Juu asia kyllä tiedossa parempi olisi. Flexjointpää siihen vielä tulee istumaankin.
Mutta "tähän hätään" tulee nyt tuo..

ite en usko, että flexjointti kestää panhardina.. vaikka se joutuu tukivarsissakin koville, niin panhardiin kohistuu KAIKKI akselin sivusuuntaset voimat. barbiessa purkaantuu yli joustamisen takia tukivarsien flexjointit ja jos pelkkä toisen kulman "putoominen" rikkoo ne lukitusrenkaat, niin en laittas panhardiksi moista viritystä. meinaan sillon kun sieltä purkaantuu lukitus, niin etuakselilla on reipas tuuma elovaraa molempiin suuntiin, jos jenkki inssi ois halunnu et homman voi hoitaa pienellä riskillä, niin flexi malli ois saatavana panhardiksi.

en usko, että oikein huollettuna se suola jne on ongelma uniballille, koska noissa kaikissa on rasvattavaa mallia oleva nivel ja joka uiton jälkeen (tieajossa kerran parissa viikossa) ne kuitenkin rasvataan, kuten muutkin etupään nivelet, tai sitten autosta ei huolehdita tarpeeksi :)

Ei minulla ole yksikään foexjointti ikinä purkaantunut, ei tukivarsissa eikä panhardissa. Ne toki kuluu ja niitä pitää säätää - ja niissä flexjointeissakin on eroa. Siinä on ihan oikeasti syynsä, miksi esim Currien johnny jointit on paljon kalliimpia kuin jotkut muut.

Mitä tulee "ylijoustamiseen": alusta pitää rakentaa niin että ei ahdista ;) molempiin päihin flexjointit niin on reilut 30 astetta kiertymävaraa.. jotenkinhan ne nuo flexjointit kestää crawlereissa yms., ei ne niitä todellakaan joka kisassa vaihda.

Jos kulkine on pääasiassa käyttöauto, niin ei jaksa olla kerran viikossa rasvaamassa uniballia.. kyllä laadukas flexjointti kestää panhardissa, mutta oikeasti ihan hyvä idea on kumipuslat molempiin päihin. Kestää ja toimii oikein hyvin :)

en tiiä miten noissa sit laatu kohtaa, mut omassa on ulosjoustoo sen verran, että niitä lukitusrenkaita on menny 3kpl, koska pallon "korva" osuu siihen lukitusrenkaaseen kun kaikki on ulkona.. miulla on myöskin vajaa sata kiloo akselin etupuolella extraa ja rengas/vannepaketti on ¨40-60kg/kpl eli jotain tekemistä voi olla sen kanssa, et nuo ameriikan "heavy dutyt" purkaantuu kun sillä autolla ajetaan. koitan nyt viellä tehä ennen vuodenvaihdetta kikka5 ja rajotan pari senttiä vasenta kulmaa, et jos alkaa pysymään ehjänä niin sillon nuo joustaa ylite. mie en ole sen takia alkanu rajottelee, koska jousi ei nouse pediltään mihikää, eli teoriassahan joustojen pitäs olla oikein jos tukarin liikevara ja jousen pituus maksimi ulostulossa on sama, vai mitensemeni? :)

Paljos sulla on korotusta lyhyillä tukivarsilla? Omien kokemusten perusteella 3" alkaa olla aika maksimi, sen jälkeen lyhyet varret ei enää toimi hyvin sen enempää kadulla kuin metsässä.
Meinaatko, ettei noilla King of the hammers- sun muilla vastaavilla ajeta? 40" kumit alla ja d60 tai isommat akselit alla, ja ne samankokoiset tukivarrenpäät kestää kuin mitkä näissä on käytössä.. ;) toki ajaessa kaikenlaista hajoaa ja kaikki nivelet/ puslat on kulutustavaraa, mutta ei noita nyt pitäisi ihan jatkuvalla tahdilla hajota missään nimessä.. jossain on silloin vikaa.

eihän siinä ole kun se +3,5" korosetti keulassa ja pikkusen palikoita.. ^^

oma veikkaus on, että ala- ja ylätukivarsien keskinäinen pituusero on väärin, eli varret vääntää jossain jousituksen kohdassa toisiaan vastaan ja sitten se kumpi nyt sattuu ottamaan tilanteen mukaan kiinni antaa periksi. epäilen myös, että ne kalikat ei anna keulan elää normaalisti ja jouset on auton vieressä, joilla korvataan spacerit kunhan ehtisi nakkaamaan alle ne, ongelma on yleensä aina vasemmalla puolen, eli liikkumavaraa on liikaa, koska oikean puolen jousitusta rajoittaa hiukan panhardi. paljon vaihtoehtoja ja teorioita ja niitä ei saa muuten tutkittua pois, kun pistämällä keulan pukeille ja heiluttelemalla etuakselia ns vapaana, jotta voi käsikopelolla tuntea jos jossain kohden kirraa kiinni tms.

Jeps.. no sitten pitäisi vielä olla siinä kintailla että toimii. Olikos sulla RC:n varret vai mitkä? Niistä on jonkin verran ollut noottia että nivelet eivät ole ihan parhaat mahdolliset. Hyvä puoli on se, että ainakin alatukivarsiin saa tilalle ihan mitkä haluaa, koska kierre on sama kuin kilpailijoilla :) se, mikä myötävaikuttaa noiden flexjointtien ylielämiseen on se, kun toisessa päässä on "kova" kumipusla. Se ei jousta yhtä helposti, jolloin flexjoint vääntyy helposti loppuun asti ja ylikin. Molempiin päihin flexjointit niin tuo ongelma häviää, ja samalla saa lisää kiertoa tukivarren niveliin. Itselle vaihdoin Metalcloakin duroflex- puslat, ja on olleet aivan helvetin hyvät.

Nelilinkki + panhard ahdistaa käytännössä aina jossain vaiheessa, vaikka onkin paljon jakarivarsia parempi. Toiminnan kannalta edessä joko "puolipitkät" tai pitkät tukivarret 3- linkkinä + panhard olisi parempi metsäkäyttöä ajatellen. Takana sitten taas tuplakolmiomallisena rakennettu nelilinkki - ei tartte panhardia ollenkaan eikä mikään ahdista missään vaiheessa.


Kannattaa tosiaan muistaa, että flexjointeilla saa helposti yli tynnyrijoustot minkään nivelen kanittamatta yhtään. Se on enemmän tuosta alkuperäisestä rakenteesta kiinni, mikä jossain kohtaa alkaa aiheuttaa ongelmaa. Minä nostin etuakselilla ala- ja ylätukivarsien kiinnikkeet ~70mm ylemmäs, alustan toiminta parani aivan julmetusti kun tukivarret on taas vaaterissa.

En ole näissä asiantuntija ja siksi oon kerännyt eri valmistajien tietoa varsien pituuksista eri korotussarjoissa. Olisiko tästä apua? Oletan että ovat ainakin jotenkin testailleet näitä compoja

kiitos noista, nyt on jotain muutakin kun pelkkää mutu tuntumaa, kun alan paneutumaan tosissaan tuohon ongelmaan.

joo tuossa on RC:n säädettävät edessä molemmat ja takana ylävarret, joiden kanssa ei ole ongelmia, ainoa, että tarvitsen saada taka-akselia siirrettyä kymmenisen senttiä taaksepäin ja sen takia sinnekin pitäisi laitella säädettävät alavarret.
ja kyllä tuo tynnyrin joustaa rikkoutumattakin, itseasiassa poravaunun verran.. :D

Jos meinaat siirtää kymmenen senttiä, niin muuta silloin ihmeessä taka- akselin kiinnikkeet eteen/ ylemmäs. Muistat vaan siirtää kaikkia yhtä paljon jotta geometria pysyy hanskassa.. 4-linkkilaskureilla on hauska katsoa miten paljon muutaman sentin siirto vaikuttaa.. säädettävissä varsissa ei tahdo riittää varaa 10cm siirtoon; kun tuot alatukivarsien kantotutkat alareunaltaan akseliputken alareunan tasaan, niin kiinnike siirtyy samalla n.5-6cm eteenpäin :)

Eteen suosittelen tekemään saman homman, ihan vain alustan toiminnan kannalta. Itsellä alusta muuttui pintakovasta täryjyrästä sellaiseksi, että mukulakivikadulla ja terävissä töyssyissä ei oikein enää tunnu mitään. Metsässä päänkokoisessa kivikossa voi nyt ajaa ihan huoletta :cool:

Edit: niin ja noita tukivarsien mittoja kannattaa pitää ihan vain suuntaa-antavina. Säädät ensin alatukivarret siihen mittaan että akseliväli on haluttu, sitten ylätukivarret niin että pinionikulma on oikein. Edessäkin pinionikulma ohittaa tärkeydessä casterin, jos haluaa ettei kardaani suorita itsetuholiikkeitä tärinän takia :D jos on caster aivan perseellään, niin sitten ei muutakuin C:t rälläkällä saumasta auki, moskalla oikeaan asentoon, caster- ja pinionikulmien tarkistus, ja mikkiliimalla kiinni. C:t on valuterästä, joten voi esilämmityksellä tehtynä hyvin liimailla migilläkin.. perään hidas jäähdytys vaikka villan sisällä.

ei ole pintakovuus kyllä ollu vaivana, ensimmäinen viis senttiä lullaa kun humalainen ajokoira, mut pehmeetä hainkin, eli siihen kyllä osu laakista. etusormella voi keikuttaa autoo telineen reunasta, eikä tartte painaa edes kovaa, ihan kun ei olis ollenkaan jousia alla :D kovenee kyllä sitten progressiivisesti ja aika rajua sivukallistusta on kestäny kaatumatta, eka loppuu iteltä kantti, ennen kun auto nostaa tassua :D kuhan ny kahotaan, et ehtiikö tehä kaikki muutokset mitä on listalla ennen kauden alkua, kuitenkin jos alkaa summaamaan niin ei viikon-parin työtunnit riitä noihin kevennyksiin ja kaiken siirtelyyn jos tekee kunnolla. muutenkin nuo pikku danat tuntus olevan hiukan huono arpa, koska camberia löytyy aika huolella ja tuntuu lisääntyvän joka reissun jälkeen varsinkin etupäässä :P

niin ja se kymmenisen senttiä ois ns hyvä, mutta se siirtyy mihin sen saa siirrettyä.. pitihän edessäkin ottaa akselia n 1" eteenpäin ja se livahti 2,5" :D

Jos D30:n aikoo pitää, niin ehdottomasti trussi siihen akselin päälle.. ei se muuten kestä. Siinä taipuu sekä putket että C:t.. ja kaikenpäälle siinä pääsee banjo vääntymään jolloin välitys antautuu. XJ:stä high pinion D30 alle niin kestää paremmin, sen ehtii rauhassa rakentaa.. HP D30 on n.30% vahvempi välityksen osalta eteenpäin mentäessä vrt. LP D30 :)

Muutenhan tuohon väkertäisi melkeinpä mitä vain alle, mutta kun pitää saada ABS:t pidettyä jos on kilvellinen auto. Taka-akselina D44a ei ole suoranaisesti huono, välitys & pinioni kestää 500 hevosta ja 600-800Nm vääntöistä konetta ihan mukavasti. Vetarit, akseliputki ja banjo onkin sitten taas ne ongelmat, mutta cromo- vetareilla ja trussi akselin päälle D44a kestää 35" renkaitakin vielä ihan kohtalaisesti. D35:stä en sitten puhuisi mitään, varsinkaan V8- koneisessa :D


Se mitä on näillä Jeepeillä tullut 10 vuoden aikana ajettua tiellä ja metsässä, niin varsinkin jos ei pitkiä tukivarsia laita niin ehdottomasti parhaimpia ratkaisuja alustan toiminnan parantamiseen on tukivarsien kiinnikkeiden nosto akseliputken tasalle (ja samalla ne ylävarsien kiinnikkeet tietysti).
Vaikka sopivilla iskareilla ei olisikaan mikään kivireki, niin alustan geometria on jo 3" korotuksella ihan pitkin vittua, renkaat ei kiipeä yhtä helposti esteiden päälle, ja sen lisäksi tukivarsien korvakkeisiin ja pusliin kohdistuvat voimat tahtoo hajottaa paikkoja kun tukivarret on liian pystyssä -> vaaterissa ollessa homma pelaa paljon paremmin. Tämä nyt vain ihan oman kokemuksen perusteella ;)

joo nuo ongelmat on ollu aika pitkälti tiedossa, mutta kun käytettävissä oleva aikakin sanelee aika paljon mitä voi tehdä :(

Työt usein haittaa harrastuksia :o

niin perkeleet tekee.. viellä kun jatkuva komennustyö niin ei ehi tekemään edes sellasia "pikkunäppäsyjä" työpäivän jälkeen ja sit viikonloppusin nykäsee kerralla isommasti etiäpäin. tosin, ammatinvalintakysymys ja onnekas olen, että niitä töitä edes on.. vaikea se ois harrastaa, jos ei ois yhtään rahaa, että hommat seisoisi aina sen takia, ettei ole millä ostaa vaikka kaasupullon täyttö pajalle..

-98 mallinen 5.9 koneella oleva on alkanut käyttäytymään oudosti. Latausjännite katoaa kesken ajon. Kun auton sammutta ja odottaa hetken niin taas toimii.
Tänään tuo tapahtui taas, vaihdoin akun (vanhan käytetyn tosin) ja kaikki toimi akun vaihdon jälkeen noin 15km ajon ajan jonka jälkeen latausjännite hävisi taas. Sammutin auton ja noin 5min odottelun jälkeen kokeilin uudelleen ja taas kaikki toimii eikä vikaa enää esiintynyt (n.50km) Kun kaikki toimii auton oma jännitemittari näyttää karvan vajaa 14v/2500rpm. Olisiko tietoa missä vika?

Voisikohan ihan vain olla laturi tiensä päässä? Laturin jännitteensäädin on PCM:ssä, eli laturissa itsessään ei ole säädintä. Lisäksi akun alla on lämpövastus, joka antaa PCM:lle infoa tarvittavasta latausjännitteestä - sen tosin ei pitäisi tietenkään nollille tiputtaa.. latauksen vaihteluväli muistaakseni ~13V-15,5V.

Jos laturi on sökö, niin 5.9:n 150A laturia ei sitten ole ihan helppo löytää kun ei niitä käsittääkseni kukaan tee. Vaihtoehtona on olemassa joitain (tiedot hieman ristiriitaisia) Dodgen 2000- luvun vaihteen minipakujen 160A latureita mitkä kävisi suoraan, tai jos uskoo pärjäävänsä 5,2:n 136A laturilla niin sitten sillä.


Kannattanee kuitenkin tehdä vähän vikadiagnoosia ennen turhia ostoksia, ei ne laturitkaan ilmaisia ole..

jos ei ole vinssaushommia tms, niin ihan normaali käytössä vaikka näissä aika hyvin sähköherkkuja onkin pärjää reilusti pienemmälläkin kun tuo 136A :)

tähän liittyen, onko kukaan ohittanut koskaan tuota PCM jännitesäätöä, laittaen ihan sellasen stand alone vaikkapa Boschin laturin jostain eurosta?

miettiny omaan kahen laturin systeemiä, että palautuisi rajummin vinssaamisesta ja tuo PCM vetonen toimii aivan päin vittua, jos jännite on tipahtanu tosi alas, niin ihan kun se arastelis ladata, joskus jopa puoli tuntia, ennen kun alkaa löytymään ns hapanta, että akut taas nousee normaali jännitteeseen. sitten se joskus työntää yksinään tavaraa, vaikkei ole muuta kulutusta kun auto tyhjäkäynnillä valot sammuksissa.. siis joku logiikkahan noissa on, ekana tulis mieleen, että säästää tyhjää akkua ja lataa "pehmolla" ettei se akku kiehu ja sitten välillä "herättää" myös täydessä tällingissä olevaa, olettaen todennäköisesti, että auto on ollut lyhyessä ajossa ja varaustila voi olla pudonnut ja miulla tuo todennäkösesti sekoo toisen akun takia hetkittäin. mut offihommis ei toimi ja pakko tuolle on jotain kehitellä..

5.9 ZJ:n jäähdytyksen sähköflekti haukkaa high- asennolla muistaakseni n.40-45A virtaa, startatessa hetkellisesti vähän enemmän. Siksi noissa on se isompi laturikin, kun muutenkin on kaikki mahdolliset sähköhimmelit tässä versiossa :) Kun on kesällä tyhjäkäynnillä valoissa ilmastointi päällä ja flekti pärähtää high:lle, niin jännite kyykähtää hetkeksi tuonne 11-12V tietämille.. lukemani perusteella tuo on siis ihan normaalia, ei mikään merkki viallisesta latausjärjestelmästä.


Vanhemmassa onnistunee, uudemmissa jää vähintään vikakoodia muistiin koska PCM nuuskii laturia jatkuvasti. Ainakin jos jännite tippuu liian alas niin kilisyttää "Check gauges"- piipperiä ja syttyy valo mittaristoon.


Olen huomannut saman, että PCM ei aina oikein ymmärrä vinssauksen perään.. minulla ainakin tippui latausjännite ihan pirun alas jos vähänkin raskaampaa vetoa vinssillä, tuntui kuin PCM ei osaisi säätää latausta tappiinsa kun kuormitus on suuri. Minulla meni yleensä minuutti- pari siihen että latausjännite palautui normaalille tasolle. Ottaen huomioon että XJ:ssä oli sama vinssi, yhtä iso akku (likipitäen samanlainen, itseasiassa) ja vain hieman yli 100A laturi eikä sillä ollut mitään ongelmaa normivedoissa, niin onhan tuo ZJ:n homma vähän erikoinen 150A laturilla :eek:

pikkusen pittää olla flektin moottorissa jo vikaa/suunnitteluvirhettä jos 45A haukkaa virtaa, koska se vastaa 540W tehoa jo moottorille.. eli täysin mahoton yhtälö autoon eli nuo ei osaa suunnitella mitään sähkövehkeitä järjen kanssa. mietihän vähän nyt jo johdotuksenkin kannalta, 4-6mm^2 ehoton minimi, että voi vetää ja vähän epäilen, ettei ryskyn inssit sellasia sinne ole laittanu, koska kallis. tai sitten on tehty joku tosi perverssi monijohtoviritelmä, tosin en nyt yllättys kyllä kun noita sähköjä katellu, et vois vaikka löytyäkin :D kuhan nää nyt ei ois taas jenkkien "sähköammattilaisten" juttuja melkein amiksen mittauskurssin jälkeen ja sit kirjoteltu totuutena pitkin foorumeita? :)

mut tosiaan tuo vinssaus on sellanen homma, et sen takia pittää kehitellä jottain kikka5, että saapi kelat pyörimään ja ei mene alijänöille, koska nuo vinssin tasavirtamoottorit ei kauheesti tykkää siitä, eikä sen paremmin kyllä auton oma PCM:ään pidemmän päälle. mitehä nuo jenkit lie toteuttanu systeemeitään, vai eikö ne vaan laske mitään ja jos jotain palaa, niin se vaihdetaan?

Voi olla että muistan väärinkin.. mutta kyllä se joka tapauksessa virtaa haukkaa aikalailla. Se mistä virtalukemat näin oli foorumilta kuvan kanssa näytettynä sellaisella pihtimittarilla johtojen ympäri mitattuna.
..ja juu, ei tuo sentään taida ihan puolta kilowattia haukata, tuli joku aivopieru ajatuksessa. En minä ihan niin huono ole sähköissä, tiedän sentään että P=UI ja U=RI :D

Edit: Nyt kun vielä tarkistin, niin se on ~30A high speed moodissa, hitaalla vähän vähemmän. Oliskohan sitten starttivirta ollut tuo 40-45A mitä haukkaa hetkellisesti. Järeähän tuollainen flekti kyllä pitää olla, kaikissa autoissa missä itsellä ollut pelkkä sähköflekti niin syöttö on ollut 40-60A sulakkeen perässä (esim. Jeepissä on 60A sulake ja 70A releet ko. virtapiirissä). ..ja ne johdot ei ole Chryslermäiseen tyyliin riittävän paksut, minulla suli sähköflektin liitin kun alkoi moottori olla jo tiensä päässä. Voi toki olla että moottori silloin haukkasi vähän liikaa virtaskaa.

Luulisin, että ZJ:n virtasysteemiä ei ole alunperin suunniteltu vinssaukseen, vaan esim. siihen että "soccer mom" pääsee perheen kakkosautolla ruokakauppaan muksujen kanssa, tai perhe ekskursiolle pois päällystetyltä tieltä cooleri takapenkillä täynnä jäitä, olutta ja limua aux- virtapaikasta 5A sähköä imien :p

Toisaalta porukalla on näissä paljon vinssejä ja aika harvoin nähnyt valitusta siitä että ei virta riitä. Tiedä sitten onko vain vehkeissä meillä molemmilla jotain vikaa vai mikä on..

Tuolta muuten kun katsoo vaikka Spal:in sivuilta millaisia virtamääriä heidän sähköflektit imaisee, niin riippuen koosta ja mallista parista ampeerista (4" mallit) aina 45A asti (16" heavy duty malli). Eli kyllä nuo sähköflektit vain virtaa kaipaa aikalailla..


https://www.a1electric.com/catalog/cat_spal.htm

on se 30A kanssa aika paljon, mutta jo mutu tuntumalla aika likella ison flektin maksimi kulutuksia. startatessa kaikki sähkömoottorit imasee aika pirusti enemmän, mutta se on just sillä hetkellä kun pyörähtää käyntiin ja kelaa kierrokset, eli ei sekuntia juuri kauemmin, hyvä jos monesti sitäkään.

siis ei miullakaan ole koskaan virta loppunu, enkä ole kyllä napajännitteitä seurannu esmes yleismittarilla, mutta jos auton omaan on uskominen, niin pirun alas kyllä laskee ja miusta se on aika huono merkki, että minuuttitolkulla ollaan <11V jännitteissä, varsinkin ruiskuautossa :o

Juu.. no kuten jo kirjoitinkin niin flektin startatessa kun auto on tyhjäkäynnillä niin jännitemittari kyykähtää helposti tuonne 11-12V tietämille. Palautuu kyllä käytännössä heti normilukuihin. Jopa ajossa kuitenkin huomaa kun flekti menee päälle.. hetkellinenhän se tasavirtamoottorin starttivirta on, mutta sillä starttihetkellä voi mennä käsittääkseni jopa tuplasti "ominaiskuormituksen" verran.

Minulla pari kertaa kyykähti jännite niin alas (ei edes mikään pitkä veto) että auto alkoi jo piipittää ja sähköt sekoilla.. minuutin kun piti kierroksilla niin tokeni kyllä. XJ:ssä ei tosiaan tätä vikaa ollut (muistaakseni 105A tai 115A laturin siihen aikanaan tilasin) ikinä, ja sama vinssi oli silloin käytössä.