 6m korkeuteen Philips Coreline valaisimia ja mielestäni valaisee hyvin, Meillä on 12x19m tila ja valot menee 3+3+3 ja keskimmäistä riviä ei tarvi normaali työssä käyttää. Rakennamme tilassa kaikenlaisia puuelementtejä talot, hallit ym
T:Janski

Sullahan on paineilmaverkossa paine lähes aina niin en pitäis kovin tärkeänä laittaa näihin laskua.

Hmm, miten tämä vaikuttaa asiaan? Eikös sinne kerry vettä joka tapauksessa?

On nuo hyllyt ja kanavat kyllä aika kalliita. Tallin ympärysmitta on n. 40 m, joten sisäseinän kiertäminen Finnpartian hinnoilla maksaisi terästikkailla n. 280 €, lankahyllyllä 320 € ja alumiinikanavalla 630 €. Ja siihen vielä kiinnikkeet päälle.

Tikashyllyyn saa kiinnitettyä kampetta paremmin kuin lankahyllyyn ja halpakin.
Monesti on tikashyllyyn tullu kiinnitettyä valaisimia, jakorasioita, pistorasioita jne. ja jos haluaa siististi piiloon, niin koteloi vaikka kipsilevyllä.

Johtovedot.
 

Olen nähnyt kun tallin kaikki johto ja letku vedot on laittu 80mm harmaaseen viemäri putkiin jota oli ylä kulmissa. Alasvedot ohkasemmilla putkilla tietty.
On olemassa myös eri paksuisia johtoputkiakin. Putkeen on helppo lisätä jälkikäteen jos mahtuu. Eikun hintaa kyselemään.
Toimii ja on edullista. Voi vaikka maalata sitten seinän väriseksi eikä kerää hirveesti pöly ym. röynää päällensä. Jos haluat kaatoa ilmaletkuille niin mikäs estää noita hieman vinoon asentaa ja ei tafvi sitenkuin selttää kysyjille miksi putket on vinossa. ;)

Omassa omakotitalossanikin on kellarissa johdot kulkee erikokoisissa putkissa. Mitä isompi vyyhti niin sitä isompi putki.

t. Ismo Ämmä

Oletko kysynyt pellintaivuttajilta metrihintaa
 

Kannattaa myös kysellä esim tuolta http://www.biggan.fi/ mitä peltinen avokouru maksaa. Sen saa silloin juuri niin leveäksi kuin on tarve ! On siellä muutakin kamaa joka voi soveltua tuohon sun tarpeeseen. Firma on Suomenojalla Espoossa :)

Kertyy varmasti ja säiliöönki kertyy, mutta kun käytät paineilmaa niin kyllä se vesi ei kauaa siellä putkessa asu.

Johtokanavissa tahtoo tulla helposti tilan puute, jos ei ole tarpeeksi reilun kokoiset, varsinkin paksumien kaapelien kanssa. Uuden kaapelin lisääminen myöhemmin vaatii aukomaan kanavan yleensä koko matkalta. Olen laittanut johtokanavia yleensä vain toimisto- ja asuintiloihin, missä niihin kanaviin tulee suoraan kiinni pistorasioita sähkölle ja tietoliikenteelle. On ne siistit ja hyvä onkin olla, kun ovat siinä aina silmäiltävinä.

Talliin ja verstaalle saa ainakin minun makuun kaapelihyllyt kelvata. Alaslaskut aluputkella pistorasialle. Hyllylle on helppo laittaa myöhemmin lisäkaapelia ja hyllyn alle voi kannakoida vaikka sen paineilmalinjan ja vaikka keskusimurin putket. Leveämmän hyllyn alla menee pari 125mm ilmanvaihtokanavaakin rinnakkain. Kun laittaa kunnon kannakkeet ja tarpeeksi tiuhaan, niin samoilla kannatuksilla voi viedä talotekniikkaa muutakin kuin ne sähköt.

Mä löysin sopivasti vanhaa "Nokian" alumiinikourua mitoiltaan jotain 6cm syvää ja 10cm korkeaa? n. 25m pitkästi.... pistorasioineen (reilu 20kpl) eräästä toimistotilan/huoneiston remontista (muuttivat toimistokäytössä ollutta huoneistoa asuinkäyttöön). 50€ maksoin koko kasasta. Sellaisia kohteita/remppafirmoja kannatta käydä läpi...tosin tuurin kauppaahan se on ja vaatinee aikaa että sattuu kohdalleen.

Lisäksi tuo kouru vie seinätilaa/syvyyttä jos haluaa laittaa omilla jaloilla seisovia hyllyköitä seinien viereen (itse en laita kuin iso oven molemmille puolille päätyseinään ja sinne ei tarvi kourun yltää. Hyödynnän rakennuksen korkeutta eli laitan ns. "keittiön yläkaappeja" ja hyllyjä reilun 2m korkeuteen pitkille sivuille mahdollisimman paljon niin rakennuksen leveys tulee maksimaalisesti hyödynnettyä).

Pitkillä sivuilla meinasin myös hyödyntää kourua siten, että laitan siihen ledinauhaa ( http://www.banggood.com/5M-WhiteWarm...p-1025091.html) koko matkalle (valaistusta auton alla/sivuilla työskentelyyn, kourun korkeus n. 1m lattiasta) ja ehkä paineilmaverkoston putket tulee myös sen alle kiinni...

Tuossa yksi vaihtoehto, eikä haittaa jos rakentaessa on jäänyt lautaa nurkkiin.
Kun laudat jättää irti seinästä, saa alasvedot kivasti sieltä välistä.
Nippusiteillä vaan kaikki kaapelit löyhään nippuun kourussa, ettei valu raosta seinälle...

Eh
 

Eikä sähköpalon yllättäessä tulekkaan sitten yhtään kiire...:rolleyes:

Kyl ne kaapelit palaa iloisesti teräshyllylläkin... :D

..
 

Tää on vaan ihan heitto, mut laita rännit..

Meikäläisen projekti
 

Yhteistallista lähdettiin molemmat rakentamaan omaa. Mimin kanssa tehdään kyllä pienempi malli :) Kantava rakenne tehtiin teräksestä. Parvelle tulee kulku ulkopuolisilta portailta. Metallirunko vedettiin pystyyn Jeepin vinssillä. Vinssillä kaadettiin puut juurineen ja kivet raahattiin myös vinssillä pois. Kunhan saataisiin niin pitkälle että pääsisi Jeeppejä laittelemaan.

Kumpi saa ekana valmiiksi?

Muiden projekteja on aina kiva nähdä. Nopeuskilpailua tästä ei kyllä kannata tehdä, kun puuhastelen vaan viikonloppuisin tuolla. Reilu vuoden ikäinen pikkuipana vie aika ison osan ajasta, joten tallihommia tehdään vaihtelevalla prioriteetillä. Meillä ei tontilla ollut enää puita, joten omaa Jeeppiä on tullut hyödynnettyä lähinnä rakennustelineenä. Jeeppi on nyt seissyt pihalla, ja tänään tuli lumet ensimmäistä kertaa alas talon katolta...

https://lh3.googleusercontent.com/-8...123_152855.jpg

Viime viikolla tuli postissa läpivirtauslämmitin käyttövedelle. En meinaa laittaa erillistä lämminvesivaraajaa, vaan vesi lämmitetään 15 kW teholla lennossa. Tarkoituksena siis säästää sähköä kun vesivaraajan hukkalämpöä ei synny.

https://lh3.googleusercontent.com/-E...116_121640.jpg

Kiertovesipumppu tuli myös postissa jokunen viikko sitten.

https://lh3.googleusercontent.com/-0...116_121701.jpg

Sisälevytyksen kanssa pähkäilini että miten tuo betonisokkelin ja levyn reuna kannattaisi tehdä. Mulla kun tulee tuplalevyt, niin laitoin alemma kerroksen alajuoksun korkeudelle ja päällimmäinen tulee n. 25 mm ylemmäs. Päällimmäisen levyn alapuolelle tulee 15x35 mm höylätty rima, jonka alalaita tulee n. 10 mm alajuoksun alapinnan alapuolelle. Tuo väli on sitten vielä tarkoitus pistää jollain massalla täyteen alakautta. Puurima kestää paremmin kolhuja kuin kipsilevyn reuna, joten tarkoitus olisi että tällä tavalla levy pysyisi siistimmässä kunnossa ja että alajuoksun alta ei pääse viima puhaltamaan sisään.

https://lh3.googleusercontent.com/-4...123_121410.jpg

Iso ovi on asennettu paikalleen, mutta nostomekanismit puuttuvat vielä. Sisänurkkien saaminen kipinöiden kestäväksi ei myöskään ollut ihan suoraviivainen juttu. Joka pinnassa on kaksi levyä päällekäin ja meinasin että jos levyt laittaa nurkissa limittäin niin rälläkästä lentävät kipinäsuihkut pysähtyvät kipsilevyyn eivätkä pääse höyrynsulkumuoviin asti. Tiiviiksi saaminen ollut ihan helppoa, joten laitoin 50 mm alumiiniteippiä jokaiseen "särmään" ulomman ja sisemmän kipsilevyn väliin. Jos nyt ampuisin kipinäsuihkun nurkkaan, niin alumiiniteipin pitäisi ohjata kipinät joko kahden levyn väliin tai takaisin huonetilaan. Akryylimassa tulee vielä tietenkin päälle,

https://lh3.googleusercontent.com/-9...123_121503.jpg

Täällä päin näkee usein laitetun rosteripelti kiertämään seinän alalaitaa viidenkymmenen sentin - metrin korkeudelle asti lattiasta. Kestää kolhuja ja nesteitä paremmin kuin itse kyprokki

Tuossa Dodgemanin rakennustopikin kuvassa näkyy yksi sovellus aiheesta, sokkelipullistus peitetty tuolla pellillä:

http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=174613

Sinulla näyttää olevan suora sisäseinä, niin helppo olisi laittaa tuollainen suora peltilevy. Nurkkiin kulmalistaa pellin taakse.

Ennen kuin päädyin tähän puurimaan niin minulla oli ajatuksissa myös rosteri- tai alumiini-levy johon olisi kantannut parisenttisen 45 asteisen pokkauksen alas. Suora osuus olisi tullut kipsilevyn päälle ja kantattu lippa olisi painautunut sokkelia vasten. Se olisi toiminut samaan tapaan kipinäsuojana.

En kuitenkaan usko että laitan tuohon enää peltiä päälle ainakaan heti. Jos saan levyn pahasti kolhuille niin ehkä ne voi sitten myöhemmin peittää pellillä, mutta ainakin edellisissä talleissa Gyprocit pysyivät ehjinä sellaisenaan.

Karvalakkimalli
 

Meille tulee karvalakkimallin talli :) Lämmitys tarvittaessa, ei viemäriä jne. Mukava seurata professionaalista projektia. Matkaakin tallille melkein 100km, joten vain viikonloppuisin voi hyödyntää. Vaikka matka on pitempi kuin entiselle tallille, niin matka-aika melkein sama.

Tuo valmistumiskysymys oli kyllä enemmänkin oman motivaation kohottelua. Pitkiä työntäyteisiä viikonloppuja edessä.

Jappe...laitatko lisää kuvia tuosta kattorakenteesta. Kuinka korkea sisätila tulossa ? Mites tuo lattia tulee..

Kattorakenne
 

Laitan vastauksen erilliseen threadiin. En halua tätä sotkea :)

VILPin avuksi vastuksia
 

Minulle on siis tulossa ilma-vesilämpöpumppu (VILP, IVLP) jonka pitäisi tuottaa lattialämmitykselle lämmintä vettä kohtuullisella COPilla. Huono puoli on kuitenkin siinä, että VILP ei toimi kovalla pakkasella. Meinasin että jos laittaisin vanhan vesivaraajan tuohon vesilinjaan lämpimälle puolelle. Varaajan termostaatin kun säätää vaikka 15 asteeseen niin vastukset lähtevät automaattisesti päälle kun VILP ei jaksa pitää vettä halutussa lämmössä. Samalla saisi vesitilavuutta suuremmaksi. Teholtaan varaajat on kohtuullisen pieniä, mutta luulisin että 3 kW lisäteholla saisi pidettyä tallin plussalla pidemmälläkin pakkasjaksolla.

Osaatteko sanoa miksi normaali lämminvesivaraaja ei toimisi tässä käyttötarkoituksessa? Laskeskelin että vettä pitäisi kierrättää melkein 10 l / min jotta veden virtaus olisi putkisssa turbulenttista. En tiedä minkä kokoisia putkia noissa varaajissa yleensä on, mutta osaako joku arvioida että meneekö tuo 10 l/min varaajan läpi tavallisella kietovesipumpulla? Vai tarviiko laittaa joku ohitusputki väliin niin että vain osa vedestä kiertää varaajan kautta? Onko joku muu syy miksi tämä ei toimisi?

Aattelepa vesijohtoverkon painetta. Hanasta tullee se n. 8 - 10 litraa minuutissa. Onks nyt luvut oikein ??

Jotta virtaus olisi turbulenttista on virtausnopeuden oltava vähintään 0,15 m/s - > 0,03015 l/s/putki 20mm lattiaputkella. Mulla on viisi piiriä lattiassa, joten virtausta pitäisi saada 0,15075 l/s -> 9,045 l/min. En nyt jaksa mennä mittaamaan mutta jakotukissa olevat liittimet on aika isot, olisko ollut luokkaa 30 mm sisähalkaisijaltaan. Kyllä siellä vettä mahtuu virtaamaan...

Ehkä siihen kannattaa laittaa kuitenkin ohitusputki väliin niin että vain osa vedestä menee varaajan kautta,

rakentelin yhdelle kivitalo rakentajalle tollasen väliaikais lämmittimen mikä liitettiin lattialämmitys verkkoon.
http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=187552
tuolla alapytyssä on vastus ja laatikko pytyn päässä on termostaatti
tällä kuulemma pysyy 2-3 sataan neliöinen kivitalo lämpimänä rakennus ajan .

Mulla on VILPissä sisäiset 9kW vastukset mitkä tarpeen mukaan menee päälle. Kai tossa sunkin pumpussa omat vastukset löytyy ettei tarvitse mitään erillistä järjestelmää rakentaa?

Ei ole vastuksia tässä vehkeessä. Nibe F2025-8 on malli ja se olettaa että muualla järjestelmässä on lisälämmönlähde kovien pakkasten ajaksi.

Edit: Tuollainen Kankun putkikattila olisi ihan ok vaihtoehto, tuolta löytyy kaupallinenkin versio -> http://www.xn--lmppumput-v2a4r.eu/putkikattila-6-kw .

Jos muistan oikein niin tossa mun tekemässä olis ollut 9kw vastukset

Mistä ostit nosto-oven ja mitä makso?

Tämä isompi ovi oli yksittäiskappale ja löytyi tori.fi:stä. Maksoi 1000 € + alv ja oli siis uusi paketissa kun alkuperäisellä omistajalla ei ollutkaan käyttöä. JSM Tuote Orimattilasta kauppasi samanlaista ovea mutta ilman ikkunoita 1850 eurolla.

Lämmitys päällä
 

Lattialämmityksen jakotukki on nyt kytketty ja 30% glykoli-vesi sisällä putkistossa. Järjestelmässä ei ainakaan vielä ole paisuntasäiliötä, mutta täyttöputkessa on jonkin verran ilmaa joka ajaa samaa asiaa. Vettä meni putkistoon yhteensä 90 litraa.

https://lh3.googleusercontent.com/-3...319_145718.jpg

Sähkökaappi ja ensimmäiset pistorasiat on asennettu. Laitoin mielenkiinnosta kaksi kWh-mittaria joista toinen mittaa VILPin ottamaa lämittysenergiaa ja toinen kaiken tallissa käytetyn sähkön.

https://lh3.googleusercontent.com/-P...319_145744.jpg

Levytys on edennyt siihen pisteeseen että tuplalevyt on paikallaan alimmalla tasolla. Kävin hakemassa lainaan levyhissin, mutta eipä sillä pääse noin ylös. Meinasin nostaa hissin pyörien päällä olevan pöydän päälle, mutta lisämittaa tarvittaisiin 120 cm. Jos hissin nostaa noin ylös niin ei siihen saa nostettua levyjä kyytiin enää ala-asennossa. Täytyy käydä vuokraamosta hakemassa isompi hissi...

https://lh3.googleusercontent.com/-d...319_145803.jpg

Aika mukava puuhastella lämpimässä tallissa. :cool:
https://lh3.googleusercontent.com/-w...319_171541.jpg

Mikä VILPPI sinulla on tallissa?

Laite on käytettynä ostettu Nibe F2025-8. Nyt kun minulla ei ole VILPissä sähkövastuksia eikä muuta lisälämmönlahdettä niin lämmitysmuoto on eräänlainen karvalakkimalli. Kirjoittelen näitä asioita taas tähän jos siitä on vaikka hyötyä muille lämmitystä miettiville.

Kylmällä kelillä kun VILPin lämmitysteho ei riitä niin tallin lämpö laskee. Aikaisemmissa postauksissa mainitun putkikattilan lisääminen järjestelmään auttaisi tämän kanssa mutta koitetaan nyt ensin tälläisenään. Tallia ei saisi päästää pakkaselle vesijohtojen vuoksi, mutta jos tulee pitkiä pakkasjaksoja niin täytyy virittää puhallin vesipisteiden lähelle. Oletus on kuitenkin että kovaa pakkasta pitää olla useampi päivä ennen kuin tälläiseen järjestelyyn täytyy lähteä.

VILPissä ei ole erillistä sisäyksikköä, eli sama vesi kiertää lattiassa ja ulkona koneessa. Sähkökatkon sattuessa ulkona oleva vesi voi siis päästä jäätymään. Tästä syystä laitoin sekaan vähän glykolia. Glykolin käyttäminen huonontaa VILPin hyötysuhdetta, jonka vuoksi päädyin n. 1:3 suhteeseen ja n. -18 pakkasenkestoon.

Tässä VILPissä ei pysty säätämään lämpökäyrää suhteessa ulkoilman lämpöön, vaan tätä varten pitäisi hankkia erillinen Niben ohjausyksikkö. VILPin edellinen omistaja on ohjannut lämmitystä sisätermostaatin kautta, mutta minä en tykkää siitä vaihtoehdosta kun ison oven aukaiseminen vaihtaa ilmaa tehokkaasti, ja käynnistää lämmityksen vaikka sille ei olisi tarvetta. 50 tonnia painavaan betonilattiaan + perustukseen varautuu niin paljon lämpöenergiaa että sen lämpötilamuutokset ovat kuitenkin hitaita.

VILPin kompressorin käynnistyskertoja pyritään minimoimaan, joten koitan nyt alkuun lämmittää vettä säätämällä paluulämpö vakioksi (nyt aluksi laitoin vaihteluväliksi 18-22 astetta). Laskennallisesti betonin lämpötilan nostamiseen 4 asteella tarvitaan 40 kWh energiaa, eli VILP pitäisi pyöriä 8 kW nimellisteholla 5 tuntia kerrallaan jonka jälkeen tulee pidempi huilitauko. Kuvassa VILPin sisäinen ohjausnäyttö joka löytyy pömpelin kannen alta.

https://lh3.googleusercontent.com/-p...319_194131.jpg

Lattiassa kiertää vettä mitoituksen mukaisesti n. 11 litraa minuutissa ja kiertovesipumppu kertoo että siihen kuluu n. 11 W tehoa. Koska veden nostokorkeus on niin matala, vesijärjestelmässä ei tarvita isoa painetta. Käynnistin järjestelmän avoimena, mutta tulppasin täyttöputken kun vesi oli saavuttanut halutun lämpötilan. Tubeles-venttiilin ja rengaspainemittarin :D mukaan järjestelmässä on n. 0,5 bar paine. Niben manuaalini mukaan 2,5 bar on maksimi sallittu, vaikkakin lattiapiirin koeponnistin 8 barilla.

Edit: Lämmityksen käynnistäminen ei tapahdu ihan vaan nappia painamalla. Lämpöpumput tekevät lämmitysjaksojen välissä myös kennon sulatusta, johon VILP käyttää veden lämpöenergiaa. Tämä kyseinen VILP ei suostu aloittamaankaan sulatusta jos veden lämpö on alle 10 astetta. Tästä meinasi tulla ongelma, koska lattiassa on niin paljon massaa että sitä ei ehdi saamaan lämpimäksi ennen kuin sulatus pitää tehdä ensimmäisen kerran. Tästä syystä VILP pysähtyi virhetilaan parin tunnin käyttämisen jälkeen kun koitin käynnistää sitä. Ratkaisuksi keksin että laitoin 4 piiriä kiinni ja jätin auki vain yhden lattiapiireistä, jolloin lämmitettävä vesimäärä pienenee viidesosaan. Kohta sain kuitenkin virheilmoituksen liian suuresta kaasupaineesta ja ehdin jo manaamaan koko laitteen vialliseksi. Syy oli kuitenkin siinä että kiertävän veden määrä laski niin pieneksi että VILP ei ehtinyt luovuttamaan lämpöä veteen vaan kaatui ylipainevirheeseen.

Olin jo aikaisemmin säätänyt kunkin piirin virtauksen halutuksi, jonka vuoksi myös ainoan avoimen piirin virtaus oli rajoitettu (n. 2 l/min vs. yhden piiirin maksimi ~8 l/min). Ruuvasin tuon säädön auki ja laitoin kiertovesipumpun täydelle teholle, jonka jälkeen sain nostettua ykköspiirin lämpötilan yli 10 asteen ennen ensimmäistä sulatusta. Sen jälkeen availin piirejä yksi kerrallaan n. 12 tunnin välein kunnes kaikki on auki, jonka jälkeen rajoitin piirien kierrot taas suunnitelman mukaiseksi.

Myöhäistä vissiin nyt mutta olitko ajatellut laittaa tuohon lattialämmitykseen edes pientä varaajaa puskuriksi?
Varaajaan kun laittaisi vielä vaikka yhden aurinkokeräimen niin se jo puskisi lämpöä lattiaan. Tosin kesällä se tohottaisi sitä lämpöä aivan liikaa...

Ei ole myöhäistä, kyllä sellaisen voi listätä jos niin haluaa. Olen ajatellut asiaa ja kuitenkin todennut että en laita kun en nää siitä mitään hyötyä nykyisellään. Lattian betoniin varautuu energiaa 10 kWh/aste ja esim. 1 m3 vesivaraajaan varautuu 1,167 kWh/ aste. VILPin hyötysuhde on parempi mitä kylmempää vettä tehdään, joten sitä ei kannata ensin varata säiliöön ja shuntata sieltä lämmitysveteen. Täytyy jossain vaiheessa miettiä vielä noita aurinkokeräimiä, mutta eivät ole ainakaan vielä päällimmäisenä mielessä.

Ei ku sillä mä vaan että milläs sä sen veden lämmität ensin?
Kumpi pyörittää enempi sähkömittaria
- sähkövastus + kiertovesipumppu vs.
- kiertovesipumppu keräimissä + kiertovesipumppu lattialämmityksessä. (Lämpö veteen tulee "0€" hintaan auringosta.

Veden lämmitän tuolla VILPin kompressorilla, sähkövastusta minulla ei ole. Valmistajan lupailun mukaan esim. +2 asteen ulkoilmassa syntyy +32 asteista vettä melkein 4 COPilla, joten etenkin lämpöisellä kelillä sähköä kuluu vähän verrattuna suoraan sähköön. "Sattumalta" VILP toimii parhaalla hyötysuhteella juuri samaan aikaan kun aurinkokeräimetkin. Aurinkokeräimillä syntyy toki halvempaa lämpöä (silloin kun syntyy), mutta takaisinmaksuaika voi olla pitkä riippuen että millaisen paketin ostaa. Olen laittanut erillisen kWh-mittarin lämmitykselle juuri siksi, että nään sen todellisen sähkönkulutuksen, ja että voin käyttää sitä tulevaisuuden muutoksia suunnitellessa.

Viimeisen 24 h ajan:
-VILPin kompressori on käynnistynyt 2 kertaa
-VILPin kompressori on ollut käynnissä 7 tuntia
-VILP käynnistyy kun tuleva vesi on 18 astetta ja sammuu kun se saavuttaa 22 astetta
-Tallin sisälämpö on ollut 17,3 +-1 astetta 180 cm korkeudella
-VILP on ottanut verkosta 16 kWh sähköä (hintaa vajaat 1,5 euroa)
-Ulkolämpötila on ollut pari astetta pakkasella

Ensivaikutelma on ihan hyvä, mutta katsotaanpa miten tilanne muuttuu kun saan joskus ikkunat paikalleen ja ovet tiivistettyä, sekä asennettua LTO-koneen.

Rakennuksen kuivatukseen se 17 astetta on hyväksi. Luukkuja vaan auki, että kosteus poistuu ilman mukana. Betonilaatan ja seinä-/kattolevyjen kuivatus kestää aikansa ja silloin ei kannata säästää energian kanssa liiaksi.

Normaalilämpötilaksi 17 kuulostaa aika korkealta, mutta toki nämähän on makuasioita. Minulla on tällä hetkellä säätö minimissä ja nyt on n. 13.5 astetta pään korkeudella (1.9m). On kuitenkin tarkoitus "puukottaa" pumpun ohjausta niin, että lämpötilan saisi alemmas. Pumpun oman säätimen minimi on 17 astetta ja se mitataan sisäyksikön tuloilmasta, eli ylempää kuin mistä 13.5 on mitattu. Pumppu nostaa lämpötilan kyllä ylemmäs, kun on maalaushommaa tms. lämpöä vaativaa.

Jotenkin tuntuisi se vesikiertoinen lämmönjako helpommin säädettävältä, jos olisi varaaja pumpun ja lattiakierron välissä. Varaajalla saisi systeemin hystereesin toteutettua enimmäkseen sillä varaajalla, jolloin lattiakierron lämpötila vaihtelisi vähemmän. Varaajaan saisi liitettyä muitakin lämpöä tuottavia laitteita kuin pumpun.

Tälle peukku, se lämpö kannattaisi ennemin varata massaan josta sen voisi sitten luovuttaa lattiaan, näin säästyy sähkölaskussa. Meillä sama juttu talon kanssa, kun ei ole kattilassa kuin 180l tilavuutta niin ulkoyksikkö/vastukset napsuu aika tiuhaan. Varaaja tasoittaisi tilannetta, etenkin jos/kun siihen saisi ulkoisia lämmönkehittimiä liitettyä.

Tämä korostuu etenkin jos ja kun on kireitä pakkasjaksoja, jos nyt on 24h sähkölasku tallin osalta 1,5€ (+siirto päälle) sekä kun sitä sähköä menee muuallakin kuin tallissa.
Energiayhtiö kiittää.

Tosin nythän on menossa kuivatus joten se viekin sähköä ihan eri tavalla ja muutoinkin kun ei LTO ole kytketty niin eihän tuo ole vertailukelpoista siinä mielessä.

Mutta on komea tallikin tulossa :)

Hienoa tulee. Aikoinaan Roope nimitti miun uutta tallia laboratorioksi, mutta tämä on kyllä enemmän.:)

Viimeisen 24 h ajan:
-VILPin kompressori on käynnistynyt 2 kertaa
-VILPin kompressori on ollut käynnissä 14 tuntia(!)
-VILP käynnistyy kun tuleva vesi on 18 astetta ja sammuu kun se saavuttaa 22 astetta
-Tallin sisälämpö on ollut 16,8 +-0,5 astetta 180 cm korkeudella
-VILP on ottanut verkosta 26,2 kWh sähköä (hintaa vajaat 2,5 euroa)
-Ulkolämpötila on ollut keskimäärin n. -5 astetta

Joo, tallissa on kovasti kosteutta ja haluan nyt vihdoin kuivattaa sen. Nyt kun tallissa ei ole vielä olemassa oikeaa ilmanvaihtoa, niin minulla on nyt alitehoinen ilmankuivain tuolla pöhisemässä. Sisäkosteus on nyt n. 60% luokkaa ja menossa alaspäin.

Tuo 17 astetta on minusta liian kuuma tallilämmöksi - se on noin korkealla vain kuivatuksen vuoksi. Tuolla tellingeillä kun olin levyttämässä niin pitkähihainen paita oli vähän liikaa. Luulenpa että lasken lämpöä ainakin pari astetta kun saan ilmankosteuden halutulle tasolle.

Tietysti varaajalla saisi aikaan sen että sen lämpöä voi nostaa enemmän ilman että se vaikuttaa tallin sisälämpöön. Mutta mielestäni tuo +-1 asteen sisälämmön vaihtelu jota on nyt nähty on vähintäänkin kohtuullinen 4 asteen hystereesillä. Jos lisäisin jossain vaiheessa esim. aurinkokeräimiä, niin samaan tapaan sen voisi tehdä ilman varaajaakin. Vierelle vaan toinen piiri omalla kiertovesipumpulla ja sieltä levylämmönvaihtimen kautta siirretään lämpö lattiapiiriin. Tai luulenpa että se toimisi yhdelläkin vesipumpulla kun laittaa VILPin piirin rinnalle aurinkokeräimien piirin ja laittaa siihen lämpötilaeron mukaan ohjatun termostaatin.

En tiedä mikä on mielestäsi aika tiuhaan. Mutta jos katsot näitä minun kertomia toteumia edelliseltä 48 tunnilta, niin siinä näkyy että VILP on käynnistynyt kahdesti vuorokauden aikana. En nää mitään syytä minkä vuoksi tuota pitäisi vähentää.

Siirron kanssa hinta on täällä vielä keskimäärin alle 10 senttia/kWh, josta tuo ~1,5 € tulikin. Minä en nää vieläkään hyötyä erillisestä varaajasta. Jos varaajan lämmön pitää samana kuin lattian lämpö, niin silloin se lisää vain vähän lämmitettävää massaa ja pidentää käyntiaikoja. Aikaisemman laskelmani perusteella 1 m3 vesisäiliö kasvattaisi lämpökapasiteettia n. 10 prosentilla nykyisestä. Jos taas varaajaan tehtäisiin esim. 40 asteista vettä ja shuntattaisiin sieltä lattiakiertoon niin VILP toimisi huomattavasti huonommalla hyötysuhteella. Jos haluaisin pidentää käyntiaikaa nykyisestään, niin kasvattaisin hystereesiä ja antaisin sisälämpötilan heilua enemmän kuin +-1 astetta.


Nyt kun tallissa ei ole vielä ilmanvaihtoa, niin sen puolesta lämmityskulut tulevat nousemaan LTO-koneen lisäämisen jälkeen. Rakenteiden kuivaminen, tiiivistäminen, ikkunoiden asentaminen pelkän kipsilevyn tilalle ja sisälämpötilan laskeminen tulevat puolestaan laskemaan lämmityskuluja

Kiitos, kiitos. Kyllähän tuolla on jo ihan hyvä fiilis puuhastella ja kevään mittaan asiat muuttuu vaan paremmaksi. :)

Ja sähkökatkojen varaan...tai muuten vaan....
 

Jos puita löytyy varsin omasta takaa... Eikä ole halukkuutta maksaa sähköyhtiöiden alati nousevia siirto ja energiamaksuja,
Niin kierto puukattilan kautta kierrätäväksi venttileillä....Kattila kierrossa mukana tai ei..... valinnan mukaan.......

Ja näinkin toteutettu jossain alkeelissa olosuhteissa.....:D :D :D
Pelle Peloton tekee ton puukattila lämönvaihtimen vaikka 100-150l kotapataan jonka vesitilaan ulkokehälle laitetaan noin 20mm rst kierukka jonka pituus on 20-30m padasta riippuen.....Ja aina lähtee kun tuli palaa......ja voihan noita kierukoita olla vaikka kaksi.....toinen käyttövedelle.
Termostaatti ja ylipainevettiiliä unohtamatta.....
Ja tarviihan toi niitä sähkökatkoja varten myös varavoiman nesteen kiertoon.

Tosin omissa ei tarvii keskittyy kun kaukolämpöenergian pihistämiseen.....
Ja tässä tavoitettä sullekin......
Mulla 2-kerros ratkaisu....YK-asuinkerros. AK-harrastetilat. 120m2+120m2
Kylmimpinä aikopina YK 22-25 oC AK 12-15 oC.
Viimevuoden lämmitysenergiankulutus joka sisältää lämmityksen ja lämpimän käyttöveden lämmityksen 4,82MWh/vuosi. Tarjoilijana Vantaan Energia.
Rahassa energian siirtomaksu + energiamaksu yhteensä 782€/v (josta siirtomaksua 492€/v). Ja tähän tietysti kokonaiskustannuksiin vielä käyttösähkö päälle noin 2,5-3 mWh/vuosi. Joka on mitä on.....tosin eteläsuomen halvimpia.......
Ja naapurustossa samlaisissa ja kokoisissa taloissa tuunamattomana menee lämmitysenergiaa vuodessa noin 17-30MWh/vuosi......
Silti kaikissa olosuhteissa lämpimän käyttöveden lämmitäminen on suurin energian syöjä. Ja maksaa sitä enemmän mitä enemmän sitä kuluu...Eli siihenkin kannattaa keskittyy.....
Ja lopuksi voi todeta että joku omasta metsästä puilla kaiken tekevä voi todeta ettei ole ostanut ainuttakaan wattia lämmitykseen.......:D :D :D
Ja multa hatunosto heille......

Kyllä sähkö on niin halpaa ja helppoa että en minä ala päätoimiseksi puulämmittäjäksi. Minkäänlaisen tulisijan tekeminen talliin olisi aikamoinen homma, joten sellaiseen ei kannata lähteä jos lämmittää vain satunnaisesti. "Ilmaisia puita" ei omalla tontilla kasva tarpeeksi lämmityskäyttöön.

Hyviä vaihtoehtoja talvelle......
 

Varaava takka.....ja nykyaikasella lämmönvaihtimella.......
Puilla lämpenevä sauna.....korkeella piipulähdöllä....joka mahdollistaa härmän poikien lämmönvaihtimen piipulle...... Takka lämpenee talviaikaa varmaan joka ilta ja sauna joka toinen jos ei useemmin.
Kaikki nää hyvän energiatehokkuuden ja kesäaikaan saatavan ilmaisenergian kanssa mahdollistaa kohtuulliset energia maksut......
Ja pitkässä juoksussa säästyy......yuroja ja luontoo.......
Eikä siinä mun puolesta mitään......jokainen tunkekoon rahansa mihin haluu.... ja varsinkin silloin jos sillä ei ole väliä.......:D :D :D

Saako nykyään edes tehdä talliin tulisijaa?

Kuinka moni......
 

Lämmittää tallinsa/talonsa rasvapolttimella tai jollain muulla missä tuli palaa....??????
Sallittua tai ei......Silti valkee loimoo aikas mones paikas.......
Ja siitä päättä palotarkastaja määräyksineen missä se voi loimoo....:D :D :D
Yleisesti kaikista normi tulisijoissa loimoovasta menee harakoille noin 80%......Miksei siitä kannata ottaa talteen niin paljon kuin mahdollista....??????
Eikä se tulisija paikka katto.....voi olla missä tahansa.....oli se tallirakennuksessa tai asuinrakennuksessa.....energia siirtyy nesteessä......
Ja juuri kaukolämpökin toimiin näin.......Ja toiset yrittää ottaa sitä kaiken talteen minkä saa........omassa toisioverkossa......joka lämmittää samaa vaihdinta kuin kaukolämpö josta energia jaellaan eteenpäin...... lämpöön ja lämpimään käyttöveteen.......
Järki käteen...... ja vaihdin piireineen ja massavaraaja sen mukaan.......venttilileillä/ohikierrolla vaihdeltaviin piireihin sen mukan mitä käytetään......
Ja tosin automaation tuntemuksestakin on etua niin voi tehdä omat ohjaukset......jos ei niin joutuu turvautumaan kaupallisiin.....

Niinhän se on, että jokainen tekee niin kuin parhaaksi näkee. Meillä 150/170 m2 talossa meni viime vuonna sähköön 14,5 MW ja 1450 €. Lämmityslähteenä suora sähkö lattiavedelle, ILP ja reilu kuutio sekapuuta takassa. Saunakin lämpiää sähköllä.

Sinulla ilmeisesti meni vuodessa 782 € lämmitykseen ja joku 400 € sähköön? Ja polttopuut siihen päälle. Eli kulusi ovat ~300 euroa vuodessa pienemmät verrattuna meidän suorasähkö + ILP-taloon jossa on kyllä vähemmän kokonaisneliöitä. Tämä tietysti olettaen että puut ja niiden vuoksi tehtävä työ on sinulle ilmaista. Ja että aurinkoenergia yms investointeja ei huomioida.

Jos säästämistä pitää harrastuksena niin tämä on ihan täysin ymmärrettävää ja kannattavaa hommaa. Minuakin kiinnostaisi periaattesta tehdä nollaenegiatalo ja alkaa omavaraiseksi sen suhteen. Ihmiset tekee kaiketi hölmömpiäkin asioita. Jos taas ajattelee että tekee mieluummin jotain muuta (rakentaa tallia, plogittaa offipalstalle tai vaikka leikki ipanan kanssa) niin ei tuolla euron päiväsäästöllä kummoiselle tuntipalkalle pääse.

Oliko myös talli/halli sulla viime vuonna lämitys kierros????
 

Ei tainnut olla ainakaan koko vuotta, jolloin laskelmasi ei ole vertailukelpoinen.....:D :D :D
Odotellaan sitä ensimmäisen kokovuoden kulutuslukemaa.......:D :D :D

Harrastuksiahan nämä vaan on niinkuin kaikki muutkin addiktitkin......silti kuitenkin hivenen järkevämpiä kuin huonoimmat.....:D :D :D
Ja kaikki koettu onnistuminen/voitto lisää itsetuntoa, nostattaa rintaa rottingille yms. Ihan samalla tavalla kun sun maastoauton rengaskoko vinssn voima......
tai ajotaidoista puhumattakoon.....Jokainen miettiköön mikä on tärkeetä.......:D :D :D

Naapurustoon kulutukseen verrattuna jotka ovat x4-x5 suurempia niin energian säästö on jo huomattava........noin 1500-2000€/v.
Se alkaa jo pitkässä juoksussa tekeen hyvää......ja verottomana vielä enemmän....tätä ei ehkä duunari ajattele.....mun täytyy....
Ja tääkin on vain -80 luvun alkupuolella tehty energiataloudellisuuden puolesta tuunattu mökki...kehä3 sisäpuolella.
Ja seuraava mökki/halli tullee oleen ainakin niin lähellä nolla energia ratkaisua kuin mahdollista. Ja tullee oleen veden äärellä........

Viimeisen 24 h ajan:
-VILPin kompressori on käynnistynyt 2 kertaa
-VILPin kompressori on ollut käynnissä 10 tuntia
-VILP käynnistyy kun tuleva vesi on 18 astetta ja sammuu kun se saavuttaa 22 astetta
-Tallin sisälämpö on ollut 16,5-18 astetta 180 cm korkeudella
-VILP on ottanut verkosta 18,6 kWh sähköä (hintaa ~1,7 euroa)
-Ulkolämpötila on ollut keskimäärin n. -2,5 astetta

Ilmankosteus on 58%, joten kuivatus jatkukoon.

Joo, tallin lämmitys alkoi viime viikolla, joten ei ollut ihan koko viime vuotta päällä. 540 m3 on meillä talossa tilavuutta, meneekö lähelle sinun yhteiskuutioita?

Aika samoissa ollaan....
 

Mulla lämpimät kuutiot asuintiloissa noin riski 300 ja talli saman verran.....jos ollaan sisämitoilla.....
Ja jos toi sun laskelma on vaini talon 540m3:lle eikä hallia ole huomioitu.......
Silti odotellaan niitä kokonaislukemia........koko vuodelle..... ja sun alimpia ulko- ja sisälämpöjä pahimpaan aikaan......ja nitä mitä haluut pitää sisälämpöinä.......
Asuin puolelta ja tallista........
Siitähän se riippuu.....ja kokonaisuuden K arvosta eli käytettävissä olevista neliöistä.....mua ei kiinnosta kuinka paljon turhaa ilmaa lämmität......:D :D :D
Ja mitä korkeemmalle sitä enemmän kärsit.....taloudellisesti.......:D :D :D
Ja jos siihen on varaa niin ei tarvii tulla elvisteleen energia tehokkuudella......:D :D :D
Ja mulla on oikeesti merkitystä neliöille, ei turhille kuutioille........KAIKKI NELIÖT MITÄ MULLA ON ON TÄRKEITÄ.....Korkeus tarpeen mukaan......
Ja kannattais laittaa sinne 5- tai 6 m korkimpaan tilaan katon rajaan lämpötila-anturi......Toivottavasti sulla on uudemallinen pyörivä lämmön talteenotto....
Silti siinä on kuitenkin jo näillä näppäimillä plussaa mun puolelle......:D :D :D Vaikka sulla on uus ja uudella tekniikalla......:D :D :D
Ja mulla vaan tuunattu purkukelponen........:D :D :D
Ja lopuksi kaikille jotka pääsee alle niin hattua nostan.......:D :D :D

Jatketaanpa taas ilmanvaihdolla. Pähkäilin LTO-koneen paikkaa tänään ja tila tulisi käytettyä parhaiten jos koneen laittaa tuonne oikean yläkulman nurkkaan lähes katonrajaan. Ajattelin että jos vetäisi 125 mm putken parvihyllyn alapinnassa, lähellä seinää n. 250 cm korkeudessa. Kuvan ylälaidan puolelta puhaltaa puhtaan ilman sisään ja alalaidalta imee likaisen pois. kaikki venttiilit olisivat siis samalla korkeudella. Osaako joku kommentoda tämän hyviä tai huonoja puolia?

https://lh3.googleusercontent.com/-P...lmanvaihto.png